Juutalaiskristittyjen logiikka on pahasti hukassa, kun väittävät, että joku asia edes voisi olla pelkkä uskon asia. Uskoontuloon liittyy yleensä ahdistus, ja se, että useimmiten paikalla on joku toinen ihminen käännyttämässä, ja valehtelemassa, että usko olisi ratkaisu jokaiseen ongelmaasi, ja varsinkin tekaistuun ikuisuusongelmaan.
Kukaan ei ole tullut kertomaan, kuinka meidän todellisuudessa käy kuoltuamme, ja kuitenkin juuri uskovaiset yhtäkkiä uskoon tulon jälkeen sen meille sitten tietävät jostain kumman syystä kuvailla.
Ihmettelen itse suuresti sitä tarvetta selittää kuolemanjälkeistä, vaikka pidän itseäni jonkin sortin uskovaisena, mutta minulle sitä ei ole tullut.
Minulle riittääkin, että elän tämän elämäni niin hyvin, kuin pystyn, ja minulle tapahtuu juuri niinkuin tapahtuu riippumatta jonkun ahdistavista helvetillisistä ja saatanallisista säkeistä.
Uskon sitäpaitsi että ihminen on luonnollisesti sosiaalinen eläin.
Vain pienellä etupiirillä on tarvetta erottaa ihmiset toisistaan(esim rasismi,kapitalismi ja kiihkouskovaiset) jotka lokeroimalla ihmisiä luovat tarpeettomia,eriarvoistavia ja eksyttäviä harhakäsityksiä jotka taas ovat pitkässä juoksussa erittäin vahingollisia.
Raamattu-usko pohjaa osaltaan toiveesen, ettei meidän tarvitsisi itse ottaa täyttä vastuuta teoistamme, kun olemme pahoja jo luonnostaan, ja että tekomme olisi mukamas ennalta sovitettuja.
Uskoon tuloon ei liity mitään suurta oivallusta, vaan useimmiten se on seurausta pitkäaikaisesta masennuksesta, pahasta teosta, tai raamatun tarinat on muuten vaan onnistuneet syyllistämään ja johtamaan ihmisen umpikujaan.Jos todella haluaa tietää jotain, ei voi uskoa kaiken yksinkertaistavaan raamattuun, vaan tutkii myös toisia uskontoja ja tieteitä. Kaikissa niissä on vilpitön pyrkimys totuuteen.
Ainoana ratkaisumallina tähän tarjotaankin uskoontuloa, ja terve maalaisjärki onkin julistettu pannaan.
Tietysti siksi, että historiantutkimus onkin pystynyt selvittämään raamatun tekstien taustan ja löytänyt raamatusta paljon epätotuuksia.
Pelkkä logiikkakin riittää raamatun tarinoiden typeryyden selvittämiseen, joten on luonnollista paeta uskon taakse; sitähän ei voi sinänsä kumota
(uskoa!).
Meille onkin pikkuhiljaa ottanut valtaa tällainen "kepulikulttuuri" josta perustason yhteisöllisyys on kateissa ja siksi kristillisillä yhteisöillä onkin niin otollinen maaperä.
Kristinuskolla onkin suuri osuus tässä yhteisöllisyyksien hajotuksessa myös täällä suomessa; muualta tulleet ajatussuuntaukset määräsivät mm. täällä suomessa n.2000 ihmistä tapettavaksi noitina, ja lukematon määrä meidän esi-isistä on riutunut mielivallan kohteena jalkapuussa ja maksaneet veroja kirkolle, jota eivät ole edes halunneet.
Millähän senkin voisi selittää, että raamattu on maailman verisin kirja, ja samalla muka jumalaisen pyhä?
Onkohan raamatun jumala todellisuudessa piruakin pahempi
Kukaan ei ole tullut kertomaan, kuinka meidän todellisuudessa käy kuoltuamme, ja kuitenkin juuri uskovaiset yhtäkkiä uskoon tulon jälkeen sen meille sitten tietävät jostain kumman syystä kuvailla.
Ihmettelen itse suuresti sitä tarvetta selittää kuolemanjälkeistä, vaikka pidän itseäni jonkin sortin uskovaisena, mutta minulle sitä ei ole tullut.
Minulle riittääkin, että elän tämän elämäni niin hyvin, kuin pystyn, ja minulle tapahtuu juuri niinkuin tapahtuu riippumatta jonkun ahdistavista helvetillisistä ja saatanallisista säkeistä.
Uskon sitäpaitsi että ihminen on luonnollisesti sosiaalinen eläin.
Vain pienellä etupiirillä on tarvetta erottaa ihmiset toisistaan(esim rasismi,kapitalismi ja kiihkouskovaiset) jotka lokeroimalla ihmisiä luovat tarpeettomia,eriarvoistavia ja eksyttäviä harhakäsityksiä jotka taas ovat pitkässä juoksussa erittäin vahingollisia.
Raamattu-usko pohjaa osaltaan toiveesen, ettei meidän tarvitsisi itse ottaa täyttä vastuuta teoistamme, kun olemme pahoja jo luonnostaan, ja että tekomme olisi mukamas ennalta sovitettuja.
Uskoon tuloon ei liity mitään suurta oivallusta, vaan useimmiten se on seurausta pitkäaikaisesta masennuksesta, pahasta teosta, tai raamatun tarinat on muuten vaan onnistuneet syyllistämään ja johtamaan ihmisen umpikujaan.Jos todella haluaa tietää jotain, ei voi uskoa kaiken yksinkertaistavaan raamattuun, vaan tutkii myös toisia uskontoja ja tieteitä. Kaikissa niissä on vilpitön pyrkimys totuuteen.
Ainoana ratkaisumallina tähän tarjotaankin uskoontuloa, ja terve maalaisjärki onkin julistettu pannaan.
Tietysti siksi, että historiantutkimus onkin pystynyt selvittämään raamatun tekstien taustan ja löytänyt raamatusta paljon epätotuuksia.
Pelkkä logiikkakin riittää raamatun tarinoiden typeryyden selvittämiseen, joten on luonnollista paeta uskon taakse; sitähän ei voi sinänsä kumota
(uskoa!).
Meille onkin pikkuhiljaa ottanut valtaa tällainen "kepulikulttuuri" josta perustason yhteisöllisyys on kateissa ja siksi kristillisillä yhteisöillä onkin niin otollinen maaperä.
Kristinuskolla onkin suuri osuus tässä yhteisöllisyyksien hajotuksessa myös täällä suomessa; muualta tulleet ajatussuuntaukset määräsivät mm. täällä suomessa n.2000 ihmistä tapettavaksi noitina, ja lukematon määrä meidän esi-isistä on riutunut mielivallan kohteena jalkapuussa ja maksaneet veroja kirkolle, jota eivät ole edes halunneet.
Millähän senkin voisi selittää, että raamattu on maailman verisin kirja, ja samalla muka jumalaisen pyhä?
Onkohan raamatun jumala todellisuudessa piruakin pahempi
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Meille onkin pikkuhiljaa ottanut valtaa tällainen "kepulikulttuuri" josta perustason yhteisöllisyys on kateissa ja siksi kristillisillä yhteisöillä onkin niin otollinen maaperä."
Ihminen on siitä omituinen otus, että se liitetään tai se liittyy aina johonkin yhteisöön. Se on kummallista!
Haluan olla irrallinen, mutta mukana. Miten se voi onnistua niin, ettei ulkopuolelta määritellä mikä minä olen. Kuka nyt sanoo mikä minä olen?
"Minä olen. Olen Minä"
Kuulut yhteisöön nimeltä ihmiset; ei mihkään mehiläisyhdyskuntaan; tarkoitin että ihmisten on ollut joissain tilanteissa pakon sanelemana muodostettava yhteisöjä selviytyäkseen.
Meillä oli suomen oloihin sopeutunut paikalliskulttuuri(yhteisö), joka on tuhottu juutalaispakanoiden palmuhelvetti-kulttuuriyhteisön toimesta.
Muuten koko raamattua ei olisi voitu edes tuoda tänne!
Tästä ulkopuolisesta vieraasta kulttuurista seurauksena meillä on nyt riistokapitalistinen cocacola kertakäyttökulttuuri ja olemme monellatapaa pahasti hukassa.
Se että meitä luokitellan ulkopuolelta kuvaa juuri sitä, ettei meillä ole enää omaa luonnollista yhteisöllistä omista tarpeista lähtevää kulttuuria, vaan kaikki vetää omiin suuntiinsa ilman suvaitsevaisuutta.
Tarvitsemme rakkautta, emme uskontoa!
Vastasit kuten halusinkin.