Onko jollakin talossaan lattialämmitys, ja lattiapintana toimii rehellinen lakattulauta?
Kuinka paksun laudan voi lattialämmityksen päälle laittaa?
Kuinka paksun laudan voi lattialämmityksen päälle laittaa?
Lattialämmitys+Puulattia
SimoSanteri
152351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
vastaan 27 mm
Laita sitten sähkölattialämmitys yhdistelmäantureilla (ilma-anturi ja lattia-anturi)ja säädä lattian max pintalämpötila 27 asteeseen niin lankkulattiasi ei rakoile.
Jos laitat minkä tahansa vesikiertoisen lattialämmityksen niin lattiasi rakoilee varmasti, niihin kun ei ole saatavilla yhdistelmäanturointia.
No kun on tulossa vesikiertoinen lämmitys....
Lattiat ajattelin tehdä koivusta, jos sillä materiaalilla on mitään merkitystä...
Millä se voi ruveta rakoilemaan, jos laudat kuivattaa kunnolla?
kun huolehdit että lankut ovat kuivia ja pysyvät kuivina, niin ei tule mitää rakoiluja oli lämmitys mikä tahansa!
Laudan kuivattaminen vain viivästyttää rakoilemista, puu imee kosteutta itseensä kun kesällä sattuu kuuma ja kostea keli eikä lattiaa lämmitetä ollenkaan (silloin lattiassa alempi höyrynpaine).
Lattia turpoaa ja liikkuu vaikka se olisi millä konstilla naulattu tai ruuvattu.
Sitten tulee kuiva talvikeli ja lattia ylikuumenee kun sen pintalämpötilaa ei hallita/ei pintalämpötilan rajoitusta vaan suntista on pakko päästää lämmintä riittävän lämmitystehon takaamiseksi ja säädön tarkkuus on säälittävä sähkölämmitykseen verrattuna.
Silloin lattiassa korkeampi höyrynpaine ja lattia kutistuu, naps naps.
tarkoitetun termostaatin. Pistät vain magneettiventtiilin putkeen(jakotukkiin). siihen mistä menisi piuhat lattiakaapelille laitat piuhat mankkuventtiilille. (Tai siis homman tekee sähkäri)
Mistä se lattia tietää että alla on juuri vesikiertoinen lämmitys eikä sähkökaapeli? Eikö sähkölla laudat kuivu?
Hyvä idea mutta sähkölämmitteisen ja vesikiertoisen säätöperiaate eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Sähkölämmitteisessä tehoa säädetään huonekohtaisesti kytkemällä sähkö vastukseen päälle ja pois sopivassa rytmissä niin että tuloksena on tasainen lämpötila.
Vesikiertoisessa kiertoveden (menoveden) lämpötilaa säädetään ulkoilman funktiona, vesi kiertää koko ajan. Huoneissa olevat termostaatit (vesikiertosysteemit) eivät ole säätimiä vaan rajoittimia, kyseessä ei siis ole huonekohtainen säätö vaan huonekohtainen rajoitus koska vesikiertoisen termostaatit eivät kykene lisäämään tehoa vaan ainoastaan rajoittamaan sitä.
Ainoa laite vesikiertosysteemissä jota voidaan kutsua säätimeksi on sunttimoottoriohjain lämmönlähteen yhteydessä, se siis myös kykenee nostamaan tehoa.
Sähkölattialämmitykseen suunnitellut yhdistelmäanturoinnilla varustetut itseoppivat huonetermostaatit on suunniteltu toimimaan on/off
säätöperiaatteella ja niin että lämmönlähteestä saadaan aina vakioteho.(vastuksessahan on aina tietty vakioteho).
Vakioteho ja on/off periaatteella toimivia on näköjään pystytty tekemään ja sellaista varmaan tarkoititkin mutta vesikiertoisessa tarvitaan se sunttimoottorisäädin joka taasen aiheuttaa sen että teho ei ole vakio vaan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaisesti säätimen näkökulmasta katsottuna täysin ennalta arvaamattomasti.
Jos tällaiseen laittaa itseoppivan on/off periaatteella toimivan termostaatin on seurauksena se että termostaatti lämmittää ihan mitä sattuu ja sen säätöalgorytmi lopuksi jumiutuu ja termostaatin saa heittää lopuksi menemään, sitä on kuulemma jo kokeiltukkin.
yhdistelmä termostaattia, älytermostaatin sijaan?
voi voi masa pieni!
Vaikka sinulla onkin sähkölämmitys, niin etpä tiedä vesikierrosta mitään!!!
Älä sielä voivottele vaan kerro miten jos tiedät paremmin, muutoin mielipiteesi on arvoton.
Eläppä laita mitään ulkoilma-antureita sotkemaan termostaattien toimintaa.
milläs meinasit ohjata sen menoveden lämpötilan niin et lattialämmitysputket kestää
jos et ymmärrä stuntin ja termostaatin toimintaa, niin laitappa sähkölämmitys!
moi, taitaa olla niin ettei muita lautalattiaan sopivia järjestelmiä ole kuin wirsbolla, ja niiden papereissa muistaakseni lukee laudan max paksuudeksi 28 mm.
puulattian alle, kunhan huolehtii, että veden lämpötila pysyy tasaisena ja alhaisena. Lisäksi lattialaudan paksuus on rajallinen yli yleensä max 28 mm mielellään ohuempi.
Ongelmia ovat suuret lämpimällä vedellä toimivat putket ja termostaatit, jotka katkovat virtausta eli lämpötila vaihtuu, jolloin kuivumista voi tapahtua (piippuu syklistä ja lämpötilaeroista).
Yösähkölämmitys aiheuttaa rakoja lautaan, koska vuorokausisykli on liian lyhyt puun kosteusmuutoksille (hystereesi).