Hyvin purjehtiva vene saaristoon

Ja masto lyhennetään siihen 15,5 metriin, niinkö?

Sahurit kirjoitti:

Ja masto lyhennetään siihen 15,5 metriin, niinkö?

No tietysti

very_common_procedure kirjoitti:

No tietysti

tai pohjatulppa auki ja vettä sisään niin ui syvemmällä

Hinta käytetyissä riippuu tietysti yksilöstä, mutta
https://www.boats-caribbean.com/sailing-monohull/structures/pogo-850-pre-owned_759.html
on 58 k€, enkä halvempia löytänyt.
Veneessä ei ole itseskuuttaavaa eikä sen kiskoa. Mikäli kannesta ei löydy umpilaminaattia sen asennuspaikalta valmiiksi, on sen asentaminen jälkikäteen hintavaa/työlästä. Muukin heloitus vaatisi muutoksia, esim rullan köysi ei voi kulkea kiskon ja itseskuuttaavan välistä.
Rahti karibialta maksanee myös aika paljon lisää, mutta toki veneitä lähempääkin löytää. Saaristopurjehtija ei ylittäne atlanttia veneen tänne saadakseen purjehtimalla.

Jos löydät halvemman lähempää, jossa on itseskuuttaava valmiiksi, laitatko linkkiä.

pogosta kirjoitti:

Hinta käytetyissä riippuu tietysti yksilöstä, mutta
https://www.boats-caribbean.com/sailing-monohull/structures/pogo-850-pre-owned_759.html
on 58 k€, enkä halvempia löytänyt.
Veneessä ei ole itseskuuttaavaa eikä sen kiskoa. Mikäli kannesta ei löydy umpilaminaattia sen asennuspaikalta valmiiksi, on sen asentaminen jälkikäteen hintavaa/työlästä. Muukin heloitus vaatisi muutoksia, esim rullan köysi ei voi kulkea kiskon ja itseskuuttaavan välistä.
Rahti karibialta maksanee myös aika paljon lisää, mutta toki veneitä lähempääkin löytää. Saaristopurjehtija ei ylittäne atlanttia veneen tänne saadakseen purjehtimalla.

Jos löydät halvemman lähempää, jossa on itseskuuttaava valmiiksi, laitatko linkkiä.

Lue lisää

Ei taida Pogoissa olla itseskuuttavan kiskoa valmiina, mutta kyllähän sellaisen saa asennettua kohtuutyöllä kerrosrakenteeseenkin.
Ranskassa oli ainakin vielä ennen joulua parikin p850 alle viidenkympin, 42 ja 46t taisi olla tarkat pyynnit. Nyt tosin en löytänyt kyseisiä yksilöitä paikalliselta myyntisivustolta, tuskin kuitenkaan menneet vielä kaupaksi.

Komppaan J92, puksprööti, assy spinnut ja vielä code0 siihen päälle niin sporttisuutta ja hallintaa löytyy liiaksi asti.

Rondoon ei kannata mitään st-fokkaa laittaa vaan niin suorituskykyinen fokka kuin mahdollista. Mielummin ottaa systeemipilotin avuksi käännöksiin. Sitloota on pieni ja yhden ihmisen on helppo ylettyä vinsseille, jos vaan veneessä on pinna. Pikkufokalla (itselläni on yksi fokka, jolla suorituskyky alkaa oikeasti riittämään vasta 7 m/s tuulilla) nopeus < 4 m/s tuulilla samaa luokkaa kuin 34 - 36 ft cruisereilla. Isolla genoalla nuo cruiserit jäävät sitten vauhdilla taakse.

Seisomakorkeutta maksimissaan 185 cm ja itse pystyn tuon pituisena ihan ok kokkaamaan pentterin alueella ja liikkumaan veneessä. Pienen sitloodan ansiosta veneessä on pituisekseen varsin isot ja mukavat sisätilat.

Oletko Joakim ihan varma tuosta 15,5 alituskorkeudesta? X-332:ssa on J-mitta 0,5 m suurempi ja Nauti n´Nolla kirjoitti blogissaan heidän antennin ylettyvän 17,5 m korkeudelle. Ainakin itselleni Emäsalon silta on ihan riittävän jännittävä kokemus. Toki perspektiivi hämää tuossa.

R33BlueEyes kirjoitti:

Rondoon ei kannata mitään st-fokkaa laittaa vaan niin suorituskykyinen fokka kuin mahdollista. Mielummin ottaa systeemipilotin avuksi käännöksiin. Sitloota on pieni ja yhden ihmisen on helppo ylettyä vinsseille, jos vaan veneessä on pinna. Pikkufokalla (itselläni on yksi fokka, jolla suorituskyky alkaa oikeasti riittämään vasta 7 m/s tuulilla) nopeus < 4 m/s tuulilla samaa luokkaa kuin 34 - 36 ft cruisereilla. Isolla genoalla nuo cruiserit jäävät sitten vauhdilla taakse.

