Ihastutko hitaasti vai nopeasti? Usein vai harvoin

Lisäkysymys: ja mitä sitten TEIT? Miten homma jatkui? Tapahtuiko mitään?

Erittäin hitaasti ja sitäkin harvemmin.

Täh, mä ihastuin syksyllä ja kaupan kassaneitoon tietenkin ja kaikki taphtui vaan yht'äkkiä.
Mitä sit tapahtui, no tietenkin aloin rampata kaupassa lähes joka päivä ja tietenkin sen kassan kautta, jossa ihastus oli.
Varmaan ihastus laitto merkille, kun niin usein tulen hänen kassalleen, mut en vaan muuta voinu.
Ainakin hän minut muistaa ja ehkä myöskin ihastunut, toivon niin.
Jännitti niin paljon, etten muuta uskaltanut sanoa, kuin moi ja perhosia vatsassa.
Meni aikaa, ennekuin uskalsin suutani avata, lähestyä ihastustani ja alkaa juttelemaan , mut viimein rohkaisin mieleni ja aloin juttelemaan.
Siitä on reilu 4 kk aikaa ja jutellaan aina, kun nähdään. Ihastuskin vaikuttaa ilahtuvan, kun minut näkee ja useamman kerran viikossa käyn samassa kaupassa, vain koska ihastus on siellä..
Homma jatkuu ja katsotaan mitä tapahtuu...

Ihastun usein ulkonäköön. Sitä pidemmälle en ole juurikaan päässyt. Olen pitänyt ihastumiset omana tietonani.

Ihastuksia tulee ja menee... ei ne niin suuria tunteita ole ja kun ihmiseen tutustuu paremmin... se ihastuskin saattaa haihtua hetkessä ilmaan. Se siitä sitten, ystävyys voi silti jäädä jäljelle...
Jos tarkoitit rakastumista... niin se onkin jo toinen juttu!
Mä en rakastu kovin usein... käsittääkseni. Olen kohta kolmenkymmenen ja olen rakastunut vain 4 kertaa elämäni aikana mieheen. Muita hullutuksia mulla kyllä riittää... kalastus, metsästys, sienestys, maalaaminen, moottoripyöräily... ja samoilu; lapinhulluus!

Saana ja sen järvi sekä Inari ja sen järvi... niihin vaan jää koukkuun, eikä sitä ymmärrä ennen kuin sen itse kokee... ja se onkin sitten siinä, irti ett pääse.
Tänä vuonna olisi vuorossa käsivarren Lappi...ja sen erämaat pienine tunturi järvineen ja erämajoineen... jos broidi saa helikopteri kyydin järjestymään meille, ees - taas.
Sanoisin ett tuo matka on varmempi tapaus... kuin kohdata mies johon rakastun! Tai tiedä sitä.

Olen ihastunut mieheen joka vitkuttelee eikä anna vastakaikua. En ihastu helposti enkä usein mutta nyt olen ihastunut. Mies on vähän hiljainen eikä kovin puhelias. Mies ei ole mitenkään komea eikä pitkä mutta tosi mukava ja fiksu. Ajattelen että vois olla kivaa seurustella mutta mies ei ota mua tosissaan ehkä siksi että ei usko että kukaan olisi kiinnostunut vaikka sanoin sille.

Muutamia kertoja olen ihastunut, oikeastaan jo rakastunutkin. Vastapuoli vain noteeraa. Heille se ihastuttaminen on vain ammattitaitoa, että saa minut (ja muutkin) tuhlaamaan rahani aivan hukkaan. Näin se vain aina menee: ne enkelit, keijut ja muut nymfomaanit on vain Hollywoodin huijausta.