Laitetaan nyt asiaakin palstalle, puusta joka meitä koskee, ainakin välillisesti, esim jos tukeja saatte, siitäkin kerätään tuottoverot ym. Puuta sanottu kullaksi, se sitä edelleen.
1. Puuston kasvu nopeutuu
2. Tukkipuun osuus metsässä kasvaa
3. Metsän terveys paranee
Jo yksi lannoitus tuo parikymmnetä kuutiota lisää hehtaarille puuta.
Vahvempia tukkipuita. Kivennäismaiden kasvatuslannoituksissa mänty- ja kuusimetsiin levitetään typpeä. Mukana on myös muita puiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavia ravinteita. Lannoitus uusitaan alle 190v välein.
Lannoitus myös parantaa metsän terveyttä. Ravinteiden epätasapaino näkyy selkeinä ulkoisina merkkeinä puiden latvuksessa, vuosikasvaimissa ja neulasissa.
Tuhka on mitä mainion lannoite, jos vain saatavilla, ja lunta maassa moottorikelkka rekineen siihen hyvä muoto levitellä tuhka. Myös moottorikelkkoihin syytäjiä olemassa jos lapiopeli tuntuu hankalalta.
Lentokoneen ja helikopterit tehneet lannoittusta perinteisesti, mutta jos tuntuu metsänomistajasta ettöä itsekkin siihen kykenee, moottorikelkalla saa monta asiaa kuntoon, siihen liittyy myös oma ulkoilu kiinteästi. Olo on hyvä metsässä samoamisen jälkeen ja kun oikaisee koipensa puolisavusanan lauteilla, se jos mitä tekee eedvarttia. Moottrikelkalla ajo metsässä on yllävän raskasta, kun keholla sitä ohjaillaan painopistettä muuttamalla, kun vielä peräahkiossa tai -reki satojakiloja tavaraa, se tekee kulkemisen haastavammaksi. Myös metsätrakrtoreilla urakoisijat sitä tekee, mutta itse en päästä niitä polkemaan sulia metsänpohjia. Ne on tehokkaita, syytävät lannan kymmeniämetrejä sivuille, nmisssä ei puuesteitä. Taitava kuski osaa määritellä suunnan suihkuihin. Näillä hoidettiin osaa kangasmetsiä n 5 v sitten.
– Tuhkalannoitus lisää metsän kasvua jopa 80 kuutiometriä 15-25 vuoden aikana turvemailla.
– Lannoituksessa käytetään ravinteita, jotka sitoutuvat nopeasti maaperään ja puustoon. Ne eivät huuhtoudu vesistöihin.
Puustosta näkee heti jos on lannoituksen tarpeessa. Jokin rehevä metsäpohja voi näin tehdäkkin ettei tarvi lannoitusta, esimerkiksi turvemailla, niillä puuston kasvua rajoittaa esimerkiksi kaliumin, fosforin tai boorin puute. Tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja samalla tuhkan luontaisesti sisältämä kalkki kiihdyttää maaperän mikrobitoimintaa, jolloin turvemaan sisältämä typpi vapautuu entistä paremmin puuston käyttöön.
Kovin keskustalaista metsäasiaa. Metsäomistajina myös paljon kaupunkilaisia, monet luulee, ettei tarvi metsän suuntaaan ajatuksiaa rasittaa, että itse hoitaa kasvunsa, se ei niin ole.
Sepä siitä.
