Ehdotuksia noin 30-33ft veneeksi lähinnä saaristoon. Omissa ajatuksissa: helppo hallita yksin mutta silti sporttinen, hyvä kryssimään, purjehtii myös st-fokalla, seisomakorkeus sisällä 182cm. Yöpymiset pääasiassa 1-3hlö ja pari-kolmeyötä kerrallaan, ja hintaluokka noin 50t eur.
Pinnaohjaus on jees ja topin korkeus maksimissaan 15.5m, mitä ehdottaisitte vaihtoehdoiksi?
Pinnaohjaus on jees ja topin korkeus maksimissaan 15.5m, mitä ehdottaisitte vaihtoehdoiksi?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Inferno 31 tai uudempi Saint 31.
Ja masto lyhennetään siihen 15,5 metriin, niinkö?
No tietysti
tai pohjatulppa auki ja vettä sisään niin ui syvemmällä
Tuli mieleen montakin mutta niissä kaikissa on seisomakorkeus sisällä vain 181 cm. Sori.
Pogo 8.50, ja lähes kaikki kriteerit täyttyy.
Hinta käytetyissä riippuu tietysti yksilöstä, mutta
https://www.boats-caribbean.com/sailing-monohull/structures/pogo-850-pre-owned_759.html
on 58 k€, enkä halvempia löytänyt.
Veneessä ei ole itseskuuttaavaa eikä sen kiskoa. Mikäli kannesta ei löydy umpilaminaattia sen asennuspaikalta valmiiksi, on sen asentaminen jälkikäteen hintavaa/työlästä. Muukin heloitus vaatisi muutoksia, esim rullan köysi ei voi kulkea kiskon ja itseskuuttaavan välistä.
Rahti karibialta maksanee myös aika paljon lisää, mutta toki veneitä lähempääkin löytää. Saaristopurjehtija ei ylittäne atlanttia veneen tänne saadakseen purjehtimalla.
Jos löydät halvemman lähempää, jossa on itseskuuttaava valmiiksi, laitatko linkkiä.
Ei taida Pogoissa olla itseskuuttavan kiskoa valmiina, mutta kyllähän sellaisen saa asennettua kohtuutyöllä kerrosrakenteeseenkin.
Ranskassa oli ainakin vielä ennen joulua parikin p850 alle viidenkympin, 42 ja 46t taisi olla tarkat pyynnit. Nyt tosin en löytänyt kyseisiä yksilöitä paikalliselta myyntisivustolta, tuskin kuitenkaan menneet vielä kaupaksi.
Uudemmat veneet taitavat ylittää budjetin, ainakin jos ei satu löytymään käytettyä yksilöä jota on ylläpidetty säännöllisesti "samaan hintaan" eli varusteluun tullee varata hieman pelivaraa. Vanhemmissa veneissä taas tuo tila vaatimus 30-33 luokassa ei aina toteudu. Maxi 999 voisi olla yksi vaihtoehto? Omat kokemukset hyviä, vaatii uudet purjeet, mutta sen tuo budjetti antaa myöten.
Scanmar 33 uudella koneella? Noissa taitaa olla stfokkakin ainakin joissain. Loppurahalla ostat huippupurjeet.
https://m.blocket.se/stockholm/Scanmar_33_Ny_motor_2014_77768107.htm
Kun tuossa nyt erityisesti kysyttiin hyvin purjehtivia ja peräti sporttisia, ei ehdotukset oikein ole nykyaikaa Pogoa lukuunottamatta. Hiukan modernempia vaihtoehtoja tuossa hinta- ja kokoluokassa:
Ridas 31
Mean Marine 32
Dehler 33
Rondo
Mannerberg 31
J/92
First 31.7
Noista varsinkin Rondo ja 31.7 ovat kyllä aika onnettomia pienellä fokalla kevyessä tuulessa. Kaikki mahtuvat 15,5 m sillan ali viimeistään VHF-antennia taivuttamalla (kuten myös Inferno 31, jossa maston ylämerkki 15,0 m vedenpinnasta). Seisomakorkeutta tuskin noista kaikista tai monestakaan löytyy 182 cm.
