purjeiden nosto mastolta

Muutoin oli pilssirotan kommentointi täyttä asiaa, mutta jos purjeiden paikalla (pilssirotalla) on rätit, ne kannattaa vaihtaa.

Mastolle pääsee kiireettömästi kun hankkii pinnapilotin. Sitä on muutenkin välillä kiva käyttää.

Ison falli laitetaan paikalleen ennen satamasta lähtöä. Keulalla on nykyaikana LUONNOLLISESTI rullapurje, kaikki muut ratkaisut ovat vanhentuneita.

uoguoguojovjo kirjoitti:

Ison falli laitetaan paikalleen ennen satamasta lähtöä. Keulalla on nykyaikana LUONNOLLISESTI rullapurje, kaikki muut ratkaisut ovat vanhentuneita.

Kaksi väitettä ja onnistuit olemaan väärässä molemmissa.

kaksi.kahdesta kirjoitti:

Kaksi väitettä ja onnistuit olemaan väärässä molemmissa.

Kerropa kuriositeetin vuoksi, miksi kumpikaan noista nimimerkin "uoguo..." väitteistä olisi väärä? Jälkimmäisestä tietysti voi sanoa, että on totta, että osassa veneitä ei ole rullakeulapurjetta. Matkaveneistä selvässä enemmistössä kyllä on.

Aloittajalle: tuntematta Allegron kansirakennetta sanoisin, että minimissään tarvitset maston juurelle sopivaan kohtaan plokin sekä keula- että isopurjeen nostimelle ja jonnekin vinssien lähettyville köysilukot. Ajatuksenia siis on, että purjeiden nostot tapahtuisivat samoilla vinsseillä, joilla kiristät keulapurjeen skuutteja. Olen nähnyt tuollaisia ratkaisuja joissain veneissä, mutta toteuksen mahdollisuus riippuu tietysti siitä, salliiko kansirakenne nostinten sujuvan ohjaamisen vinsseille.

uoguoguojovjo kirjoitti:

Ison falli laitetaan paikalleen ennen satamasta lähtöä. Keulalla on nykyaikana LUONNOLLISESTI rullapurje, kaikki muut ratkaisut ovat vanhentuneita.

Miksi rulla pitäisi käyttää ?? Amigo 33 mennään ja en ole rullaa kaivannut .
Myös hyvin on tähän asti pärjännyt .

10-14 kirjoitti:

Kerropa kuriositeetin vuoksi, miksi kumpikaan noista nimimerkin "uoguo..." väitteistä olisi väärä? Jälkimmäisestä tietysti voi sanoa, että on totta, että osassa veneitä ei ole rullakeulapurjetta. Matkaveneistä selvässä enemmistössä kyllä on.

Aloittajalle: tuntematta Allegron kansirakennetta sanoisin, että minimissään tarvitset maston juurelle sopivaan kohtaan plokin sekä keula- että isopurjeen nostimelle ja jonnekin vinssien lähettyville köysilukot. Ajatuksenia siis on, että purjeiden nostot tapahtuisivat samoilla vinsseillä, joilla kiristät keulapurjeen skuutteja. Olen nähnyt tuollaisia ratkaisuja joissain veneissä, mutta toteuksen mahdollisuus riippuu tietysti siitä, salliiko kansirakenne nostinten sujuvan ohjaamisen vinsseille.

Lue lisää

Ei ole mitään syytä, miksi isopurjeen falli pitäisi kiinnittää ennen lähtöä. Itse en koskaan tee niin, koska silloin falli kierähtää sivutuulessa helposti saalinkien taakse ja tilanteen korjaus on huomattavasti vaivalloisempi kuin fallin yksinkertainen vieminen purjeeseen ennen purjeen nostoa. Laiturista lähdön ja purjeen noston välillä taas käytännöllisesti ottaen kaikki ovat myös sivutuulessa. Ennen nostoa keula on tuuleen ja falli pysyy siellä missä pitääkin.

Matkaveneiden suuressa enemmistössä on rullapurje. Se ei kuitenkaan mitenkään tarkoita, että muut vaihtoehdot olisivat vanhentuneita.

Fallin tuominen skuutivinssille on yleensä aika hankalaa, koska skuutivinssit ovat alempana. Flushdeck on kovin harvinainen rakenne ja muissa falli pitää jotenkin johtaa ruffin kulman yli kannen tasoon. En minäkään tunne Allegron yksityiskohtia, mutta jos fallivinssit ovat mastolla, tulee falli todennäköisimmin ulos maston jalasta ja suoraan sivulle. Se on yksi tekijä heloituksen määrittelyssä. Jos fallit tulevat ulos ylempää mastosta, on liikkumavaraa enemmän.

kas-siksi kirjoitti:

Ei ole mitään syytä, miksi isopurjeen falli pitäisi kiinnittää ennen lähtöä. Itse en koskaan tee niin, koska silloin falli kierähtää sivutuulessa helposti saalinkien taakse ja tilanteen korjaus on huomattavasti vaivalloisempi kuin fallin yksinkertainen vieminen purjeeseen ennen purjeen nostoa. Laiturista lähdön ja purjeen noston välillä taas käytännöllisesti ottaen kaikki ovat myös sivutuulessa. Ennen nostoa keula on tuuleen ja falli pysyy siellä missä pitääkin.

Matkaveneiden suuressa enemmistössä on rullapurje. Se ei kuitenkaan mitenkään tarkoita, että muut vaihtoehdot olisivat vanhentuneita.

