Polven tekonivel

Tekonivel laitettu polveen kolme vuotta sitten. Aluksi tuntui että polvi ei taivu ollenkaan mutta sitkeän kuntoutuksen jälkeen siitä tuli oikein hyvä. Kuntopyörä kannattaa hankkia, siitä oli erittäin paljon apua. Ei ole ollut enää kipuja eikä kolotuksia. Polvillaan olo on tosiaankin vähän hankalaa ja taivutuksessakin pitää välttää ääriasentoa mutta ei se taivutus jää paljoa terveestä polvesta. Paljon työtä ja kipulääkkeitä se vaatii kuntoutusvaiheessa.
Kaiken kaikkiaan verrattuna tilanteeseen joka oli ennen leikkausta (jatkuva kipu ja kovat vihlaisut kun polvi vähänkin vääntyi ja näistä johtuvat suuret liikkumisrajoitukset) olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen vaikkakin tiedossa on että tekonivelen käyttöikä on rajallinen ja uusintaleikkaus tulee joskus.

Tekonivelistä on keskusteltu runsaasti tuolla Terveyden hoito -> Leikkaus -palstalla, hakutoiminnolla löytynee oikea ketju.

Oma polven tekonivelleikkaus on tehty viitisen vuotta sitten. Minulla oli jo lepokipua, nukkuminen oli huonoa kun piti jalka tukea tyynyillä sellaiseen asentoon että sai nukuttua edes kipulääkkeiden voimin. Leikkauksen jälkeinen kivuttomuus on ollut paratiisi, kunhan toipumisajan kivut hävisi.

Katsotaan tuota luetteloasi kohta kohdalta:
"Polvi ei taivu kunnolla."
Taipuu sen mitä tekonivelelle on liikevaraksi määritelty. Koukkuun se ei mene niin pitkälle kuin luonnonmukainen polvinivel. Ortopedi totesi ettei voi olla enää kyykyssä ja se on normaalia. Mutta aika pitkälle polveni taipuu ja riittää mainiosti normaalielämään, ahtaaseen autoonkin mahtuu vääntäytymään, tarvittaessa käsin jalkaa auttamalla.

"Et voi juosta"
Minulla oli juoksu kielletty nivelrikon vuoksi jo paljon ennen leikkausta, joten ei haittaa. Liikkua voi monin muinkin tavoin. Muukin tärähtelevä liikunta on kielletty (hypyt ym.).

"Max 20kg voi nostaa"
Minulle ei ainakaan ole kerrottu mitään painorajoja nostolle ja niin paljon olen nostanut mitä normaalielämässä tulee nostettavaa (ehkäpä 40-50 kg). Joku voimanostokilpailujen rajoitus varmaankin on.

"Et voi olla polvillaan tai edes kyykistyi."
Polvillaan voi olla, jos nivelen liikevara riittää. Kyykistyminen on rajoittunutta kuten tuolla ylempänä kerroin.

"Kipu joka oli, katoaa, mutta tilalle tulee kaksi muuta."
Riippuu pitkälti tuurista. Itselläni kävi ilmeisesti hyvä tuuri kun ei ole enää minkäänlaisia kipuja. Joillekin voi tulla muita kipuja, terveyskeskuslääkärinikin totesi että ei ole takeita että toisen polven leikkaus menisi yhtä hyvin.

"Lisäksi amerikkalainen tutkimus todistaa, että tekonivelestä irtoaa metallia elimistöön ja lisää muita sairauksia."
Tampereella asennettiin tällaisia vaarallisia lonkkaniveliä joista irtosi metallia elimistöön ja aiheutti sairauksia. Nivelet vaihdettiin vaarattomiin. Polvinivelistä ei ole tiettävästi vastaavaa ilmennyt.

Itselläni ei ollut vaihtoehtoa, leikkaus oli käytännössä pakko. Polvinivel oli todella loppu ja kivulias ja kuljin kepin kanssa. Kipulääkkeidenkin haitat ovat suuria ja jatkuvat kivut eivät nekään ole ihmiselle terveellistä.
Itsepä voit pistää vaakakuppiin vaihtoehdot, jatkuvat suuret kivut vai suurella todennäköisyydellä kivuton ja hieman liikerajoittunut polvi joka kuitenkin toimii sataprosenttisesti normaalielämässä. Ellei kivut ole toivottoman suuria, ainahan voi yrittää sinnitellä muutaman vuoden ennen kuin on pakko mennä leikkaukseen.

Minulle tehtiin oikeaan polveen tekonivelleikkaus lokakuun 23 .2018 . Samalla oikaistiin virheasento eli pihtipolvi . Kivut olivat kovat ja kipulääkettä söin paljon . Tarqinik ,Naprometin ja Panadol forte . Sitten oli kulunut neljä viikkoa menin fysioterapeutin vast.otolle ja siellä testattiin polven liikkuvuutta ja uusia jumppaohjeita sain . Neuvottiin kävelemään ilman kyynärsauvoja ja ulkona lenkkeilemään sauvakävelyä. Sitten kävellessä tuntui polvessa pieni napsaus ja pistävä kipu polven oikella puolella . Siitä meni 4 päivää kun jalka osui maton reunaan ja horjahdin eteen päin .Polvi kipeytyi ja on siitä asti ollut hermosärkyä varsinkin rasituksen jälkeen . Soitin viikon päästä Kirurgian polille sain panacod reseptin kivun hoitoon . Saa nähdä toipuuko enää koskaan ennalleen . Ei kai auta kuin odotella . onko kellään tullut vastaavanlaista horjahtamista ?

Kannattaa panostaa kuntoutukseen.
Tehokasta jumppausta monesti päivässä.
Kipulääkkeitä-Jumppaa-kylmää ja välillä koholle.

Mulla molemmissa polvissa tekonivelet laitettu kolmen vuoden välein. Mä panostin kuntoutukseen: söin ohjeen mukaisia kipulääkkeitä maksimäärän ja aloitin nivelten liikuttelun heti leikkauksen jälkeen. Kotona käytin sauvoja vain 2 vrk ja ulkonakin jätin ne kahden viikon kuluttua. Molempien leikkausten jälkeen aloitin vesijuoksuharjoittelun JO 3 viikkoa leikkauksen jälkeen ja vedessä olikin helppo asteittain lisätä polven liikerataa.
Nyt kun toisenkin polven leikkauksesta alkaa tulla vuosi, molemmat ovat täysin kivuttomia, taipuvat samoin, kuuin nuorempana terveet nivelet, eli saan pohkee kiinni reiden takaosaan.
Olen sitä mieltä, että liian monet arastelevat kuntoutuksen alussa, eivätkä uskalla taivuttaa polvea pelätessään kipua. Juuri siksi niitä kipulääkkeitä määrätään, jotta se kuntoutus ja polven liikuttelu onnistuisi, ottakaa niitä! Ja vesijuoksu tai vesivoimistelu on ihan verraton kuntoutusmuoto tekonivelleikkauksen jälkeen. Sitä olen jatkanut säännöllisesti vuosikausia.
Ai niin, autoa rupesi ajamaan jo 2 viikkoa leikkauksesta, kun oli pakko päästä ruokakauppaan. Olen yksineläjä ja tottunut hoitamaan itse asiani, joten sekin kannusti nopeaan toipumiseen.

Helmikuun alussa tehtiin operaatio ja paraneminen perustuu kokemukseni perusteella kovaan ja ahkeraan kuntoutukseen jota muut eivät voi tehdä puolestasi. Tikkien poistamisen jälkeen minäkin aloin jo autoilemaan ( kaksi viikkoa) ja kuuden viikon toipumisjakson ( kova kotikuntoutus kausi) jatkoin äijä jumppa porukassa. Silloin pysty menemään jo kivutta polvilleni sentin paksuisen jumppamaton päälle. Talvinen liukkaus ( pääkallo kelit) vaikeuttivat ulkona liikkumista, mutta nastakengillä ja sauvakävelyllä siitäkin selvisi. Viidenellä viikolla painelin jo viidenkilometrin lenkin alle tuntiin ja vaikka se ei ollutkaan täysin kivutonta niin ei sitä tarvinnut pelätä koska ennen leikkausta oli jo siihen vuosia tottunut. Kipulääkkeitä kannattaa aluksi käyttää ja jääpussilla hoitaa turvotusta sillä leikkauksen vaikutus paranemiseen on noin 30 % ja loput 70% on sitten kiinni omasta sisukuudesta. Itsekin täytän jo seuraavaksi 70 vuotta joten kyllä vanhakin pystyy kun sisukaasti yrittää.