Mikä 30-33 jalana vene ei ole helposti yksin hallittavissa? No ehkä barduunarikinen vene jonkun mielestä? Mutta niilläkin moni purjehtii yksin.
Komppaan J92, puksprööti, assy spinnut ja vielä code0 siihen päälle niin sporttisuutta ja hallintaa löytyy liiaksi asti.
Rondoon ei kannata mitään st-fokkaa laittaa vaan niin suorituskykyinen fokka kuin mahdollista. Mielummin ottaa systeemipilotin avuksi käännöksiin. Sitloota on pieni ja yhden ihmisen on helppo ylettyä vinsseille, jos vaan veneessä on pinna. Pikkufokalla (itselläni on yksi fokka, jolla suorituskyky alkaa oikeasti riittämään vasta 7 m/s tuulilla) nopeus < 4 m/s tuulilla samaa luokkaa kuin 34 - 36 ft cruisereilla. Isolla genoalla nuo cruiserit jäävät sitten vauhdilla taakse.
Seisomakorkeutta maksimissaan 185 cm ja itse pystyn tuon pituisena ihan ok kokkaamaan pentterin alueella ja liikkumaan veneessä. Pienen sitloodan ansiosta veneessä on pituisekseen varsin isot ja mukavat sisätilat.
Oletko Joakim ihan varma tuosta 15,5 alituskorkeudesta? X-332:ssa on J-mitta 0,5 m suurempi ja Nauti n´Nolla kirjoitti blogissaan heidän antennin ylettyvän 17,5 m korkeudelle. Ainakin itselleni Emäsalon silta on ihan riittävän jännittävä kokemus. Toki perspektiivi hämää tuossa.
Ehkä tuli luvattua liikoja tuon Rondon osalta. Maston ylämerkin korkeuden saa ORCi-mittakirjasta laskemalla yhteen "Freeboard at mast", BAS ja P. Kolmelle Rondolle on mittakirjaa ollut aikojen saatossa. Ensimmäinen on kaikille ollu 1,02 m, BAS 1,60-1,66 m ja P 12,40-12,65 m. Noista tulee siis 15,0-15,33 m arvoja. Tuon päälle siis vielä tyypillisesti 20-30 cm pätkä mastoprofiilia, jonka päälle Windex, tricolor, tuulimittari ja VHF-antenni. VHF-antennin päähän lienee tyypillisesti 1,2 m ylämerkistä. Jos silta tosiaan on 15,5 m, voi toppi osua tai ainakin sen päällä olevat roinat.
X-332:lla tuo mitta on 15,95 cm eli ainakin 62 cm suurempi kuin Rondossa ja 95 cm enemmän kuin Inferno 31. Emäsalon sillan alta on mennyt ainakin Dehler 34 SV (ko. mitta 17,34 m, VHF antenni osui siltaan), FG37 (16,66), Heinritz 38 (16,89), Arcona 340 (17,03, nykyinen Nauti n´Nolla), Seaquest 36 (17,11), Bavaria Macth 35 ja 38 (molemmat n. 16,5 m) jne.
Inferno 31:ssä tosiaan 15,00 m (tarkistin useamman veneen, kaikki 5 cm sisällä tuosta), joten masto menee varmasti 15,5 m ali. Windexistä ja tuulimittarista en mene takuuseen.
Hanse 315 on hyvä kompromissi. 185 sisäkorkeus. Itseskuuttava fokka. Uudehko. 2006. Tilava. Lys 1.16
Hanse+315:lla+ei+ole+LYS-lukua,+mutta+se+lienee+lähes+identtinen+FinLYS-taulukon+Hanse+311+ja+312:n+kanssa.++Noiden+luku+on+syvällä+kölillä+ja+150%+genualla+1,15.+Itseskuuttaavalla+fokalla+tuo+on+kyllä+varsin+hidas+vene+ja+kaukana+sporttisesta+genuallakin.