Seisomakorkeutta maksimissaan 185 cm ja itse pystyn tuon pituisena ihan ok kokkaamaan pentterin alueella ja liikkumaan veneessä. Pienen sitloodan ansiosta veneessä on pituisekseen varsin isot ja mukavat sisätilat.

Oletko Joakim ihan varma tuosta 15,5 alituskorkeudesta? X-332:ssa on J-mitta 0,5 m suurempi ja Nauti n´Nolla kirjoitti blogissaan heidän antennin ylettyvän 17,5 m korkeudelle. Ainakin itselleni Emäsalon silta on ihan riittävän jännittävä kokemus. Toki perspektiivi hämää tuossa.

Lue lisää

Ehkä tuli luvattua liikoja tuon Rondon osalta. Maston ylämerkin korkeuden saa ORCi-mittakirjasta laskemalla yhteen "Freeboard at mast", BAS ja P. Kolmelle Rondolle on mittakirjaa ollut aikojen saatossa. Ensimmäinen on kaikille ollu 1,02 m, BAS 1,60-1,66 m ja P 12,40-12,65 m. Noista tulee siis 15,0-15,33 m arvoja. Tuon päälle siis vielä tyypillisesti 20-30 cm pätkä mastoprofiilia, jonka päälle Windex, tricolor, tuulimittari ja VHF-antenni. VHF-antennin päähän lienee tyypillisesti 1,2 m ylämerkistä. Jos silta tosiaan on 15,5 m, voi toppi osua tai ainakin sen päällä olevat roinat.

X-332:lla tuo mitta on 15,95 cm eli ainakin 62 cm suurempi kuin Rondossa ja 95 cm enemmän kuin Inferno 31. Emäsalon sillan alta on mennyt ainakin Dehler 34 SV (ko. mitta 17,34 m, VHF antenni osui siltaan), FG37 (16,66), Heinritz 38 (16,89), Arcona 340 (17,03, nykyinen Nauti n´Nolla), Seaquest 36 (17,11), Bavaria Macth 35 ja 38 (molemmat n. 16,5 m) jne.

Inferno 31:ssä tosiaan 15,00 m (tarkistin useamman veneen, kaikki 5 cm sisällä tuosta), joten masto menee varmasti 15,5 m ali. Windexistä ja tuulimittarista en mene takuuseen.

Hanse 315:lla ei ole LYS-lukua, mutta se lienee lähes identtinen FinLYS-taulukon Hanse 311 ja 312:n kanssa. Noiden luku on syvällä kölillä ja 150% genualla 1,15. Itseskuuttaavalla fokalla tuo on kyllä varsin hidas vene ja kaukana sporttisesta genuallakin.

No mikä vene on sporttinen st-fokalla?
Kaikkea ei voi saada. Esim sporttisuutta, helppoa kryssiä ja hyviä sisätiloja 31-33 ft veneessä yhtäaikaa.

Purjeita voi lisätä kevyellä tuulella.

H315 sessa on muuten pitempi vesilinja verrattuna H312/H311.

Mikä nyt sitten on oikeasti se korkeusraja? J/105:n ylämerkki on 15,3 m paikkeilla, joten toppi 15,5 m paikkeilla ja sen päälle roinat. Tuo on myös 35- jalkainen eikä 30-33. Hintakin taitaa olla lähinnä 60 tonnista alkaen sekä Pogo 8.50 että J/105.

Jos korkeus saa olla edes hiukan enemmän, valikoima kasvaa reilusti. 15,5 m alituskorkeus on varsin vähän sporttiselle 33-jalkaiselle puhumattakaan 35-jalkaisesta.

J/105sia taitaa olla Suomessa tasan yksi kappale, mutta lahden toisella puolella useampi. Kehutaan todella hauskaksi ollen kuitenkin helppo vene purjehtia. Vene on jäykkä kuin mikä, joten siitä on tullut varsin suosittu Ruotsin shorthanded piireissä. Yksinkin pärjää ja kahdella purjehdus helppoa, ja 15kn vauhdit avotuulella on ihan arkipäivää. Youtubesta löytyy ihan mukavia slöörivideoita :)

Plaanaa kirjoitti:

J/105sia taitaa olla Suomessa tasan yksi kappale, mutta lahden toisella puolella useampi. Kehutaan todella hauskaksi ollen kuitenkin helppo vene purjehtia. Vene on jäykkä kuin mikä, joten siitä on tullut varsin suosittu Ruotsin shorthanded piireissä. Yksinkin pärjää ja kahdella purjehdus helppoa, ja 15kn vauhdit avotuulella on ihan arkipäivää. Youtubesta löytyy ihan mukavia slöörivideoita :)

Lue lisää

Aivan, aikaisempi X :äni oli myös myötäisissä kunnon surffari. Nyt pitäis löytyä samanlaiset seili ominaisuudet ilman in-line rikiä ja barskoja, ja mielummin samassa paketissa.

