Mä ymmärrän totaalikieltäytyjiä, sivareita en. Jos uskoo johonkin asiaan (kuten maailmanrauha) on oltava valmis taistelemaan sen puolesta. Muuallakin, kuin täällä netissä. Sivari ei taistele vaan myöntyy järjestelmälle, jota vastustaa. Sen sijaan totaalikieltäytyjä taistelee viimeiseen asti, koska ei suostu edes sivariksi. Yhtään rauhaa ei ole saavutettu taistelematta.
Ne jotka eivät ole valmiita taistelemaan, myöntäkööt olevansa samanlaisia luusereita kuin me muutkin ja tulkoot tästä lähtien kiltisti armeijaan. Eivät he mitään erivapauksia ansaitse.
Ne jotka eivät ole valmiita taistelemaan, myöntäkööt olevansa samanlaisia luusereita kuin me muutkin ja tulkoot tästä lähtien kiltisti armeijaan. Eivät he mitään erivapauksia ansaitse.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näiä palstoja lukiessa ei voi olla huomaamatta sitä seikkaa, kuinka kysyttyjä juuri sivarit ovat armeijaan. En toisaalta ihmettele, sillä olemmehan hyvin koulutettua ja fiksua porukkaa. Voin vain lyhyesti todeta, ettei mikään koulutus ole kenenkään edun mukaista, ellei siihen ole motivoitunut. Kyllä armeijaan aina on ollut riittävästi halukkaita. Ed. kirjoittanut sotilaskin voisi kasvattaa armeijaa jollakin muulla ryhmällä kuin sivareilla - esim. naiset.
Niin.. Ei sota yhtä miestä kaipaa. Enkä tunne kovinkaan suurta halua armeijaa kasvattaa. En naisilla, enkä miehilläkään. Olen reservin sotilas, minulla ei ole oikeutta lähetellä kenellekään palvelukseenastumismääräyksiä!
Ja tiedoksi, että henkilökohtaisesti hyväksyn sivarit täysin tasa-arvoisina ihmisinä siinä missä kenet tahansa. Minulla ei ole mitään suuria antipatioita teitä kohtaan. Kai olen vain harmissani siitä, kun olen huomannut monien sivareiden olevan käytännössä kovin passiivisia yhteiskunnallisesti ja työskentelyssä rauhan puolesta, vaikka juuri heidänhän pitäisi olla aktiivista valiojoukkoa. Silloin herää väistämättä ajatus, että he haluavat jotenkin luistella ja päästä helpommalla. En itsekään tunne mitään kiinnostusta sotaa kohtaan ja ajatus toisen ihmisen ampumisesta tuntuu kammottavalta. En kuitenkaan halunnut mennä sivariksi, koska en halunnut leimautua armeijan välttelijäksi. Jopa totaalikieltäytyminen kävi mielessäni, mutta perheeni ei olisi koskaan hyväksynyt sitä ratkaisua, koska se olisi tuottanut heille niin suurta häpeää, surua ja murhetta. Siksi päätin mennä armeijaan. Valitsin tavallisten suomalaisten (maanpuolustusmyönteisten) lähimmäisteni kunnioittamisen ja kahlasin armeijan läpi (erittäin alhaisella motivaatiolla tosin) huomaten sitten sotilaspassi kourassani, että armeija-ajasta oli minulle jopa hyötyä. Se vahvisti monella tapaa, vaikkei ollutkaan mitään elämäni kulta-aikaa niinkuin joillakin. Ei se työssä käynti tai koulun penkillä istuminenkaan niin kovin motivoivaa aina ole, mutta kyllä siitäkin voi joskus jotain hyötyä olla.
Mutta yritän ymmärtää mielipidettäsi. Meitä on moneen junaan! Hyvää kevättä.
Hyvin koulutettua, ehkä älykästä, mutta sivari ja fiksu ? Laiska mätäpaise, joka ei viitsi mennä 'rahvaan' sekaan armeijaan kun siellä joutuisi metsään ja asumaan pienessä tuvassa. Selkärangaton vätys, joka velvollisuuden sijaan valitsee, tietoisesti ja harkiten oman pöhäkän egonsa yhteisen edun edelle asettamisen.
Eivät sivarit ole kysyttyjä armeijaan. Vastuuntuntoisuuttaan jotkut yrittävät saada heidät ymmärtämään edes vähän siitä, mikä on yhteinen hyvä, koko joukon etu. Muuttaa heitä, tehdä heistä edes hiukkasen miehekkäämpiä. Vaikka sivari ajattelee että hän kyllä ehtii ulos maasta jos sattuu sota syttymään - entäs jos omat lapset, lastenlapset ovat heitä joiden aikana sota syttyy, elämästä kun ei koskaan tiedä, jospa ne ovat lastenlastenlapset, jotka ovat muuttaneet rajan tuntumaan asumaan ja maailma on muuttunut huonompaan suuntaan, kuten se aina välillä muuttuu. Mitäs jos he eivät pääsekään karkuun ? Mutta se ei sivaria huoleta, koska oma napa on se tärkein asia, lapsista ei niin ole väliä, eikä lastenlapsista.
