Tilastosta käy myös ilmi, että kunnat käyttivät keskimäärin 3 060 euroa asukasta kohti sote-palveluiden järjestämiseen. Vähimmillään rahaa kului 2 167 euroa ja enimmillään 5 688 euroa asukasta kohti.
Matalat menot kertovat sekä hoidon toimivuudesta että toisaalta heikosta julkisten palveluiden tasosta. Korkeat menot vastaavasti siitä, että kunta käyttää paljon rahaa asukkaiden terveyteen tai sitten että toiminta on tehotonta.
Palvelutarpeissa oli niin ikään runsaasti eroja. Espoossa palvelujen tarve oli 20 prosenttia pienempi kuin maassa keskimäärin, kun taas Rautavaaralla ja Ristijärvellä 63 prosenttia keskitasoa suurempi.
TOP10 korkeimmat kulut Kunta menot/hlö
Salla 5 688,00
Pelkosenniemi 5 486,00
Ristijärvi 5 263,00
Puolanka 5 229,00
Vesanto 5 111,00
Kivijärvi 5 077,00
Rautavaara 5 047,00
Ylitornio 5 010,00
Sulkava 4 984,00
Pello 4 934,00
Matalat menot kertovat sekä hoidon toimivuudesta että toisaalta heikosta julkisten palveluiden tasosta. Korkeat menot vastaavasti siitä, että kunta käyttää paljon rahaa asukkaiden terveyteen tai sitten että toiminta on tehotonta.
Palvelutarpeissa oli niin ikään runsaasti eroja. Espoossa palvelujen tarve oli 20 prosenttia pienempi kuin maassa keskimäärin, kun taas Rautavaaralla ja Ristijärvellä 63 prosenttia keskitasoa suurempi.
TOP10 korkeimmat kulut Kunta menot/hlö
Salla 5 688,00
Pelkosenniemi 5 486,00
Ristijärvi 5 263,00
Puolanka 5 229,00
Vesanto 5 111,00
Kivijärvi 5 077,00
Rautavaara 5 047,00
Ylitornio 5 010,00
Sulkava 4 984,00
Pello 4 934,00
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suhteessa eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen käytettiin maakunnittain Lapissa ja Pohjanmaalla. Vähiten rahaa käytettiin Etelä-Karjalassa, jossa sote-menot olivat 16 prosenttia matalammat kuin maassa keskimäärin.
Kunnista eniten rahaa käyttivät Utsjoki, Pelkosenniemi, Kittilä, Inari ja Muonio. Vähiten rahaa kului Miehikkälässä, Virolahdella, Kalajoella, Imatralla, Muuramessa ja Kärsämäellä.