Minulle laitettiin maaliskuussa molemmat polvet ja kaikki on ok. Jalat taipuu, voi olla polvillaan, kivut ovat poissa. Toki vielä on pientä hitautta. Polvirn virheasento korjattiin eli tyytyväinen olen. Ikääkin vasta 54

Minulla on molemmissa polvissa pitkälle edennyt nivelrikko, kevättalvella -19 vaihdettiin toiseen polveen tekonivel Tampereen Coxassa. Leikkaus sujui hyvin ja kotiuduin jo leikkausta seuraavana päivänä. Nyt kolme kuukautta leikkauksen jälkeen olen erittäin tyytyväinen ja kuntoutuminen on edennyt hyvin. Polvi koukistuu 125 ° ja ojentuu täysin, kipuja ei enää ole, hiukan lihaskireyksiä polven ympärillä.
Tämä kaikki on vaatinut aktiivisuutta, oman kehon kuuntelua ja välillä malttia levätä riittävästi.
Kyllä tämän kokemuksen jälkeen uskallan toisenkin polven leikkauttaa, sitten kun enää muuten pärjää.

Polveni on ollut kipeänä monia vuosia, se alkoi oikeastaan, tai ainakin paheni, kun terv.keskuslääkäri antoi siihen pistoksen, jonka piti parantaa rustokudosta.
Kun seuraavana aamuna sitä katsoin, polvi oli kuin kumipallo, turvonnut ja kipeä.

Tilasin ajan samalta lääkäriltä, hän aivan hämmästyi nähdessään polveni, otti siitä vettä ja laittoi kortisonia.
Vähän parani, mutta aina on kipuillut sen jälkeen ja nytkin on varmaan vettä siinä, on kankea ja kipeä, volttaren retard-voidetta olen nyt siinä käyttänyt, kun olen tehnyt näitä välttämättömiä töitä, puutarhassa ja sisätöitä.
Olen 80 vuotias, mistä saisin parhaan lääkärin leikkaamaan?

Olen nyt leikkausjonossa, kahdeksakymppinen

Jos saatte valita coxan ja yksityisen väliltä, niin ehdottomasti yksityinen. Kävin 14.6.2019 coxassa oikean polven tekonivelleikkauksessa. Tuli takapakkia ja nyt ei öisin saa nukuttua kipujen takia. Soitto coxaan ja pyyntöä kipulääkkeeseen. EI, SAMAT OOT SAANUT KUN MUUTKIN JA TÄMÄ ON KÄYTÄNTÖ! Siellä annetaan kotiin kaikille samat lääkkeet ja määrät ihmisen aiempaa lääkitystä tai kivunsietokykyä huomioon ottamatta! Eikä uusita kun niihin voi jäädä koukkuun. Laimein oxyc. 5mg 28kpl. Buranaa ja panadolia sitten monta sataa kpl...En ajatellut alkaa enää tässä iässä narkkariksi vaan kipuun ottaisin kun en edes viinaa juo. Kysyin kenelle niitä oikeita kipulääkkeitä määrätään jos ei ison leikkauksen jälkeen? Ei tiennyt muuta kun että tämä on käytäntö kaikille! Käsi leikattiin yksityisellä ja kuntoutui hyvin ilman kipuja kun soittamalla sai lisää. En jäänyt koukkuun, outoa?! Nyt viikon valvoneena alan olla aika valmis, enkä jaksa enää mitään. Lääkkeet loppui jo 3 vkoa sitten ja nyt on kuntoutus katkolla kun ei vaan jaksa ja päivä alkaa itkulla kun sattuu niin paljon ja valvottuja öitä takana. Mikä avuksi?

Itse en menisi. Ei siitä todennäköisesti toimivaa enää tule. Tuttu kävi polventekonivel leikkauksessa ja ajelee nyt vuoden päästä enimmäkseen rullatuolilla jalka linkussa.

nyt jo 4 kk polven tekonivelleikkauksesta,eikä edelleenkään mitään helpotusta. Jalka ei kestä rasitusta,noin 10 min ja puutuu täysin tunnottomaksi ja keppien kanssa pitää kulkea sen minkä pystyy. Onko jollain viisaita neuvoja mitä pitäisi tehdä,Coxasta niitä ei saa,ei lääkäri ottanut mitään kantaa vaivaan,totesi vain että osat näyttävät olevan paikallaan.

