Lemmikin kuolema

raskassydän

5.2 oli surun päivä, lemmikkini, rakas 10vuotias koirani kuoli. Suru on kova ja ikävä valtava. Sellaista rakkautta ja uskollisuutta ei ihmisiltä saa, mitä koira antaa omistajalleen. Päivä kerrallaan, tunti kerrallaan eteenpäin. Ehkä tämä tuska joskus hellittää.

16

3774

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minunkinkoiraonmennyt

      Osanottoni lemmikin, ystävän poismenon johdosta. Koiran elämä on vain niin paljon lyhyempi kuin ihmisellä.

    • menopaluuelämä

      Samoin minun koirani kuoli juuri saman ikäisenä. Päivämäärä: 2.2.2018.
      Sain sen raukan kaksvuotiaana. Heitteille jätettynä .hoitamattomana. syömisen lopettaneena, märäntyneet hampaat suussa.
      Maattiin vierekkäin sängyllä, kaksi loppuun uupunutta.
      Jauhelihasta tein pikku palleroita ja niin vaan rupesi syömään ja elolle eestyttiin, kumpikin.
      Onnellisia, vaikkakin huolen täyteisiä vuosia 8.
      Veti minutkin syvästä masennuksesta, kun sain hoitaa kurjempaa.
      Sydänvika, paha.
      Eläinlääkärin lopetettua koiran, käärin sen vanhaan valkoiseen pöytäliinaan
      ja vietiin mökille pakastimeen.
      Keväällä, kun routa sulaa, pidetään hautajaiset.
      Aattelin, että tyttö vartiopaikalleen, tuomen juureen.
      Siunaan tuota pienen koiran muistoa
      ja elämänvoimaa, mitä siltä sain.

    • Hei

      Lämmin osanottoni teille molemmille. Tuli kyyneleet silmiin lukiessani. Joskus ihmiset loukkaantuvat kun esittää osanottoa lemmikkinsä menettäneelle. Minusta koiraan tai muuhun lemmikkiin voi kiintyä paljon syvemminkin kuin moniin ihmisiin. On totta, että koiran eliniän lyhyys on niin lyhyt, liian lyhyt.
      Kyllä surusta selviää, uskoisin niin. Päivä kerrallaan, hetki kerrallaan, muuta tietä ei ole. Onneksi muistot eivät katoa.

      Lämpimin ajatuksin,
      pappi Elisabet

      • menopaluuelämä

        Kiitos pappi Elisabet empaattisista sanoistasi!
        Toivoni on Kristuksessa
        ja siinä, että Hän, joka herättää kuolleet,
        herättää myös lemmikit eli eläinkunnan.
        Sinä päivänä koko luomakunta
        laulaa Jumalan kunniaa!
        Amen.


      • Kenneliin

        Papiksi Elisabetilla on omituinen käsitys kiintymyksistä. Eläintenpalvontaa vai väärä ala. Vielä ehdit Elisabet tehdä muita töitä.


      • lemmikinmenettänyt

        Kuule nimimerkki Kenneliin... jätä sairaat kommenttisi vihapalstalle, jos sulla ei ole muuta tekemistä, kuin kytätä papin kirjoituksia. Usko tai älä, saisit kuolla pois, en surisi ollenkaan. Yksi julma, sydämetön ihminen vähemmän haukkumassa ihmisiä. Eläimiin todella kiintyy samalla lailla kuin omiin lapsiinsa ja lemmikin kuolema on todella surullista. Sinähän et tätä ymmärrä, kun sinä olet kieroutunut ja julma. Mene vihapalstalle purkaamaan vihaasi ja jätä empaattiset ja muut ihmiset rauhaan. Älä edes katso eläimiin päin, et ansaitse koiran lempeää katsetta. Kiitos pappi- Elisabeth, että olet oma ihana itsesi ja lohdutat surullisia ja masentuneita ihmisiä. Kukkanen sinulle, Elisabeth :)


      • lemmikinmenettänyt
        lemmikinmenettänyt kirjoitti:

        Kuule nimimerkki Kenneliin... jätä sairaat kommenttisi vihapalstalle, jos sulla ei ole muuta tekemistä, kuin kytätä papin kirjoituksia. Usko tai älä, saisit kuolla pois, en surisi ollenkaan. Yksi julma, sydämetön ihminen vähemmän haukkumassa ihmisiä. Eläimiin todella kiintyy samalla lailla kuin omiin lapsiinsa ja lemmikin kuolema on todella surullista. Sinähän et tätä ymmärrä, kun sinä olet kieroutunut ja julma. Mene vihapalstalle purkaamaan vihaasi ja jätä empaattiset ja muut ihmiset rauhaan. Älä edes katso eläimiin päin, et ansaitse koiran lempeää katsetta. Kiitos pappi- Elisabeth, että olet oma ihana itsesi ja lohdutat surullisia ja masentuneita ihmisiä. Kukkanen sinulle, Elisabeth :)

        Suruun kuuluu myös viha, sinä olet vihainen. Miksi ohjaat toisia vihapalstalle etkä mene sinne itse. Tämä on julkinen palsta täällä saa olla kaikki. Hitusen pehmeitä pappi kirjoittaa, eläin on aina eläin, ei voi verrata ihmiseen.


