Normielämää

Voisi hieman jatkaa. Aamuisin heräilen n. klo 6 vastapäisen koiratarhan haukuntaan. Ihmiset käyttää lemmikkejä ulkona ennen töihin menoa. Keittelen kahvit ja puurot. Katon netistä uutiset otsikkotasolla. Luen muutaman luvun Herran sanaa ja pakkaan salirepun. Jos hieno sää, lähden pururadalle sauvakävelylle. Sitten suihkun kautta kaupungille. Koska olen kahvilatöissä iltapäivävuorossa, käyn ennen duunia yleensä kirjastossa lukemassa päivän lehdet ja kirpparillakin vierailen. Sieltä saattaa löytyä mitä tahansa. Tuomiokirkkoon vien joskus oikeaan takalaitaan penkin hattuhyllylle jotain uusia kyhäämiäni biisejä levyllä. Korttiin kirjotan "Piristystä tuntemattomalle"- Aina kun katsoo sinne Stålhandskenin haarniskaa, kiitää Luojaa siitä, että ei tarvi sellaista pistää päälle. Ei mahtuisi ja liikkuminen olisi hieman konemaista, sanoisinko terminaattorimaista. Lisäksi vessassakäynti tuottaisi hankaluuksia. Pistän sitten kynttilän palamaan vanhemmille. Luen Mannerheimin julistuksen Suomen äideille 10.5.1942 ja sitten vielä laulan virren 577. Tämä maneeri toistuu kerran kuussa. Myös joka kuun lopussa käyn eräässä kanttiinissa kahvittelemassa. Siellä on semmottii enkeleitä, että heidän hymyllään elää pari viikkoa kun rahat ihan lopussa. Aina kun katsoo peiliin, miettii olisiko jotain voinut tehdä toisin. Kuitenkin palaa ajatuksissaan siihen, että menneitä ei voi muuttaa, tulevaisuudesta ei tiedä. Joten elän päivä kerrallaan ja luotan Jumalaan. Olen poika Suomenmaan ja lapsi Kuninkaan. Mitä teenkin, koituu voitoksi Kaikkivaltiaan. Pahan hyväksi kääntää hän, siksi laulun tein mä tän....tommonen sävellys tuli muutama vuosi sitten. Sovitin sen uudestaan ja lauloin Marilynissä Turun tähti 2013 kisassa. En päässyt jatkoon, mutta olin onnellinen etten jäätynyt lavalla, kuten 2006. Tuli revanssi. Karaoke alkaa sujua jo selvinpäin ihan moitteettomasti. Suomirokkia. Eppuja Popedaa ja Yötä, Neljää Ruusua. Joskus myös Bryan Adamsia tai Bon Jovin balladeja. Oman aikani musaa. Minulla on neljä kantapaikkaa: Cosmikki, Edison, Gringo ja Whisky. Kun lähdin baanalle siihen liittyi riski. Piiritin tyttöjä hain kesäheilaa ja tanssin loppuillan Capoeiraa...tää on biisistäni Kurpitsahylkiö. Se kurpitsa taitaa tulla alunperin Helloween bändin logosta. Pidän Michael Kisken aikaisesta tuotannosta. Kai Hansen on huippusäveltäjä niihin biiseihin. Sabatoniin tutustuin ensi kerran White deathin (Simo Häyhä) ja Carolus Rexin myötä. Se kertoi taas jostain svedukuninkaasta. Joka oli hieman suuruudenhullu. Mitä muuta voi, jos lyriikoissa lukee "I was chosen by Heaven. Say my name when You pray...jne....joo voisi pistää peiton korville ja unimoodin päälle. Ai niin toteutin viime viikolla jokapojan unelman ja heitin Aurajokeen tuomiokirkkosillalta pullopostia. Se oli itse asiassa leluautomaatista saamani pingviini sellaisessa muovikapselissa. Pistin sinne jonkun kyhäämäni Eu vastaisen julistuksen, korkin kiinni ja heitin jokeen. Luullakseni se matkaa Ruotsiin 6 vuodessa ennen seuraavia presidentinvaaleja....Kuitenkin n. 2200 vuorokautta voi kuljettaa postin ties minne.

