"Suomen menestyminen johtuu täysin Suomen erinomaisista naapureista, jotka ovat tarpeen tullen puuttuneet asioihin Suomessa ja saattaneet ne oikealle tolalle. "
Naapureista on ollut hyötyä ja haittaa.
"Erityisesti Suomen menestyminen on Venäjän ansiota. Ilman Suomelle vailla mitään syytä myönnettyä autonomiaa suomalaiset eivät olisi voineet säilyttää yhteiskuntajärjestystään ja kehittää sitä edelleen."
Autonomia oli Ruotsilta perityn kulttuurin ja yhteisuntajärjestyksen ansiota.
" Ilman Venäjän toimittamaa viljaa ei 1800-luvun matalan väkiluvun syrjäinen takapajula Suomi olisi teollistunut lainkaan."
Hölynpölyä. Halpa vilja kyllä mahdollisti siirtymisen karjatalouteen sekä voin ja juuston valmistukseen. Teollisuus käynnistyi yrittäjyyden ansiosta. Hyötyä oli myös Venäjän suurista markkinoista ilman tullirajaa.
"Venäjää meistä piti huolta Ruotsi, joka myös hillitsi sotahullujen heimoaatesuomalaisten sotakiimaa 1941-44 ja suositteli rauhan tekemistä toisen naapurin kanssa. Onneksi Suomen johtajat lopulta olivat niin viisaita, että kuuntelivat kokeneempia ja viisaampia."
Ruotsilla ei ollut juuri mitään roolia jatkosodassa. Sen etu oli pysyä sodasta erossa ja välttää tilanne, jossa itänaapuriksi olisi tullut NL.
"Heti sodan päätyttyä Neuvostoliitto palautti länsimaisen demokratian Suomeen ja auttoi Suomea rakentamaan metalliteollisuuttaan ottamalla vastaan sen tuotteita."
Suomi oli länsimainen demokratia vuodesta 1919. NL ei missään vaiheessa.
"Neuvostoliitto kaitsi muutenkin pitämällä taloudelle vahingolliset ihmiset ja puoluleet poissa hallituksista ja niin ihmisten vauraus kasvoi kohisten."
Sotakorvaukset eivät vaurautta kasvattanet, eivätkä muutkaan NL:n tuhotyöt.
Hallitukset Suomi useimmin muodosti NL:n puuttumatta.
Naapureista on ollut hyötyä ja haittaa.
"Erityisesti Suomen menestyminen on Venäjän ansiota. Ilman Suomelle vailla mitään syytä myönnettyä autonomiaa suomalaiset eivät olisi voineet säilyttää yhteiskuntajärjestystään ja kehittää sitä edelleen."
Autonomia oli Ruotsilta perityn kulttuurin ja yhteisuntajärjestyksen ansiota.
" Ilman Venäjän toimittamaa viljaa ei 1800-luvun matalan väkiluvun syrjäinen takapajula Suomi olisi teollistunut lainkaan."
Hölynpölyä. Halpa vilja kyllä mahdollisti siirtymisen karjatalouteen sekä voin ja juuston valmistukseen. Teollisuus käynnistyi yrittäjyyden ansiosta. Hyötyä oli myös Venäjän suurista markkinoista ilman tullirajaa.
"Venäjää meistä piti huolta Ruotsi, joka myös hillitsi sotahullujen heimoaatesuomalaisten sotakiimaa 1941-44 ja suositteli rauhan tekemistä toisen naapurin kanssa. Onneksi Suomen johtajat lopulta olivat niin viisaita, että kuuntelivat kokeneempia ja viisaampia."
Ruotsilla ei ollut juuri mitään roolia jatkosodassa. Sen etu oli pysyä sodasta erossa ja välttää tilanne, jossa itänaapuriksi olisi tullut NL.
"Heti sodan päätyttyä Neuvostoliitto palautti länsimaisen demokratian Suomeen ja auttoi Suomea rakentamaan metalliteollisuuttaan ottamalla vastaan sen tuotteita."
Suomi oli länsimainen demokratia vuodesta 1919. NL ei missään vaiheessa.
"Neuvostoliitto kaitsi muutenkin pitämällä taloudelle vahingolliset ihmiset ja puoluleet poissa hallituksista ja niin ihmisten vauraus kasvoi kohisten."
Sotakorvaukset eivät vaurautta kasvattanet, eivätkä muutkaan NL:n tuhotyöt.
Hallitukset Suomi useimmin muodosti NL:n puuttumatta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.