Onko jollakin talossaan lattialämmitys, ja lattiapintana toimii rehellinen lakattulauta?
Kuinka paksun laudan voi lattialämmityksen päälle laittaa?
Lattialämmitys+Puulattia
SimoSanteri
15
2338
Vastaukset
- ööööööööööööööö
vastaan 27 mm
- Masa
Laita sitten sähkölattialämmitys yhdistelmäantureilla (ilma-anturi ja lattia-anturi)ja säädä lattian max pintalämpötila 27 asteeseen niin lankkulattiasi ei rakoile.
Jos laitat minkä tahansa vesikiertoisen lattialämmityksen niin lattiasi rakoilee varmasti, niihin kun ei ole saatavilla yhdistelmäanturointia. - SimoSanteri
Masa kirjoitti:
Laita sitten sähkölattialämmitys yhdistelmäantureilla (ilma-anturi ja lattia-anturi)ja säädä lattian max pintalämpötila 27 asteeseen niin lankkulattiasi ei rakoile.
Jos laitat minkä tahansa vesikiertoisen lattialämmityksen niin lattiasi rakoilee varmasti, niihin kun ei ole saatavilla yhdistelmäanturointia.No kun on tulossa vesikiertoinen lämmitys....
Lattiat ajattelin tehdä koivusta, jos sillä materiaalilla on mitään merkitystä...
Millä se voi ruveta rakoilemaan, jos laudat kuivattaa kunnolla? - hätää
SimoSanteri kirjoitti:
No kun on tulossa vesikiertoinen lämmitys....
Lattiat ajattelin tehdä koivusta, jos sillä materiaalilla on mitään merkitystä...
Millä se voi ruveta rakoilemaan, jos laudat kuivattaa kunnolla?kun huolehdit että lankut ovat kuivia ja pysyvät kuivina, niin ei tule mitää rakoiluja oli lämmitys mikä tahansa!
- Masa
hätää kirjoitti:
kun huolehdit että lankut ovat kuivia ja pysyvät kuivina, niin ei tule mitää rakoiluja oli lämmitys mikä tahansa!
Laudan kuivattaminen vain viivästyttää rakoilemista, puu imee kosteutta itseensä kun kesällä sattuu kuuma ja kostea keli eikä lattiaa lämmitetä ollenkaan (silloin lattiassa alempi höyrynpaine).
Lattia turpoaa ja liikkuu vaikka se olisi millä konstilla naulattu tai ruuvattu.
Sitten tulee kuiva talvikeli ja lattia ylikuumenee kun sen pintalämpötilaa ei hallita/ei pintalämpötilan rajoitusta vaan suntista on pakko päästää lämmintä riittävän lämmitystehon takaamiseksi ja säädön tarkkuus on säälittävä sähkölämmitykseen verrattuna.
Silloin lattiassa korkeampi höyrynpaine ja lattia kutistuu, naps naps. - ilmari-pienellä
SimoSanteri kirjoitti:
No kun on tulossa vesikiertoinen lämmitys....
Lattiat ajattelin tehdä koivusta, jos sillä materiaalilla on mitään merkitystä...
Millä se voi ruveta rakoilemaan, jos laudat kuivattaa kunnolla?tarkoitetun termostaatin. Pistät vain magneettiventtiilin putkeen(jakotukkiin). siihen mistä menisi piuhat lattiakaapelille laitat piuhat mankkuventtiilille. (Tai siis homman tekee sähkäri)
Mistä se lattia tietää että alla on juuri vesikiertoinen lämmitys eikä sähkökaapeli? Eikö sähkölla laudat kuivu? - Masa
ilmari-pienellä kirjoitti:
tarkoitetun termostaatin. Pistät vain magneettiventtiilin putkeen(jakotukkiin). siihen mistä menisi piuhat lattiakaapelille laitat piuhat mankkuventtiilille. (Tai siis homman tekee sähkäri)
Mistä se lattia tietää että alla on juuri vesikiertoinen lämmitys eikä sähkökaapeli? Eikö sähkölla laudat kuivu?Hyvä idea mutta sähkölämmitteisen ja vesikiertoisen säätöperiaate eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Sähkölämmitteisessä tehoa säädetään huonekohtaisesti kytkemällä sähkö vastukseen päälle ja pois sopivassa rytmissä niin että tuloksena on tasainen lämpötila.
Vesikiertoisessa kiertoveden (menoveden) lämpötilaa säädetään ulkoilman funktiona, vesi kiertää koko ajan. Huoneissa olevat termostaatit (vesikiertosysteemit) eivät ole säätimiä vaan rajoittimia, kyseessä ei siis ole huonekohtainen säätö vaan huonekohtainen rajoitus koska vesikiertoisen termostaatit eivät kykene lisäämään tehoa vaan ainoastaan rajoittamaan sitä.
Ainoa laite vesikiertosysteemissä jota voidaan kutsua säätimeksi on sunttimoottoriohjain lämmönlähteen yhteydessä, se siis myös kykenee nostamaan tehoa.
Sähkölattialämmitykseen suunnitellut yhdistelmäanturoinnilla varustetut itseoppivat huonetermostaatit on suunniteltu toimimaan on/off
säätöperiaatteella ja niin että lämmönlähteestä saadaan aina vakioteho.(vastuksessahan on aina tietty vakioteho).
Vakioteho ja on/off periaatteella toimivia on näköjään pystytty tekemään ja sellaista varmaan tarkoititkin mutta vesikiertoisessa tarvitaan se sunttimoottorisäädin joka taasen aiheuttaa sen että teho ei ole vakio vaan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaisesti säätimen näkökulmasta katsottuna täysin ennalta arvaamattomasti.
Jos tällaiseen laittaa itseoppivan on/off periaatteella toimivan termostaatin on seurauksena se että termostaatti lämmittää ihan mitä sattuu ja sen säätöalgorytmi lopuksi jumiutuu ja termostaatin saa heittää lopuksi menemään, sitä on kuulemma jo kokeiltukkin. - ilmari-pienellä
Masa kirjoitti:
Hyvä idea mutta sähkölämmitteisen ja vesikiertoisen säätöperiaate eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Sähkölämmitteisessä tehoa säädetään huonekohtaisesti kytkemällä sähkö vastukseen päälle ja pois sopivassa rytmissä niin että tuloksena on tasainen lämpötila.
Vesikiertoisessa kiertoveden (menoveden) lämpötilaa säädetään ulkoilman funktiona, vesi kiertää koko ajan. Huoneissa olevat termostaatit (vesikiertosysteemit) eivät ole säätimiä vaan rajoittimia, kyseessä ei siis ole huonekohtainen säätö vaan huonekohtainen rajoitus koska vesikiertoisen termostaatit eivät kykene lisäämään tehoa vaan ainoastaan rajoittamaan sitä.
Ainoa laite vesikiertosysteemissä jota voidaan kutsua säätimeksi on sunttimoottoriohjain lämmönlähteen yhteydessä, se siis myös kykenee nostamaan tehoa.
Sähkölattialämmitykseen suunnitellut yhdistelmäanturoinnilla varustetut itseoppivat huonetermostaatit on suunniteltu toimimaan on/off
säätöperiaatteella ja niin että lämmönlähteestä saadaan aina vakioteho.(vastuksessahan on aina tietty vakioteho).
Vakioteho ja on/off periaatteella toimivia on näköjään pystytty tekemään ja sellaista varmaan tarkoititkin mutta vesikiertoisessa tarvitaan se sunttimoottorisäädin joka taasen aiheuttaa sen että teho ei ole vakio vaan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaisesti säätimen näkökulmasta katsottuna täysin ennalta arvaamattomasti.
Jos tällaiseen laittaa itseoppivan on/off periaatteella toimivan termostaatin on seurauksena se että termostaatti lämmittää ihan mitä sattuu ja sen säätöalgorytmi lopuksi jumiutuu ja termostaatin saa heittää lopuksi menemään, sitä on kuulemma jo kokeiltukkin.yhdistelmä termostaattia, älytermostaatin sijaan?