https://www.youtube.com/watch?v=7RR24kwQXqY&t=21s
Suomalaisen ratsuväen paluumarssi 30-vuotisessa sodassa - Toyota Corollalla. Tein eilen ton balladin. Siinä voi lukea rivien välistä aika paljon. Joskus olin katkera kaikesta siitä, mitä en ole saanut syntymälahjana. Mutta opin olemaan kiitollinen siitä, mitä on annettu. Nyt on jotenkin vapautuneempi olo, kun ei ole enää sellaisia maailmanpelastusharhoja tai vääriä taakkoja. Kirjoitin mediaan ja päättäjille lähes päivittäin 10 vuoden ajan. Kukaan muu ei vastannut paitsi pari Perussuomalaista. Helmityyppejä kumpikin. Olin joskus tehnyt sellaisen kaaviokuvan missä yritin selventää ajatusta, että somen sijasta olisi parempi keskittyä livekohtaamiseen ja huolehtia asioista kosketuetäisyydellä. Eikä lievittää jotain Koreoiden välisiä kiistoja. Vaikka edes välit ex-morsiameen pitäisi saada kuntoon. Sanon sitä kohteensiirroksi. Liian kauan olen paennut arkea jonnekin hypetykseen ja ei aina voi olla elämyshakuinen. Joskus kirjottamisesta sai jännitystä. Ei enää tule samoja viboja. Entisenä urheilijana hyvänolon haku liikunnan jälkitunnoista vaihtui puolen tunnin nousuhumalaan oluen muodossa. Sekään ei johtanut mihinkään. Onneksi tämäkin tuli tajuttua vihdoinkin. Silloin kun tajuaa, että on ihan tavis voi olla onnellinen siitä, että saa olla poissa otsikoista tai median riepottelusta. Olisi kamala ajatus jos ihmiset ruotisivat joka sanaani tai vääntäisivät niitä. Ei saisi olla rauhassa missään. Kokouksessa juttelimme, kuinka joku ulkopuolinen taho voi selata nettihistoriaamme, mutta minulla se olisi tylsää katsottavaa. Iltasanomia ja Bruce Lee-pätkiä. Leffatrailereita. Mutta ei mitään mistä pitäisi salailla tai voisi tulla huono omatunto. Unetkin ovat jo muutenkin örkkejä täynnä. Ei jaksa seurata samaa telkusta.