No mikä vene on sporttinen st-fokalla?
Kaikkea ei voi saada. Esim sporttisuutta, helppoa kryssiä ja hyviä sisätiloja 31-33 ft veneessä yhtäaikaa.
Purjeita voi lisätä kevyellä tuulella.
H315 sessa on muuten pitempi vesilinja verrattuna H312/H311.
Olin itse ajatellut j-105, mutta tuo Pogo 8.50 olisi ehkä vielä osuvampi, harmi kun kummankin tarjonta kotosuomessa ilmeisesti nolla. Yksi J 105 on ollut listoilla jossakin vaiheessa länsirannikolla.
Omalta venepaikalta on harmittavan pitkä pätkä saaristorännejä ennen ja St-fokka olisi lähinnä laiskan päivän kryssiin, niitäkin sattuu ainakin omalle kohdalle aina silloin tällöin.
Onkohan kenelläkään palstalaisista mitään mutu kommentteja P850 tai j105, puhumattakaan käyttökokemuksesta?
Mikä nyt sitten on oikeasti se korkeusraja? J/105:n ylämerkki on 15,3 m paikkeilla, joten toppi 15,5 m paikkeilla ja sen päälle roinat. Tuo on myös 35- jalkainen eikä 30-33. Hintakin taitaa olla lähinnä 60 tonnista alkaen sekä Pogo 8.50 että J/105.
Jos korkeus saa olla edes hiukan enemmän, valikoima kasvaa reilusti. 15,5 m alituskorkeus on varsin vähän sporttiselle 33-jalkaiselle puhumattakaan 35-jalkaisesta.
J/105sia taitaa olla Suomessa tasan yksi kappale, mutta lahden toisella puolella useampi. Kehutaan todella hauskaksi ollen kuitenkin helppo vene purjehtia. Vene on jäykkä kuin mikä, joten siitä on tullut varsin suosittu Ruotsin shorthanded piireissä. Yksinkin pärjää ja kahdella purjehdus helppoa, ja 15kn vauhdit avotuulella on ihan arkipäivää. Youtubesta löytyy ihan mukavia slöörivideoita :)
Aivan, aikaisempi X :äni oli myös myötäisissä kunnon surffari. Nyt pitäis löytyä samanlaiset seili ominaisuudet ilman in-line rikiä ja barskoja, ja mielummin samassa paketissa.
Sillan alituskyltti on 15,5m, joten max alituskorkeus on normaalivedellä ehkä 16m. Joskus jouduin vanhalla kolmevartilla syksyllä kallistelemaan kun vesi oli reissunaikana noussut, toppi heilui jossain 15.8m paikkeilla ja P oli 12,99.
Olin siinä uskossa että j105 toppikorkeus olisi 15.5 pinnassa.
Laitoin alkukriteerit tarkoituksella jämpteiksi, koska useasti tulee siitä läheltäkin hyviä vaihtoehtoja jolloin joustetaan.
Itse kävin mittaamassa aikoinaan Sattmarkin sillan alituskorkeuden narun avulla. Tulokseksi sain nollavedellä vähintään 15m, todennäköisemmin 15,5m, kun kyltissä lukee 14m.
Meinaan vaan, että varaa on varmasti enemmän kuin 0,5 metriä nollavedellä.
Emäsalon sillan alle mahtui 18, 60 korkea masto, mutta Windex otti hiukan kiinni.
Aiheeseen liittyen voisi Etap 32 olla hyvä. Vaahtotäyte eristää ja vene muutenkin aika asuttava. Avotilan ergonomia on esimerkillinen eikä vauhdissa ota sanottavasti pataan First 31.7:lta. Seilaan kisoja Algarvessa kummallakin venetyypillä ja näistä Suomeen ottaisin Etap'n.
Mstä päättelit että jokin aika asuttava vene olisi aiheeseen liittyen hyvä?