Metsien lannoitus on kannattava metsänhoidollinen
12
523
Vastaukset
- VäiskiÖ
Aikanaan olin sahalla homissa. Tämä saha toimitti talotehtaille tavaraa. Ensimmäinen ehto saha-
tavaran suhteen oli se ettei lannoitettua puuta saa olla mukana lainkaan. Näin tukkiosasto ei osta-
nut lannoitemetsän puita ollenkaan. Lannoitetun puun lujuusominaisuudet huononevat, eikä niistä
saa lujuusluokiteltua tavaraa lainkaan. Paneelit ovat niin haperia lannoitetusta puusta höylättynä,
että panelit eivät kestä kiinnittämistä. - aattelia
Voiko idiootimpaa olla ! Valtio tukee , että risusavotta pyörii . Metsästä viedään luontaiset lannoitteet valtion tuella . Maaperä köyhtyy . Monimuotoisuua kärsii. Tämä luontaistenlannotteiden poistuminen , siis valtion tuella korvataan esim. helikopterilannoituksella , jota myös valtio tukee !! Lisäksi Suomen talousmetsät on 100%:sti ojitettu . Hekolannoituksessa osa lannoitteista putoaa väkisin ojaan , ja sitä kautta vesistöihin . Tätä vielä valtio tukee .Ei ihme , että valtio velkaantuu ja vesistöt saastuu ! Lannoitettu puu on vielä täysin laadutonta . Jokainen tietää , millaista puuta ravinteikkaassapellossa kasvaa. Ei kelpaa kuin polttoon . Hitaasti kasvanut puu , ilman "dopingia" on laadukkain ja egologisin sekä valtiolle/veronmaksajille edullisin .Kepupolitiikka perustuu aina tukiaisiin ja valtion kuppaamiseen.
- Voi.kristus
Näkee ettet ymmärrä mitään metsästä, etkä ole ainoa.
Jos kuvittelet, että väärä kitukasvuinen puu on parasta käyttöön, olet väärässä.
Tuhka jo yksin on luonnonmukainen lannoite, kuin olla voi. Joka katsellut metsiä enne ojittamisia ja -50 luvulla, ja vertaa tähän päivään ero on kuin yöllä ja päivällä. Seisovassa vedessä lillui puunjuuret, kasvua ei ollut kuin nimeksi.
Ojitukset korjasi sen, ja lannoitukset laittoi metsän kasvamaan. Metsän joka piti istuttaa, kun jouduttiin hakkaamaan Neuvostoliiton sotakorvauksiin.
Nyt metsämme kasvaa enemmän kuin ennätetään hakata. Vai oikein metsät luonnontilaan, ydinvoima lopettaa, vesivoimalat purkaa, ja mitä kaikkea te vihreät ja vasurit vaadittekaan. Pankitkin piti kansallistaa...
- aattelia
Hyvä , kun otit nuo sotakorvaustukit esille . Vieläkin metsissä näkee vanhoja tervaskantoja , joiden kokoisia tukkeja ei tänä päivänä kasva . Ojitus on eri toimenpide kuin hekolannoitus . Aarniometsät todistavat , että ihmisenkättä ei tarvita huippumetsän kasvuun . Aarniometsässä voi olla 600 kuutiota huippulaadukasta puuta hehtaarilla . Lapissakin suuret kelotukit ovat loppuneet .Miksi ? Siis jos metsä kasvaa enemmän kuin hakataan . Etelässä järeät tukkimetsät vähissä . Miksi ? Sahojen tukkijäreyttä jouduttu laskemaan . Muutama vuosi n.10 vuotta sitten laskettiin tukin rinnankorkeus mittaa , eli lähes pikkutukkia saa jo hakata päätehakkuuna . Miksi ? Jopa kaarnaa kaarnalaivan veistoon on mahdoton löytää . Metsä ei saa enään järeytyä rauhassa , niinkuin sotakorvauksiin oli saanut .Olen itse tyhjentänyt 30 vuotta takkatuhkani pihamäntyjeni juurille . 3 vuotta sitten jouduin kaatamaan yhden , ja vuosirenkaissa ei näkynyt mitään eroavaisuutta , ennen aikaani . Puut ovat n. 70 vuotta vanhoja . Eli ainoa vaikuttava Doping aine kiihdyttämään kasvua on kemiallinen lannoite .Heko lannoituksessa lentää lannotetta suoraan ojiin , valtion tuella.Suuremmissa polttolaitoksissa tuhkalannoitun on hyvä keino päästä paskasta eroon, ja tietenkin valtion tuella .