- jeps
Masa kirjoitti:
Hyvä idea mutta sähkölämmitteisen ja vesikiertoisen säätöperiaate eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Sähkölämmitteisessä tehoa säädetään huonekohtaisesti kytkemällä sähkö vastukseen päälle ja pois sopivassa rytmissä niin että tuloksena on tasainen lämpötila.
Vesikiertoisessa kiertoveden (menoveden) lämpötilaa säädetään ulkoilman funktiona, vesi kiertää koko ajan. Huoneissa olevat termostaatit (vesikiertosysteemit) eivät ole säätimiä vaan rajoittimia, kyseessä ei siis ole huonekohtainen säätö vaan huonekohtainen rajoitus koska vesikiertoisen termostaatit eivät kykene lisäämään tehoa vaan ainoastaan rajoittamaan sitä.
Ainoa laite vesikiertosysteemissä jota voidaan kutsua säätimeksi on sunttimoottoriohjain lämmönlähteen yhteydessä, se siis myös kykenee nostamaan tehoa.
Sähkölattialämmitykseen suunnitellut yhdistelmäanturoinnilla varustetut itseoppivat huonetermostaatit on suunniteltu toimimaan on/off
säätöperiaatteella ja niin että lämmönlähteestä saadaan aina vakioteho.(vastuksessahan on aina tietty vakioteho).
Vakioteho ja on/off periaatteella toimivia on näköjään pystytty tekemään ja sellaista varmaan tarkoititkin mutta vesikiertoisessa tarvitaan se sunttimoottorisäädin joka taasen aiheuttaa sen että teho ei ole vakio vaan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaisesti säätimen näkökulmasta katsottuna täysin ennalta arvaamattomasti.
Jos tällaiseen laittaa itseoppivan on/off periaatteella toimivan termostaatin on seurauksena se että termostaatti lämmittää ihan mitä sattuu ja sen säätöalgorytmi lopuksi jumiutuu ja termostaatin saa heittää lopuksi menemään, sitä on kuulemma jo kokeiltukkin.voi voi masa pieni!
Vaikka sinulla onkin sähkölämmitys, niin etpä tiedä vesikierrosta mitään!!! - Masa
jeps kirjoitti:
voi voi masa pieni!
Vaikka sinulla onkin sähkölämmitys, niin etpä tiedä vesikierrosta mitään!!!Älä sielä voivottele vaan kerro miten jos tiedät paremmin, muutoin mielipiteesi on arvoton.
- jeps
Masa kirjoitti:
Älä sielä voivottele vaan kerro miten jos tiedät paremmin, muutoin mielipiteesi on arvoton.
Eläppä laita mitään ulkoilma-antureita sotkemaan termostaattien toimintaa.
- voi voi voi
jeps kirjoitti:
Eläppä laita mitään ulkoilma-antureita sotkemaan termostaattien toimintaa.
milläs meinasit ohjata sen menoveden lämpötilan niin et lattialämmitysputket kestää
- jeps
voi voi voi kirjoitti:
milläs meinasit ohjata sen menoveden lämpötilan niin et lattialämmitysputket kestää
jos et ymmärrä stuntin ja termostaatin toimintaa, niin laitappa sähkölämmitys!
- vinkkeli
moi, taitaa olla niin ettei muita lautalattiaan sopivia järjestelmiä ole kuin wirsbolla, ja niiden papereissa muistaakseni lukee laudan max paksuudeksi 28 mm.
- voidaan toteuttaa
puulattian alle, kunhan huolehtii, että veden lämpötila pysyy tasaisena ja alhaisena. Lisäksi lattialaudan paksuus on rajallinen yli yleensä max 28 mm mielellään ohuempi.
Ongelmia ovat suuret lämpimällä vedellä toimivat putket ja termostaatit, jotka katkovat virtausta eli lämpötila vaihtuu, jolloin kuivumista voi tapahtua (piippuu syklistä ja lämpötilaeroista).
Yösähkölämmitys aiheuttaa rakoja lautaan, koska vuorokausisykli on liian lyhyt puun kosteusmuutoksille (hystereesi).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi463098Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs462901100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es502515Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo512486Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks322106Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa581860- 451769
Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä431626- 481562
- 261371