Näin unta, että oli jotkut bileet, missä oli alkoholi mukana. Minä olin maistanut jotain limuviinaa ja sanoin ,että annan Karjala-olutta sille henkilölle tilalle. Kun juhlat olivat ylimmillään, eräs vieraista yhtäkkiä muutti käytöstään ja kysyi minulta hyvin vakavasti: "Kuka on Jeesus? " Mulla meni olut väärään kurkkuun ja sanoin, että Jumala ihmisen muodossa. Seuraavaksi juhlija halusi tulla uskoon ja kysyi miten se tapahtuu. Minä vastasin, että ensin täytyy uskoa, että Jumala ja Jeesus on olemassa. Bileet loppuivat siihen. Sitten juhlija kysyi, miten tullaan uskoon? No minä kerron.
Kun ihminen lankesi paratiisissa syntiin (rikkoi Jumalan tahtoa, ikäänkuin "ampui ohi maalin" - alkukielessä sana synti tarmoittaa tätä. Eli ihminen aiheutti pahan vaihtoehtotulevaisuuden, kuten terminaattoreissa todetaan. Yhteys Jumalaan katkesi ja ihminen karkotettiin. Kukaan ihminen ei Herran enää lähellä jää henkiin. Kaikki saasta tuhoutuu. Maailma tuli pahan valtaan, Lucifer joka houkutteli ihmisen lankeamaan, heitettiin maan päälle ja hän oli tämän näkyvän maailman valtias, minkä todella huomaa. - Jumala halusi rakentaa sillan ja korjata ihmiselle yhteyden takaisin. Jumalan luokse. Niinpä Jumala otti Jeesuksessa ihmisen muodon, Normalia ihmisten elämää seuraamalla opetteli heidän arkipäivän sanastoaan ja käytti sitä. Sana tuli siis lihaksi.
Jeesus alkoi opettaa että meidän pitää tehdä parannus vanhasta elämästä. Katua, tunnustaa syntimme ja uskoa ilosanoma. Että ei tarttis kulkea häpeissään pää kumarasa. Lisäksi kuolisimme itsellemme ja Kristus alkaisi elää meissä. Hänessä on kaikki tiedon ja viisauden aarteet. Meidän tulisi jättää vanhojen asioiden muistelu ja luoda henkiökohtainen suhde Jumalaan. Syntiasiaa ei voinut jättää käsittelemättä, joten Jeesus kantoi vapaaehtoisesti rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille. Samalla meidän vanha lihamme ja luontomme on ristiinnaulittu ja kuollut. Me kuoletamme hengellä lihan teot. Näitä ovat mm. ryyppääminen ja huoraaminen. Meidän elämämme saa tarkoituksen ja merkityksen. Jumalalla on kaikille oma suunnitelma. Se voi kuitenkin mennä ohi tai sen missaa, jos ei tottele Jeesuksen sanoja. Meidän ei tule enää katsoa itseemme ja omiin voimiin. Raamatussa on sana "Kaiken voin hänessä, joka minua vahvistaa" Lisäksi on sanottu, että joka haluaa pelastaa elämänsä, se kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun (Jeesuksen takia) hän löytää sen. Olen nurissut siitä että tupakka pitää minua orjanaan. Kuitenkin Jumalan mielestä en vain ole vain halunnut irti - Enempää hän ei ole sanonut. Joten voin jatkaa tätä tietä ikuisesti tai tehdä mahdottoman. Mikä tuntuu mahdottomalta. Tupakoinnin lopetus voi olla avain moneen muuhun asiaan, esim. mielen eheytymiseen. Eli tässä sitä haastetta. On myös ns. siivosyntisiä joilla ei ole ulkoisia paheita, mutta heidän asenne on vialla. Jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla. Adolf Hitler oli raitis savuton vegaani. Se kertoo jotain. Minulla ei ole mainittavana tarkallee milloin olisi tullut uskoon. Se oli pitkä prosessi. Entisessä elämässä n. 80% ikävistä kämmeistä sattui alkoholin vaikutuksen alaisena. Koetin räpistellä tilanteista irti esittämällä kuollutta veisnokkaeläintä tai tekeytyä kuolleeksi kuin supikoira. Se oli huono ratkaisu. Sanotaan, että mies maineensa mukainen. Kun nyt olen saanut taas viettää neljä vuotta yksin ja olen nurissut, että kunnon nainen puuttuu, niin haenko häntä maailmasta siksi että tapaamani uskovat naiset ovat olleet jollain tavalla skitsoja. Ei käy niin. Maailmasta on turha odottaa hyväksyntää. Vaikka kaljotteluni on vähentynyt totaalisesti, kuitenkin ei ole jotain väliratkaisua. Sanotaan, että on sukukirouksia. Minun suvussa se alkoholi on aina ollut ongelma. Samoin pitkävihaisuus. Mutta sukukiroukset voivat katketa. Koska lääkkeet turvottavat minua, ajattelin ennen, että turha tässä koettaa pitää itsestään huolta, koska se ei näy päällle päin. Mutta mitä jos alkaa näkyäkin? Ajan myötä. Koko asenteeni on ollut aivan mätä. Silloin kun kuulee evankeliumiin (Ilosanoman) kaikki tekosyyt viettää vanhanlaista elämää lähtevät pois. Selittelyt ei auta.Minä olen sitä kahta tietä kulkenut. Sitten vielä ihmetellyt, miksi mitään ei tapahdu? Seurakunnassa tarkennettiin, että minun pitää oppia kuulemaan Jumalan ääni ja omantuntoni kautta päätellä asioita. Ei minun tarvitse kysyä neuvoa aina joltain ulkopuoliselta. Joten nyt sitä omatuntoa käytin. Olen koettanut määritellä itseni ja identiteettini. Ainoa mikä on varmaa on se, että olen mies, Ja minusta tulee Jumalan mies. Ei väliä niillä heikkouksillani mitkä saivat tuntemaan oloni epämiehekkääksi. Sanotaan että mikä astia on riitelemään tekijäänsä vastaan? Eli nyt tarvitaan vain tekoja. Ei se varmaan vaikeampaa ole. Jos naiset on halveksineet minua ominaisuuksieni takia, se ei tarkoita että kaikki tekisi niin. On ollut vain minulle vääriä naisia. Minulle tulee vielä puoliso joka käpertyy kainalooni ja ajattelee aidosti minusta "Ihana"-

Kirjoita kirja kun asiaa kerta on. Itsekin joskus kirjoitan.. oon jo kirjoitellutkin.

Minäkin synnyin, elin lapsuuden ja teini-iän. Sitten kasvoin aikuiseksi, menin naimisiin, sain lapsia, erosin ja nyt olen eloni ehtoopuolella. Ihan tavallinen elämä. Ei ketään kiinnosta, enkä halua muistella tai kertoa jymyjuttuja joita oli. Viinaa, talousrikoksia, kavereitten bi-seksuaalisuutta. Blaa-blaa. Kukaan ei usko, joten ei viitti kertoa. Kaikilla ihmisillä on tarina. Kyse on vain siitä, että ketä kiinnostaa. Useimmiten ei ketään.