- MetsänOmistajaa
Tuhkalannoitus on ainoa jota olen omassa metsässäni antanut tehdä. Ei koskaan keinolannoitetta. Kantoja en ole antanuut repiä. Oksat ja latvukset on kerätty, vaikka ei niistä metsänomistaja mitään oikeastaan saa rahallista hyötyä. Mutta onpahan bioenergiaa tarjolla ja työllistäähän sekin. Aikanaan kulotettiin keväisin oksat ja latvukset sun muut risut. Niillä kohdin paras kasvuunlähtö ja hyvät taimikot. Nykyisin ei oikein viranomaiset salli kulotuksia, tämä nyky-yhteiskunta pelkää tulipaloja niin kovin.
Höttöpuuta ei kannata kasvattaa kuin selluksi. Tukkimetsän pitää olla sopivan tiheäsyistä, muutoin siitä tehty sahatavara vääntyilee, halkeilee ja lahoaakin helpommin. Kyllä metsäammattilaiset osaa edelleen katsoa puun laadun ja hyvästä sahatatukista saa paremman hinnan kuin hötöstä.
Ojitusta on tehty vain kosteahkoilla korpimetsillä, suot on jätetty ojittamatta kun ei ne kuitenkaan kasva tarpeeksi. Puu ei oikei turvemaalla viihdy. Hillaa on sieltä mukavampi kerätä kuin puuta.- Tarinan.kertoja
Tuossa taannoin kävin entisen sahan omistajan talolla, hän oli valkannut
parhaista tukeista ydinosan, siin keskustan, josta laudat laittoi auringonpuolelle taloonsa. Ne laudat ei vieläkäkään 40-50 vuoden jälkeen ole menneet miksikään. Ei näy vääntyilyä, ei lahoamisia. Kun me kanssaan niin paljon puusta ja metsästä puhuttiin. Nämä vanhemmat alan ihmiset on oikeita tietopankkeja.
Jokainen joka puun kanssa ollut tekemisissä näkee talo laudoistakin, jota vuosikummeniä sitten laitettiin pystyyn ja rimat saumojen kohdalle, tai lauta, kuten sahanomistajallakin oli aikansa tyyliin talossan. Toinen malli oli ponttilaudalla talon vuoraus, jota nykyisinkin on samoin. Laudat on vaaterissa, ja osastoitukin, tulee kuvioita. Talojen puuvuorauksetkin menee muodin mukana, mutta hitaasti kuitenkin. Tyttären perhe rakentaa hirsistä kesäpaikkaa, se kätevää tehdä, kun tehtaassa ajettu hirret muotoonsa, ei ole sovittelua lainkaan, kaikki menee just piirustusten mukaan. 22 cm hirsi, suoraksi pinnat sahattu ja höylätty, nurkat pontattu ulkopuolelle tasaan, johon tulee pystylaudat. Lautoja ei tarvitsisi, kun niin siistit ponttaukset, mutta vaatii, kun muuten alkaisi hirrenpäät halkeileen kuivuessaan, lauta suojaa auringonvalolta. Kun näitäkin hirsiä päästä katsoo kyllä se ihan priimaa on, nykytyyliin kasvatettua mäntyä. Muutama päivä meni kahdelta kirvesmieheltä kun talo oli mallissaan ulkoapäin, niin nopeaa latoa hirret paikoilleen. Hirsien välissä tasopinta, vähän reunat ulkona, passaa seuraavaan, ohut tiivistenauha väliin. Tapituksiahan näissä on paljon, ja jo tehtaalla reiät niihin, kuin sähköjohtoihinkin joka menee hirren sisässä.
Keskustalaista asiaa kun kepulaiset rakentaa.
Tuossa joossai Karjalan matkalla piti pysähtyä ja kaydä katseleen kun tekivät puutaloa, pintaan tuli ja sisälle paksut uurretut laudat, kuin hirret olisi ollut, väliin villa n vajaat 30 cm paksu.. Väitti kaveri, että se vastaa 75 cm hirttä lämpöarvoltaan-
Ja miksipä ei uskominen. - MetsänOmistajaa
Tarinan.kertoja kirjoitti:
Tuossa taannoin kävin entisen sahan omistajan talolla, hän oli valkannut
parhaista tukeista ydinosan, siin keskustan, josta laudat laittoi auringonpuolelle taloonsa. Ne laudat ei vieläkäkään 40-50 vuoden jälkeen ole menneet miksikään. Ei näy vääntyilyä, ei lahoamisia. Kun me kanssaan niin paljon puusta ja metsästä puhuttiin. Nämä vanhemmat alan ihmiset on oikeita tietopankkeja.
Jokainen joka puun kanssa ollut tekemisissä näkee talo laudoistakin, jota vuosikummeniä sitten laitettiin pystyyn ja rimat saumojen kohdalle, tai lauta, kuten sahanomistajallakin oli aikansa tyyliin talossan. Toinen malli oli ponttilaudalla talon vuoraus, jota nykyisinkin on samoin. Laudat on vaaterissa, ja osastoitukin, tulee kuvioita. Talojen puuvuorauksetkin menee muodin mukana, mutta hitaasti kuitenkin. Tyttären perhe rakentaa hirsistä kesäpaikkaa, se kätevää tehdä, kun tehtaassa ajettu hirret muotoonsa, ei ole sovittelua lainkaan, kaikki menee just piirustusten mukaan. 22 cm hirsi, suoraksi pinnat sahattu ja höylätty, nurkat pontattu ulkopuolelle tasaan, johon tulee pystylaudat. Lautoja ei tarvitsisi, kun niin siistit ponttaukset, mutta vaatii, kun muuten alkaisi hirrenpäät halkeileen kuivuessaan, lauta suojaa auringonvalolta. Kun näitäkin hirsiä päästä katsoo kyllä se ihan priimaa on, nykytyyliin kasvatettua mäntyä. Muutama päivä meni kahdelta kirvesmieheltä kun talo oli mallissaan ulkoapäin, niin nopeaa latoa hirret paikoilleen. Hirsien välissä tasopinta, vähän reunat ulkona, passaa seuraavaan, ohut tiivistenauha väliin. Tapituksiahan näissä on paljon, ja jo tehtaalla reiät niihin, kuin sähköjohtoihinkin joka menee hirren sisässä.
Keskustalaista asiaa kun kepulaiset rakentaa.
Tuossa joossai Karjalan matkalla piti pysähtyä ja kaydä katseleen kun tekivät puutaloa, pintaan tuli ja sisälle paksut uurretut laudat, kuin hirret olisi ollut, väliin villa n vajaat 30 cm paksu.. Väitti kaveri, että se vastaa 75 cm hirttä lämpöarvoltaan-
Ja miksipä ei uskominen.Sydänpuu on kovaa, ja se kestää lahoa vastaan hyvin. Ennenvanhaan ikkunat ja ovet tehtiin aina sydänpuusta, puuseppä osasi valita.
Pintalauta, siis puun pintaosasta sahattu, kestää sekin kyllä kun laittaa oikein seinään. Tuommoisessa lomalaudoituksessa, tai rimalla peitetyssä, ainakin se pintaan tuleva lauta sydänpuoli ulospäin. Silloin lauta käyristyy niin, että sen reunat painuu tiukemmin alempaa lautaa vasten, ja vesi ei pääse lautojen väliin tai jopa seinän sisään. Onhan se paremman näköinenkin kuin irvistelevä lauta. Semmoisen kun maalaa punamultamaalilla, siis itse keitetyllä, niin liki ikuinen on jos vaan ehjä katto on päällä. Punamultamaali, veden, ruisjauhon, rautavihtrillin ja vernissan seos joka värjätään punamullalla, se on paras lautaseinän maali, pysyy kyllä hirressäkin.
