Minä olen ymmärtänyt Raamatusta niin, ettei eronnut voi avioitua enää uudelleen. Mikä käsitys teillä on kyseisestä asiasta?
Naimisiin menosta
Samaatietä
708716
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Raamatullahan ei fiktiivisenä teoksena ole mitään auktoriteettia.
Maan laki salli naimisiinmenon myös eronneelle, joten asia käsitelty.
Selvennän vielä. Taisin asettaa sanani huonosti, siis nimenomaan tarkoitan Raamatun näkökulmasta ajateltuna, en Suomen lain.
Selvennän vielä, yksikään pellesaarnaaja ei saa saturaamattuun vedoten väittää, ettei eronnut saa mennä naimisiin.
Enhän mää ny tota kysyny! Kysyin, että nimenomaan Raamatun näkökulmasta ajateltuna, en saarnaajan omasta päästä vedettyä hattutemppua.
Jeesus sanoi näin: Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."
Jakeen alkua on yleisesti tulkittu niin, että jos eroaa huoruuden tähden, niin voisi avioitua uudelleen. Mutta tuo jakeen hiukan julmaltakin kuulostava loppu vetää oikeastaan maton alta.
Jeesushan pitää huorintekemisenä pelkkää himoiten katsomista, joten suurin osa ihmisistä on sen mittapuun mukaan joka tapauksessa huorintekijöitä.
Entä nainen? Miten jos mies pettää vaimoaan, voiko nainen erota miehestään? Entä avioitua uudelleen tuon eron jälkeen? Mitä tuosta ajattelet?
1. Korinttilaiskirje (Paavali)
7:27 Naimattomien ei koskaan pidä mennä naimisiin.
Tuo taitaa ratkaista asiasi. Rike on jo tapahtunut ensimmäisen kerran naimisiin mennessä.
Miehet tekevät capichen antaman esimerkin mukaan huorin päivittäin, joten ero on naiselta lain mukainen.
Mooses antoi erokirjan ihmisten kovuuden tähden.
Asiaa pitää tutkia Sanasta enemmän, kuin parinkolmen jakeen verran.
Jos perheen mies - on väkivaltainen, potkii raskaana olevan vaimon keskenmenoon, jne. Elää väkivaltaisesti, niin tuskin sellaista liittoa katsotaan sellaiseksi, kuin raamatussa on tarkoitettu. Puhun nyt luterilaisen parisuhteesta.
Raamattu puhuu, että aviomiehen "kuuluu" rakastaa puolisoaan, kuin Kristus rakastaa seurakuntaansa. Siinä on hyvä vaimon kunnioittaa miestään.
Jos liittosuhteeseen on menty "vaillinaisin" tiedoin, mies on väkivaltainen, haureellinen, tms. tahi olkoon se aviovaimo. Tuskin sellaiseen liittoon on Herra tarkoittanut ihmistä.
Seurakunnassa puhutaan morsiamen ja Yljän [Kristuksen] liittosuhteesta.
Siinä on uskollisuus/kuuliaisuus, se pelastava hyve, jossa katsotaan iankaikkisuusnäköalasta. Eli morsian on uskollinen Yljälle.
Ei porttoudu rienaajan kanssa.
Mutta, tuokin on mielenkiintoista siten, ettei Jeesus pidä pakkoliittoa yllä, se perustuu rakkauteen.
Moni opetuslapsi loukkaantui Jeesukseen ja läksi. Ei Jeesus heitä pidättänyt.
Jopa lähimmilleen sanoi: "Tahdotteko tekin mennä pois"!
Mutta liitossa pysyvät kiinnittävät huomion sen iankaikkiseen näköalaan.
"Sinulla on iankaikkisen elämän sanat", ja he jäivät!
ts. on nähtävä sekin, että uskovaisuudessa ei kuulu maailmallisuus, eli eroaminen.
Se on haaste löytää se rakkaus.
Mutta, jos joku on "luonnehäiriöinen", voiko siihen rakentaa ja sitoa toista elinikäiseen kahleeseen.
Onhan meidän oikeus erota rienaajan suhteesta ja liittyä Kristukseen.
Jotain tällaista katselisin näissä asioissa, että se taivaallinen rakkausoppi näkee maallisenkin suhteen.
Maallisen liiton, missä mies potki lapsensa odottavan äidin vatsasta kuolemaan on teollaan jo hyljännyt liittosuhteen. Tuon teon jälkeen tämä äiti tuskin osaa jatkaa, onhan hänen lapsensa surmattu, ja tuskin surmaajan paikka on aviovuoteessa toivottu.
Eli sydämen kovuuden tähden - erotkoon ja löytäköön liiton, jossa on tämä morsiamen ja Yljän haasteellinen elämä olisi toteutumisen suhteen mahdollinen.
Siksipä se Jumala sanoi "Adamin ja Evan suhde - lisääntykäät ja täyttäkää maa"!
Eiköhän se punainen lanka jostain tuosta yhtälöstä löydy.
Entä mitä olet mieltä siittä, että voi muuttaa pois väkivaltaisesta suhteesta, muttei erota? Muuttavat siis erilleen ilman eroa.
Tuollaisesta tilanteesta saa - ja suorastaan pitää - pelastaa itsensä vähintäänkin muuttamalla pois. Ja jos on lapsia, niin lähteminen on vieläkin kiireellisempää heidän psyykkisen terveytensä vuoksi.
