Itseltä on kohta 7-vuotta etsitty syytä omituisille oireille.
Aikanaan oireet alkoivat siten, että alkoi tulla yhtäkkisiä heikotuskohtauksia esim. syodessä. Alkoi vapisuttaa ja syke saattoi nousta. Hiljalleen oireet paheni ja näitä alkoi tulla liikunnassakin. Sitten keksin jossain vaiheessa, että kahvinjuonnin lopettaminen lopetti myös oireet. Tuolloin totesin joskus matalia verensokeriarvoja kahvin juonnin jälkeen. Monta vuotta meni suht. hyvin vaikka oireita silloin tällöin olikin. Pääasiassa oireet vaivasivat liikunnan aloituksessa, jolloin noin 15min aloituksesta tuli heikko olo, joka kesti 15-45min. Heikkoon oloon liittyi matalan verensokerin oireita eli nopeaa sykettä, vapinan tunnetta jne. En kuitenkaan koskaan saanut mitattu mitään kovin matalis VS arvoja. Vuosi sitten keväällä tuli harrastettua liikaa ja syötyä liian vähän. Elimistö ajautui ylirasitustilaan ja oireilut muuttuivat paljon voimakkaammiksi, koska hermostokin olo kierroksilla. Ylirasitustilaa tässä nyt paranneltu ja se ehkä alkaa olla enimmäkseen takana, mutta tuo perusoire ei. Uniapneakin tässä viime kesänä todettiin, mutta sen hoitamisella ei ole oikeastaan saatu muuta apua kuin väsymys on hävinnnyt.
Perusoire on siis sellainen, että usein jo aamulla herätessä on heikko olo ( saattaa palella ja sisäinen vapina vaivaa. Useinkaan ei siis vapisuta näkyvästi, mutta tuntuu että vapisisi) ja syöminen pahentaa heikkoa oloa. Tätä jatkuu sitten vaihtelevasti iltapäivään, joskus iltaankin. Toisina päivinä olo voi olla suht. hyväkin ainakin enimmän osan päivää. Fyysisen rasituksen sieto on aamulla tai päiväsaikaan todella huono, mutta illalla se voi olla kohtalainen tai joskus jopa ihan normaali. Kaiken erikoisinta oireissa on se, että olo voi olla esim. kello 14 ihan kauhea ja sitten se voi jonkin ajan kuluttua tyyliin 10 minuutissa täysin normaaliksi.
Tuohon huonoon olotilaan liittyy ajatuksen hitaus, heikottava olo, syke on joskus nopea, joskus lyö hien pintaan ja vaikka mitä. Syöminen voi auttaa, mutta ei aina. Pääsääntöisesti syöminen ennen kello 15 pahentaa oloa ja sen jälkeen se parantaa oloa. Oireisiin liittyy lievää ylävatsajomotusta myös toisinaan.
Tähän liittyen on oikeasti vuosien saatossa tutkittu kaikkea mahdollista. Verikokeita satoja ( kaikki normaalit ja suht. epätavallisetkin arvot tutkittu useasti) , Sydäfilmi EKG tehty vuosien saatossa varmaan 15 kertaa, 24h Holtermittaus, Rasitus EKG 2 kertaa, keuhkoröntgen, sydänultra, vatsan ultraääni, Vatsalaukun tähystys, Sokerirasitustesti 3 kertaan, verensokerin jatkuva seuranta 6 päivää, vuorokausivirtsan kortisonikeräys, vuorokausivirtsan katekoliamiinikeräys. Epäilty astmaa, refluksitautia, sokeritautia, jonkin hormonin liiallisuutta tai vähyyttä jne.
Missään muussa arvossa ei ole ollut vuosien mittaan poikkeavaa kuin paastoinsuliini on hieman koholla ja vuorokausivirtsan kortisoli oli kesällä melkein kolminkertainen sallittuun nähden. Tämän epäiltiin johtuvan ylirasitustilasta ja ainakin verikokeissa nämäkin arvot ovat sittemmin laskeneet.
Tässä on alkanut ideat hiljalleen loppua niin lääkärikunnalta kuin itseltäkin. Oireet ovat jokapäiväisiä ja invalidisoivia. Hädin tuskin pystyn toimistohommissa olemaan.
Tilanne on tosiaan vuosia koko ajan pahentunut ja siihen liittyy merkittävänä oireena myös mahdottomuus laihtua. Vuosia kuntoilin ( kun vielä pystyin) jopa 300h vuodessa arkiliikunta päälle ja syödä kärsi noin 1500kcal, jotta ei lihonut. Nyt olen yrittänyt syödä ravintoterapeutin ohjeiden mukaan vähän enemmän ( noin 2200kcal / vrk ) ja olen lihonut puoleen vuoteen yli 10kg. Olen kuitenkin raavaan kokoinen 130kg kaveri, joten tuo ruokamäärä ei pitäisi vielä olla mikään ongelma, mutta perusaineenvaihdunta on jostain syystä tuo noin 1500kcal/vrk ja ei siihen vaikuta vaikka kävelisi 10km päivässä, olo vain pahenee,
Jokin energia-aineenvaihdunnan häiriö minulla on, mutta miksi se ei näy missään kokeissa. Kilpirauhasarvot kaikki ok ja verensokerikin ihan ok, ehkä hitusen koholla, mutta ei paljon.
Lisäksi on mietitty myös sepelvaltimotautia tai muuta sydänongelmaa, mutta tuskin nekään tällä tavalla oireilisi. Kortisoli jos seilaisi jostain syystä ees taas niin se voisi ehkä tehdä oireet, mutta se on aika hankala todentaa.
Onko muita ideoita ?
Aikanaan oireet alkoivat siten, että alkoi tulla yhtäkkisiä heikotuskohtauksia esim. syodessä. Alkoi vapisuttaa ja syke saattoi nousta. Hiljalleen oireet paheni ja näitä alkoi tulla liikunnassakin. Sitten keksin jossain vaiheessa, että kahvinjuonnin lopettaminen lopetti myös oireet. Tuolloin totesin joskus matalia verensokeriarvoja kahvin juonnin jälkeen. Monta vuotta meni suht. hyvin vaikka oireita silloin tällöin olikin. Pääasiassa oireet vaivasivat liikunnan aloituksessa, jolloin noin 15min aloituksesta tuli heikko olo, joka kesti 15-45min. Heikkoon oloon liittyi matalan verensokerin oireita eli nopeaa sykettä, vapinan tunnetta jne. En kuitenkaan koskaan saanut mitattu mitään kovin matalis VS arvoja. Vuosi sitten keväällä tuli harrastettua liikaa ja syötyä liian vähän. Elimistö ajautui ylirasitustilaan ja oireilut muuttuivat paljon voimakkaammiksi, koska hermostokin olo kierroksilla. Ylirasitustilaa tässä nyt paranneltu ja se ehkä alkaa olla enimmäkseen takana, mutta tuo perusoire ei. Uniapneakin tässä viime kesänä todettiin, mutta sen hoitamisella ei ole oikeastaan saatu muuta apua kuin väsymys on hävinnnyt.
Perusoire on siis sellainen, että usein jo aamulla herätessä on heikko olo ( saattaa palella ja sisäinen vapina vaivaa. Useinkaan ei siis vapisuta näkyvästi, mutta tuntuu että vapisisi) ja syöminen pahentaa heikkoa oloa. Tätä jatkuu sitten vaihtelevasti iltapäivään, joskus iltaankin. Toisina päivinä olo voi olla suht. hyväkin ainakin enimmän osan päivää. Fyysisen rasituksen sieto on aamulla tai päiväsaikaan todella huono, mutta illalla se voi olla kohtalainen tai joskus jopa ihan normaali. Kaiken erikoisinta oireissa on se, että olo voi olla esim. kello 14 ihan kauhea ja sitten se voi jonkin ajan kuluttua tyyliin 10 minuutissa täysin normaaliksi.
Tuohon huonoon olotilaan liittyy ajatuksen hitaus, heikottava olo, syke on joskus nopea, joskus lyö hien pintaan ja vaikka mitä. Syöminen voi auttaa, mutta ei aina. Pääsääntöisesti syöminen ennen kello 15 pahentaa oloa ja sen jälkeen se parantaa oloa. Oireisiin liittyy lievää ylävatsajomotusta myös toisinaan.
Tähän liittyen on oikeasti vuosien saatossa tutkittu kaikkea mahdollista. Verikokeita satoja ( kaikki normaalit ja suht. epätavallisetkin arvot tutkittu useasti) , Sydäfilmi EKG tehty vuosien saatossa varmaan 15 kertaa, 24h Holtermittaus, Rasitus EKG 2 kertaa, keuhkoröntgen, sydänultra, vatsan ultraääni, Vatsalaukun tähystys, Sokerirasitustesti 3 kertaan, verensokerin jatkuva seuranta 6 päivää, vuorokausivirtsan kortisonikeräys, vuorokausivirtsan katekoliamiinikeräys. Epäilty astmaa, refluksitautia, sokeritautia, jonkin hormonin liiallisuutta tai vähyyttä jne.
Missään muussa arvossa ei ole ollut vuosien mittaan poikkeavaa kuin paastoinsuliini on hieman koholla ja vuorokausivirtsan kortisoli oli kesällä melkein kolminkertainen sallittuun nähden. Tämän epäiltiin johtuvan ylirasitustilasta ja ainakin verikokeissa nämäkin arvot ovat sittemmin laskeneet.
Tässä on alkanut ideat hiljalleen loppua niin lääkärikunnalta kuin itseltäkin. Oireet ovat jokapäiväisiä ja invalidisoivia. Hädin tuskin pystyn toimistohommissa olemaan.
Tilanne on tosiaan vuosia koko ajan pahentunut ja siihen liittyy merkittävänä oireena myös mahdottomuus laihtua. Vuosia kuntoilin ( kun vielä pystyin) jopa 300h vuodessa arkiliikunta päälle ja syödä kärsi noin 1500kcal, jotta ei lihonut. Nyt olen yrittänyt syödä ravintoterapeutin ohjeiden mukaan vähän enemmän ( noin 2200kcal / vrk ) ja olen lihonut puoleen vuoteen yli 10kg. Olen kuitenkin raavaan kokoinen 130kg kaveri, joten tuo ruokamäärä ei pitäisi vielä olla mikään ongelma, mutta perusaineenvaihdunta on jostain syystä tuo noin 1500kcal/vrk ja ei siihen vaikuta vaikka kävelisi 10km päivässä, olo vain pahenee,
Jokin energia-aineenvaihdunnan häiriö minulla on, mutta miksi se ei näy missään kokeissa. Kilpirauhasarvot kaikki ok ja verensokerikin ihan ok, ehkä hitusen koholla, mutta ei paljon.
Lisäksi on mietitty myös sepelvaltimotautia tai muuta sydänongelmaa, mutta tuskin nekään tällä tavalla oireilisi. Kortisoli jos seilaisi jostain syystä ees taas niin se voisi ehkä tehdä oireet, mutta se on aika hankala todentaa.
Onko muita ideoita ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
99%.n+varmuudella+on+tästä++kyse.+Tee+linkin+oiretesti+sivun+lopulla+klikkaa+Lääketiede+vs.+Terveystiede-josta+tee+immuunitesti.+Kumpaakaan+testiä+eivät+rivilääkärit+osaa+tulkita.+Jos+tarviit+apua-niin+laita+sähköpostia.
Toivoisi että olisi jotain ideoita. Oireesi ovat mystisiä, kun niistä ei noin monella tutkimuksella ole saatu selvää vuosien varrella.
Joku sydänperäinen juttu voisi tulla mieleen. Oma oireistoni sisältää huimausta, pyörrytystä, yht'äkkistä heikotusta, voimattomuutta, erilaisia huonoja oloja, pitkiä "sydänhäiriöitä", mahdollisesti eteisvärinää jne. Sydämeni on ultrattu, terveeksi todettu ja muutakin on tutkittu, kolonoskopia, gastroskopia, mutta syitä huonoihin olotiloihini ei löydy.
Holter on ilmeisesti paras sydänhäiriöitten "estolääke", koska siihen ajankohtaan ei osu koskaan mitään erikoisempaa. Minulla on ollut kolme Holter-seurantaa.
Lisälyöntejä ja kaikenlaista "vaarattomaksi" luokiteltua on todettu ja bradykardiaa, hitaan rytmin/sydämenlyönnin rytmihäiröitä, se itselläni ilmeisesti tekee pahimmillaan erikoisen heikon ja huonon olon.
Tuntuu, että sydän ei lyö enää ollenkaan, rinnassa ja päässä "sakkaa", kroppa valahtaa kasaan ja sitten vapisee vain henkeä haukkoen.
Näitten kohtausten kesto on minulla vaihteleva ja sen "vaikeusaste" vaihtelee.
Aina se ei tee yhtä pahaa oloa, bradykardiaa voi olla niin, ettei edes itse tiedosta/huomaa.
Aamulla herätessä on minullakin joskus värinää rinnassa, heikko olo ja vilu tai kylmä hiki, aamun mittaan se voi muuttua kivuliaaksikin sydänoireiluksi kestäen tunteja joskus.
