Ei me ihmiset ymmärrä ilmastoa, se niin vaihtelee. Siitä puhuminen harhattavasti on kuin keskiajan ihmisille valeita syöttöneet noidat, heitäkin sitten vainottiin, kun rotunsa todettiin huijareiksi, ihan kuin vihreäaate ilmastoon.
Ilmat jakaa 4 -vuodenaikaan, ei kokovuodesta
Kevät ei etene koskaan suoraviivaisena, vaan Suomessa kevätsää on oikullinen.
40 asteen pakkasia ei mitatta Suomessa joka vuosi, vaan keskimäärin joka neljäs talvi lukema jää saavuttamatta. Keskiajan lämpökausi oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. Jo käsite ”keskiaika” on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Sen loivat renessanssihumanistit, joiden minäkeskeinen eetos edellytti ylemmyydentuntoista erontekoa menneeseen. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–800), sydänkeskiaikaan (noin 800–1200) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1200–1500). Suomeen keskiaika tuli vasta rautakauden jälkeen ristiretkien myötä, ja Suomen keskiaika jaetaan varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520).
Miten ilmastotieteilijät käsittää nämä muutokset tuhannen vuoden aikana ja ennen hiilidioksidin nousuja? Eiköhän tämä parin asteen nousu sadan vuoden aikana ole lähinnä tuon kylmän kauden korjausta ja mennään takaisin lämpimään keskiaikaan ja taas muuttuu senkin jälkeen. Muutoksen syynä lienee auringon aktiivisuus ?
Keskiajan lämmin kausi (keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) on nimitys keskiajalla noin vuosina 800–1400 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinneesta verraten lämpimästä ajanjaksosta.
Joidenkin tutkijoidenkaan mukaan keskiajan lämpökausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. Toisaalta asia on erittäin kiistanalainen tiedemaailmassa. Suomessa kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia.
Jos jakaisi 4 -vuodenaikaan;
-joulu -tammi ja helmikuut -talviaikaan.
-maalis, huhti ja toukokuut -kevääseen.
-kesä -heinä ja elokuut -kesään.
-syys -loka ja marraskuut -syksyyn.
Näitä ei voi sekoittaa kokovuoden keskilämmöksi, kun ajanjaksot niin poikkeaa toisistaan.
Alultaan hyvin lämpimiä maaliskuita on koettu mm. vuosina 1961, 1992 ja 1997. Vuonna 1997 alkukuun lämpö vaihtui koko maassa kipakoihin pakkasiin koko loppukuun ajaksi. Sen sijaan vuosien 1961 ja 1992 maaliskuut jatkuivat lämpiminä. Vuoden 1989 ja 1990 koko maaliskuista tuli huippulämpimät loppukuun lämpimien säiden ansiosta. Niin 1989 kuin 1990 kuukauden keskilämpötila oli kautta maan 4 - 5 astetta keskimääräistä korkeampi.
Maaliskuun puolivälissä tyypilliset päivälämpötilat ovat maan etelä- ja länsiosassa nollasta kahteen astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa hieman pakkasen puolella. Ajankohdan poikkeuksellisen lämpimän päivälämpötilan raja on 6 ... 9 astetta Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-Suomessa 4...7 astetta.
Alkukuun ennätys on Ahvenanmaan Getasta 9.3.1961, jolloin vuorokauden ylimmäksi lämpötilaksi siellä mitattiin 13,1 astetta.
”Jokainen löytää historiasta, mitä itse haluaa / jokainen haluaa sitä, mitä itseltä puuttuu / – ja autuaita ovat hengessä köyhät.”
Keskiajan lämmin kausihan on ollut IPCC:lle iso päänsärky ja sitä on yritetty häivyttää lämpötilahistoriasta erilaisilla kikkailuilla. Mutta nyt viimeistään tutkimukset osoittavat ilmaston vaihtelun menneisyydessä olleen luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö.
Ilmat jakaa 4 -vuodenaikaan, ei kokovuodesta
Kevät ei etene koskaan suoraviivaisena, vaan Suomessa kevätsää on oikullinen.
40 asteen pakkasia ei mitatta Suomessa joka vuosi, vaan keskimäärin joka neljäs talvi lukema jää saavuttamatta. Keskiajan lämpökausi oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. Jo käsite ”keskiaika” on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Sen loivat renessanssihumanistit, joiden minäkeskeinen eetos edellytti ylemmyydentuntoista erontekoa menneeseen. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–800), sydänkeskiaikaan (noin 800–1200) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1200–1500). Suomeen keskiaika tuli vasta rautakauden jälkeen ristiretkien myötä, ja Suomen keskiaika jaetaan varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520).
Miten ilmastotieteilijät käsittää nämä muutokset tuhannen vuoden aikana ja ennen hiilidioksidin nousuja? Eiköhän tämä parin asteen nousu sadan vuoden aikana ole lähinnä tuon kylmän kauden korjausta ja mennään takaisin lämpimään keskiaikaan ja taas muuttuu senkin jälkeen. Muutoksen syynä lienee auringon aktiivisuus ?
Keskiajan lämmin kausi (keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) on nimitys keskiajalla noin vuosina 800–1400 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinneesta verraten lämpimästä ajanjaksosta.
Joidenkin tutkijoidenkaan mukaan keskiajan lämpökausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. Toisaalta asia on erittäin kiistanalainen tiedemaailmassa. Suomessa kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia.
Jos jakaisi 4 -vuodenaikaan;
-joulu -tammi ja helmikuut -talviaikaan.
-maalis, huhti ja toukokuut -kevääseen.
-kesä -heinä ja elokuut -kesään.
-syys -loka ja marraskuut -syksyyn.
Näitä ei voi sekoittaa kokovuoden keskilämmöksi, kun ajanjaksot niin poikkeaa toisistaan.
Alultaan hyvin lämpimiä maaliskuita on koettu mm. vuosina 1961, 1992 ja 1997. Vuonna 1997 alkukuun lämpö vaihtui koko maassa kipakoihin pakkasiin koko loppukuun ajaksi. Sen sijaan vuosien 1961 ja 1992 maaliskuut jatkuivat lämpiminä. Vuoden 1989 ja 1990 koko maaliskuista tuli huippulämpimät loppukuun lämpimien säiden ansiosta. Niin 1989 kuin 1990 kuukauden keskilämpötila oli kautta maan 4 - 5 astetta keskimääräistä korkeampi.
Maaliskuun puolivälissä tyypilliset päivälämpötilat ovat maan etelä- ja länsiosassa nollasta kahteen astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa hieman pakkasen puolella. Ajankohdan poikkeuksellisen lämpimän päivälämpötilan raja on 6 ... 9 astetta Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-Suomessa 4...7 astetta.
Alkukuun ennätys on Ahvenanmaan Getasta 9.3.1961, jolloin vuorokauden ylimmäksi lämpötilaksi siellä mitattiin 13,1 astetta.
”Jokainen löytää historiasta, mitä itse haluaa / jokainen haluaa sitä, mitä itseltä puuttuu / – ja autuaita ovat hengessä köyhät.”
Keskiajan lämmin kausihan on ollut IPCC:lle iso päänsärky ja sitä on yritetty häivyttää lämpötilahistoriasta erilaisilla kikkailuilla. Mutta nyt viimeistään tutkimukset osoittavat ilmaston vaihtelun menneisyydessä olleen luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet oikeassa. Ilmaston muutos on kaikkien aikojen kusetus😡
Toivottavadti ilmasto lämpenee kuin Hollannissa.
Tykkään lämmöstä.
Ei kukaan kiistä tai edes yritä kiistää ilmaston muutoksia maailman historiassa. Päinvastoin niiden syitä tutkitaan koko ajan.
Tämä nykyinen vain tapahtuu ihmisen toimien seurauksista ja sen nopeus on poikkeuksellinen.
Se ei todellakaan ole mikään pieni lämpötilan nousu suomessa vaan pahimmillaan huomattava lämpötilan lasku mikäli golf-virta kääntyy. Se tulee aiheuttamaan massiivisia kansojen vaelluksia ja pahimmillaan räjäyttää pakolaisaallon jota historia ei aiemmin tunne.
Se peittää merkittäviä asuinalueita ja viljelysmaita..