Niin ei tarvitse välttämättä erota voi muuttaa pois ja pysyä yksin sen jälkeen.
Jumalan ja hänen jeesuksenmorsiantensa välinen liittohan on ihan perinteinen. Morsiamen paikka on nyrkin ja hellan välissä.
Jumalaahan kuuluu uskonharhaisen sekä pelätä että rakastaa rangaistuksen uhalla.
Suosittelisinkin kaikille jeesuksenmorsiamille sukupuolesta riippumatta hakeutumista turvataloon perheineen.
Otin yllä oikeastaan kantaa vain uudelleen avioitumiseen, en puhunut avioeron hyväksyttävistä syistä. Väkivaltainen suhde on pettämisen lisäksi ilman muuta hyväksyttävä syy lähtemiseen.
Sillä mitä kauemmin väkivaltaa kestää, sen pahemmaksi se yleensä muuttuu. Ei itseään tarvitse tapattaa. Ja jos on lapsia, niin on suorastaan velvollisuus pelastaa heidät väkivaltaiselta vanhemmalta.
No ei. Parasta on hakea maalliselta oikeudelta lähestymiskielto ja saman tien eropaperit vetämään.
Kusessa on muussa tapauksessa ihan saletisti.
Juuri näin, joskin avioeroon tällainen ratkaisu yleensä päättyy. Koska väkivaltainen osapuoli haluaa itselleen uuden kiusattavan.
Mutta näin voi toimia hyvällä omalla tunnolla, jos kokee vaikeaksi avioeron vireille panemisen. Paavalihan opettaa, että jos toinen osapuoli haluaa erota, niin uskova ei ole siinä tapauksessa sidottu.
Siitähän se sota synyisi, kun uskovaiset täyttäisi turvatalot. Pitäisi rakentaa uusia turvataloja verorahoilla.
Mihin ne päihteiden käyttäjien perheet sitten laitettaisiin?
Henkilökohtaisesti toimisin näin, koska olen väkivaltaisen vanhemman lapsi. Mikään ei tosin estä lähestymiskiellon hakemista, vaikka muuttaisi ensin vain erilleen. Muuttaisin kyllä silloinkin mahdollisimman kauas.
Minunkin uskovainen äitini vei meidät lapset mukanaan pari kertaa turvataloon, kun pakenimme väkivaltaista isääni, joka oli muuten ateisti ja päihteiden käyttäjä.
Jos joutuu hakemaan lähestymiskieltoa tai muutoin eroamaan väkivaltaisuuden vuoksi puolisostaan,. Ei tällaisella väkivaltaisella puolisolla ole asiat kunnossa Herran kanssa. Siis tämä HeManille.
Väkivalta ei todellakaan kuulu uskovaisen käytökseen!
Huh!
Monoteismin keksimisestä asti historia on täynnä kansanmurhia, raiskauksia, sotia, miekkakäännytystä sekä naisten alistamista.
Noloaukon olisi syytä pitää sormensa kurissa, lukea muitakin kansanmurhia käsitteleviä kirjoja kuin raamattua ja sivistää itseään, ettei häpäise koko kristikuntaa.
Kyllä se noin on, että suurin kuolinsyy on päihteiden käyttö! Ja kuinka moni sivullinen siirtää joutuu kärsimään! Samoin kallista yhteiskunnalle!
Niin, ennen monoteismiä lyötiin vaan nuijalla päähän ja se oli siinä! Nainen teki luolassa ruokaa ja hoiti lapsia, kun miehet oli metsällä!
Huh huh, löylyä lissää!! Heh
En tiennyt, että käytät päihteitä! Ei siis henkilökohtaista Tässä ollut!
Väärin, tarkista tietosi.
Ennen monoteismin keksimistä eri jumalia palvattiin samoissa temppeleissä sulassa sovussa.
Argumenttien loppuessa turvaudut epärehelliseen toimintaan ja yrität kääntää keskustelun keskustelijan päihteidenkäyttöön. Noloaukko!
No, on kyllä ollut inhottava kokemus! Ihmekkö tuo sitten, kun vaikutat niin vahvalta!Minunkin Isäni oli ateisti ja päihteiden käyttäjä, tosin ei väkivaltainen, joten Lapsuus oli tavallisen turvallinen.
Juovuksissa ollessaan, eli joka viikonloppu plus lomat, hän oli äidilleni sanallisesti ilkeä. Viikot kävi töissä eläkeikään asti. Juominen karkasi käsistä hänen jäädessä eläkkeelle.
Isäni petti äitiäni monta kertaa. Siitä heille ero tulikin, kun toinen nainen alkoi odottamaan isälleni lasta.
Äitini on uskovainen.
Sitten tein väärän johtopäätöksen. Ymmärsin, että tuo oli sinulle arka paikka tuo päihteiden käyttö ja osuin arkaan paikkaan tahtomattani, hieman nolostuin siittä, koska ei ollut tarkoitus loukata sinua siittä.
Naurattaa tuo noloaukko.
En kyllä kovin palvatusta tykkää. Se savunmaku ei ole minun mieleen.
Vai yrität tehdä minusta tyhmän Heh. Kuule ei tarvihe yrittää, se on jo viikossa, mutta oon sivussa sen asian kanssa.
Ei viikossa, vaan tiedossa! Vaikka joka viikkoinen asiahan tu o. 24/7.
Päihteidenkäyttöni ei liene millään lailla tässä keskustelun aiheena, vaikkakin niitä mielelläni käytän. Asia on täysin julkinen, eikä mikäön arka asia minulle.
