Valtioneuvoston kanslian linkit on sopivasti sammutettu, vaikka kyseessä on valtion rahoittama tutkimusprojekti sotasurmista.
Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset
Lars Westerlund ............................................................................................................... 97
Lars Westerlund sivulta 97 alkaen
Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
-
Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:
Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".
Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.
Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.
Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.
Ruotsalaissaasta ammutti Viipurissa sadoittain venäläisiä!
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf
Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".
Ennen nuo kaiki Westerlundin toimittamat tutkimukset löytyi netistäkin, mutta nyt 100 -vuotta tapahtumien jälkeen osoitettu kiinnostus tapahtumiin on saanut VNK:n poistamaan tutkimukset kansan saatavilta! Vain osa 1 löytynee enää.
Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 1. sotatapahtumat 1914-17
ISBN 952-5354-43-1, ISSN 0782-6028
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j01-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-1/pdf/fi.pdf
Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 2.1 sotatapahtumat 1918-22
ISBN 952-5354-44-X, ISSN 0782-6028
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
Huvittava havainto kaiken edellämainitun lisäksi on Mannerheimin oleilu Viipurissa NOIN 30.4. - 1.5.1918. Jossain kerrottiin Mannerheimin olleen katsomassa punapäälliköiden teloituksiakin. Hän oli paikalla myöskin niissä juomingeissa, joissa Toivo Kuula kohtasi kuulan.
(VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22, s. 153)
Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset
Lars Westerlund ............................................................................................................... 97
Lars Westerlund sivulta 97 alkaen
Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
-
Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:
Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".
Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.
Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.
Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.
Ruotsalaissaasta ammutti Viipurissa sadoittain venäläisiä!
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf
Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".
Ennen nuo kaiki Westerlundin toimittamat tutkimukset löytyi netistäkin, mutta nyt 100 -vuotta tapahtumien jälkeen osoitettu kiinnostus tapahtumiin on saanut VNK:n poistamaan tutkimukset kansan saatavilta! Vain osa 1 löytynee enää.
Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 1. sotatapahtumat 1914-17
ISBN 952-5354-43-1, ISSN 0782-6028
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j01-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-1/pdf/fi.pdf
Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 2.1 sotatapahtumat 1918-22
ISBN 952-5354-44-X, ISSN 0782-6028
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf
Huvittava havainto kaiken edellämainitun lisäksi on Mannerheimin oleilu Viipurissa NOIN 30.4. - 1.5.1918. Jossain kerrottiin Mannerheimin olleen katsomassa punapäälliköiden teloituksiakin. Hän oli paikalla myöskin niissä juomingeissa, joissa Toivo Kuula kohtasi kuulan.
(VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22, s. 153)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Elja taisi olla aika verenhimoinen ukko, oikea hurman henki ja piru mieheksi!
http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html
Jotkut tosin arvelee asialla olleen silmälasipäisen Kekkosen mutta oliko Kekkosella lasit jo tuolloin? Eljalla oli!
Koska Kekkonen sai silmälasit?
Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.
Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.
Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".
Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174
Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.
Ketä kiinnostaa joidenkin ryssien itkuvirret. Miksi muuten isänmaalliset punikit eivät tappaneet näitä luokkavihollisia, vaikka hallitsivat Viipuria useita kuukausia. Oliko luokkaviholliset pelkästään suomalaisia vanhoja ukkoja.
Punaisten terrori taisi kohdistua vain vittumaisimpiin maanomistajiin ja kenties kauppiaisiin, joille oltiin velkaa.
Mutta eipä kyllä sinänsä paljon kiinnosta muutama harva punaisten ampuma aatelisseniili ja muutama muu vittupää, varmastikin ansaitsivat kohtalonsa.
Venäläiset piti siis jättää henkiin olipa kuka tahansa kyseessä. Viipurissa kostettiin sata vuotta sitten sekä punikeille että näiden isännille venäläisille. Tsaarin virkamiehen perheen jättäminen henkiin ja Karjalan liiton johtajan ampuminen olivat sellaisia tekoja, että jokainen punikki Viipurissa olisi pitänyt siitä hyvästä tappaa. Löfströmillä ei valitettavasti ollut tarpeeksi vaikutusvaltaa antaa sankarpoikien tehdä Viipurista punaisista ja venäläisistä vapaata. Viipurin etnistä tai nooh puhdistusta kannatti Kekkonen. Etnisestä puhdistuksesta ei voida puhua, koska venäläisistä käytännössä kaikki olivat pakolaisia. Viipurissa asui 1897 sata venäläistä.
Punikeille olisi pitänyt myöntää valkoisen ruusun mitali, jos he olisivat ampuneet sinun sukusi niin, että siitä olisi lopullisesti päästy.
Mielisairaita on nimittäin muutenkin ihan tarpeeksi.
Mitä me ollaan puhuttu projisoimisesta. Joko muuten apinan perseestä on löytynyt häntä. Sinähän sanoit, että, evoluutio ei ole totta, koska ihmisellä ei ole häntää.
Punaiset toivat kuoleman. Heti kapinan alussa alkoi siviilien tappaminen. Koliahde, Vihti, Heinjoki ym ym. Punaisten tekemillä murhilla oli sotilaallinen tavoite:pitää valkoisten kannattajat hiljaisina.
Kidutuksiinkin punakaarti syyllistyi.
"Punaisten tekemillä murhilla oli sotilaallinen tavoite:pitää valkoisten kannattajat hiljaisina"
Kas, ihan sama tavoite kun valkoisten tekemillä murhilla, joihin valkoisten ylipäällikkö alaisiaan oikein yllytti kirjallisella käskyllään.
