Helppo kuolema

Ei sinun tarvitse kuolla, koska Jeesus kuoli ristillä puolestasi. Käännyt uskossa hänen puoleensa ja Raamattua olisi hyvä lukea. Itsemurha on saatanan petos, jolla luulee pääsevänsä vapaaksi ongelmista. Mutta älä tee sitä. Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon sinullekin. Tässä hyvä klippi:

http://siiloan.fi

En oikeen tiedä ehkä myrkytys? Tai talvella mereen hukuttautuminen? Mul on sama tilanne. Ei jaksa enää haluaisin pois olen kitunut tarpeeksi. Kunpa en olisi ikinä syntynytkään

Jumala ei halua sinun kuolevan ja sinulla on tehtävä täällä. Etsi apua Jumalalta ja myös ammattiauttajilta.

minäkin yritin itsemurhaa lihasrelaksanteilla mutta kun menin kouluun nii ystäväni huomasi ettei kaikki ole hyvin ja mut vietiin teho osastolle koska se oli minuuteista kiinni myt kadun sitä etten ottanut enempää kuin 25 tablettia ja että menin kouluun koska muuten olisin kyllä onnistunut

Kuulostaa TOSI PAHALTA tiltanteelta!



En tiedä miksi haluat tappaa itsesi...mutta yksi asia on ainakin aika ilmeistä...olet selvästi motivoitunut!



Mitä itse olen mieltä on...sinun tuomitsesi ei oikein auta tässä asiassa. Se vain masentaa sinua entisestään...ja pitkällä aikavälillä saa sinussa aikaan entistä uhmakkaamman asenteen.




Meillä Suomessa itsemurha on eräänlainen absoluuttinen tabu.




Tämän takia meillä tällaiset varsin ILMEISET tapaukset leimataan "onnettomuuksiksi"



https://www.uusisuomi.fi/autot/204141-kymmenen-prosenttia-itsemurhista-tehdaan-tieliikenteessa



Meillä Suomessahan itsemurha tai itsemurhassa avustaminen ei suoraan ole rikos



https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002532022.html




Se vain on absoluuttinen tabu...minkä takia kukaan ei puhu siitä.




Se yritetään vaieta kuoliaaksi...aivan kuten eutanasia(eu thanatos = hyvä kuolema)




Tällaisilla palstoilla sitten on ihmisiä jotka kertovat itsetuhoisista ajatuksista ja kokemuksistaan.




Ajattele millainen paikka Suomi olisi ilman internettiä...tällaisia keskusteluja ei käytäisi ollenkaan!



Ei olisi käytännössä MITÄÄN PAIKKAA jossa ihmiset voisivat puhua toisten ihmisen(huom! Vertaistensa eikä lääkäri henkilökunnan) kanssa aitsetuhoisista ajatuksistaan!



Itse muistan yhä oman siskoni hautajaiset.



Hän teki itsemurhan masennuslääkkeillä ja alkoholilla.



Äitini ja isäni eivät suoneet hänelle kunnon kirkollisia hautajaisia.



Saimme parin päivän varoitusajalla ilmoituksen muistotilaisuudesta Tyksissä(Turun Yliopistollisessa keskusairaalassa)



Kappeli oli todella KAAMEA PAIKKA!



Sen seinällä oli todella RUMA kuva Jeesuksesta!



En vieläkään ymmärrä sitä!




Oliko tämä siis "itsemurhakappeli"



En vieläkään voi ymmärtää sitä!



Miksi hän ei voinut saada kunnon muistotilaisuutta kirkossa?




Koska Raamattu kieltää itsemurhan?



Näytäppä minulle se kohta!



Tämä on todella SAIRASTA!



Hän oli lapseton ja hyvin masentunut suunnilleen 40-vuotias nainen.



Hänen rakastamansa mies oli kuollut noin 10-vuotta sitten ilmeisesti jonkinlaiseen sydänkohtaukseen. Hän ei ikinä päässyt sen yli.



Hän kuoli rauhallisesti...en ymmärrä miksi hänen kuolemansa dramatisoitiin tällä tavalla?



Koska hän on rikkonut jotain kirjoittamatonta sääntöä vastaan ja näin joutuu "Helvettiin"



Kuka näitä juttuja oikein keksii?



Haluan vain sanoa...että mielestäni on väärin millä tavalla sinuakin on tällä palstalla demonisoitu.



Jos teet itsemurhan...niin siihen tuskin vaikuttaa se...että sinua kutsutaan "saatanan riivaamaksi"



Se tuskin tulee vaikuttamaan sinuun suuntaan tai toiseen.



Veikkaan että et ole uskossa...eli Jumalaan vetoaminen tuskin vaikuttaa myöskään sinuun suuntaan tai toiseen.



Syyllistäminen on Suomalainen klassikko ratkaisu itsemurhakanditaatteihin.



Se ei auta heitä mitenkään...vaan yksinkertaisesti syrjäyttää entisestään!



Koomiseksi tämän kaiken tekee se...ettei Suomessa avustettu itsemurha edes ole tarjolla kuolemansairaille...toisin sanoen...ei ole mitään väliä kärsitkö masennuksesta vai syövästä...kummassakin tapauksessa lääketeollisuutemme haluaa vain yksinkertaisesti lääkitä sinut hiljaiseksi...


http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201801292200703431_tw.shtml



Eli ei siis oikeilla kipu vaan masennuslääkkeillä...koska kipulääkkeitä ei saa antaa liikaa...saatat ajautua koomaan ja näin kuolla...ihan samantekevää missä tilassa olet...tärkeää vain on...ettei lääkäri saa syytettä kuolemantuottamuksesta...ja hei...näin saadaan myytyä lisää elämää pidentäviä(huom! Ei parantavia) LÄÄKKEITÄ!


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002811629.html



Ja sitten ne ihmettelevät miksi sairas vanhus tekee Suomessa itsemurhan joka toinen päivä...aivan kuten isoäitini!


http://www.iltalehti.fi/mieli/2015012119053128_md.shtml


http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vanhusten-itsemurhia-joka-toinen-paiva/623299



Jos haluat jutella kanssani niin sähköposti osoitteeni on [email protected]



On todella ikävä asia että olet päättynyt tuohon masentuneeseen tilaan joss olet...mutta sinun syyllistämisesi ilmeissti ei auta. Sitä on meillä Suomessa kokeiltu...ja lopputulos on äärimmäisen itsetuhoinen kansa...jolla on Unkarin jälkeen korkeimmat itsetuhotilastot koko Euroopassa!


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003014197.html



Ilmeisesti hyssyttely ja syyllistäminen ei auta!



Joten...mitä jos vihdoinkin kokeilaisiin jotain muuta?

Kaikissa itsemurhametodeissa on se riski, että vammautuu- joko luita katkeaa niin, että se aiheuttaa selkäydinvamman. Tai munuaiset/maksa lopettaa toimintansa. Olen kokeillut itse yliannostuksella, mutta ennen kuin lääkkeet ehti vaikuttaa, soitin taksin ja menin vapaaehtoisesti sairaalaan. En ole katunut ratkaisuani, että soitin taksin, koska mulla on ollut niin monta hyvää vuotta v.1989 jälkeen, mutta tulee itsemurha-ajatukset silloin tälloin mieleen itselläkin.
Sellainen ratkaisu on tavallaan helppo tehdä, kun on vielä jotenkuten kiinni tässä elämässä. Jos selviää hengissä ja joutuu kitumaan loppuelämän esim. maksansiirtojonossa, niin sehän olisi ihan kamalaa, sekä sinulle, että lähiomaisille ja ystäville.
Ethän tee itsellesi mitään. Hae apua, vaikka kävelisit sairaalan ensiapuun, siellä osaavat neuvoa mitä tehdä.

