Hebr12:1-> Sentähden,
kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa,
ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan
ja täyttäjään,
Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin,
häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
" Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi
ja menettäisi toivoanne.
Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
ja te olette unohtaneet kehotuksen,
joka puhuu teille niinkuin lapsille:
"Poikani,
älä pidä halpana Herran kuritusta,
äläkä menetä toivoasi,
kun hän sinua nuhtelee;
sillä jota Herra rakastaa,
sitä hän kurittaa;
ja hän ruoskii jokaista lasta,
jonka hän ottaa huomaansa."
Kuritukseksenne te kärsitte;
Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia.
Sillä mikä on se lapsi,
jota isä ei kurita?
Mutta jos te olette ilman kuritusta,
josta kaikki ovat osallisiksi tulleet,
silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
Ja vielä:
meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina,
ja heitä me kavahdimme;
emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle,
että eläisimme?
Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten,
oman ymmärryksensä mukaan,
mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme,
että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi,
vaan murheeksi,
mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhan hedelmän niille,
jotka sen kautta ovat harjoitetut.
Sentähden:
"Ojentakaa hervonneet kätenne
ja rauenneet polvenne";
ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne",
ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi,
vaan ennemmin parantuisi.
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa
ja pyhitykseen,
sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
ja pitäkää huoli siitä,
ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta,
"ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan
ja tekemään häiriötä",
ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau,
joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
Sillä te tiedätte,
että hänet sitten kun,
hän tahtoi päästä siunausta perimään,
hyljättiin;
sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle,
vaikka hän kyynelin sitä pyysi.
kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa,
ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan
ja täyttäjään,
Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin,
häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
" Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi
ja menettäisi toivoanne.
Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
ja te olette unohtaneet kehotuksen,
joka puhuu teille niinkuin lapsille:
"Poikani,
älä pidä halpana Herran kuritusta,
äläkä menetä toivoasi,
kun hän sinua nuhtelee;
sillä jota Herra rakastaa,
sitä hän kurittaa;
ja hän ruoskii jokaista lasta,
jonka hän ottaa huomaansa."
Kuritukseksenne te kärsitte;
Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia.
Sillä mikä on se lapsi,
jota isä ei kurita?
Mutta jos te olette ilman kuritusta,
josta kaikki ovat osallisiksi tulleet,
silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
Ja vielä:
meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina,
ja heitä me kavahdimme;
emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle,
että eläisimme?
Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten,
oman ymmärryksensä mukaan,
mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme,
että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi,
vaan murheeksi,
mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhan hedelmän niille,
jotka sen kautta ovat harjoitetut.
Sentähden:
"Ojentakaa hervonneet kätenne
ja rauenneet polvenne";
ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne",
ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi,
vaan ennemmin parantuisi.
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa
ja pyhitykseen,
sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
ja pitäkää huoli siitä,
ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta,
"ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan
ja tekemään häiriötä",
ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau,
joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
Sillä te tiedätte,
että hänet sitten kun,
hän tahtoi päästä siunausta perimään,
hyljättiin;
sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle,
vaikka hän kyynelin sitä pyysi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=Z8eLNf0etEU
Lähetys saarnaaja Mauri Viksten puhuu aiheesta nöyrtyminen,
Luk 3:4-> niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan sanojen kirjassa:
"Huutavan ääni kuuluu erämaassa:
'Valmistakaa Herralle tie,
tehkää polut hänelle tasaisiksi.'
Kaikki laaksot täytettäköön,
ja kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon,
ja mutkat tulkoot suoriksi
ja koleikot tasaisiksi teiksi,
ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden."
Filip 2:5-> Olkoon teillä se mieli,
joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
joka ei,
vaikka hänellä olikin Jumalan muoto,
katsonut saaliina olla Jumalan kaltainen,
vaan tyhjensi itsensä
ja otti orjan muodon,
tuli ihmisten kaltaiseksi,
ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
hän nöyryytti itsensä
ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
hamaan ristin kuolemaan asti.
Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut
ja antanut hänelle nimen,
kaikkia muita nimiä korkeamman,
niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman,
sekä niitten,
jotka taivaissa ovat,
että niitten,
jotka maan päällä ovat,
ja niitten, jotka maan alla ovat,
ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi,
että Jeesus Kristus on Herra.