Kannatan jyrkästi kannabiksen laillistamista ja vedän olutta sekä viiniä kuin sieni. Enkä häpeä sitä ollenkaan.
Sovitaanko noloaukko, että pysytään tulevissa keskusteluissa asiassa ja jätetään lumoava persoonani käsittelemättä?
Ei niin, olen pahoillani! Vai lumoava! Kuule, jos Jeesus ei koko ajan kertoisi minulle, että Hän rakastaa sinua, minä ampusiin sinua ritsalla ja kuminpalasella! Mutta, kun katselen sinua Jeesuksen silmin, näen aivan jotain muuta mitä kirjoitat.
capichelle. jatko...
Kyllä kirjoitukseni toi esiin perinpohjin sen, että esim. väkivaltainen liitto - ei ole ajassa ikuinen, eli väkivaltainen itse tekoineen sallii raamatullisen eron.
Ja kun ero on, niin se ei enää sido vaan --- sallii uudelleen avioitumisen.
Ei Herra pakota ihmistä elämään ilman puolisoa. Jopa kehottaa ottamaan puolison, koska vaikka tämä seksualinen tarve on, sen täyttämisen suhteen on liittosuhde oltava.
Eli ensimmäisen liiton rikkoja on juuri tämä väkivallan käyttäjä itse, eikä siitä syyllistetä tätä uhria lisää, että estettäisiin uusi"liitto", meidän puutteellisen raamatuntulkinnan tähden.
Missä kohtaa Raamattua? Sellaisen muistan, jossa kirjoitetaan naimattomille ja lenkille, että on hyvä pysyä yksin, mutta jos eivät voi hillitä himojansa, on hyvä mennä naimisiin.
Senverran lisään, että tämä eron suurin vastuullinen on tavallaan raamatussa mies.
Hän ei saa hyljätä ja hylkäämiseen on merkattu tuo huorinteko, eli haureus.
Kyse on tavallaan opetusnäyttämö, jossa me olemme morsiamena Kristukselle oltava raitis, kuuliainen, sekä uskonsuhteessa niin, ettei muotouskonnollisen haureuden suhde riko liittoamme Häneen.
Kristus on uskollinen ja tämä mielletään meidänkin miesten uskollisuuteen. Me emme saa hyljätä. Ja hylkäämisemme saattaa vaimon tavallaan antautumaan vieraalle.
Tämä on se "normaalin" elämänhallinan liitto, jossa voi olla mahdollisuus miehen paluuseen, jos ero on tullut ja molemmat ovat vetämässä henkeä, miettien, mutta ei syntiä tehden. Sellaiseen liittoon tavallaan voi turvallisesti palata.
Mutta, tämä väkivaltainen liitto. Se ei liikukaan tuon Raamatun mainitseman eron suhteen siinä, että siinä vaimo olisi edelleen tuohon "rikolliseen" väkivaltaan sidottu uudelleen. Ei. Jos vaikka se pieni on potkaistu odottavan äidin vatsassa hengiltä, se liitto kyllä virallisesti päättyy ilman jälkivaateita, edes raamatusta.
Kannattaa lueskella. Kyllä sieltä monia paikkoja löytyy.
Vaimo ei enää antaudu väärällä tavalla haureuteen, eikä mies voi jatkaa sellaisessa suhteessa.
Eikä uskovaisuudessa voi jeesustella naista väärään jalkapuuhun. Se on vastoin jo meihin luodun seksualisuuden tähden. Raamattu kehottaa meitä liittosuhteeseen, ettei tehdä syntiä.
Meistä ei ole tomariksi asioissa. Herra ja Sana on tuomarin virassa.
1Ko 7:15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
1Ko 7:1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä; mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä. Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
1Ko 7:4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
1Ko 7:5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden. Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.
1Ko 7:7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
1Ko 7:8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
1Ko 7:9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
ts. jos ensimmäinen liitto on väkivallan takia rauennut, Sana kehottaa tavallaan liittymään uudelleen, kyllä näin meitä opetettaan.
Tavallaan? Missä kohtaa?
Suurimmalla osalla helluntailaisista ja vapaakirkollisista on se käsitys, ettei avioeronnut voi uudelleen avioitua entisen puolisonsa eläessä, vaan hänen on pysyttävä naimattomana.
Vaikka luetaan Raamatun Kirjoituksia, niitä ei monastikaan pysähdytä ajattelemaan ja keskustelemaan Herran kanssa omassa rukoussessiossaan. On helpompi mennä vaan yksioikoisesti ajattelevan suurenemmistön mielipiteitten mukaisesti, kuin kysyä Herralta asioista.
Herra antaa luvan hyljätä aviorikoksen tehnyt puoliso, eikä tässä ole eroa sille, kumpi osapuoli sen aviorikoksen tekee. Koska aviorikoksen syyllistynyt aviopuoliso on jo rikokseen syyllistyessään jo hyljännyt puolisonsa, niin sen rikotun avioliiton raunioille yksin jätetty saa ottaa uskottomasta puolisostaan eron, sekä avioitua uudelleen, jos sellainen tilanne hänen eteensä vielä jossakin elämänvaiheessa eteen tulee.
Näin minä olen asian ymmärtänyt. Enkä ole asiassa mikään ns. 'vastarannankiiski'.