Itse kävin mittaamassa aikoinaan Sattmarkin sillan alituskorkeuden narun avulla. Tulokseksi sain nollavedellä vähintään 15m, todennäköisemmin 15,5m, kun kyltissä lukee 14m.

Bossu kirjoitti:

Itse kävin mittaamassa aikoinaan Sattmarkin sillan alituskorkeuden narun avulla. Tulokseksi sain nollavedellä vähintään 15m, todennäköisemmin 15,5m, kun kyltissä lukee 14m.

Lue lisää

Meinaan vaan, että varaa on varmasti enemmän kuin 0,5 metriä nollavedellä.

Mstä päättelit että jokin aika asuttava vene olisi aiheeseen liittyen hyvä?
Luitko ketjun aloitus viestiä ollenkaan?
Asuttavuus vaatimukset/toiveet olivat siinä kyllä todella vaatimattomat ton kokoiselle veneelle: "Yöpymiset pääasiassa 1-3hlö ja pari-kolmeyötä kerrallaan" ja aivan muita seikkoja painotettiin: "helppo hallita yksin mutta silti sporttinen, hyvä kryssimään, purjehtii myös st-fokalla".

Suorituskykyä luovilla löytyy matalalla rikillä kevyissä tuulissa itseskuuttaavalla fokalla vain ja ainoastaan kevyistä veneistä. Mikään hansen tai etapin tyylinen cruiseri ei millään sovi kuvioon.
Jos Dehler 33:n tai X-99:n mastot eivät olisi turhan korkeita, ne voisivat edustaa ylärajaa veneen painolle suhteessa pituuteen, jolla suorituskykyä voisi st-fokallakin löytyä. Saman pituisella mastolla paras suorituskyky löytyy luonnollisesti toppirikisistä, ja niitä ei tuossa kokoluokassa löydy sporttisista veneistä kaikissa ikäluokissa ollenkaan. Toki 19/20 riki pääsee jo tarpeeksi lähelle, joita tämän vuosituhannen vneistä löytyy myös tuossa kokoluokassa, mutta tuolla hinnalla ehkäpä vain kokoluokan alarajalta.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

Mstä päättelit että jokin aika asuttava vene olisi aiheeseen liittyen hyvä?
Luitko ketjun aloitus viestiä ollenkaan?
Asuttavuus vaatimukset/toiveet olivat siinä kyllä todella vaatimattomat ton kokoiselle veneelle: "Yöpymiset pääasiassa 1-3hlö ja pari-kolmeyötä kerrallaan" ja aivan muita seikkoja painotettiin: "helppo hallita yksin mutta silti sporttinen, hyvä kryssimään, purjehtii myös st-fokalla".

Suorituskykyä luovilla löytyy matalalla rikillä kevyissä tuulissa itseskuuttaavalla fokalla vain ja ainoastaan kevyistä veneistä. Mikään hansen tai etapin tyylinen cruiseri ei millään sovi kuvioon.
Jos Dehler 33:n tai X-99:n mastot eivät olisi turhan korkeita, ne voisivat edustaa ylärajaa veneen painolle suhteessa pituuteen, jolla suorituskykyä voisi st-fokallakin löytyä. Saman pituisella mastolla paras suorituskyky löytyy luonnollisesti toppirikisistä, ja niitä ei tuossa kokoluokassa löydy sporttisista veneistä kaikissa ikäluokissa ollenkaan. Toki 19/20 riki pääsee jo tarpeeksi lähelle, joita tämän vuosituhannen vneistä löytyy myös tuossa kokoluokassa, mutta tuolla hinnalla ehkäpä vain kokoluokan alarajalta.

Lue lisää

Dehler 33:n masto ei ole kovinkaan korkea. Ylämerkki hiukan alle 14,6 m. X-99 on jo tiukemmalla, ylämerkki 15,0X m.