7 vkoa polven tekonivel ollut. Melkoista kipuilua, toki alussa kovemmat. Yösärky kuvioissa edelleenkin. Kestää kerran päivässä kilsan sauvakävelyn ja muutaman kerran päivässä kuntopyörällä pienen polkaisun. Tärkeitä ovat jalan oikaisu ja kouristuskohtauksia. Polvi turvottelee, ollen iltaisin melko ärhäkän näköinen. Täytyy vaan luottaa, että paremmaksikin voi vielä tulla.

Koukistus ei kouristus sorry.

Olen menossa polven tekonivelleikkaukseen 26.2.2021. Täysin loppuun kuluneet nivelet kummassakin polvessa. On jo luukin lähtenyt kulumaan, eli tullut jotain uraa. Se on vain kumma, että mulla oo mitään särkyä näissä koskaan ja kävelenkin noin 1,5km (seuraavana päivänä en kävele :) Illalla kun pitkään istuu, niin liikkeellelähtö kylää sattuu kovin. Saa nyt nähdä mihin suuntaan mun polvi leikkauksella menee, tuleeko parempi vai huonompi. Lonkissa mulla on keinonivelet olleet jo ainakin 16v ja ovat tosi hyvät olleet tähän asti. Pelkään leikkauksen jälkeistä kipua ”ihan sairaasti” :)

Minulla on ollut polviproteesi toisessa 28 ja toisessa 22 vuotta.
Ortonissa tehty molemmat.
Ei mitään kipuja koskaan.
Harri R.

Minulla polvi leikattu 3v sitten .Särkee ja kipuilee edelleen .
Laitettiin liian löysä nivel .polvi ihan lempsu nptkuu joka puolelle .
Lääkäri totesi että klappia on .pitäisi uusia leikkaus ..
Sellaiseen kipuun en enää uskalla ryhtyä joten kipulääkkeiden kanssa elämä jatkuu .

Jos muilla on kokemuksia polven tekonivelleikkauksen laajoista mustelmista, niin miten kauan meni niiden hoitamiseen? Auttoiko napapiikki ja hirudoitvoide?

Minulla leikattiin toinen n 7 vuotta sitten Parani hyvin, tanssin kilpatansseja. Toinen leikattiin n 2 vk sitten. Aloin heti käyttää sitä jalkaa kotiin päästyäni , kepit oli varalta mukana. Autolla ajoin alle 1 vk leikkauksesta. Tässä viime tapauksessa polvi rysähti yllättäen totaalisesti rikki. Kävelin olohuoneessa ja se vain rusahti. Edellisellä viikolla oli tanssinut normaalisti lattareita harjoituksissa.
Aiemmin lokakuussa oli kuvattu, että on nivelrikkoa ja virheasento on aina ollut
Julkiselle olisi ollut vähintään puolen vuoden jono, en voinut odottaa. Ortonissa leikattiin, magneettikuvauksineen ennalta ja muut kulut leikkaus oli 13 tuhatta yhteensä

Tiedä mitä tulee. Meen 11.3 leikkaukseen. Piti 13.4 mut tuli peruutusaika. Lupasin mennä. Sas nähdä miten mummon käy. Mut ei kiva tämäkään kun joka päivä särkee. Kummatkin yhtaikaa laitetaan. Jännittää pirusti.

Kävin leiikaussa perjantaina cogassa.Sunnuntaina kotiin. Väsynyt olo Ok senkin. Ruoka ei maita. Nukun yöllä pari tuntia kerrallaan

Mulla laikattiin 5 päivää sitten. Ei kauheesti vielä taivu. Mut kävely sujuu hitaasti. Kipeä kyllä vielä kun kummatkin samalla kertaa kun halusin.

Minulla polvet leikattu 11.4.22 polvissa ei kipua. Mut ei taivu taaksepäin niin paljon kun ennen. Mutta tuntuu kylmällä polvista alaspäin. Keppejä käytin n. Viikon. Ulkona tarvi väsyy jos pitempään kävelee.

Kävin 11pv kummatkin polvet laitettiin ykhaikaa. Kk kesti vähän kipuja. Mut pahemmat kivut noin viikon. Lääkkeillä pärjäsin. Ei särje enää yöllä

Kysyisin syödäänkö lääkkeitä kuinka kauan mitä määrätty polvinivel leikkauksen jälkeen. esim. laskimotukoksen lääkket

Tehty kumpakit polvet 11.3 22 kaikki hyvin pari viikkoa meni et särki vähän. Kaikki hyvin

13.4.22 leikattu oikeaan polveen tekonivel, nyt 22.5 tilanne on , että saan käveltyä yhden kyynärsauvan kanssa ulkona, sisällä käytin rollaattoria varmuuden vuoksi 16.5 asti, ilkeää pistoa nilkassa(kuin jääpiikillä iskettäis). Kivut vähentyneet, mutta eivät kokonaan pois,Panadol1g 3xpäivässä harjoituksia ennen, niitä fyssäri määräsi 3 -5 kertaa päivässä.
Taaksepäin ei edelleenkään mene kuten pitäisi, syynä 2 vuotta sitten saatu toisen asteen palovamma, jonka vuoksi leikkauksen jälkeen ilmestyi "omenan" kokoinen patti polven ulkosyrjälle ja lho meni tunnottomaksi palovamman kohdalta.
5.5.22 kävin jo eka kerran työterv.lääkärillä ja hän olis laittanut minut jo siitä 2viikon päästä navettaan töihin...ei reppana ollut oikein kartalla mitä työtä teen
Nyt sairasloma 2 6 asti, Soten aikana saikkuja saadaan ripotellen. Kyykkyyn en pysty menemään ollenkaan , joten saa nähdä mitä tästä tulee
Jos olisin tiennyt, mikä kipu ja vaiva leikkauksesta tulee, olisin yrittänyt polvitukien kanssa pärjätä ilman. Nyt voi olla, etten kykene hoitamaan navetta-töitä niiden vaatimalla tavalla.

Eikö kellään ole käynyt niin kuin minulla, en saa suoraksi polvea.. Saan nyrkin polven alle, niin iso rako jää. Koukkuun menee tosi hyvin. Leikattu 28.3. Ensi viikolla leikanneen sairaalan fyssarille ihmettelemään asiaa.. Mitä tehdään vaikka kuinka ohjeiden mukaan on toimittu