Höylähirsi on hyvä, mutta niin se vaan on luonto luonut, että piiluttamalla saa paljon kestävämmän pinnan hirteen. Jotkut sanoo, että komeammakin. Makuasia. Hirren poikkisuuntaan piilutettaessa siihen kirveen veistojälkeen nousee puussa olevaa öljyä ja pinnasta tulee kestävämpi. Pituussuuntaan lyötäessää samaa ilmiötä ei ole. Kumma juttu, mutta niin se vaan on. Höyläkutteri leikkaa pituussuuntaa, mutta onhan se muutoin sileää pintaa sisälläkin. Liimaamalla nykyisin tekevät hirret, joillain keskimmäinen lamelli pystyssä niin ei painu niinkuin tavallinen hirsiseinä. Nyt ovat ryhtyneet tekemään CLT elementtejä joissa ulkopintaan jyrsitty hirsikuvio. Liekö minkälainen, ei ole itsellä kokemusta.
Itsellä oli ennen kenttäsirkkeli, nyt vaihdoin tukkivannesahaan kun oikeastaan vain nikkarointitarpeita itselle enää sahailen. Vielä löytyy tiheäsyistä puuta siihen, ja sitten erikoisempia materiaaleja, raitaa, pihlajaa, leppää jne. Kuivaamisen kanssa oltava tarkkana ettei vääntyile ja halkeile, muutoin kivoja nikkarointi tarpeita niistä. Tosin nyt on työn alla vanhan mallin mukaan tehtävä puinen parireki, pienennettynä moottorikelkan perään sopivaksi. Jalakset ja ketarat koivua. Pankko ja kaustat kuusta, samoin lumilauta ja rekka. Jotkut sanoo, ettei pitäisi eri puulajeja sotkea, mutta katsotaan miten kestää. - Tarinan.kertoja
MetsänOmistajaa kirjoitti:
Sydänpuu on kovaa, ja se kestää lahoa vastaan hyvin. Ennenvanhaan ikkunat ja ovet tehtiin aina sydänpuusta, puuseppä osasi valita.
Pintalauta, siis puun pintaosasta sahattu, kestää sekin kyllä kun laittaa oikein seinään. Tuommoisessa lomalaudoituksessa, tai rimalla peitetyssä, ainakin se pintaan tuleva lauta sydänpuoli ulospäin. Silloin lauta käyristyy niin, että sen reunat painuu tiukemmin alempaa lautaa vasten, ja vesi ei pääse lautojen väliin tai jopa seinän sisään. Onhan se paremman näköinenkin kuin irvistelevä lauta. Semmoisen kun maalaa punamultamaalilla, siis itse keitetyllä, niin liki ikuinen on jos vaan ehjä katto on päällä. Punamultamaali, veden, ruisjauhon, rautavihtrillin ja vernissan seos joka värjätään punamullalla, se on paras lautaseinän maali, pysyy kyllä hirressäkin.
Höylähirsi on hyvä, mutta niin se vaan on luonto luonut, että piiluttamalla saa paljon kestävämmän pinnan hirteen. Jotkut sanoo, että komeammakin. Makuasia. Hirren poikkisuuntaan piilutettaessa siihen kirveen veistojälkeen nousee puussa olevaa öljyä ja pinnasta tulee kestävämpi. Pituussuuntaan lyötäessää samaa ilmiötä ei ole. Kumma juttu, mutta niin se vaan on. Höyläkutteri leikkaa pituussuuntaa, mutta onhan se muutoin sileää pintaa sisälläkin. Liimaamalla nykyisin tekevät hirret, joillain keskimmäinen lamelli pystyssä niin ei painu niinkuin tavallinen hirsiseinä. Nyt ovat ryhtyneet tekemään CLT elementtejä joissa ulkopintaan jyrsitty hirsikuvio. Liekö minkälainen, ei ole itsellä kokemusta.
Itsellä oli ennen kenttäsirkkeli, nyt vaihdoin tukkivannesahaan kun oikeastaan vain nikkarointitarpeita itselle enää sahailen. Vielä löytyy tiheäsyistä puuta siihen, ja sitten erikoisempia materiaaleja, raitaa, pihlajaa, leppää jne. Kuivaamisen kanssa oltava tarkkana ettei vääntyile ja halkeile, muutoin kivoja nikkarointi tarpeita niistä. Tosin nyt on työn alla vanhan mallin mukaan tehtävä puinen parireki, pienennettynä moottorikelkan perään sopivaksi. Jalakset ja ketarat koivua. Pankko ja kaustat kuusta, samoin lumilauta ja rekka. Jotkut sanoo, ettei pitäisi eri puulajeja sotkea, mutta katsotaan miten kestää.Juu..aivan..mukava kun toinenkin osaa näitä, ei mene tuollaiseksi jankkaamiseksi, kuin näkyy olevan, joilla ei asiat ole hallussa. He jankkaa jopa sitä, jos joillain puuttuu kirjain kirjoituksestaan. Siitä kauheat tarinat. Että kansakoulukin käymättä.
Tuo pisti silmään; liimahirsi.
Puu kun seinässä se elää kosteuden mukaan, imee kosteuden ja luovuttaa sen pois.
Hirrellä juuri nämä hyvät ominaisuudet. Mutta kun laitetaan liimahirsi se saattaakin tehdä esteen puussa, ja ei kosteus pääse pois. Tällaisia tuli esille kun tyttären taloon hirsiä valittiin.
Että puun pitää sallia kosteuden ottamisen sisäänsä ja poistaa myös sen, sitä sanotaan, että hengittää. Kukaan ei osannut sanoa, missä kohtaa hirressä kulkee kosteuspiste, jopa sanoivat ettei sitä edes ole, kuin villatalossa. Sitä liimahirttä ei oikein kukaan tuntunut tietävän, että tekeekö se juuri noin, ettei päästä kosteutta pois, kun niitä ollut senverran vähän aikaa ettei ole kokemuksia. Mutta näitä muita, kuten mainitset, veistettyjä, niitä 1800 luvulta ja yhä kunnossa. mm sukulaisillani eripuolilla maata, ne molemmat rakennettu n 1880, joita sitten entrattu ja tehty lisäosia. Toinen niistä on sisään vielä isolla hirrellä, silloin ollut vara valita, käsipelissä niitä liikuteltu, se lähinnä laittanut esteitä vieläkin isompaan hirteen. Ulkopintaan siihenkin laitettu punamulta laidoitus joskus aikaa sitten pystyyn ja sahausjäljeltä. Toisessa paikassa on pinnoittettu sisältä ja päältä, siinä 450 kuutiota 17 huonetta, kaikki yhä käytössä. Että muhkeita taloja silloinkin tehty.
Hengittävä hirsitalo, se tullut uudestaan malliin. Ja kun tehdas tekee automaattikoneilla, ne justiinsa salvokset. Nykyisin käytetään nimitystä puolitoistakerroksinen, kun yläkerta juuri sopiva, muttei se korkeampi mallikaan ole, jota sanotaan kaksikerroksiseksi. Tyttären talossa yläkerran lattioihin keskellä isot pultit lattiaan jolla saa säädettyä kun hirsi seinissä painuu ikknoiden ja ulkoovien päällä hyvä tila, joka kovahkolla villallla taytetty, saa siinä sitten painua. Lattialämmityksellä, alakerta normaali betonilattia, yläkerta myös, siihen tulee vesiputkien päälle jokin valu, se ei vielä valmiina.
Tämä lorina voi ola palstan kaupunkilais jäsenille ikävän kuulosta. Mutta näin ne pitää tehdä, ei ne itsestään valmistu. Ja kun ei peukalo keskellä kämmentä, itse tehdään paljon myös, ammattipystyttäjien lisäksi. Vielä ei ole omaa työtä laitettu verolle. Mutta jonkilaiset vakuutukset on hyvä kuitenkin olla olemassa. - NäinMuistelen
Tarinan.kertoja kirjoitti:
Juu..aivan..mukava kun toinenkin osaa näitä, ei mene tuollaiseksi jankkaamiseksi, kuin näkyy olevan, joilla ei asiat ole hallussa. He jankkaa jopa sitä, jos joillain puuttuu kirjain kirjoituksestaan. Siitä kauheat tarinat. Että kansakoulukin käymättä.