Luitko ketjun aloitus viestiä ollenkaan?
Asuttavuus vaatimukset/toiveet olivat siinä kyllä todella vaatimattomat ton kokoiselle veneelle: "Yöpymiset pääasiassa 1-3hlö ja pari-kolmeyötä kerrallaan" ja aivan muita seikkoja painotettiin: "helppo hallita yksin mutta silti sporttinen, hyvä kryssimään, purjehtii myös st-fokalla".
Suorituskykyä luovilla löytyy matalalla rikillä kevyissä tuulissa itseskuuttaavalla fokalla vain ja ainoastaan kevyistä veneistä. Mikään hansen tai etapin tyylinen cruiseri ei millään sovi kuvioon.
Jos Dehler 33:n tai X-99:n mastot eivät olisi turhan korkeita, ne voisivat edustaa ylärajaa veneen painolle suhteessa pituuteen, jolla suorituskykyä voisi st-fokallakin löytyä. Saman pituisella mastolla paras suorituskyky löytyy luonnollisesti toppirikisistä, ja niitä ei tuossa kokoluokassa löydy sporttisista veneistä kaikissa ikäluokissa ollenkaan. Toki 19/20 riki pääsee jo tarpeeksi lähelle, joita tämän vuosituhannen vneistä löytyy myös tuossa kokoluokassa, mutta tuolla hinnalla ehkäpä vain kokoluokan alarajalta.
Dehler 33:n masto ei ole kovinkaan korkea. Ylämerkki hiukan alle 14,6 m. X-99 on jo tiukemmalla, ylämerkki 15,0X m.
X-99 mitat otin täältä:
http://www.x99.dk/images/Billeder fra gammel site/X-99 Class Rules drawings.pdf
mutta jäi huomaamatta että mitat on mastoputken alapäästä, eikä vesirajasta.
Mutta siinä ei ensinnäkään ole itseskuuttaavaa ainakaan vakiona, ja jos sellaisen laittaa onko vene enää sitä käyttäen sporttinen?
Genua ykkösellä olisi. Hinta veneellä toki mahtuu helposti kriteereihin 27000€: https://www.nettivene.com/purjevene/x-yachts/706773
Joten ainahan st-kiskon voi jälkiasentaa kerrosrakenteiseen kanteenkin, kun varautuu siitä aiheutuviin lisäkustannuksiin myös kiskon kiinnityskohtien lisävahvikkeineen, mikä 50k€ budjetilla onnistuu helposti.
Mikäli tän veneen paino 2700 kg todella pitää paikkansa: https://www.nettivene.com/purjevene/maestro/694601
se voisi olla aika hyvä vaihtoehto, kun ST-fokkakin on valmiina, tai ainakin kisko. Hintakin on vain 16000€ ja takilan korkeus ilmoituksen mukaan 14m. Mutta veikkaan että vene on oikeasti painavampi, kun keulahytissä ja salongissa on puurimatkin kyljissä, eli ei ole mikään täysin riisuttu raaseri. Samalla hinnalla tuskin ainakaan saa kevyessä kelissä nopeampaa kölivenettä ST-fokalla yhtä lyhyellä mastolla ja saman kokoisella sisustuksella jos olisi noin kevyt.
Minua vähän ihmetyttää mikä teitä pelottaa kiinnitysten tekemisessä sandwich-kanteen. Kustannuksista tai vaikeudesta se ei ainakaan voi olla kiinni. Iso kuppiterä maksaa varmaan kympin verran. Sillä sahataan sisäkuori irti, ruuvarilla kaivella vaahto pois ja lopuksi liimata paikalle samalla kuppiterällä leikattu vanerin pala. Vielä pari kerrosta lasikuitua päälle ja se on siinä. Isommat palat voi sahata Fein-tyyppisellä monitoimikoneella, joita saa halvalla vaikka Biltemasta.
Yhden maestron ja yhden x kolmevartin omistaneena molemmat ovat omalla sarallaan huippu veneitä. Nyt hakusessa olisi vähän uudemman polven vene, näistä kun ei itsellä vielä ole juurikaan kokemusta.
Maestron kokonaispaino tosiaan lienee lähempänä 3,5tn kuin 2,7, ja kryssiominaisuudet kohdallaan.
En tiedä mikä sinun mielestäsi on iso kuppiterä, mutta ainakin 102mm teriä löytyy helposti. Sellaisella tehdyn reiän ympyrän piirin pituus on noin 320 mm, ja jos väliaineen paksuus on 15mm, on leikkauspinta-alaa 15mm*320mm = 4800 mm. Jos kannessa on vaahtoydin ja sen leikkausjännitys on enimmillään 1 MPa, niin leikkauslujuutta löytyy 4800 N eli noin 490 kgf.
En tiedä miten pieneen veneisiin sinä heloja kiinnittelet, mutta useimpiin tuo lujuus ei vaan riitä.
Laminaatti siis kestää ja se vaneri samoin, kun menetelmät ja aineet on oikeita, mutta se vaahtoydin kokee huomattavat muodinmuutokset heti sen vanerin ulkopuolelta.
Tällöin siihen syntyy vuotoja ja laminaatit repeävät toisistaan irti vaahdon pettäessä niiden välissä, menettäen paikallisesti kannen taivutusjäykkyyden. Jos kannessa on balsaa on vuotojen merkitys sitäkin suurempi, lahoaminen näet etenee nopeasti silloin laajalle alueelle.
Lisäksi jos kisko on kiinni vain päistään, se ei useinkaan kestä siihen kohdistuvaa taivutuskuormaa vaan itse kisko murtuu tai taipuu piloille. Kisko pitäisikin kiinnittää koko matkaltaan, tai ainakaan väliin jäävän kiinnittämättömän osan pituus ei saa olla liian iso.
Jälkikäteen kattopintaan liitetyn laminaatin tarttuvuus alkuperäiseen materiaaliin ei myöskään ole niin iso kuin tarvittaisiin, eli liitospintaa tarvitaan leveälti, epoksilla ehkä 40-50 mm leveydeltä. Paksumpi laminaatti ei myöskään kestä työn aikana kovettuessaan kiinni katossa, vaan laminointi täytyy tehdä kerroksittain ja hartsisysteemin ikkunaaikaa hyödyntäen. Tällöin myös uuden sisäkuoren laminaatin sisälle jää sekundaarisia liiitoksia, joiden leikkauslujuus on vain murto-osa kerralla kovettuneelle hartsille ilmoitetusta leikkauslujuudesta (interlaminar shear strength).
Ammattilaiset kääntää toisinaan koko veneen ylösalaisin työn ajaksi, jolla ongelmat pääosin vältetään, ja käyttävät laminointiin alipainetta tai jopa infuusiota. mutta tällaisiin ei harrastelijalla ole yleensä taloudellisia resursseja.
Mikään ei siis pelota, mutta työtä ja kustannuksia kertyy paljon, jos kiinnityksen haluaa kestävän ja pysyvän vesitiiviinä. Ammattilaisilla teetettynä pelkän työn osuus on useampi tonni.
Kuinkas monessa veneessä olet nähnyt skuutikiskon, joka on kiinni muualta kuin päistä ja keskeltä? Joitain veneitä on, joissa valmiiksi kansimuotissa on paikka kiskolle, mutta se on poikkeustapaus. Kiskoahan ei käytetä kuten levankia, kuorma on aina kiskon päässä. Ja kiskon päät useimmiten kiinni ruffin pystypinnassa, ei vaakapinnoilla. Kyllä kerrosrakenteisiin kiinnitellään paljon st-kiskoa enemmänkin rasitettuja kohteita, jopa joskus kölejä.
Lujuuslaskukin oli hyvin yksioikoinen perustuen siihen, että väliaine kantaisi kaiken leikkauskuorman siten, ettei se leviäisi milliäkään aukon ympäristöön. Tosin aukkoterän käyttö ei ole se helpoin tapa. Käytännöllisempää on porata pultinreikä ja sitten kiinnittää poranterän paikalle kuusiokoloavain ja sillä kaivaa väliaine pois. Syntynyt tila täytetään sitten sopivalla hartsi/täyteaineseoksella. Säästyy sisäpinta ehjänä ja siistinä.
St-kiskon+kuorma+ei+suinkaan+ole+aina+ihan+päädyssä,+niissä+voi+käyttää+myös+säätöä+kaventamaan+kulmaa+sisemmäksi+kevyessä+kelissä,+ja+ulommaksi+sivutuulissa.
MAESTRO 31 ON TAULUKON MUKAAN 3000 KG ,EI 2700 KG
Koska st-fokan lp-mitta on hyvin pieni, riittää useimmissa tapauksissa ruffin leveys kiskon pituudeksi. Ja kyllä, silloin kiskon päässä on A-mallinen tuki, joka on useammalla pultilla kiinni. Samalla kuitenkin kuorman suunta muutta lähes pinnan suuntaiseksi ja voimia tulee kantamaan kuori, ei väliaine. Jos satamissa kävelet, tämä rakenne on ylivoimaisesti tavallisin. Johtuen st-fokan pienestä lp:stä, eivät ne voimatkaan mitään tähtitieteellisiä ole. Jos taas laskemasi 495 kgf kerrotaankin kahdella, kun laitetaan kaksi pulttia, riittää sekin lujuus.
Ajattelin M8 pulttia, jolle porataan 10 tai 12 mm reikä. Kuusiokoloavaimella saa hyvinkin sen 100 mm halkaisijan alan kaivettua tyhjäksi. Kun kolo täytetään, liimaantuu täyte molempiin pintakerroksiin ja porattu reikä täyttyy. Lopullinen pultinreikä porataan sitten uudestaan oikeaan mittaansa. Niin reiästä tulee vesitiivis rakenteeseen päin, vaikka pultin juuri vuotaisikin.
Edes niissä harvoissa veneissä, joissa kerrosrakenne menee köliin saakka, eivät kölipultit tietenkään mene väliaineen läpi, koska sen puristuslujuus ei ole lähelläkään vaadittavaa. Mutta vastaavalla tavalla kuin kansikiinnityksessä, on umpilaminaattia vain hyvin pienellä alueella.
Itse odottelen oikeita kuvia Viko 35-veneestä. Vanhaa venettäni olen jo pari vuotta kaupitellut mutta pudotellaan hintaa vuosi kerrallaan ja kesäksi 2020 jos uuden alle. Olen ollut havaitsevani että puolalaisten alempi hintataso alkaa jo näkyä muiden "vanhojen" merkien hinnoissa.
http://www.vikoyachts.com/index1/yachts/viko-s-35
Viko 35 ei kestä menoa...menee kovemmassa kelissä pituussuunnassa poikki...huhuja on ja ne on tietysti tosia...Pensseli kirjoitti tämän
Comfortina32 - ainakin oman kokemuksen perusteella.
Comfortina 32. Oma kokemus veneestä 9 vuotta.
Paria asiaa kannatta miettiä.
Tehdääkö veneessä oikeasti ruokaa vai mennäänkö satamasta satamaan ja syödään rantaravintolassa.
Ainakin normaali 50-v pariskunta joista jompi kumpi kärsii yöllisestä hengitysteiden hallitsematomista toiminnoista tarvitse yhden eristetetyn kajuutan.
Montako tuntia veneellä on tarkoitus kesässä purjehtia ja sitten veneillä.
Paljonko on aikaa veneen ylläpitoon ja ja ossaamista siihen miten vene kunnostetaan ja ylläpidetään. Aihealue on niin laaja, että vertailu jos on talotohtori Panu Kailan tietoja vastaavan kaltaiset tiedot veneiden ylläpidosta, niin ainahan vanha vene on mahdollisuus.
Isompi ei anna ole parempi .