Tuli vain mieleen. Mummoni kuului vanhoillislestadiolaisuus ja hän kertoi myös, ettei heidänkään uskossa mennä naimisiin, muutoin kuin puolison kuoltua eli tuossakin uskonnossa on tuo ymmärrys.
Missä kohtaa Raamatussa noin lukee, että voi mennä naimisiin uudelleen?
Haluaisin tutustua paremmin aiheeseen.
Eroamisesta, että minäkin olen ymmärtänyt sen noin, että toisen pettäessä voi erota. Tosin tuosta olen kuullut, ettei nainen voisi erota miehestään, vaikka mies pettää, mutta mies voi. Tuollaista kun olen kuullut, mutta en itse ymmärrä, mistä tuo käsitys on tullut.
Aviorikos tappaa avioliiton.
Rikoksen tekijä kuolee siihen paikkaan Jumalan silmissä, mutta petoksen uhri on vapaa aloittamaan elämänsä uudelleen, uuden puolison kanssa JOS sellainen lohtu johdatetaan kohdalle.
Aviorikoksen tehneelläkin VOI olla toivoa iankaikkisesta elämästä---parannuksen tehtyään ja syntejään kaduttuaan.
.
Ei raamatussa missään suoranaisesti lue, että voi mennä uudelleen naimisiin.
Jeesuksen sanoja (lainasin ylemmässä kommentissa) voisi hyvällä tahdolla tulkita niin, ellei Hän olisi lopuksi pudottanut maan pinnalle sanomalla " joka nai hyljätyn, tekee huorin".
Jumala salli avioeron alunperin ihmisten kovasydämisyyden takia. Eivätkä ihmiset ole tietenkään miksikään muuttuneet. Uudelleen avioituminen on ollut lähes kaikissa kristillisissä piireissä erittäin yleistä ja sille etsitään kaikenlaisia selityksiä. Jotkut kristitytkin katsovat olevansa vapaita "sarjamoniavioisuuteen".
Koen henkilökohtaisesti vaikeaksi sivuuttaa Jeesuksen sanoja, vaikka ne kovalta vaatimukselta tuntuvatkin.
Täytyy soveltaa Kirjoituksia juutalaisuuden ulkopuolella eläviin kansakuntiin, niinkuin Isä Jumala itsekullekin ymmärrystä antaa, eikä niinkuin lain- ja kirjanoppineet lukevat lakia juutalaisille.
Eihän moni Eurooppalainen sekä Pohjoismaitten kansalaiseksi syntynyt uskovainenkaan vietä edes sapattia lauantaisin, vaikka se on laissa määrätty koko ihmiskuntaa koskemaan, niinkuin lakikin on.
Ja kun lakia sovelletaan Euroopan ja Pohjoismaitten tasolla, niin kaikki pykälät, momentit ja alakansiot on tehty kymmenen käskyn laista, ja määritelty kansainvälisissä kirkkosymposiumeissa kullekin maalle sopivaksi.
Ei Raamatussa missään kohtaa tosiaankaan lue, että eronnut voisi mennä uudelleen naimisiin, mikäli eroaa puolisostaan mm. aviorikoksen seurauksena.
Mutta kun tulee aviorikoksen vuoksi hyljätyksi, niin aviorikoksen tehnyt hylkääjähän on ikäänkuin kuollut pois hänen elämästään. Jotenka siinä on asian pointti.
"Vaikka luetaan Raamatun Kirjoituksia, niitä ei monastikaan pysähdytä ajattelemaan ja keskustelemaan Herran kanssa omassa rukoussessiossaan. On helpompi mennä vaan yksioikoisesti ajattelevan suurenemmistön mielipiteitten mukaisesti, kuin kysyä Herralta asioista."
Herra ei koskaan puhu toisin, kuin esim. Jeesus on raamatussa puhunut. Jos muuta luulee kuulevansa, niin se ei ole Herrasta. Ihminen on erityisen ovela pettämään itseään asioissa, joita hän haluaa.
Lukuisat uskovat ovat etenkin näissä naima-asioissa luulleet kuulevansa Jumalalta kaikenlaista. Mutta se on paljastunut heidän omaksi toiveajattelukseen, jonka seuraamisella on joskus ollut todella katastrofaaliset seuraukset. Voisin kertoa tältä alalta uskomattomia tarinoita, mutta en viitsi.
Jokainen vastaa Jumalansa edessä omista toimistaan. Enkä lähtisi tuomitsemaan jo uudelleen avioituneita, sillä se on täysin hyödytöntä. Jumala kyllä opettaa aikanaan, mikä ero kuuliaisuuden siunauksella ja tottelemattomuuden hinnalla.
Minä olen ymmärtänyt asian niin, ettei voi uudelleen mennä naimisiin, jos toinen ei ole kuollut.
En osaa myöskään "sivuuttaa" Raamattua tuossa.
Ei kukaan juutalaista lakia edes yritä soveltaa tässä kysymyksessä. Juutalainen lakihan annettiin luvattuu maahan perustetun valtion laiksi.
Raamatun sanasta voi joskus olla eri tulkintoja. Mutta koska kristitty on Jeesuksen seuraaja, niin minä ainakin katson, että hänen pitäisi minimissään yrittää noudattaa Jeesuksen opetuksia.
Loppupeleissä olemme kaikki epätäydellisiä. Mutta on eri asia langeta, kuin valita tietoisesti Jeesuksen opetusten vastaisen tie. Vaikka jälkimmäisestäkin on vielä mahdollista tehdä parannus ja palata oikealle tielle, niin anteeksianto ei peruuta synnin seurauksia. Ja niiltähän kymenen käskyä, eli Jumalan moraalinen laki, meidät oikeastaan yrittää säästää.
No voihan vitalis! Se taitaa nyt meitsillä olla avioero edessä, koska olen uudelleen avioitunut entisen puolisoni edelleenkin eläessä. Tosin hänellä on jo kauan ollut uusi kumppani. Avopuoliso, jonka kanssa hän useammankin kerran teki aviorikoksensa, ollessamme aviossa. Jotenka meitsin hylkäämisperusteet hänen taholtaan ovat näin ollen kondiksessa.
Niin olet ollut 2 kertaa naimisissa niinkö?
Ymmärrän vitsin. Mutta ei raamattu tietenkään kehota korjaamaan vahinkoa tekemällä sitä lisää. Joillakin on ollut monimutkaisia ihmissuhteita jo ennen uskoon tuloa, eikä sille voi enää mitään. Niillä eväillä on yritettävä mennä eteenpäin, mitä on tällä hetkellä kädessä.
Olen toista kertaa aviossa. Ja koska se kuulostaa olevan vastoin Jumalan tahtoa, niin ei kai tässä nyt muu auta kuin ruveta avioerotoimiin ja elää kötyyttää hampaitaan kiristellen yksikseen kaikenlaisessa hellyyen yms. puutteessa kuolemaansa saakka. Van nyt se myrkyn lykkäsi.
No joo. ei sinu muu nyt auta! Ulukoruokinta odottaa :(
Van jos avioeron jäläkeen alakasi ammattimetästäjäksi ja ryhtyisi kruunun mullia pylläyttelemään, niin siinähän sitä pääsisi ulukoruokinnassa ainakin varsinaisten lihapatojen ääreen palavattua lihhaa syyä mässyttämään. Ja onhan siitä ammatista se hyöty, että siinä tulisi harrastettuva sitä paljon puhuttuva hyötyliikuntaa, kun talviaikaan kruunun mullin perässä umpihangessa suksilla mennä porhaltaisi lumi perässä pölisten.
On mulla jo suksetki jemmassa. Ne ovat vaan tuolla 400 km päässä. Ovat vissiinki Vilminkon tekemät, mäystimillä varustetut sälesukset. Käret vähän oienneet, mutta piankos ne käyristää. Saunassa käyessä kiukaan höyryllä kun nuoskuttaa ja laittaa paininpuuhun, niin aamuun mennessä suksien käret ovat niin käyrät, etteivät ne heti ensimmäisenä hiihtokertana tökkää johonkin lumen alla olevaan karahkaan ja vetäse turvalleen. Ja sitte ei ainakaan naurata.
Jotta semmosta uattelen..
Moni täällähi harrastaa salamehästystä, ku eivät uskalla emännälleen aina olla kertomassa, missä ovat. Kerrahi yks tuttu mies sano menevää vaa aamulennolle kyyhkyste pyynti paikkaa ja se jäläkkee töihi iltavuorroo.
Oli ottanut oikeasti koko päivä pekkasta salamehtättäksee iltaa asti! Tuli myöhemmin ilimi.
No täytyy myöntää, että o se tuo hirveliha palavattuna iha ok, mutta mieluummi syö iha keitossa, paistina tai jauhettuna. Hyvvää o!
Voikko sinä jönispaistia syöny? Entä pilkkimässä käyny jäällä?
Siellähi o sitä ulukoruokkaa tarjolla!
Jossain päin maailmaa syövät kaiken näköistä vipeltäjjää huh huh!!
Eikös ne iha rottiaki paistele?
Raamatussa Wanahassa testamentissa lukkee nuita elukoita, mitä ei sopis syyä.
Vaa Jeesus tosijjaa sano,cettä se ei saastuta mikä mennee suusta sissää, vaa mikä tullee ulos.
Oon miettinyt tuota sialihhaa, ku sehä tekkee reuma ihmisille nivellii tulehdusta, ettei ne iha turhia kieltoja oo Raamatussa ja kiusaksi tehtyjä.
Telttaanko meinaat muuttaa?
Mie olen maksanut kiltisti metästyskortin lupamaksun ja metästän laillisesti valtion mailla. Ei metästysseurat maatonta miestä ota porukoihinsa. Systerin pojalle, joka oli kyseisessä seurassa ja jolla oli pieni maapaikka, mutta ei metsää, metästysseurassa sanoivat, kun hakeutui hirviporukkaan, jotta mitä sitä maaton mies hirviporukkaan. Eikä ottaneet. Poeka suivaantu niin, jotta erosi seurasta ja meni erääseen Itä-Kuhmon mets.seuraan.
Maaseudulle metsänsiimeksen hiljaiseen rauhaan aattelin asettua. Paikka, jossa ennen avioitumista asuin oli keskellä metsää ja aika korvessa. Alkeellinen. Kantovesi, tiskiallas, viemäri ja ulukohuussi. Pönttöuuni kamarissa, sähköhella ja puilla lämpiävä hellaleivinuuni keittiössä. Pihasauna. Ja savusauna erään lähdekaivon lähettyvillä 70 m päässä metän laidassa. Lähdekaivosta rahtasin maitotonkalla ruuanlaitto- ja juomaveden. Onhan siellä pihakaivo, mutta se on niin ruostepitoista, ettei se käy muuhun kuin peseytymiseen ja pyykinpesuun. Pieni jampi, josta saapi kaikenlaista kalaa on n. parin kilsan päässä. Ontosen järvi on isompi ja sinne matkaa n. kilometri. Olen mie käyny pilikillä ja pyytäny haukia iskukoukuilla. Ja milloin en ole viihtiny kalastaa, olen ostanut marketista lohta tai muikkuja tai silakkafileitä. Ovat valamiiksi perattuja. Ei kun vaan voita pannulle ja kalat tirisemään. Potut kun lisukkeeksi keittää, ni vot harasoo. Jo vai napa ruskaa..