Mitä ihmeen motivaatiota siihen tarvitsee että huolehtii velvollisuuksistaan, varsinkin kun kyse ei ole armeijaan menossa mistään hengenhädästä vaan siitä että säälittävän pienistä määrärahoista huolimatta se yrittää luoda viholliselle kuvan yksituumaisesta yhteisöstä joka uskaltaa puolustaa omien jäseniensä elämiä. Sivari on tietoisesti valinnut säälittävän laiskuutensa, tietoisesti sivari pystyisi myös kasvamaan ihmisenä sen verran että ymmärtäisi yhteisön luoman turvan asettavan myös hänelle tiettyjä helppoja velvollisuuksia.
vai olette te sellasia poikia,että oikein koulutettua ja fiksuakin porukkaa,miten aiot mahdollisessa sotatilanteessa tuolla hyvällä koulutuksellasi pärjätä?
ja miten aiot näitä "hengenheimolaisiasia" suojella?
kerroppa se tällaiselle tyhmälle suomen armeijan
res.lutille, ranskan muukalaislegioonassa ja bosnian sodassa olleelle ja sotimalla leipänsäkin ansainneelle veteraanille.
Ymmärrän sivareita. Jos kaikki tekis hyvää, ilmasta työtä yheiskunnan hyväksi, ja kieltäyisivät väkivallasta, maailma olisi paratiisi. Nykyiseen vaerrattuna.
Eri asia sitten, onko kaikkien sivareiden tekemä työ kovinkaan hyödyllistä? Tosiasia on myös, että kymmenestä palveluskelpoisesta nuoresta miehestä 9 käy armeijan. He eivät yleensä kovinkaan lämpimästi ajattele tästä yhdestä "kaveristaan", joka menee sivariin ja pääsee huomattavasti helpommalla. Onko tämä sitten pelkästään hyvä asia maailmanrauhaa ajatellen?
Minusta armeijan tehtävä ei ole pelkästään maanpuolustuksellinen, vaan myös kasvatuksellinen. Sivareilta jää jotain tärkeää kokematta kun heiltä jää armeija väliin. Eihän siellä aina kovinkaan mukavaa ole, mutta silti. Toisaalta monelta armeijan käyneeltä mieheltä jää kokonaan elämästään kokematta siviilipalveluksen tyyppinen "vapaaehtoistyö hyvien asioiden puolesta". Kaikkia kohtaan rehellisin järjestelmä voisi olla eräänlainen yhdistelmäpalvelus, johon sisältyisi sekä aseellinen koulutus, että siviilipalvelustyyppinen työjakso. Tällainen järjestelmä olisi hyvin leimallisesti maanPUOLUSTUKSELLINEN, ehkä enemmän kuin nykyinen armeija (joka sekin on minusta ihan kohtuullinen laitos tässä suhteessa). Vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille olisi tietysti tarjolla aseeton palvelus. En sitten tiedä, mitä Suomen maanpuolustukselliselle uskottavuudelle tapahtuisi, kun en asiantuntija ole.
Miksi sotilaat esiintyvät tällä palstalla ikään kuin houkutellen nuoria miehiä armeijaan? Sivareiden suhteen se on kyllä myöhäistä. Eikö riittänyt jo, että lastenoikeudet eväsivät 17-vuotiaiden houkuttelun kyseiseen laitokseen. Hyi, hyi tuhmia setiä. Kyllä kai nuorukaiset itse osaavat päättä, miten menetellä. Onhan tietysti vaara, että kun ikää karttuu yli parinkymmenen niin järkeäkin siinä sivussa karttuu ja kyseenalaistus em. laitosta kohtaan lisääntyy. 17-vuoden ikä oli siinä mielessä herkullinen hyväksikäyttöön.
lieneeköhän nyt menneet armeijan ja pelastusarmeijan upseerit sekaisin?
noin niinkuin vertauskuvallisesti.
Minä en ymmärrä totaalikieltäytyjiäkään. Mitä taistelua muka on istua lämpöisessä sellissä pilveä poltellen ja televisiota katsellen ? Syödä valtion erinomaisia (kuulemma, omakohtaista kokemusta ei ole) ruokia, harrastaa valtion kustantamia harrastuksia. Mielestäni totaalikieltäytyjä on vielä laiskempi kuin sivari. Saisivat edes asuttaa, sekä totaalit että sivarit, telttoihin lappiin pariksi kuukaudeksi ja juoksuttaa muutaman lenkin maastossa, lämpöisen sellin/palveluspaikan sijaan. Siinähän voisi sitten vaikka olla sama kuusi kuukautta 'palvelus'aikaa - kunhan siitä ei tehdä niin paljon armeijaa helpompaa että kaikki laiskat nysvärit sinne tahtovat keksien tyhjänpäiväisiä tekosyitä 'maailmanrauhasta' ynnä muista, polttakoot pilvensä lapin viimassa jos pakko on polttaa.
Ymmärrät totaalikieltäytyjiä? no sittenhän ymmärrät varmaan kaiken muunkin laittoman toiminnan Suomessa.
Sivari sentään tottelee lakia. Totaalikieltäytyjä rikkoo sitä. Minä en ymmärrä nimenomaan totaalikieltäytyjiä. Kyllä lakia täytyy noudattaa tässäkin maassa. Oikein että joutuvat vankilaan kun kerran rikkovat lakia.
Kyllä sitä muutakin voi tehdä kun armeijan käydä, sivari ehkä hyvä vaihtoehto. Jompikumpi ainakin lain mukaan pakollisia, joten kumpi vaan sitten mun puolesta. Itse tosin armeijan valitsin ja kävin 11 kk.
Ymmärrät varmaan, että jo perustuslaissa määritellään monen moista yhdenvertaisuusperiaatetta kansalaisiin. Kyllä laki pahasti mättää jos asevelvollisuus koskee vain miehiä tässä tasa-arvon yhteiskunnassa. Ei ihme jos se saa aikaa kansalaistottelemattomuutta. Vikaa siis laissa, kun em. laittomuutta tapahtuu.