-Polven tekonivelkokemukseni-
TAUSTAA:
- olen 52v nainen
- polvessa varus-linjaus eli "länkisääret" (-> voimakas mediaalinen artroosi)
- runsas ylipaino
- useita vammoja ko. polven vuosien saatossa
- vuosien kipuilua vaihtelevasti, lopulta kovaa kipua muutama kuukausi putkeen ( = voimakas ontuminen)
ENNEN LEIKKAUSTA:
- kävin yksityisellä ortopedillä, jonka tiesin leikkaavan Coxassa. Laittoi lähetteen sinne
- pyysin myös fysioterapialähetteen
- aloitin jalan vahvistamisen FT:n kanssa heti, että jo heikentyneet lihakset vahvistuisivat ennen leikkausta. Harjoittelin myös tasapainoa
- halusin heti leikkaukseen (vaikka olenkin "nuori"), ennen kuin rasitan liikaa toista polvea tai lonkkaa, ennen pahaa lihaskatoa ja kipuhermojen kroonista ärsytystä ( = parempi paranemisennuste).
- lopetin heti kalaöljyn ja muut lisäravinteet ja ilmoittauduin Coxaan mahdolliselle peruutuspaikalle
- hain kunnan apuvälinekeskuksesta kyynärsauvat valmiiksi
- peruutusaika tulikin pian ja pääsin leikkaukseen.
LEIKKAUSPÄIVÄ:
- paasto, aamulla Coxaan. Leikattavaan jalkaan laitettiin tussilla merkki! Vaihdoin sairaalavaatteet, jätin kaikki omat vaatteet ja tavarat säilytykseen, sain esilääkkeitä jogurttimaisen juoman kanssa ja siirryin mukavaan odotusaulaan, jossa voi joutua odottamaan useamman tunnin (Tuolin saa makuuasentoon, joten voi vaikka nukkua)
- haettiin esivalmisteluun, kanylomointi tai selkäydinpuudutus ei juuri tuntunut miltään, mutta "jalkojen halvaantuminen" tuntui jotenkin epämukavalta, joten pyysin unta, jota sainkin.
- Torkuin lähes koko leikkauksen mukavassa päiväunimaisessa kevyessä unessa.
- oper jälkeen vietiin sängyllä valvomoon, jossa odoteltiin puudutuksen häviämistä ja pissan tuloa (alusastiaan)
- ennen kuin selkäpuudutus oli kokonaan hävinnyt, laitettiin polveen johtopuudutus ultraääniohjauksessa (ei tuntunut miltään)
- kun olin pissannut, vietiin osastolle
- kahden hengen huone vessalla ja telkkarilla.
- välipalan sain melkein heti ja ruokaakin pian. Ja illalla lisää.
- huoneeseen päästyäni sain kännykän ja muut tavarani, joten soitin ja laitoin viestiä läheisilleni.
- ei kipuja koko päivänä, lääkkeitä tuli tasaiseen tahtiin. Jos olisi ollut kipuja niistä huolimatta, kelloa soittamalla olisi saanut tujumpaa lääkettä lisäksi.
- Itse ei saanut vielä nousta sängystä, kelloa soittamalla tuli hoitaja auttamaan vessaan.
- FT tuli antamaan jumppaohjeita ja opettamaan kepeillä kävelyä
- yön nukuin yllättävän hyvin
- seuraavana päivänä aamiainen, jumppaa, kävelyharjoituksia, lääkärinkierros, ruokaa joka välissä, lääkkeiden tilaus huoneeseen sairaala-apteekista (pankkikortti ja kelakortti tarvitaan) ja iltapäivällä KOTIINPÄÄSY ( hakija oltava)
LÄÄKKEET:
- "napapiikkejä" (Innohep) pistettävä itse kerran päivässä vatsa-alueelle 2 viikon ajan (estämään veritulppien muodostumista)
- Oxycodone/Naloxone 5mg/2,5mg 2 x 2
- Burana 600mg 1 x 3
- Panadol Forte 1000mg 1 x 3
- Pantoprazol 20mg 1 x 1 (vatsansuojalääke)
- Pegorion-jauhe 2 pussia iltaisin ummetuksen hoitoon (jota kipulääkitys todellakin aiheuttaa)
- Ondansetron 4mg 1 x 3 tarvittaessa kipulääkityksen aiheuttamaan pahoinvointiin
- Oxynorm 5mg tarvittaessa kovaan kipuun (annettiin pari kapselia mukaan osastolta)
- lääkkeet kannattaa ottaa kellontarkasti säännöllisin väliajoin ohjeen mukaan. Itselleni paras rytmi oli kolmesti päivässä otettaville klo 9, klo 17 ja klo 01 ( laitoin herätyksen yölle)
- parin päivän kuluttua leikkauksesta pystyin jo puolittamaan Oxycodone/Naloxone -annoksen.
- Oxynorm- kipulääkettä en ole tarvinnut lainkaan
KIVUT:
- kun polven puudutus loppui, huomasi sen kyllä. Kipu ei silti ole ollut kovaa missään vaiheessa, vain kohtalaista.
- yöt hieman hankalia oikean asennon löytämisen vaikeuden vuoksi ( en osaa nukkua selälläni), tyyny jalkojen välissä auttaa
- välillä kävellessä tai muutenkin tulee hetkellisiä teräviä vihlaisuja
- lähes koko jalka meni mustelmille (yläreidestä isovarpaan juureen asti), mikä turvotuksen kanssa aiheuttaa myös kipua
- jalassa myös pohjelihas ja etureisi jumissa / krampissa useita päiviä, joka aiheutti myös kipuja
- näihin auttoi runsas veden juominen, kylmäpakkaus ja jalan kohoasento useita kertoja päivässä (sydämen yläpuolelle, huom!)
KUNTOUTUS:
-heti aloitettava useita kertoja päivässä tehtävä jumppa ohjeiden mukaan, lähinnä koukistuksia ja ojennuksia
- polveni ei ojentunut ennen leikkausta täysin, eikä ojennu vieläkään (nyt 2 vkoa leikkauksesta), mutta polvessa on vielä turvotusta ja varmasti myös pidempiaikaisia kireyksiä
- fysioterapian saa aloittaa vasta 4 viikkoa leikkauksesta ja se kyllä kannattaa varmasti tehdä
- myös kuntopyöräily ja vesijuoksu /-jumppa vasta 1kk kuluttua, samoin hieronta
- kyynärsauvat jätin pois 8 päivän kuluttua leikkauksesta. Polvi on tukevan ja luotettavan oloinen. Enää ei ole myöskään lääkkeiden aiheuttamaa huimausta, kuten alussa.
HAKASTEN POISTO:
- pois 2 viikon kuluttua operaatiosta
- kävin lähiterveyskeskuksessa
- hoitaja otti ne (33 kpl) pois hyvin kivuttomasti.

Olin polvileikkauksessa Coksassa 12.12. Seuraavana päivänä kotiuduin. Nyt on kulunut siitä kuukausi ja viikko. Vähän on ollut särkyjä mutta kipulääkkeillä on selvitty ja vähennetty paljon niitäkin jo. Polvea on vaan alussa alettava jumppaamaan kivun rajoissa. Hakasten poiston jälkeen oli vähän pelottavaa tehdä liikkeitä kun ajatteli että haava ratkeaa kun polvi taipuu. Mutta teki maltillisesti. Nyt tänään oli ensimmäinen päivä kun pystyin ajamaan kuntopyörällä ympäri. Sitä ennen heijasin edestakaisin. Kuntopyörä on kyllä hyvä kuntoutukseen. Itse ostin sen kirpputorilta. Porraskävely on hyvä. Nyt pystyn menemään jo vuoroaskelin yläkertaan. Alussa tuntui että ei polvi taivu ei millään taaksepäin kun kiristää mutta sitkeästi vaan yrittää jumpata. Polven haavan ympärillä on kiristystä ja kirvelyä mutta sekin on jo helpottanut. Näköjään jumppa on todella tärkeää ja vesijuoksun aloitan sen jälkeen kun käyn fyssarilla. Yöt ovat olleet itsellä hankalampia kun yrittää saada hyvän asennon nukkuessa. Heräilee monta kertaa. Kylmä geelipussi rauhoittaa polvea .Ei muuta kuin rohkeasti polvileikkaukseen jos elämä on ollut hankalaa kipeän polven kanssa.

Polvi leikattu 12.12.23. Nyt reilu kuukausi polvi jo huimasti parempi. Kiristystä ja jomotusta haavan ympärillä jonkin verran mutta lääkkeet hyvä apu. Olen jo karsinut vahvempia pois. Polven jumppa tosi tärkeää. Tänään ensi kerran pystyin kuntopyörällä ympäri polkemaan. Huomaan sen jos pitkään esim. paikallaan sängyssä katson telkkaa niin polvi sen jälkeen tosi jäykkä. Sen jälkeen on kyllä taas voimisteltava. Viime viikolla ajattelin että ei tuu mitään kun polvi ei taivu kovin paljoa mutta näin se vaan on että sitä on vaan jumpattava vaikka sattuu ja kiristää. Ehkä olen liian hätäinen. Yöt ovat vähän vaikeita kun ei oikein tiedä missä asennossa olisi hyvä nukkua. Kylmä geelipakkaus hyvä. Sekin helpottaa ajan kanssa kun kuntoutuu. Ensi viikolla fyssari ja sen jälkeen aloitan vesijuoksun. Jouluaattona kävelin jo ilman keppiä sisällä. Ulkona pidän vielä yhtä keppiä turvana. Suosittelen kuntopyörää ja jos mahdollista vesijuoksua. Ei kannata pelätä leikkausta jos elämä on vaikeaa kipeän polven vuoksi.

10 kk sitten vasen polvi operoitu ja olen 55 v.vuosia kärsin polvikivuista ja oli pitkälle kehittynyt nivelrikko.olen raskaan työn raataja ollut joten ei ihme sinänsä.olin 4kk saikulla töistä ja polvi ei edelleenkään taivu niin että voisin olla polvilleen mutta kuvut hävisi 3 kkjälkeen leikkauksesta .lumihangessa tarpominen osoittautui hankalaksi mutta on hyvää liikuntaa.ei tietenkään ole kuin entis aikojen hyvä polvi mutta menettelee.jouduin kyllä luopumaan monesta harrastuksesta.tsemppiä kaikille tekonivelen kanssa eläville.

Hei!Voin sanoa kohta kaksi vuotta polvi leikkauksesta…eikä tunnu hyvälle..on jäykkä,ei kestä juurikaan raskaita nostella🥵..Ulko syrjäytti sääressä ja reidessä välillä tosi kipeät..Jos arvasin,että näin käypi..olisin sinnitellyt vielä..Nyt jo saman jalan lonkkakin alkanut kipeytyi👎🏿..Että näin tällä mummolla,kohta 70.tä..