X-99 mitat otin täältä:
http://www.x99.dk/images/Billeder fra gammel site/X-99 Class Rules drawings.pdf
mutta jäi huomaamatta että mitat on mastoputken alapäästä, eikä vesirajasta.
Mutta siinä ei ensinnäkään ole itseskuuttaavaa ainakaan vakiona, ja jos sellaisen laittaa onko vene enää sitä käyttäen sporttinen?
Genua ykkösellä olisi. Hinta veneellä toki mahtuu helposti kriteereihin 27000€: https://www.nettivene.com/purjevene/x-yachts/706773
Joten ainahan st-kiskon voi jälkiasentaa kerrosrakenteiseen kanteenkin, kun varautuu siitä aiheutuviin lisäkustannuksiin myös kiskon kiinnityskohtien lisävahvikkeineen, mikä 50k€ budjetilla onnistuu helposti.

Mikäli tän veneen paino 2700 kg todella pitää paikkansa: https://www.nettivene.com/purjevene/maestro/694601
se voisi olla aika hyvä vaihtoehto, kun ST-fokkakin on valmiina, tai ainakin kisko. Hintakin on vain 16000€ ja takilan korkeus ilmoituksen mukaan 14m. Mutta veikkaan että vene on oikeasti painavampi, kun keulahytissä ja salongissa on puurimatkin kyljissä, eli ei ole mikään täysin riisuttu raaseri. Samalla hinnalla tuskin ainakaan saa kevyessä kelissä nopeampaa kölivenettä ST-fokalla yhtä lyhyellä mastolla ja saman kokoisella sisustuksella jos olisi noin kevyt.

Minua vähän ihmetyttää mikä teitä pelottaa kiinnitysten tekemisessä sandwich-kanteen. Kustannuksista tai vaikeudesta se ei ainakaan voi olla kiinni. Iso kuppiterä maksaa varmaan kympin verran. Sillä sahataan sisäkuori irti, ruuvarilla kaivella vaahto pois ja lopuksi liimata paikalle samalla kuppiterällä leikattu vanerin pala. Vielä pari kerrosta lasikuitua päälle ja se on siinä. Isommat palat voi sahata Fein-tyyppisellä monitoimikoneella, joita saa halvalla vaikka Biltemasta.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

X-99 mitat otin täältä:
http://www.x99.dk/images/Billeder fra gammel site/X-99 Class Rules drawings.pdf
mutta jäi huomaamatta että mitat on mastoputken alapäästä, eikä vesirajasta.
Mutta siinä ei ensinnäkään ole itseskuuttaavaa ainakaan vakiona, ja jos sellaisen laittaa onko vene enää sitä käyttäen sporttinen?
Genua ykkösellä olisi. Hinta veneellä toki mahtuu helposti kriteereihin 27000€: https://www.nettivene.com/purjevene/x-yachts/706773
Joten ainahan st-kiskon voi jälkiasentaa kerrosrakenteiseen kanteenkin, kun varautuu siitä aiheutuviin lisäkustannuksiin myös kiskon kiinnityskohtien lisävahvikkeineen, mikä 50k€ budjetilla onnistuu helposti.

Mikäli tän veneen paino 2700 kg todella pitää paikkansa: https://www.nettivene.com/purjevene/maestro/694601
se voisi olla aika hyvä vaihtoehto, kun ST-fokkakin on valmiina, tai ainakin kisko. Hintakin on vain 16000€ ja takilan korkeus ilmoituksen mukaan 14m. Mutta veikkaan että vene on oikeasti painavampi, kun keulahytissä ja salongissa on puurimatkin kyljissä, eli ei ole mikään täysin riisuttu raaseri. Samalla hinnalla tuskin ainakaan saa kevyessä kelissä nopeampaa kölivenettä ST-fokalla yhtä lyhyellä mastolla ja saman kokoisella sisustuksella jos olisi noin kevyt.

Lue lisää

Yhden maestron ja yhden x kolmevartin omistaneena molemmat ovat omalla sarallaan huippu veneitä. Nyt hakusessa olisi vähän uudemman polven vene, näistä kun ei itsellä vielä ole juurikaan kokemusta.
Maestron kokonaispaino tosiaan lienee lähempänä 3,5tn kuin 2,7, ja kryssiominaisuudet kohdallaan.

fhfdjfd kirjoitti:

Minua vähän ihmetyttää mikä teitä pelottaa kiinnitysten tekemisessä sandwich-kanteen. Kustannuksista tai vaikeudesta se ei ainakaan voi olla kiinni. Iso kuppiterä maksaa varmaan kympin verran. Sillä sahataan sisäkuori irti, ruuvarilla kaivella vaahto pois ja lopuksi liimata paikalle samalla kuppiterällä leikattu vanerin pala. Vielä pari kerrosta lasikuitua päälle ja se on siinä. Isommat palat voi sahata Fein-tyyppisellä monitoimikoneella, joita saa halvalla vaikka Biltemasta.