Tuo pisti silmään; liimahirsi.
Puu kun seinässä se elää kosteuden mukaan, imee kosteuden ja luovuttaa sen pois.
Hirrellä juuri nämä hyvät ominaisuudet. Mutta kun laitetaan liimahirsi se saattaakin tehdä esteen puussa, ja ei kosteus pääse pois. Tällaisia tuli esille kun tyttären taloon hirsiä valittiin.
Että puun pitää sallia kosteuden ottamisen sisäänsä ja poistaa myös sen, sitä sanotaan, että hengittää. Kukaan ei osannut sanoa, missä kohtaa hirressä kulkee kosteuspiste, jopa sanoivat ettei sitä edes ole, kuin villatalossa. Sitä liimahirttä ei oikein kukaan tuntunut tietävän, että tekeekö se juuri noin, ettei päästä kosteutta pois, kun niitä ollut senverran vähän aikaa ettei ole kokemuksia. Mutta näitä muita, kuten mainitset, veistettyjä, niitä 1800 luvulta ja yhä kunnossa. mm sukulaisillani eripuolilla maata, ne molemmat rakennettu n 1880, joita sitten entrattu ja tehty lisäosia. Toinen niistä on sisään vielä isolla hirrellä, silloin ollut vara valita, käsipelissä niitä liikuteltu, se lähinnä laittanut esteitä vieläkin isompaan hirteen. Ulkopintaan siihenkin laitettu punamulta laidoitus joskus aikaa sitten pystyyn ja sahausjäljeltä. Toisessa paikassa on pinnoittettu sisältä ja päältä, siinä 450 kuutiota 17 huonetta, kaikki yhä käytössä. Että muhkeita taloja silloinkin tehty.
Hengittävä hirsitalo, se tullut uudestaan malliin. Ja kun tehdas tekee automaattikoneilla, ne justiinsa salvokset. Nykyisin käytetään nimitystä puolitoistakerroksinen, kun yläkerta juuri sopiva, muttei se korkeampi mallikaan ole, jota sanotaan kaksikerroksiseksi. Tyttären talossa yläkerran lattioihin keskellä isot pultit lattiaan jolla saa säädettyä kun hirsi seinissä painuu ikknoiden ja ulkoovien päällä hyvä tila, joka kovahkolla villallla taytetty, saa siinä sitten painua. Lattialämmityksellä, alakerta normaali betonilattia, yläkerta myös, siihen tulee vesiputkien päälle jokin valu, se ei vielä valmiina.
Tämä lorina voi ola palstan kaupunkilais jäsenille ikävän kuulosta. Mutta näin ne pitää tehdä, ei ne itsestään valmistu. Ja kun ei peukalo keskellä kämmentä, itse tehdään paljon myös, ammattipystyttäjien lisäksi. Vielä ei ole omaa työtä laitettu verolle. Mutta jonkilaiset vakuutukset on hyvä kuitenkin olla olemassa.Joku keukes täällä joskus kertoi itselleen ja perillisilleen useita hirsimökkejä rakentaneensa tosi jykevistä hirsistä. Omasta perintömetsästä kaatoi hirret joiden halkaisija oli 600mm.
Ei varmaan keukes ole tätä keskustalaisten valehteluketjua huomannut, muuten varmaan valokuvien kera kuulisimme tarinansa uudelleen. - K-A.Jytilä
Tarinan.kertoja kirjoitti:
Juu..aivan..mukava kun toinenkin osaa näitä, ei mene tuollaiseksi jankkaamiseksi, kuin näkyy olevan, joilla ei asiat ole hallussa. He jankkaa jopa sitä, jos joillain puuttuu kirjain kirjoituksestaan. Siitä kauheat tarinat. Että kansakoulukin käymättä.