      • raskassydän

        Ihminen on aina ihminen, ei voi verrata eläimeen. Ihmiset tappaa, hakkaa ja raiskaa, sekä tekevät kaikkea pahaa kanssaihmisilleen. Aina näin onollut ja tulee aina olemaan. Kaikki ihmiset eivät toki ole pahoja. Esimerkiksi koira, jos sitä rakastetaan ja siitä huolehditaan kunnolla... palkaksi saa maaiman suurimman rakkauden takaisin ja uskollisuuden ja jatkuvan hännän heilutuksen. Itse ainakin omistin maaiman rakkaimman koiran ja en ikinä unohda yhteistä aikaamme, enkä lemmikkini kauniita lempeitä silmiä ja upeaa luonnetta. Kirjoitin juu vihaisena kommenttini aikaisemmin, mutta jatkuvat hyökkäykset pappi Elisabethin sanomisia vastaan on kurjia. Hän kannustaa täällä ihmisiä ja minua lohdutti hänen kirjoituksensa lemmikkini kuoleman jälkeen.


    • PikkuKultaHamsteri

      Tiedän tuon surun. Itse muistan omat koirani, kaipaan heitä ja juttelenkin heille joskus ääneen, aivan kuin olisivat vierellä. Puhun ääneen, kuten puhuin heille aikoinaan.

      Osanottoni kaikkien lemmikin menettäneiden suruun.

      Aikoinaan itselläni oli myös muita pikkueläimiä, mm. kultahamstereita. Hamsterit ovat varsin lyhytikäisiä: 1-4 vuotiaita! Hamsterin kuoleman lähestymisen katseleminen on surullista, vanha hamsteri kun ensin sokeutuu. Katselin sen törmäilyä häkin pohjalla, ruoka ei raukalle maistunut, yritin tarjota piimää posliinisesta munakupista. Muoviruiskulla tiputtelin sen suuhun. Hamsteri hoippui ja törmäili pitkin häkkiä. Tätä kuolintaistelua se voi käydä muist. yli viikonkin.

      Kun sen olo tuli entistäkin kurjemmaksi ja se suorastaan vavahteli, otin pikkuisen kämmenelleni, silittelin, yritin rauhoitella, pidin toista kämmentä päällä. Rukoilin Jumalaa: "Pikkueläin kärsii. Ota Jumala pikkueläin pois." Päätin istua tuolilla vaikka läpi yön, lohdutellen eläintä. Rukoilin. Koirani katseli minua lattialta hiljaisena. Sitten, vaille 1 yöllä, pikkueläin sai vavistuskohtauksen, silittelin sitä, juttelin hiljaa ja siihen se sitten kuoli, kämmenteni väliin...

      Käärin hänet talouspaperiin, laitoin tyhjän wc-rullan sisään ja hautasin metsään erään puun juurakon alle ja kivenmurikan sen eteen, etteivät varikset heti kaiva sitä esiin.

      • menopaluuelämä

        Otan osaa! Tuo surusi juuri ja myötätuntosi todistaa Sinut ihmiseksi!
        Rakkaat terveiset minulta Sinulle.


      • PikkuKultaHamsterinÄiti
        menopaluuelämä kirjoitti:

        Otan osaa! Tuo surusi juuri ja myötätuntosi todistaa Sinut ihmiseksi!
        Rakkaat terveiset minulta Sinulle.

        Kiitos, kiitos. Sitä samaa sinulle!


    • Kalle-R

      Sekarotuinen koira eli yli 17 vuotta.Toinen sekarotuinen 15 vuotta.
      Rotukoira kuoli syöpään noin 10 vuotiaana.

      • Syvä.kaipaus

        Nämä on surullisia kokemuksia. Koirasta tulee niin kovin läheinen. Oma lapsi, paras kaveri. Ystävä, silloin kun muita ei ole. Pitkän iän elivät nuo ensimmäiset koirasi. Minullakin on ollut kaikkiaan kolme eri koiraa.

        Kaipaan ja suren heitä edelleen.


    • JenniN

      Oma Sampo-koiramme 14v kuoli samana päivänä, levollisesti kotona eläinlääkärin avustuksella. Suru on suunnaton ja pienetkin asiat olivat vaikeita kuten siirtää ruokakupit ja lelut lattioilta kaappiin.
      Sampo tuhkattiin ja osasta tuhkaa tehdään kaunis lasinen muistoesine. Loput tuhkat hautaamme mökille, missä vietettiiin yhdessä monen monta onnellista kesää.
      Olemme sen verran iäkkäitä, että uutta koiraa emme varmaan enää uskalla ottaa.

    • raskassydän

      Kevät on tullut..kaipaus suuri lemmikkkiäni kohtaan. Kova ikävä vieläkin. Jotain puuttuu tästä keväästä, lemmikkini. En osaa nauttia auringosta edes, mietin vain ulkona kävellessäni, kuinka lemmikkini nauttisi keväästä ja uusista hajuista ja lämmöstä. Katselen kuvia hänestä ja muistan kaikki.. tuoksun ja ilmeet, kaikki.Syyllisyys painaa..lemmikkini luotti minuun, turvaa haki sairastaessan, luotti, että mamma on auttaa, on aina paikalla ja rakastaa...ja mamman syliin lemmikkini sai viimeiseen saakka olla, mutta kuitenkin..en voinutkaan auttaa. Osan leluista olen säästänyt ja kaulapanta on aina mukanani, sen otan käteeni ja pidän hetken sydäntäni vasten, kun raastava ikävä iskee. Lepää rauhassa, rakas.. ei enää kipuja.

    • Hyväsi.Ystävämme

      Eilen tuli meillekin se surun päivä, jouduimme lopettamaan 17 vuotaan kissamme, joka oli silmäterämme, mutta kaikella on aikansa, saimme siitä hyvän mielen että olimme antaneet kissallemme hyvän elämän, ei ollut puutetta rakkaudesta eikä ruuasta, onneksemme viimeinenkin palvelu eläinlääkärillä oli kivuton ja tuskaton, siitä olemme kiitollisia.... mutta ikävä on kova.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5233
    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5034
    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      90
      4104
    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3600
    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3178
    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2781
    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2287
    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      52
      1904
    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      38
      1760
    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      37
      1618
    Aihe