Seksi on syntiä.
Riippuu tilanteesta.
Seksuaalisuus on Isä Jumalan erittäin kaunis lahja ihmiskunnalle.
Ilman sitä ei olisi ihmiskuntaakaan.
Kerrohan Pyhitetty.HELL.sisar mikä siinä seksissä on syntiä?
Jumalahan sanoi Aatamille ja Eevalle, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Eikä samassa yhteydessä puhunut seksin synnillisyydestä yhtään mitään.
Jeesus sanoi näin: Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."
Oletteko huomanneet, että Jeesuksen sanoma lause hyljätystä jatkuu vasta PUOLIPISTEEN jälkeen " ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin"...
Mielestäni tässä ei ole kyseessä tuo sama avioliitto, joka on lauseen alkuosassa. Siinähän vaimo ei pettänyt miestään, vaan mies rikkoi avioliiton huorin tekemisellään.
Mielestäni tämä loppuosa tarkoittaa "yleensä" ketä vain naishenkilöä (aviovaimoa), joka on siis hyljätty, sillä mielestäni Jeesus tarkoitti tässä mahdollista välien korjaantumista ja uudelleen paluuta. Naisten elämä ja talous oli noina aikoina miehen varassa.
Joku "uusi" avioliittoehdokas (mieshenkilö) kun tulee kuvioihin naisen elämään, tekee tämä "uusi" mies huorin tuota eroon päättynyttä liittoa kohtaan, jonka kenties Herra haluaisi uudistaa.
Tämä viittaa mielenkiintoiseen seikkaan, että oltaisiin välien rikkoutumisen takia erillään, mutta hyljätty ei ottaisi avioeroa "koska mitä vain voi sattua, kelle vain" eroon päätymisen jälkeen. Tulevat tietäisi yksin Jumala taivaassa näiden kaikkien osapuolten kohdalla.
Hei !
Tuo hyljätty tuossa on se huorintekijä, eikä se viaton kärsijä !
Siis aivoliiton rikkoja hyljätään, eikä päinvastoin, eli synnitekijä on Raamatun mukaan hyljättävä ja siten se hyljätty on se avion rikkoja.
Siis olisihan aivan järejetöntä se, että jos vaikkapa mies tekee huorin, niin vaimoa Jumala rankaisisi tuomitsemalla hänet olemaan loppuelämän yksin.
Siis kukin vastaa omista synneistään eikä kanna toisen syntikuormaa:
Hes. 18:19 Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava.
Hes. 18:20 Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa.
Siis eihän nyt hyvät ihmiset Jumala tuomitse syytöntä puolisoa yksinäisyyteen, toisen puolison tekemän synnin vuoksi !
On helppoa tuomaroida Raamatun sanalla toisia yksinäisyyteen, kun itse ei ole siinä tilanteessa.
Mutta jos tunnemme Jumalan Oikeamielisenä, ja Jumalana, joka ei todellakaan tee vääryyttä kenellekkään eikä varsinkaan rakkaalle lapselleen, niin asian pitäisi edes sitä kautta selvitä.
"On helppoa tuomaroida Raamatun sanalla toisia yksinäisyyteen, kun itse ei ole siinä tilanteessa."
Mistä päättelet ettei joku ole itse siinä tilanteessa? Siitäkö, ettei hän etsi helppoa tai itseä miellyttävää tietä? Jotkut meistä ovat jo ehtineet oppia kantapään kautta mihin se tie johtaa, ja yritämme siksi etsiä Jumalan tahtoa.
En ole havainnut tässä ketjussa tuomarointia. Ainoastaan keskustelua siitä, miten kukin ymmärtää Jeesuksen ja Paavalin puheet. Korostin itse tuolla ylempänä, että en tuomitse muiden tekemiä ratkaisuja.
Olen itsekin eronnut ja ex-puolisoni on avioitunut uudelleen. Monet kristityt sanovat minulle, että sinulla on oikeus avioitua uudelleen. Olen sanonut heille, etten ole siitä raamatun perusteella varma. Ja vaikka minulla olisi oikeus, niin edelleen on kysyttävä onko se Jumalan tahto juuri minun kohdallani.
En koe, että minut on tuomittu yksinäisyyteen. Jumala on siunannut elämääni ylenpalttisesti. Minulla on kumpaakin sukupuolta olevia ystäviä ympäri maailmaa. Ja olen saanut tehdä mahtavia juttuja, jotka tuskin olisivat olleet mahdollisia jos olisin naimisissa.
Kun oman tahdon tiehen kyllästynyt palaa takaisin Jumalan johdatukseen, niin Jumala tekee kuten hän lupasi tehdä israelilaisillekin: "Minä hyvitän teille ne vuodet, jolloin sadon söivät sirkat ja niiden toukat,..."(Joel 2: 25). Mutta Jumalan pitää antaa päättää, miten se hyvittäminen tapahtuu.
Kirjoitin tämän aloituksen, koska olen tämän tyylisen asian kanssa kamppailut, en siksi, että voisin lyödä tai ojentaa niitä, jotka ajattelevat kanssani toisin.
Halusin myös lukea muiden käsityksiä asiasta, miten ovat ymmärtäneet asian.
Halusin selventää vielä tämän.
miksi ero ?
jos toinen rakastaa sinua
Kirjoitan nyt ihan yleisesti, en itsestäni.
Jos toinen sanoo rakastavansa, mutta pettää tai on väkivaltainen, kuten yllä keskusteltu, niin onko se silloin rakkautta?
.... ainoastaan syytön osapuoli saa avioitua uudestaan
Lisätään tähän yksi Raamatun paikka, joka koski minua, kun itselleni tuli ero.
Olen siis uskova, ja minulla oli uskosta osaton puoliso, joka teki avoimesti huorin.
Hän kuitenkin tuli takaisin ja minä annoin mahdollisuuden uuteen alkuun, koska en halunnut kuulua niihin "kovasydämisiin" vaan halusin elää herkällä sydämellä Herran edessä:
Matt. 19:8 Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut.
Eli tuo Sana tuli tärkeäksi, sillä minä olen itse saanut VALTAVASTI anteeksi, eli kaikki syntini, ja siksi minun pitää antaa myös anteeksi muille.
Tuon Sanan kautta Herra koetteli, minua ainakin.
Eli otin vaimoni takaisin, vaikka hän oli avoimesti huorannut toisen kanssa.
Mutta kun vaimoni ei kunnolla tunnustanut syntejään, niin hän ei enää kehdannut olla silmieni alla, eli syyllisyys kalvoi häntä itseään, vaikka minä annoin siis anteeksi.
Lopulta hän halusi muuttaa erilleen, ja jonkin ajan kuluttua sanoin hänelle, että ei tämä enää ole mikään avioliitto, eli sanoin "Päätä nyt suuntaan tai toiseen, eli olemmeko yhdessä vai emme ? "
Vaimoni otti samalla eron siis laittoi paperit vetämään, ja siinä kohtaa Herra nosti seuraavan Sananpaikan minulle:
12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
Eli tuon Sanan mukaan minä olen nähdäkseni vapaa avioitumaan uudestaan, eli en ole sidottu/orjuutettu vaan vapaa.
Mutta itse en ota puolisoa itselleni silti, sillä jo kerran valitsin siis väärin !
Eli tässä kohtaa minulla on ohjenuorana seuraava Raamatunpaikka:
1. Kor. 7:39 Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.
Eli tämä siis "Kunhan se vain tapahtuu Herrassa", eli minä elän Herran tahdossa ja Hengen johdossa, ja jos siis Herra johdattaa minulle uuden puolison, niin sitten avioidun, mutta muuten en todellakaan, sillä olen omasta virheestäni jo paljon kärsinyt ja siitä siten oppinut kunnolla ja "kantapään kautta" siis.
Kaiken kaikkiaan meidän tulisi siis valetaa Hengessä eli Pyhän Hengen johdossa, eikä ulkoisen lakikirjan mukaan, vaikka kuitenkin Sanassa on ohjeet Jumaliseen elämään, niin sen Sanan tulee Pyhän Hengen avata sydämen Totuudeksi, eikä tulkita Raamatun opetuksia oman "järjen" ja ihmis "viisauden" kautta ja avulla, sillä silloin eksymme kyllä helposti Totuudesta.
Meidän uskovina tulisi luottaa Jumalan Viisauteen eikä ihmisviisauteen !
Moni haureellinen uskova toki voi väittää Hengen johdatukseksi oman sielunsa haluja ja himoja ja omia sielullisia ratkaisujaan, eli eksyneitä eksyttää eksytyksen henki, eikä Pyhä Henki.
Siksi on hyvä perustaa ja tutkia Sanaa, jotta ei lähde harhapolulle.
Mutta se Sanakaan siis ei auta, jos ei Herralta saa opetusta suoraan itselle, Pyhän Hengen avaaman Sanan kautta !
"Mutta se Sanakaan siis ei auta, jos ei Herralta saa opetusta suoraan itselle, Pyhän Hengen avaaman Sanan kautta !"
Niin. Pitää kysyä, mikä on Jumalan suunnitelma juuri minun kohdallani. Jumala johtaa joskus tielle, johon oma mielikuvitus ei riitä. Eikä sille tielle päädy, jos säheltää omiaan, eikä luovuta elämänsä ohjia Jumalan käsiin. Kokemusta on kummastakin elämänmuodosta.
Se pitää vielä tähdentää !
Että vaikka minä löydän siis Raamatusta luvan avoitua uudestaan omassa tapauksessani.
Niin tärkeämpää on kuitenkin se, että vaellan Hengen johdatuksessa.
Siis jos Herra katsoo niin, että minun on parempi olla avioitumatta, esim. oman Tieni vuoksi, ja siksi mitä se tuo tullessaan, niin vaikka minulla mielestäni olisikin lupa Herralta, niin ennemmin annan Herran päättää asiat, sillä Hän tietää ja näkee aina paljon paljon paremmin asiat, kuin minä itse !
Noin minäkin ajattelen. Olen ollut tuolla tiellä jo vuosikymmeniä ja se on ollut hyvä tie.
Mutta entä sitten jos joku on tehnyt väärin ja syntiä, eronnut ja sitten avioitunenut uudelleen? Onko hän kadotettu? Pitääkö hänen jättää uusi vaimonsa ja kaksi lasta, jotka ovat siitä liitosta syntyneet?
Kuten jo yritin tuossa edellä kertoa, niin kunkin on selvitettävä Herransa kanssa asiat, eli se miten jatkossa tulee toimia.
Siis Raamatussa ei ole ohjeita kaikkiin tilanteisiin, ei todellakaan, vaan siinä on suuret viivat vain, ja uudessa liitossa meidän uskovina tulisi saada opetus ja ohjeet uskon elämäämme Pyhältä Hengeltä Sanan opetusten kautta ja avulla.
Me uskovatkin siis saamme asiamme niin pahasti solmuun, että ihmis viisaus ei enää riitä millään, ja sen kautta Herra opettaa meitä turvaamaan yksin Häneen ja Hänen apuunsa, kuten Jumalan lapsen tulisikin toimia, ja sitä Herra odottaa ja toivoo, eli meidän toivomme tulisi perustua yksin Herraan ja Hänen apuunsa, eikä omaan tai toisten ihmisten kyseenalaiseen "viisauteen" !
Siis kukin meistä joko seisoo tai kaatuu Herransa edessä !
Room. 14:4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
Kadotus tuomioita ei jaeta niin kauan kun elämme täällä, eli Jumala Isämme on Pitkämielinen lasten kasvattaja, eli parannukseen Hän antaa auliisti mahdollisuudenn niin kauan kun meillä elinpäiviä riittää !
Ei tietenkään pidä erota jos on avioitunut uudelleen ja saanut lapsia. Syntiä ei korjata tekemällä lisää syntiä.
Me kaikki olemme syntisiä, tavalla tai toisella. Jos ei teoissa, niin ajatuksissa, puheissa tai asenteissa. Sen vuoksi Jumala lähetti Jeesuksen kantamaan syntimme.
Syntiset saavat tulla Jeesuksen luo, tehdä parannuksen ja ottaa vastaan Jumalan anteeksiantamuksen ja armon. Ja jatkaa siitä eteenpäin, sillä Jumala ei anteeksiannettuja syntejä muista.
Muistan aikoja sitten kuunnelleeni saarnaajaa, joka oli käynyät saarnamatkalla jossain kaukoidässä suunnilleen. Siellä päin saattoi yhdellä miehellä olla usempia vaimoja ja näillä vaimoilla lapsia. Tuo saarnaaja kertoi, että hän oli saarnassaan kehottanut jättämään ylimääräiset vaimot ja lapset, niin että vain kullakin miehellä olisi yksi vaimo.
Joskus pitää tehdä vaikeitakin valintoja...
Taas täällä herkutellaan hengellisyydellä!!
Vastatessaan juutalaisille oppineille, jotka kiusatakseen Jeesusta, kysyivät erokirjan antamisesta, vastasi Jeesus heille heidän lakiinsa vedoton!! Ei ohjeeksi siihen hetkeen, eikä varsinkaan Golgatan sovituksen ja lain täyttämisen jälkeiseen aikaan! Ei pidä sotkea lakia ja ristiä toisiinsa ihmisiä hakatessaan!
Golgatan jälkeen ihminen on voinut erehtyä valinnoissaan joutumatta lain alle ja sen säädöksiin, siis Mooseksen lain alle!
Golgatan jälkeisessä ajassa, erehtyneetkin armahdetaan ja heillä on mahdollisuus armokeskeiseen elämään. Tämä ei tietystikään ole yllykkeenä hulvattomuuteen, mutta armahtaa elämään Kristuksessa olevaa ihmisen kokoista elämää!! Siis voi mennä uudelleen naimisiin niin nainen kuin mieskin!
Pistetään hieman tänne lisäys..
Jeesuksen luo tuli sanassa oikeassa laidassa taistelevat kivitaskut ja tuo nainen, jota haluttiin kivittää, kyse oli tuiki suomalaisesta moniavioisuudesta, jossa kohde vaihtuu. Väitetään, että rakkaus pysyy.
Jeesus osoitti "kivitystä suunnitteleville, ettei hekään mitään pulmusia olleet". Joillekin piti hieman tehdä kirjoitusta hiekkaan, että muistaisivat.
Vanhimmasta - nurimpaan poistui. Ehkä vanhimmilla ei vielä dementia vaikuttanut, tai syntimäärä oli suurempi, kuin tuolla naisella.
Siis nyt seisoivat tämän todellisen TUOMARIN edessä.
Sitten tuli tämän naisen vuoro. Siinä Jeesus totesi näitten miesten määrän ja jopa sen, ettei tämä viimeinenkään ole hänen omansa.
Sitten evästys, joka käy meille jokaiselle. "En meinäkään sinua tuomitse, mene, mutta älä enää syntiä tee"!
Siinä sitä tähän aikaan sopivaa neuvoa. Pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaan ja näin toistenkin elämä olisi reilassa.
Tässä vain meille miehille on haaste - rakastaa sitä vaimoaan, kuin Kristus seurakuntaansa.
Siinä sitä vaimolla on kunnioittamisen paikkaa ja varmaankin tekee sen sydämestään.
Eiköhän tästä ole hyvä jatkaa rukouskammioon Isän haastateltavaksi.
Eronneet ovat syntisiä. Helvetti on heidän kohtalonsa. Kirkko julistaa harhaoppia, kun vihkii eronneet ja homot