Itsemurha ei kannata, samanlainen tilanne on edessä seuraavassa elämässä. Paras lääke itsemurha-aikeista eroon pääsemiseksi on alkaa auttamaan muita, silloin saa välittämistä toisten taholta ja oma karmasi vähenee samalla. Kannattaa hakea myös asiantuntijan apua, koskaan ei tiedä etukäteen miten paljon siitä voi olla apua.

Kun etsii tarpeeksi kauan löytää myös elämäntehtävänsä, jota varten on tullut tänne. Elämän tehtävän löytäminen tekee elämästä merkityksellisen ja kiinnostavan.

:0 teit saman kuin minä! Luita murtu. Lisäksi tuli aivovamma :( sen takia tahdon kuolla, muuten kai vois viel elellä...

Kävin juuri meedioistunnossa jossa itsemurhan tehnyt veljeni ilmestyi ja pyysi anteeksi sitä järkytystä minkä hän oli aiheuttanut meille jälkeenjääneille. Hän sanoi että elämä on Luojan lahja eikä sitä ole lupa antaa pois. Lisäksi hän kiitti minua sisartaan että olin yrittänyt auttaa ennen hänen kuolemaansa ja MYÖS HÄNEN KUOLEMANSA JÄLKEEN.

Nimittäin aavistin ennen hänen kuolemaansa, että hän suunnittelee itsemurhaa, joten yritin osoittaa välittäväni hänestä ja auttaakin jollain tavalla. Kun hän sitten ampui itsensä, en mennyt hautajaisiin vaan istuin tuntikausia ja yritin puhua hänen hengelleen "telepaattisisesti", koska kuolleet eivät usein tiedä mitä heille oikeastaan tapahtuu, ja myös heidän uskomuksestaan riippuu mihin he joutuvat, esim joku voi joutua pitkäksikin aikaa "ikuiseen helvettiin" tai alkaa häiritsemään eläviä ihmisiä.

Niimpä sanoin hänelle suunnilleen näin: sinä olet nyt fyysisesti kuollut, mutta henkesi elää yhä. Älä jää maan päälle tai pimeyteen roikkumaan, vaan pyri kaikin keinoin kohti valoa, kohti taivasta ja Luojaasi.

Näyttää siltä että veljeni sai viestini, vaikka en ollut siitä silloin varma. Heidän on helpompi kuulla elävien viestejä, kun taas meidän on paljon vaikeampi saada heihin yhteyttä, paitsi meedioilta se onnistuu.

Tor-selaimella kirjoittava satusetä/täti satuilee juuri terveyspalstalla aivan omiaan.
Hänen vaimonsa paapoo miestään tämän tietokoneella ½-ammattilaisuudesta huolimatta.

Hehän ovat yli 80v ikäiset vahvasti avioliittoon sitoutuneet ihmiset. Mies narisee, ettei vaimonsa ymmärrä koneella jatkuvaa istumistaan

Ajauduin vuosia sitten pikkuhiljaa tilanteeseen, jossa musta seinä nousi yllättäen pystyyn. Minulle, jolle ei olisi pitänyt koskaan käydä niin. Järki sumeni ja yritin tappaa itseni valtavalla määrällä lääkkeitä, 100% onnistumisen varmuudella.
Todella valtavalla. Vahvoja rauhoittavia lääkkeitä otin 200kpl, lihasrelaksantteja yli 50, mietoja neurolepteja yli 100, monenlaisia unilääkkeitä, kaikki mitä vuosien mittaan oli kaappiin jäänyt pyörimään, noin 100, ja masennuslääkkeitä yli 300kpl.
Menin makuulle odottamaan kuolemaa. Odotin ja odotin, mutten edes nukahtanut tuntikausiin. Minulla ei ole minkäänlaista päihdetaustaa, mutta lääkkeet eivät aiheuttaneet mitään muuta kuin muutaman tunnin torkut. Havahduin noin 7 tunnin kuluttua lääkkeiden ottamisesta, ja koska tajusin olevani edelleen elossa, mikä vitutti suunnattomasti, soitin itselleni ambulanssin ja olin sairaalassa tarkkailussa pari päivää sekä hullujenhuoneella yhden yön. Avohoidossa ratkottiin itsemurha yritykseen johtaneita syitä, mm. ihmissuhteiden menetys, burn out yms. Selvisin pikkuhiljaa ja jatkoin elämääni. Päätin etten enää koskaan yrittäisi, ihan sama minkälaisia ongelmia tulen kohtaamaan.

Mutta nyt vuoden sisällä olen menettänyt syntymättömän lapsen, kolme tärkeää läheistä ihmistä sekä oman fyysisen terveyteni ja useita ystäviä terveysongelmien takia. Olen jälleen tilanteessa, jossa kamppailen elämästä, jota en jaksa elää. En ole koskaan ollut työkyvytön näin pitkään, en pysty tekemään juuri mitään, rahatilanne on niin huono että hävettäisi jos joku tietäisi, ja tukiverkostoja ei ole, ei myöskään kumppania kuten arvata saattaa. Minulla on alakoululainen lapsi, jonka kaikki asiat hoidan, jaksoin tai en. Lapseni on joutunut näkemään kaiken fyysisen kärsimykseni ja kipuni, hän on ainut ihminen maailmassa kuka rakastaa minua. Hän on myötätuntoa täynnä, mutta en haluaisi että hän joutuu näkemään tämän tuskan, ja myös sen että muut ihmiset ovat kääntäneet minulle selkänsä. Pilaan hänen lapsuutensa omalla kärsimykselläni, ja mielestäni hänen elämänsä olisi onnellisempaa ilman minua. Hänellä on hyvä isä, jolla menee hienosti elämässä. Hänen isänsä vaan ei ole lapsellemme se läheisin ihminen, vaan minä. Minulle hän kertoo kaiken, ja haistan hänen tunnetilansa kilometrien päähän.

Jos minulla ei olisi lastani, olisin jo varmasti kuollut. Tiedän, että äidin kuolema olisi lapselle valtava järkytys, mutta hän selviäisi siitä. Itse en tule tästä elämästä selviämään. Tilanteeni on sietämätön, enkä saa nukuttua välillä moneen vuorokauteen silmäystäkään. Fyysinen vammani on pysyvä ja erittäin kivulias ja haittaa jokapäiväistä elämää rajusti. Sen vielä jotenkin kestäisin, mutta vammani takia menetetyt ystävät ja muu lähipiiri, joka on kadonnut ympäriltä, on ajanut minut ajan kuluessa vaikeaan masennukseen, josta ei ole ulospääsyä. Edessä on vain musta tie.

Masennusta on hoidettu ja terveydenhuollon ammattilaisena olen tehnyt kaikkeni hoitaakseni sitä myös itse. Olen ulkoillut, tehnyt mukavia asioita, "väkisin pakottanut" harvoin entisiä ystäviä tapaamaan minua ja syön terveellisesti jne. Mutta mikään ei tuota iloa kuin vähäksi aikaa, jos ollenkaan.

Mieleni on musta, mutta en haluaisi silti kuolla. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että se on ainut vaihtoehto.

Sitä ennen haluaisin tehdä asioita, joita ihminen tekee silloin, kun päivät ovat luetut. Haluaisin kokea vielä jotain hyvää ja olla rohkea. Se on viimeinen oljenkorsi, joka voisi minut vielä pelastaa nopealta kuolemalta. Jos eläisin välittämättä ja pelkäämättä muiden mielipiteitä edes hetken aikaa, ja kokisin jotain hyvää, ehkä minulla voisi olla hitunen toivoa.
Tällä menolla elämä ei kuitenkaan voi jatkua kauaa.

Kyllä on suomi valloilaan. Mulla säästöt menneet sähkölaskuihin, tili ei riitä, että ostat ruokaa/ bensaa jne.
Irtisanoutumisesta rangaistaan jne.
Onko mitään järkeä enää?
Kyllä on kuolema alkanu houkuttamaan...

Kans joka päivä mietin,millä sais hengen pois,rahat loppu.Ei taida tulevaisuus näyttää hyvältä.Viina ainut lohtu