Perheenyhdistäminen vaikeutui? Ehkä ei sittenkään.

"Perheidenyhdistämisten määrä kasvussa
HENRIPEKKA KALLIO
Ulkomaalaisia koskevien perheenyhdistämisten määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä ja määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna ensi kertaa yli 10 000 perheenyhdistämispäätöstä. Niistä yli 80 prosenttia oli myönteisiä.

– Suomi kansainvälistyy. Puolisoita tulee todennäköisesti koko ajan enemmän ulkomailta. Myös myönteiset turvapaikkapäätökset poikivat pienellä viiveellä perheenyhdistämisiä, kuvailee sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio .

Eritoten kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenyhdistämiset lisääntyivät viime vuonna, kun maahan tulleet monet irakilaiset alkoivat saada turvapaikkapäätöksiä. Vain myönteisen päätöksen saanut voi ryhtyä perheenkokoajaksi.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna vajaat 2 700 kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä koskevaa perheenyhdistämispäätöstä. Määrä jäi Maahanmuuttoviraston ennakoimaa 3 000 – 3 500 pienemmäksi.

Perheenyhdistämiset nousivat keskusteluun toissa vuonna, kun hallitus kiristi niiden ehtoja.

Lakia muutettiin niin, että toissijaisista tai tilapäistä suojelua saavien vanhojenkin perheenjäsenten on täytettävä toimeentuloedellytys. Aiemmin vaatimus koski vain niin sanottuja uusia perheitä, eli vaikkapa avioliittoja, jotka on solmittu vasta sen jälkeen, kun perheenkokoaja on saapunut Suomeen.

Toimeentuloedellytys ulotettiin koskemaan myös kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden vanhoja perheenjäseniä, jos näiden perheenyhdistämishakemuksia ei panna vireille kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä tai pakolaisstatuksen tiedoksi saamisesta.

Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheeltä vaaditaan Maahanmuuttoviraston ”suuntaa-antavan” taulukon mukaan 2 600 euron kuukausittaiset nettotulot. Tulorajojen täyttäminen tekisi tiukkaa monelle ikänsä Suomessa asuneellekin perheelle.

Vuorion mielestä perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisella ei ollut suurta vaikutusta, koska turvapaikanhakijoille jätettiin kolme kuukautta aikaa käynnistää perheenyhdistäminen ilman tulorajoja.

– Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenkokoajien perheenyhdistämishakemukset lisääntyivät viime vuonna 58 prosenttia. Niin sanotulla kiristyksellä ei näkemykseni mukaan ollut kauheasti merkitystä.

Toissijaista suojelua voidaan myöntää määräaikaisesti, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kidutus, teloitus tai vastaava vaara. Tilapäistä suojelua voidaan antaa lyhytaikaisesti esimerkiksi ympäristökatastrofin aiheuttaman joukkopaon osallisille.

Suomalaiset jätettiin keväällä 2016 lain kiristyksen ulkopuolelle, mutta hallitus aikoi myöhemmin arvioida, pitäisikö toimeentuloedellytys ulottaa koskemaan myös suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. Hallitus linjasi sittemmin, ettei näin tehdä.

Muissa pohjoismaissa tulorajat koskevat yhtä lailla maahanmuuttajia ja kantaväestöä. "
Tulorajat ovat kovat, mutta niitä ei käytännössä tarvitse noudattaa. Miksiköhän tuo kolmen kuukauden raja tuossa kummittelee? Kai siksi, että kaikki saavat tulla niin kuin tahtovat, ilman ansiovelvollisuutta.
1107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kasvun kauhava, kyllä teillä kelpaa, näyttää olevan yhtä muutosta edessä ja liityminen afrikka-

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuorissa_on_tulevaisuus kirjoitti:

"Perheidenyhdistämisten määrä kasvussa
HENRIPEKKA KALLIO
Ulkomaalaisia koskevien perheenyhdistämisten määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä ja määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna ensi kertaa yli 10 000 perheenyhdistämispäätöstä. Niistä yli 80 prosenttia oli myönteisiä.

– Suomi kansainvälistyy. Puolisoita tulee todennäköisesti koko ajan enemmän ulkomailta. Myös myönteiset turvapaikkapäätökset poikivat pienellä viiveellä perheenyhdistämisiä, kuvailee sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio .

Eritoten kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenyhdistämiset lisääntyivät viime vuonna, kun maahan tulleet monet irakilaiset alkoivat saada turvapaikkapäätöksiä. Vain myönteisen päätöksen saanut voi ryhtyä perheenkokoajaksi.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna vajaat 2 700 kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä koskevaa perheenyhdistämispäätöstä. Määrä jäi Maahanmuuttoviraston ennakoimaa 3 000 – 3 500 pienemmäksi.

Perheenyhdistämiset nousivat keskusteluun toissa vuonna, kun hallitus kiristi niiden ehtoja.

Lakia muutettiin niin, että toissijaisista tai tilapäistä suojelua saavien vanhojenkin perheenjäsenten on täytettävä toimeentuloedellytys. Aiemmin vaatimus koski vain niin sanottuja uusia perheitä, eli vaikkapa avioliittoja, jotka on solmittu vasta sen jälkeen, kun perheenkokoaja on saapunut Suomeen.

Toimeentuloedellytys ulotettiin koskemaan myös kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden vanhoja perheenjäseniä, jos näiden perheenyhdistämishakemuksia ei panna vireille kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä tai pakolaisstatuksen tiedoksi saamisesta.

Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheeltä vaaditaan Maahanmuuttoviraston ”suuntaa-antavan” taulukon mukaan 2 600 euron kuukausittaiset nettotulot. Tulorajojen täyttäminen tekisi tiukkaa monelle ikänsä Suomessa asuneellekin perheelle.

Vuorion mielestä perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisella ei ollut suurta vaikutusta, koska turvapaikanhakijoille jätettiin kolme kuukautta aikaa käynnistää perheenyhdistäminen ilman tulorajoja.

– Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenkokoajien perheenyhdistämishakemukset lisääntyivät viime vuonna 58 prosenttia. Niin sanotulla kiristyksellä ei näkemykseni mukaan ollut kauheasti merkitystä.

Toissijaista suojelua voidaan myöntää määräaikaisesti, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kidutus, teloitus tai vastaava vaara. Tilapäistä suojelua voidaan antaa lyhytaikaisesti esimerkiksi ympäristökatastrofin aiheuttaman joukkopaon osallisille.

Suomalaiset jätettiin keväällä 2016 lain kiristyksen ulkopuolelle, mutta hallitus aikoi myöhemmin arvioida, pitäisikö toimeentuloedellytys ulottaa koskemaan myös suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. Hallitus linjasi sittemmin, ettei näin tehdä.

Muissa pohjoismaissa tulorajat koskevat yhtä lailla maahanmuuttajia ja kantaväestöä. "
Tulorajat ovat kovat, mutta niitä ei käytännössä tarvitse noudattaa. Miksiköhän tuo kolmen kuukauden raja tuossa kummittelee? Kai siksi, että kaikki saavat tulla niin kuin tahtovat, ilman ansiovelvollisuutta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu