Pythagoras ja skalaaritulo

Robotski

Kahden vektorin kertolaskua, tai tuloa pikemminkin, nimitetään skalaarituloksi. Se on nolla, jos vektorit ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa verrattuna.

Pythagoraan lausekkeen mukaan hypotenuusa toiseen on kateettien neliöiden summa.
Menikö oikein tähän asti?

Sitten seuraa kysymys. Tunteeko kukaan matematiikan historiaa niin tarkkaan, että voisi ottaa kantaa: muodostiko Pythagoras lausekkeensa nimenomaan skalaaritulon kautta?

Eikö kolmion sivuja voi ajatella vektoreiksi, ja saadaan algebrallisesti laskien (a b)^2 lausekkeen kautta mm. skalaaritulo 2ab, joka osoittautuu nollaksi, ja sitten jää a^2 b^2. Tälläkö tavalla Pythagoras muodosti kaavansa, vai miten? Empiirisesti mittausten perusteellako - piirtelemällä suorakulmaisia kolmioita, ja päättelemällä sitten mittaustuloksista yleistyksen, että hypotenuusa on aina tietyn mittainen suhteessa kateetteihin?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pythagoraan_lause
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pistetulo
http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/vektorit/vekto07.htm
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/mp/4vektorit/tkapp/luku-3-2:file/download/dd1681b01956b91d8724e44c34847fc1db55c4dc/Vektorit_MAA5_LUKU3.2.pdf

9

186

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KVäisälä.vaan

      Ei ole pakko ajatella sinne päinkään, mitä kysyt vaan tavallista perusgeometriaa vaan:
      Pythagoraan lauseen yksi perinteinen todistus:
      Olkoon suorakulmainen kolmio sivut a,b, hypotenuusa c. Piirretään hypotenuusaa kohti korkeusjana, joka jakaa c:n osiin p ja q niin että c=p q.
      Yhdenmuotoisista kolmioista suhteet c:a=a:p ja c:b=b:q, josta a^2=cp,b^2=cq, joten
      a^2 b^2=cp cq=c(p q)=c^2

      Eli pelkällä geometrialla on pärjätty, periaatteessa vaikka läpi historian; Juutuubista löytyy leikkaa/liimaa juttuja ja kai ne virallisestakin todistuksesta käy kun vaan tekee ne ns.hyvässä järjestyksessä ;)

      Vektorit tuli käsittääkseni koulukirjoihin niihin aikoihin, kun joukko-oppi muoti-ilmiönä peruskoulukokeiluissa meni kiville. Vektorit on formaatti, mitä ilman - taas periaatteessa - koulujutuissa tulisi aivan hyvin laskennoissa toimeen, ne on vaan käytännöllisiä sitten kun pitää laskea ennen käsin tai nyt koneellisesti ohjelmoituna paljon, kuten esim.fysiikassa virtausjuttuja ja sellaisia.
      Vektorit -otsikon alla on eri legopalikoita, esim.pistetulo, eristetty palikoiksi ihan vaan sillä, että sama muodollinen kuvio käytännössä toistuu niin usein, aluksi ei taideta koulukirjoissa sanoakaan, mitä mikin palikka irrallisena havaintomielessä merkkaisi. Joku matemaatikko saattaisi nähdä niissä operaattorin luonnetta siihen suuntaan kuin esim. -merkki tekee summan.

      On vektoreilla matikkahistoriassa pitemmätkin juuret, tietty
      mutta ei Pythagoras liene elementtirakentamisesta kovin perustanut, vaan siihen aikaan tiili tiileltä improvisointi ja viivotin/harppi kuviointi perusteiksi on tuntunut luontaisemmalta.
      Siinäpä vapaata proosaa, joku tietävämpi laittanee linkkejä, jos matematiikan historia kiinnostaa.

    • Robotski

      Itselläni on käsityksiä, että
      - Pythagoraan lausekkeen todistamiseen on runsaasti erilaisia keinoja, mutta
      - ehkä juuri siksi on vaikeaa jälkiviisastella, pääsikö Pythagoras johtopäätökseensä juuri tällä tai jollain muulla tavalla. Ehkä useammalla?

      Näissa väitetään, ettei lauseke ollut Pythagoraan itse keksimää alun perin ollenkaan:
      http://www.opettajah.fi/2016/01/25/pythagoraan-luvut/
      https://matta.hut.fi/matta2/isom/html/pythagor3.html

      On myös Pythagoraan lukuja. Kokonaislukuja, jotka sopivat Pythagoraan lausekkeeseen. Esim. 3^2 4^2 =5^2. Olisiko hyödyllistä tätä asiaa tutkia pidemmälle; missä tällaista tietoa kokonaisluvuista voisi hyödyntää?

      Aiheesta muita linkkejä:
      https://opetus.tv/mab/mab2/pythagoraan-lause/
      https://matematiikkalehtisolmu.fi/2009/kontra_h.pdf

      • Kanootti3

        Yksi käytännönsovellus noille Pythagoraan tripleteille esim. (3,4,5) on että niillä on helppo tehdä suorakulma. Esim, jos tekee narulenkkiin kaksitoista solmua tasavälein, niin kun sen muotoilee kolmioksi, jossa on sivuilla 3, 4 ja 5 solmunväliä, siihen tulee automaattisesti suora kulma. Tämä johtuu siitä, että Pythagoraan lause toimii myös toiseen suuntaan: jos sivut toteuttavat a^2 b^2=c^2, niin kolmio on suorakulmainen.


    • matematiiikko
    • Pythagoras oli aikansa todellinen nero!
      Luulen kuitenkin, että P:n kantavaa lausetta johti pari oivallusta suorakulmaisista kolmioista, ei niinkään vektorialgebra.

      • Esimerkiksi. Jos Ympyrän sisään piirretään kolmio, jonka yksi sivu on 23, toinen 88 ja kolmas 69 astetta, niin mikä on kolmion leikkaaman suurimman palan pinta-alan (sekantin ja kaaren) suhde pienimpään (sekanttiin ja kaareen).

        Osaako joku täällä ratkaista asian ilman analyysia, siis pelkästään geometrisin perustein, kuten Pythagoras?


    • Robotski

      En pidä mahdottomana, etteikö jossain muinaisessa kulttuurissa olisi voitu käyttää esim. vektorilaskentaa, mutta sitten tiedon kadota kulttuuriperinnöstä pois joksikin aikaa, jostain syystä (sodat, nälänhädät, luonnonmullistukset, epidemiat), ja sitten on voitu keksiä samaa uudelleen. Olihan joskus jotain kulttuuria muinaisilla egyptiläisillä, inkoilla, intialaisilla, jne. Kyseenalaista, onko kaikkia muinaisia keksintöjä voitu jäljittää ja dokumentoida jälkikäteen.
      Muinaisilla kreikkalaisilla oli mm. tapa ajatella kuin luvut olisivat etäisyyksiä. Muistuttaa vektoreilla laskemista.

    • Kanootti3
      • Robotski

        Kiitoksia linkistä. Mielenkiintoisia todistuksia.
        Yllättävältä tuntui myös tuo suorakulmaisen särmiön kaava a^2 b^2 c^2 = d^2.
        Mutta tottakai asia on ihan järkeenkäypä. En vain ollut ajatellut aiemmin juuri tuota asiaa.
        Erikoista myös tuo, että Pythagoraan lausetta voisi soveltaa muihinkin pinta-aloihin kuin neliöihin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä sinussa on

      Että tunnen näin syvästi sinua kohtaan
      Ikävä
      52
      3301
    2. Joka päivä olen lukenut

      Lähes kaiken. Ne sanat ja miten olet minut nähnyt. Se sattuu niin syvälle sydämeen. Ehkä vain manipuloit tai jotain. Sil
      Ikävä
      21
      2510
    3. Rakkauteni

      Elämäni suurin sellainen joka ei enää rakasta minua
      Ikävä
      23
      2418
    4. Olet varmaan nalle nyt ilonen ku

      Se A antaa niin paljo ku haluat..
      Ikävä
      40
      2361
    5. J-mies mustassa

      Tiedoxi, että jossain yks nainen kaipaa sua 😉
      Ikävä
      32
      2318
    6. Sanna Marin ja lähestymiskielto

      No just joo. Kaikella sitä pitää saada lööppejä. Taas on joku ohimennen hipaissut pyhää Mariinia.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      138
      2267
    7. Miksi sinua kiinnostaa mitä täällä lukee?

      Käyt täällä ja tiedän sen.
      Ikävä
      40
      2070
    8. Ootko muuten täällä edellee?

      A nainen? En luota suhun ja mokasit testin.
      Ikävä
      28
      1981
    9. Mistä olet eniten

      Pahoittanut mielesi?
      Ikävä
      108
      1822
    10. Pussataanko rakas keväällä

      Jos päästään kahdestaan johonkin? 🥰
      Ikävä
      36
      1795
    Aihe