Olen ymmärtänyt, että se värinä saattaisi olla eteisvärinää.
Voin syödä vain pieniä annoksia, ettei oireet provosiudu.
En käytä paljoakaan lääkkeitä, mutta joskus kun joudun ottamaan lääkettä, melkein jokainen aiheuttaa sydänoireita.
Liikuntaa en voi paljon harrastaa, joskus vartin kävelykin aikaansaa "sakkauksen".
En ole kunnolla päässyt käsitykseen, mistä omat oireeni johtuvat, olen jäänyt yksin niitä tulkitsemaan, koska "näyttöä" oireista ei ole Holterissa eikä muissa tutkimuksissa saatu.
Kirjoitin sinulle siksi, että jos jonkun pikkiriikkisen ajatuksen siemenen saisit tästä, mihin suuntaan oireesi saattaisivat viittaisivat - tai ei.
Tuntuu ihan uskomattomalta tutkimustesi määrään verrattuna, että syytä ei löydy.
Kun lukee kirjoitustasi, ihmettelee, voiko tämä olla totta !?
Lääkärit on ihan varmasti tehneet parhaansa.
Kaikki sympatiani sinulle, voimaa ja mielenrauhaa !
Kyllä tämä kosteusvauriohome juttu on tässä selkeässä roolissa. Altistuin ensin työpaikalla homeille ja siitä se sitten lähti, mutta en mielestäni ole enää pariin vuoteen altistanut itseäni homeille ainakaan pahemmin, joten olen alkanut ihmetellä ja arvella että syy ei kuitenkaan olisi tuo home. Homeet myös aiheutti sellaisia oireita, joita ei nyt ole pitkään aikaan enää ollut, kuten asentohuimaus, jatkuva loputon väsymys, sumupäisyys ja hengitystieoireet.
Voi kait se edelleen jotenkin homeestakin johtua, mutta en tiedä onko se pelkästään syyllinen. Maitohappobakteerejakin syöty kyllä vuosia, mutta ei nyt ihan mahdottomia määriä.
Oletko tutkinut Suomi24:n osiota --->sairaudet---->homesairaudet ?
Oliko siellä mitään vinkkiä mihinkään suuntaan ?
Voiko home aiheuttaa pysyvää oireilua, joka välillä laantuu, kunnes joku "home" taas herättää sen ?
Hometta voi olla monissa materiaaleissa ja aineissa, joissa ei ihan heti ajattelisi sitä olevan.
Meillä kotona kävi henkilö mittamaassa kosteutta yläkerrasta aiheutuneen vesivaurion takia ja tokaisi, että teidän kulhossanne olevissa hedelmissä on enemmän hometta kuin seinässä.
Miksi muuten olet syönyt vuosikausia maitohappobakteereja ?
Kyllä näiltä palstoilta löytyvät ammattilaiset ja kaikkitietävät asiantuntijat jokaiseen vaivaan.
Lääkärissä käynnit kantsii jättää väliin.
Jokainen ymmärtää, ettei täällä lääkärit vastaa, mutta toisten kokemuksista voinee (?) joskus löytyä joku pieni tiedon muru, joka hyödyttää itseä.
Omalta kohdaltani voin kertoa kokemuksen että nikamalukot tai jumissa olevat lihakset rintarangassa aiheuttivat edellämainittuja heikotuksia ym. oireita.
Kärsin niistä monta vuotta välillä enemmän ja välillä vähemmän.
Kaikki tutkittiin ja kokeiltiin mutta apua ei meinannut löytyä.
Rintarankani oli liian suora ja taivuttamalla rankaa OIKEIDEN nikamien kohdalta oireet ovat hävinneet. Ja nämä taivutukset oli jo peruskoulussa opittuja liikkeitä.
Joskus harvoin kun alaselkä on todella jumissa saattaa vähän heikottaa.
Tämä on tietenkin tapauskohtaista mutta en olisi uskonut että todella pahat oireet johtuivat aika helppohoitoisesta vaivasta.
Minulla voi tämä kokonaisuus johtua useastakin asiasta, koska esim. rintarangassani on suht. pahoja kulumavikoja, vaikka olen aika nuori henkilö. Maitohappobakteereja olen syönyt, koska joskus 10 vuotta sitten sain puolen vuoden sisään kaksi kertaa ruokamyrkytyksen ja vatsa ei sen jälkeen rauhoittunut millään muulla kuin maitohappobakteereilla. Nyttemmin olen niitä syönyt lähinnä tuon homejutun takia, jos sillä nyt on siihen vaikutusta.
Tein tässä keskussairaalan määräyksestä vuorokausivirtsan keräystä katekoliamiinien aineenvaihduntatuotteiden tutkimista varten ja lueskelin ohjetta, jossa kiellettiin nauttimaan kahvia, teetä ja jne monia muitakin ruoka-aineita. Nämä katekoliamiinit ovat siis adrenaliini ja sen johdannaisia. Alkoi vain tunnustaa, että tuo ainelista oli melkein lista niistä aineista, joista olen omatoimisesti joutunut vuosien saatossa luopumaan kun niitä ei oireiden vuoksi kärsi syödä.
Todennäköisesti minulla on siis jokin häiriö stressihormonipuolella ainakin.
Tutkimukset jatkuneet ja olo hiljalleen ehkä parantunut hieman. Toisina päivinä huono olo ja toisina hieman parempi. Painonnousu on yksi pääoireista, lihon n. 0,5kg/ viikko tahdilla ja ihan sama mitä syön. Liikun ihan kohtuudella kuten olen tehnyt koko ikäni ja syön hyvin terveellisesti normaalia ruokaa ja en syö juurikaan nopeasti imeytyviä hiilareita. Ravintoterapeutin mukaan pitäisi syödä enemmän. Syön tällä hetkellä n. 2000-2300kcal päivässä ja esim. aktiivisuusrannekkeen yms. taulukoiden mukaan minun painoisen ja aktiivisuudella olevan ihmisen kulutus pitäisi olla 3000-3500kcal / vrk. No nyt siis kulutus näyttää olevan n. 1500-1800kcal / vrk ja sitä se on ollut jo vuosia. Ylirasitustilakin johtui siitä, että voi syödä ja täytyy liikkua hulluna, jotta ei lihoisi.
Testeissä on nyt tosiaan havaittu, että tuo insuliini on korkealla, vaikka verensokeri on siis ihan normaali, joskus jopa liian matala. Tuollaisen lähes ainoa syy on ehkä insulinooma tai testosteronin puute ( joka sekin on aika matala, mutta voi olla myös seuraus eikä syy) . Insulinooma sinällään selittäisi kyllä kaikki oireeni, mutta sitä ilmenee parille hengellä / miljoona ihmistä että eikun lotto vetämään jos sellainen sattuu löytymään. Katsotaan mitä lääkärit keksivät.
Eikö insulinooma näy millään tutkimuksella, magneettikuvauksella tms? Sehän johtuu kasvaimesta. Hormonisäätelyssä myös aivolla on osuutensa, esim. sukupuolihormoneiden säätelyyn osallistuu aivolisäke. Sielläkin voi olla kasvaimia. Otata magneettikuvat yksityisesti, jos julkinen terveydenhuolto ei niitä tarjoa.
Jos painosi on noususuhdantainen, olet diabetesriskissä jo sen vuoksi. Ei kannata laskea kaloreita. Et onnistu sen enempää arvioimaan kulutustasi kuin syötyjä kaloreitakaan oikein. Yksilölliset erot energiankulutuksessa ovat suuria. Ja ihmisillä on tapana liioitella kulutusta ja vähätellä syötyjä kaloreita.
Itse en hallitse kaloreiden laskua, mutta sen tiedän, että taulukoiden mukaan perusaineenvaihduntani on n. 1100 kcal (olen pieni, enkä enää nuori). Jos kävelen 30 km ja aktiivisuusmittarin mukaan tuplaan energiankulutukseni, en siltikään syö kuin tavaonomaisen määrän, en suinkaan tuplasti. Paino nousisi varmasti, jos uskoisin mittarin lukemaan ja noudattaisin sitä. Ihminen on energiataloudellinen, ja pyrkii minimoimaan energiankulutuksen tutuissa liikeradoissa.
Parasta olisi, että nälkä ja perusterveellinen ruokavalio säätelisi syömistä ja pitäisi painon kurissa. Hankalaahan se tietysti on, jos on jokin sisäerityshäiriö, joka sotkee ruokahalua. Toivottavasti ongelmasi ratkeaa.
Olen kyllä jossain vaiheessa laskenut syömieni kalorien määrää niin tarkkaan, että tiedän ne hyvinkin lähelle oikein. Aiemmin meni vuosia silleen, että sain juuri ja juuri pidettyä painon samana. Tämä vaati oikeasti sitä, että en syönyt juuri mitään ja urheilin parhaina vuosina 300h kaikki arkiliikunnat päälle. Ei tarte ihmetellä että miksi sain ylirasitustilan. En syö juuri mitään nopeita hiilareita. Leivoksi en käytännössä syö ollenkaan. Karkkeja tai sipsejä tai muita hipleitä hyvin harvoin jne. Kasviksia ja muuta kun vetää paljon niin ei pysty syömään kauheita energimääriä päivässä vaikka yrittäisi.
Insulinoomaa etsitää vielä. Ei se välttämättä sellainen ole, mutta suvussa on vaikka millaista häiriötä tässä insuliinipuolella, että jotain siinä nyt ainakin lienee pielessä.
Pakko sanoa, että suomessa on sairaidenhoito eikä terveydenhoitoa. Julkinen puoli on semmoinen, että peruskokeet tehdään ja sitten todetaan että sinussa ei ole näiden perusteella mitään vikaa. No olisi se varmaan 7 vuoden aikana löytynyt jos peruskokeissa se vika olisi näkynyt.
Oletpa vaikeassa tilanteessa !
Maallikkona ei parane kommentoida kuin yleistasolla.
Eteisvärinä tekee heikkoja oloja. Eteisvärinää ei aina rekisteröi itse, se voi olla aika huomaamaton joksus. Heikottaa vain ja on epämääräinen voimaton olo. Joskus se voimakkaamman tuntuinen,
pitäis juuri silloin mennä EKG:hen, kun se on päällä, mutta mihinpä sitä pääsee äkkiä ?
Oire voi kestää tuntikausia. Itsellänikään ei ole tutkimuksissa "saatu kiinni" oiretta.
Harvoin pääsee EKG:hen juuri silloin. Holteriinkaan sydänoireet harvalla osuu.
Itsellä ollut kolme kertaa Holter. Bradykardiaa oli ym. mutta ei eteisvärinää niillä kerroilla, vaikka muuten se vaivaa minua usein. Kardiologin kanssa olen monesti keskustellut oireistani.
Hoitajat sanoivat hymyillen, kun palautin laitteen, että paras sydänoireitten estäjä tuntuu olevan Holter-seuranta.
Onko sinulle tehty gastrokopia, vatsalaukun tähystys ?
Onko mietitty refluksia ? Mahahapot voivat myös ärsyttää vagushermoa, joka voi aiheuttaa sydänoireita. Vagushermo on ihmisen pisin hermo, aivoista mahaan asti. Se on ruokatorvea "ympäröivä" hermo. Joudun syömään happosalpaajia, ne estävät aika hyvin myös vagushermon ärsyyntymisen. Ruokatorvi ja sydän ovat aika lähekkäin. Täysi maha "painaa" muutenkin sydäntä,
on "raskas" olo.
Että tämmöistä "höpinää". Tuskin mitään uutta, mutta kirjoitin kun tunnen sympatiaa sinua kohtaan. Minua estää sydänoireet liikkumasta. Vaikka ne ei olisi lähtiessä päällä, jo vartin kävely voi provosoida ne tulemaan. Ambulanssiakin on tarvittu.
Toivottavasti joku lääkräi saisi "ahaa-elämyksen", löytäsi "langan pään", mistä sinulla on kysymys !
Minullakin oli selittämättömiä invalidisoivia oireita. Kaikki mahdollinen tutkittiin, eikä varsinaista vikaa löytynyt. Koska pahimmat oireeni liittyivät ruoansulatukseen, niin menin funktionaaliselle ravintovalmentajalle, joka kuunteli ja ymmärsi. Hän jo ehdotti amalgaamipaikkojen poistoa, mutta ohjasi ensin funktionaaliselle lääkärille. Tarina on pitkä, mutta nyt amalgaamit ovat poissa ja selittämätön sai selityksen. Elimistölle raskasmetallit (esim elohopea) ovat myrkkyjä, ja pikku hiljaa kasaantuessaan ne aiheuttavat erilaisia vakavia pahenevia oireita. En ole terve enkä pysty vielä työhön, mutta tiedän, että pikkuhiljaa olo paranee.
Jos teillä nuorilla itsellänne ei ole amalgaamipaikkoja, äideillä on voinut olla, niin että elohopeakuormaa on tullut istukan kautta. Saamme raskasmetalleja myös ympäristöstämme ja ravinnostamme, ja valitettavasti monien rokotteiden säilöntäaineena on ollut tiomersaalielohopea.
Toivon toki, että sinulla popol ei ole elohopeaoireita, mutta kerron että se on yksi mahdollisuus ja että siitäkin paranee.