Lue lisää

En tiedä mikä sinun mielestäsi on iso kuppiterä, mutta ainakin 102mm teriä löytyy helposti. Sellaisella tehdyn reiän ympyrän piirin pituus on noin 320 mm, ja jos väliaineen paksuus on 15mm, on leikkauspinta-alaa 15mm*320mm = 4800 mm. Jos kannessa on vaahtoydin ja sen leikkausjännitys on enimmillään 1 MPa, niin leikkauslujuutta löytyy 4800 N eli noin 490 kgf.
En tiedä miten pieneen veneisiin sinä heloja kiinnittelet, mutta useimpiin tuo lujuus ei vaan riitä.
Laminaatti siis kestää ja se vaneri samoin, kun menetelmät ja aineet on oikeita, mutta se vaahtoydin kokee huomattavat muodinmuutokset heti sen vanerin ulkopuolelta.
Tällöin siihen syntyy vuotoja ja laminaatit repeävät toisistaan irti vaahdon pettäessä niiden välissä, menettäen paikallisesti kannen taivutusjäykkyyden. Jos kannessa on balsaa on vuotojen merkitys sitäkin suurempi, lahoaminen näet etenee nopeasti silloin laajalle alueelle.
Lisäksi jos kisko on kiinni vain päistään, se ei useinkaan kestä siihen kohdistuvaa taivutuskuormaa vaan itse kisko murtuu tai taipuu piloille. Kisko pitäisikin kiinnittää koko matkaltaan, tai ainakaan väliin jäävän kiinnittämättömän osan pituus ei saa olla liian iso.
Jälkikäteen kattopintaan liitetyn laminaatin tarttuvuus alkuperäiseen materiaaliin ei myöskään ole niin iso kuin tarvittaisiin, eli liitospintaa tarvitaan leveälti, epoksilla ehkä 40-50 mm leveydeltä. Paksumpi laminaatti ei myöskään kestä työn aikana kovettuessaan kiinni katossa, vaan laminointi täytyy tehdä kerroksittain ja hartsisysteemin ikkunaaikaa hyödyntäen. Tällöin myös uuden sisäkuoren laminaatin sisälle jää sekundaarisia liiitoksia, joiden leikkauslujuus on vain murto-osa kerralla kovettuneelle hartsille ilmoitetusta leikkauslujuudesta (interlaminar shear strength).
Ammattilaiset kääntää toisinaan koko veneen ylösalaisin työn ajaksi, jolla ongelmat pääosin vältetään, ja käyttävät laminointiin alipainetta tai jopa infuusiota. mutta tällaisiin ei harrastelijalla ole yleensä taloudellisia resursseja.

Mikään ei siis pelota, mutta työtä ja kustannuksia kertyy paljon, jos kiinnityksen haluaa kestävän ja pysyvän vesitiiviinä. Ammattilaisilla teetettynä pelkän työn osuus on useampi tonni.

kerrosrakenteesta kirjoitti:

En tiedä mikä sinun mielestäsi on iso kuppiterä, mutta ainakin 102mm teriä löytyy helposti. Sellaisella tehdyn reiän ympyrän piirin pituus on noin 320 mm, ja jos väliaineen paksuus on 15mm, on leikkauspinta-alaa 15mm*320mm = 4800 mm. Jos kannessa on vaahtoydin ja sen leikkausjännitys on enimmillään 1 MPa, niin leikkauslujuutta löytyy 4800 N eli noin 490 kgf.
En tiedä miten pieneen veneisiin sinä heloja kiinnittelet, mutta useimpiin tuo lujuus ei vaan riitä.
Laminaatti siis kestää ja se vaneri samoin, kun menetelmät ja aineet on oikeita, mutta se vaahtoydin kokee huomattavat muodinmuutokset heti sen vanerin ulkopuolelta.
Tällöin siihen syntyy vuotoja ja laminaatit repeävät toisistaan irti vaahdon pettäessä niiden välissä, menettäen paikallisesti kannen taivutusjäykkyyden. Jos kannessa on balsaa on vuotojen merkitys sitäkin suurempi, lahoaminen näet etenee nopeasti silloin laajalle alueelle.
Lisäksi jos kisko on kiinni vain päistään, se ei useinkaan kestä siihen kohdistuvaa taivutuskuormaa vaan itse kisko murtuu tai taipuu piloille. Kisko pitäisikin kiinnittää koko matkaltaan, tai ainakaan väliin jäävän kiinnittämättömän osan pituus ei saa olla liian iso.
Jälkikäteen kattopintaan liitetyn laminaatin tarttuvuus alkuperäiseen materiaaliin ei myöskään ole niin iso kuin tarvittaisiin, eli liitospintaa tarvitaan leveälti, epoksilla ehkä 40-50 mm leveydeltä. Paksumpi laminaatti ei myöskään kestä työn aikana kovettuessaan kiinni katossa, vaan laminointi täytyy tehdä kerroksittain ja hartsisysteemin ikkunaaikaa hyödyntäen. Tällöin myös uuden sisäkuoren laminaatin sisälle jää sekundaarisia liiitoksia, joiden leikkauslujuus on vain murto-osa kerralla kovettuneelle hartsille ilmoitetusta leikkauslujuudesta (interlaminar shear strength).
Ammattilaiset kääntää toisinaan koko veneen ylösalaisin työn ajaksi, jolla ongelmat pääosin vältetään, ja käyttävät laminointiin alipainetta tai jopa infuusiota. mutta tällaisiin ei harrastelijalla ole yleensä taloudellisia resursseja.

Mikään ei siis pelota, mutta työtä ja kustannuksia kertyy paljon, jos kiinnityksen haluaa kestävän ja pysyvän vesitiiviinä. Ammattilaisilla teetettynä pelkän työn osuus on useampi tonni.

Lue lisää

Kuinkas monessa veneessä olet nähnyt skuutikiskon, joka on kiinni muualta kuin päistä ja keskeltä? Joitain veneitä on, joissa valmiiksi kansimuotissa on paikka kiskolle, mutta se on poikkeustapaus. Kiskoahan ei käytetä kuten levankia, kuorma on aina kiskon päässä. Ja kiskon päät useimmiten kiinni ruffin pystypinnassa, ei vaakapinnoilla. Kyllä kerrosrakenteisiin kiinnitellään paljon st-kiskoa enemmänkin rasitettuja kohteita, jopa joskus kölejä.

Lujuuslaskukin oli hyvin yksioikoinen perustuen siihen, että väliaine kantaisi kaiken leikkauskuorman siten, ettei se leviäisi milliäkään aukon ympäristöön. Tosin aukkoterän käyttö ei ole se helpoin tapa. Käytännöllisempää on porata pultinreikä ja sitten kiinnittää poranterän paikalle kuusiokoloavain ja sillä kaivaa väliaine pois. Syntynyt tila täytetään sitten sopivalla hartsi/täyteaineseoksella. Säästyy sisäpinta ehjänä ja siistinä.

tosielämässä kirjoitti:

Kuinkas monessa veneessä olet nähnyt skuutikiskon, joka on kiinni muualta kuin päistä ja keskeltä? Joitain veneitä on, joissa valmiiksi kansimuotissa on paikka kiskolle, mutta se on poikkeustapaus. Kiskoahan ei käytetä kuten levankia, kuorma on aina kiskon päässä. Ja kiskon päät useimmiten kiinni ruffin pystypinnassa, ei vaakapinnoilla. Kyllä kerrosrakenteisiin kiinnitellään paljon st-kiskoa enemmänkin rasitettuja kohteita, jopa joskus kölejä.

Lujuuslaskukin oli hyvin yksioikoinen perustuen siihen, että väliaine kantaisi kaiken leikkauskuorman siten, ettei se leviäisi milliäkään aukon ympäristöön. Tosin aukkoterän käyttö ei ole se helpoin tapa. Käytännöllisempää on porata pultinreikä ja sitten kiinnittää poranterän paikalle kuusiokoloavain ja sillä kaivaa väliaine pois. Syntynyt tila täytetään sitten sopivalla hartsi/täyteaineseoksella. Säästyy sisäpinta ehjänä ja siistinä.

Lue lisää

St-kiskon kuorma ei suinkaan ole aina ihan päädyssä, niissä voi käyttää myös säätöä kaventamaan kulmaa sisemmäksi kevyessä kelissä, ja ulommaksi sivutuulissa.
Yleensä päistä ja keskeltä kiinnitetty kisko ei ole kiinni kolmesta pisteestä, vaan kolmelta alueelta useammalla pultilla kullakin alueella. Kolmella pultilla jos kiinnittää (yksi kullakin alueella) niin täytyy olla sekä tosi pieni vene että ylimitoitettu kisko, muuten ei voi kestää.

Aika harvassa veneessä on ruffissa riittävästi tai ollenkaan pystypintaa maston edessä ST-kiskon kohdalla.
Painoköiiä ei todellakaan kiinnitetä väliaineen läpi pultaten. Vaan väliaine poistetaan alueelta kokonaan, tai sitten köliä ei pultata vaan se vaan lukitaan esim poikittaisilla tapeilla vahvoihin sisäisiin tukirakenteisiin pohjan yläpuolella.

"Lujuuslaskukin oli hyvin yksioikoinen perustuen siihen, että väliaine kantaisi kaiken leikkauskuorman siten, ettei se leviäisi milliäkään aukon ympäristöön."

Ei pidä paikkaansa. Se perustui tosiasioihin, minkä seurauksena lähes KAIKKI leikkauskuorma siirtyy uudesta ytimestä (vaneri, umpilaminaatti tjmsp) tehdyn aukon (102mm halkaisija) ympäristössä olevaan väliaineeseen, ellei muodonmuutos pintalaminaateissa ole niin huomattava että ne kantavat kalvovoimilla vetoa. Tällöin taas rakenne ei pysy vesitiiviinä vaan vuotaa heti muodonmuutosten syntymisen jälkeen, ja materiaalin väsymistäkin pintalaminaateissa esiintyy olennaisessa määrin. Se siis todellakaan olettanut ettei siirry ymäritöön, eikä myöskään että siirtyisi vain jäljelle jäävän pultinreiän halkaisijan alalta! Pintalaminaatit ovat niin ohuet ettei niiden leikkauskuormaa tarvitse edes huomioida, sillä niiden kuorien taivutuslujuus erillään laskettuna ei kummoistakaan leikkauskuormaa salli, joten yli 90% siirtyy alkuperäiseen väliaineeseen tehdyn vahvistuksen rajapinnalla laskelmassa käytetyn leikkauspinnan kautta.

"Käytännöllisempää on porata pultinreikä ja sitten kiinnittää poranterän paikalle kuusiokoloavain ja sillä kaivaa väliaine pois. Syntynyt tila täytetään sitten sopivalla hartsi/täyteaineseoksella. Säästyy sisäpinta ehjänä ja siistinä."

Kuinka ison porausreiän ajattelit tehdä?
Ja mitenköhän laajalti luulet voivasi väliaineen poistaa tuolla menetelmällä?
Aika vaikeaa varmaan päästä yli sen 102 mm halkaisijan, eli kestää vielä huomattavasti vähemmän. Hartsi/täyteaineseos menettää vesitiiveytensä jo paljon pienemmillä muodonmuutoksilla kuin vaahto, joten menetelmällä syntyy pelkkää sutta ja sekundaa, jos tulosta tarkastellaan kuormituksen jälkeen eikä sitä ennen.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

X-99 mitat otin täältä:
http://www.x99.dk/images/Billeder fra gammel site/X-99 Class Rules drawings.pdf
mutta jäi huomaamatta että mitat on mastoputken alapäästä, eikä vesirajasta.
Mutta siinä ei ensinnäkään ole itseskuuttaavaa ainakaan vakiona, ja jos sellaisen laittaa onko vene enää sitä käyttäen sporttinen?
Genua ykkösellä olisi. Hinta veneellä toki mahtuu helposti kriteereihin 27000€: https://www.nettivene.com/purjevene/x-yachts/706773
Joten ainahan st-kiskon voi jälkiasentaa kerrosrakenteiseen kanteenkin, kun varautuu siitä aiheutuviin lisäkustannuksiin myös kiskon kiinnityskohtien lisävahvikkeineen, mikä 50k€ budjetilla onnistuu helposti.

Mikäli tän veneen paino 2700 kg todella pitää paikkansa: https://www.nettivene.com/purjevene/maestro/694601
se voisi olla aika hyvä vaihtoehto, kun ST-fokkakin on valmiina, tai ainakin kisko. Hintakin on vain 16000€ ja takilan korkeus ilmoituksen mukaan 14m. Mutta veikkaan että vene on oikeasti painavampi, kun keulahytissä ja salongissa on puurimatkin kyljissä, eli ei ole mikään täysin riisuttu raaseri. Samalla hinnalla tuskin ainakaan saa kevyessä kelissä nopeampaa kölivenettä ST-fokalla yhtä lyhyellä mastolla ja saman kokoisella sisustuksella jos olisi noin kevyt.

Lue lisää

MAESTRO 31 ON TAULUKON MUKAAN 3000 KG ,EI 2700 KG

kerrosrakenteesta kirjoitti:

St-kiskon kuorma ei suinkaan ole aina ihan päädyssä, niissä voi käyttää myös säätöä kaventamaan kulmaa sisemmäksi kevyessä kelissä, ja ulommaksi sivutuulissa.
Yleensä päistä ja keskeltä kiinnitetty kisko ei ole kiinni kolmesta pisteestä, vaan kolmelta alueelta useammalla pultilla kullakin alueella. Kolmella pultilla jos kiinnittää (yksi kullakin alueella) niin täytyy olla sekä tosi pieni vene että ylimitoitettu kisko, muuten ei voi kestää.

Aika harvassa veneessä on ruffissa riittävästi tai ollenkaan pystypintaa maston edessä ST-kiskon kohdalla.
Painoköiiä ei todellakaan kiinnitetä väliaineen läpi pultaten. Vaan väliaine poistetaan alueelta kokonaan, tai sitten köliä ei pultata vaan se vaan lukitaan esim poikittaisilla tapeilla vahvoihin sisäisiin tukirakenteisiin pohjan yläpuolella.

"Lujuuslaskukin oli hyvin yksioikoinen perustuen siihen, että väliaine kantaisi kaiken leikkauskuorman siten, ettei se leviäisi milliäkään aukon ympäristöön."

Ei pidä paikkaansa. Se perustui tosiasioihin, minkä seurauksena lähes KAIKKI leikkauskuorma siirtyy uudesta ytimestä (vaneri, umpilaminaatti tjmsp) tehdyn aukon (102mm halkaisija) ympäristössä olevaan väliaineeseen, ellei muodonmuutos pintalaminaateissa ole niin huomattava että ne kantavat kalvovoimilla vetoa. Tällöin taas rakenne ei pysy vesitiiviinä vaan vuotaa heti muodonmuutosten syntymisen jälkeen, ja materiaalin väsymistäkin pintalaminaateissa esiintyy olennaisessa määrin. Se siis todellakaan olettanut ettei siirry ymäritöön, eikä myöskään että siirtyisi vain jäljelle jäävän pultinreiän halkaisijan alalta! Pintalaminaatit ovat niin ohuet ettei niiden leikkauskuormaa tarvitse edes huomioida, sillä niiden kuorien taivutuslujuus erillään laskettuna ei kummoistakaan leikkauskuormaa salli, joten yli 90% siirtyy alkuperäiseen väliaineeseen tehdyn vahvistuksen rajapinnalla laskelmassa käytetyn leikkauspinnan kautta.

"Käytännöllisempää on porata pultinreikä ja sitten kiinnittää poranterän paikalle kuusiokoloavain ja sillä kaivaa väliaine pois. Syntynyt tila täytetään sitten sopivalla hartsi/täyteaineseoksella. Säästyy sisäpinta ehjänä ja siistinä."

Kuinka ison porausreiän ajattelit tehdä?
Ja mitenköhän laajalti luulet voivasi väliaineen poistaa tuolla menetelmällä?
Aika vaikeaa varmaan päästä yli sen 102 mm halkaisijan, eli kestää vielä huomattavasti vähemmän. Hartsi/täyteaineseos menettää vesitiiveytensä jo paljon pienemmillä muodonmuutoksilla kuin vaahto, joten menetelmällä syntyy pelkkää sutta ja sekundaa, jos tulosta tarkastellaan kuormituksen jälkeen eikä sitä ennen.

Lue lisää

Koska st-fokan lp-mitta on hyvin pieni, riittää useimmissa tapauksissa ruffin leveys kiskon pituudeksi. Ja kyllä, silloin kiskon päässä on A-mallinen tuki, joka on useammalla pultilla kiinni. Samalla kuitenkin kuorman suunta muutta lähes pinnan suuntaiseksi ja voimia tulee kantamaan kuori, ei väliaine. Jos satamissa kävelet, tämä rakenne on ylivoimaisesti tavallisin. Johtuen st-fokan pienestä lp:stä, eivät ne voimatkaan mitään tähtitieteellisiä ole. Jos taas laskemasi 495 kgf kerrotaankin kahdella, kun laitetaan kaksi pulttia, riittää sekin lujuus.

Ajattelin M8 pulttia, jolle porataan 10 tai 12 mm reikä. Kuusiokoloavaimella saa hyvinkin sen 100 mm halkaisijan alan kaivettua tyhjäksi. Kun kolo täytetään, liimaantuu täyte molempiin pintakerroksiin ja porattu reikä täyttyy. Lopullinen pultinreikä porataan sitten uudestaan oikeaan mittaansa. Niin reiästä tulee vesitiivis rakenteeseen päin, vaikka pultin juuri vuotaisikin.

Edes niissä harvoissa veneissä, joissa kerrosrakenne menee köliin saakka, eivät kölipultit tietenkään mene väliaineen läpi, koska sen puristuslujuus ei ole lähelläkään vaadittavaa. Mutta vastaavalla tavalla kuin kansikiinnityksessä, on umpilaminaattia vain hyvin pienellä alueella.