Ja oikeasti Viipurin siivous lopetettiin ryssän upseerin käskystä. Suomea puhuville ei hevosmies vaatinut armoa. Viipurissa ei oikein hyvällä katsottu venäläisiä. Punikkien tultua venäläisiä suojeltiin luokasta riippumatta ja suomalaisia tapettiin. Se oli kaunista kun Kekkonen meni 'perintövihaa' täynnä Viipuriin. Bulatselin teini-ikäiset pojat saatiin kiinni ja onneksi tapettiin.
Punaisten tekemät murhat sijoittuvat pääosin sodan alkuvaiheeseen, etkä voi selittää niitä valkoisten tekemisillä 2 kk myöhemmin.
En ole niin tehnytkään.
Opettele lukemaan, apina, ja jos et ymmärrä lukemaasi, pyydä vaikka äitiäsi selittämään.
Tai pyydä hoitajaltasi vahvempi dementia lääkitys, kun käy vaihtamassa vaippasi.
Viipurissa eivåt tappaneet ainuttakaan venäläistä.
Sinähän se dementialääkkeet tiedät.
En tiedä, kun en ole tutustunut teidän mielenterveyspotilaiden lääkityksiin.
Enkä aio tutustua nytkään. Vedä vaan nappisi naamariisi, että ei kommunistit muiluta sinua yöllä unissasi.
Kajaanin petolauma murhasi säälittä mm. tielleen osuvat venäläiset. Viipurin vallien putsinki oli vertaansa vaikka oleva hurmejuhla.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918#/media/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg
Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174.
Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua ihmistä tai punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918
"Silminnäkijäkuvausten mukaan huhtikuun 29. päivän suuressa teloituksessa vankikulkueen oli johtanut teloituspaikalle tunnistamattomaksi jäänyt silmälasipäinen ”pienenpuoleinen mies”, jonka asetakin hihassa oli Kajaanin sissien tunnus. Majuri Ekström myönsi määränneensä vankien kuljetuksen"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström
"Ekströmin mahdollinen osuus Viipurissa kaupungin valtauksen jälkeen toteutettuihin venäläisten joukkoteloituksiin ei ole täysin selvä. Hän määräsi noin 200 kaupungissa vangittua aseetonta venäläistä kuljetettaviksi Hiekan miinakasarmille"
Lars Westerlund: Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22 Venäläissurmat Suomessa 1914-22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004. 2004.
Lars Westerlund sivulta 97 alkaen:
Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivatjääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."
Tietenkään Westerlund ei mainitse on, että ko Martin Ekström on riikinruotsalainen ja Ruotsissa sotilasarvoltaan reservin kersantti. (Ja joka oli 1930 -luvulla Ruotsissa tunnettu natsi)
Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:
Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
Puhuuko Westerlund pötyä vai mikä tämä Niirasen juttu lahtarin valkopesusta oikein on?
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135310?show=full
"Matti Niirasen pro gradu on henkilöhistoriallinen tutkielma Elja Rihtniemestä. Tutkielmassa selvitetään Rihtniemen vapaus- ja heimosotakokemuksia sekä hänen poliittista ajattelua ja mentaliteettia. Tutkielman painotus on Suomen sisällissodassa, mutta myös muut Rihtniemen elämänvaiheet käydään pääpiirteittäin läpi."
Elja Rihtniemen vapaussotakokemukset sekä toiminta Suomen itsenäisyyden ja heimokansojen puolesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272826
Gradua ei kuitenkaan olekaan saatavilla!
-
"Viipurin valtauksessa Kajaanin sissirykmentti oli mukana reilun yhden vuorokauden ajan, jolloin se otti haltuunsa kaupungin asevarastoja ja vangitsi kaupungin länsipuolella noin 600 punaista. Käytetyn aineiston avulla päädytään tulokseen, että Kajaanin sissirykmentillä ei ollut osallisuutta punaisten ja venäläisten kuolemantuomioiden täytäntöönpanoon Viipurissa tai Varkaudessa. Kajaanin sissirykmentti osallistui myös Haminan valloittamiseen 4.5.1918."
Myös Viipurin valtaukseen osallistuneen Kajaanin Sissi-rykmentin historiikissa todetaan: “Kun valkoiset joukot sitten yöllä 29 p:vää vasten hyökkäsivät kaupunkiin, ei vastustuksesta enää ollut puhettakaan.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti
K. SISSI-R. (KAJAANIN SISSI-RYKMENTTI)
PIIRTEITÄ KAINUUN OSUUDESTA SUOMEN VAPAUSSOTAAN
Kirjoittanut O. STENIJ, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Otto Korpijaakko
UUSINTAPAINOS KAJAANI 1979, KAINUUN SANOMAIN KIRJAPAINO OY
https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Korpijaakko
-
Mainittu Ekström oli Vaasan rykmentin komentaja Martin Ekström.
Mitä Westerlund ei mainitse on, että ko Martin Ekström on riikinruotsalainen. Ylipäänsä maininnat ruotsalaisista puuttuvat sotasurmaraportista ja suomenruotsalaisiakin on mainittu vain yksi punainen. Sen sijaan venäläisiä, puolalaisia, saksalaisia, suomalaisia jne on lukuisia.
Vielä 1931 Martin Ekström oli Vaasan suojeluskunnan päällikkö ja ilmoitti voivansa koota seitsemän suomenruotsalaista pataljoonaa kukistamaan Ruotsissa Ådalissa syntyneitä lakkolevottomuuksia.
30-luvulla Ekström oli ruotsalaisen kansallissosialistisen puolueen johtaja.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström