Pohjalainen isoisäni oli valtaamassa Tamperetta 1918 ja sanoi sen onnistuneen helposti. Vastustajia ei juuri näkynytkään missään. Välttivät lähitaistelua.
Taistelun tauottua heitä alkoi tulla esiin kellareista ja ullakoilta. Heitä alettiin viedä vankileireille kuulusteltaviksi.
Taistelun tauottua heitä alkoi tulla esiin kellareista ja ullakoilta. Heitä alettiin viedä vankileireille kuulusteltaviksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Isoisä hiihti joka talvi Pohjanmaalta Lappiin savotoille töihin ja takaisin. Eli hän oli karskia tekoa.
Olihan siellä tämä plutoonan pää Anttila, kenraalimajuri ja ministeri.
kyllä kova. Tappiot olivat suuret molemmin puolin.
Valkoisilla oli parempi johto ja urhoollisemmat joukot.
Punikeilla oli jo tappion maku suussa.
Ehkä ne ei haluneet sotia kunnolla omiaan vastaan ryssäin käskystä. Lahtari murhasi joissakin leireissä joka neljänneksen omistaan ja säästi venäläiset naarmuilta, vaikka muka oli kansallismielinen.
Pohjalaiset sotivat hyvin. Siis aseettomia vastaan, tappoivat ihan rohkeasti.
Ja myös aseellisia vastaan!
Tarkkispojan pohjalaiskauna taas paistaa!
Viipurissa ja Tampereella oli tappo-orgiat työläisiä vastaan, vaikka enemmistö ainakin Viipurin työläisistä paheksui yhteispeliä ryssän kanssa. Maaseudun ja etenkin lakeuksien punakaartilaisista 90 prosenttia selvisi hengissä. Linnan höpötyksistä saa käsityksen, että päälahtaaminen oli maaseudulla. Eniten lahdattiin Viipurissa ja Tampereella, Helsingin kapinoitsijoista iso osa kuoli Tamminiemessä.
Eipä unohdeta Kouvola -Koria linjaa ja tietenkin Kotka mukaan että saadaan verinen Kymijoen laakso mukaan kokonaisuudessaan. Kouvolassa oli iso punavaruskunta ja salainen tutkintakomissio joka määräsi teloitukset.