Tuo pisti silmään; liimahirsi.
Puu kun seinässä se elää kosteuden mukaan, imee kosteuden ja luovuttaa sen pois.
Hirrellä juuri nämä hyvät ominaisuudet. Mutta kun laitetaan liimahirsi se saattaakin tehdä esteen puussa, ja ei kosteus pääse pois. Tällaisia tuli esille kun tyttären taloon hirsiä valittiin.
Että puun pitää sallia kosteuden ottamisen sisäänsä ja poistaa myös sen, sitä sanotaan, että hengittää. Kukaan ei osannut sanoa, missä kohtaa hirressä kulkee kosteuspiste, jopa sanoivat ettei sitä edes ole, kuin villatalossa. Sitä liimahirttä ei oikein kukaan tuntunut tietävän, että tekeekö se juuri noin, ettei päästä kosteutta pois, kun niitä ollut senverran vähän aikaa ettei ole kokemuksia. Mutta näitä muita, kuten mainitset, veistettyjä, niitä 1800 luvulta ja yhä kunnossa. mm sukulaisillani eripuolilla maata, ne molemmat rakennettu n 1880, joita sitten entrattu ja tehty lisäosia. Toinen niistä on sisään vielä isolla hirrellä, silloin ollut vara valita, käsipelissä niitä liikuteltu, se lähinnä laittanut esteitä vieläkin isompaan hirteen. Ulkopintaan siihenkin laitettu punamulta laidoitus joskus aikaa sitten pystyyn ja sahausjäljeltä. Toisessa paikassa on pinnoittettu sisältä ja päältä, siinä 450 kuutiota 17 huonetta, kaikki yhä käytössä. Että muhkeita taloja silloinkin tehty.
Hengittävä hirsitalo, se tullut uudestaan malliin. Ja kun tehdas tekee automaattikoneilla, ne justiinsa salvokset. Nykyisin käytetään nimitystä puolitoistakerroksinen, kun yläkerta juuri sopiva, muttei se korkeampi mallikaan ole, jota sanotaan kaksikerroksiseksi. Tyttären talossa yläkerran lattioihin keskellä isot pultit lattiaan jolla saa säädettyä kun hirsi seinissä painuu ikknoiden ja ulkoovien päällä hyvä tila, joka kovahkolla villallla taytetty, saa siinä sitten painua. Lattialämmityksellä, alakerta normaali betonilattia, yläkerta myös, siihen tulee vesiputkien päälle jokin valu, se ei vielä valmiina.
Tämä lorina voi ola palstan kaupunkilais jäsenille ikävän kuulosta. Mutta näin ne pitää tehdä, ei ne itsestään valmistu. Ja kun ei peukalo keskellä kämmentä, itse tehdään paljon myös, ammattipystyttäjien lisäksi. Vielä ei ole omaa työtä laitettu verolle. Mutta jonkilaiset vakuutukset on hyvä kuitenkin olla olemassa.Unohtui linkki kaupalliseen yhteistyöhön
https://www.satakunnankansa.fi/kaupallinen-yhteistyo/valta-tuhansien-eurojen-menetykset-lannoita-metsaa-nsedi0017847/
- IskiköDementia
Pankkomajurilla unohtui tämä loppuosa UPM:n mainoksesta kopioimatta
– UPM tarjoaa UPM Metsänlannoitus -palvelua. Yhteishankkeet ovat metsänomistajalle edullinen keino huolehtia metsän lannoituksesta ja lisätä metsän tuottoa. Sopimalla lannoituksesta nyt, saat hyödyn jo tulevalle kasvukaudelle.- IskiköDementia
Unohtui linkki kaupalliseen yhteistyöhön
https://www.satakunnankansa.fi/kaupallinen-yhteistyo/valta-tuhansien-eurojen-menetykset-lannoita-metsaa-nsedi0017847/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1113317GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys491213- 831182
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja561147Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351072- 601027
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn27930- 67888
- 53877
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39872