Fallin tuominen skuutivinssille on yleensä aika hankalaa, koska skuutivinssit ovat alempana. Flushdeck on kovin harvinainen rakenne ja muissa falli pitää jotenkin johtaa ruffin kulman yli kannen tasoon. En minäkään tunne Allegron yksityiskohtia, mutta jos fallivinssit ovat mastolla, tulee falli todennäköisimmin ulos maston jalasta ja suoraan sivulle. Se on yksi tekijä heloituksen määrittelyssä. Jos fallit tulevat ulos ylempää mastosta, on liikkumavaraa enemmän.

Lue lisää

En ymmärrä, miten nostin pääsisi kierähtämään saalinkien väärälle puolen, ellet pidä sitä älyttömän löysällä.
Ja "ei ole mitään syytä" ei pidä paikkaansa. Syyksi riittää jo se, että järkevä purjehtija minimoi tarpeen mennä kannelle.

10-14 kirjoitti:

En ymmärrä, miten nostin pääsisi kierähtämään saalinkien väärälle puolen, ellet pidä sitä älyttömän löysällä.
Ja "ei ole mitään syytä" ei pidä paikkaansa. Syyksi riittää jo se, että järkevä purjehtija minimoi tarpeen mennä kannelle.

Lue lisää

Sinä et ainakaan minun kannelle menemisieni järkevyydestä ole pätevä sanomaan mitään. Yleisemmältä kannalta katsoen lisäksi väitteesi on väärä, suunnilleen yhtä hyvin voisit sanoa, ettei ole järkevää mennä veneeseen sisään .

Kun falli on kiinni puomilla olevassa purjeessa, se on luonnostaan löysällä. Kiristäminen aiheuttaa vain purjeen nousemisen ja falli on silti löysänä. Pieni tuulenpuuska sivulta tai maston heilahdus vastaantulevan veneen aallosta nykäisee enemmän kuin helposti purjeen kulmaa nostamalla sen 10 cm löysää falliin, mikä saalingin ympäri menoon löysää tarvitaan. Onko 10 cm mielestäsi todellakin älytön määrä löysää?

kas-siksi kirjoitti:

Sinä et ainakaan minun kannelle menemisieni järkevyydestä ole pätevä sanomaan mitään. Yleisemmältä kannalta katsoen lisäksi väitteesi on väärä, suunnilleen yhtä hyvin voisit sanoa, ettei ole järkevää mennä veneeseen sisään .

Kun falli on kiinni puomilla olevassa purjeessa, se on luonnostaan löysällä. Kiristäminen aiheuttaa vain purjeen nousemisen ja falli on silti löysänä. Pieni tuulenpuuska sivulta tai maston heilahdus vastaantulevan veneen aallosta nykäisee enemmän kuin helposti purjeen kulmaa nostamalla sen 10 cm löysää falliin, mikä saalingin ympäri menoon löysää tarvitaan. Onko 10 cm mielestäsi todellakin älytön määrä löysää?

Lue lisää

Millä ihmeen pulkalla veneilet, jos noin pieni löysä riittää siihen, että nostin yltää saalingin ympäri? Minun veneessäni saalingit yltävät ainakin puoli maston sivulle. Ja sitäpaiti ulommat vantitkin aika tehokkaasti estävät nostinta sinne karkaamasta.

10-14 kirjoitti:

Millä ihmeen pulkalla veneilet, jos noin pieni löysä riittää siihen, että nostin yltää saalingin ympäri? Minun veneessäni saalingit yltävät ainakin puoli maston sivulle. Ja sitäpaiti ulommat vantitkin aika tehokkaasti estävät nostinta sinne karkaamasta.

Lue lisää

Muuten en ota kantaa kiistaanne, mutta 10 sentin löysä nostimessa on aika paljon. 10 metrin matkalla nostinlenkki yltää 71 sentin päähän sivulle ja 15 metrin matkalla jo 87 sentin päähän.

Tunari1 kirjoitti:

Muuten en ota kantaa kiistaanne, mutta 10 sentin löysä nostimessa on aika paljon. 10 metrin matkalla nostinlenkki yltää 71 sentin päähän sivulle ja 15 metrin matkalla jo 87 sentin päähän.

Lue lisää

Olitkin jo laskenut sentit 10-14:lle, jopa melko täsmälleen minun veneeni rikin mitoilla. Tosin yläsaalinki on lyhyempi kuin 87 cm. Kun falli on puomilla olevan ison kulmassa, on 10 cm hyvin pieni liike, sivusta puhaltava melko kevytkin tuuli painaa sen verran fallia sivulle, että fallikulma nousee reilusti enemmän. Samoin fallin oma massa nostelee purjetta enemmän veneen heilahteluissa.

Mitähän lienevät ulommat vantit? Tarkoittanee sivuvantteja, jotka pikemminkin ohjaavat heilahtavan fallin sinne saalingin pään taakse. Eivät ne ainakaan mitenkään sitä estä.

pylpyräinen kirjoitti:

Miksi rulla pitäisi käyttää ?? Amigo 33 mennään ja en ole rullaa kaivannut .
Myös hyvin on tähän asti pärjännyt .

Miksi asut talossa kun kivikaudellakin pärjättiin luolissa?
Miksi käytät autoa kun kävellenkin pääset perille?
Miksi käytät nettiä kun ennen pärjäsit ilman sitä?
Jne, jne..

Vastaus: kehitys kehittyy. Ei aina tarvii mennä sen vaikeimman ja turvattomimman kautta.

Ugh, olen puhunut!

kas-siksi kirjoitti:

Olitkin jo laskenut sentit 10-14:lle, jopa melko täsmälleen minun veneeni rikin mitoilla. Tosin yläsaalinki on lyhyempi kuin 87 cm. Kun falli on puomilla olevan ison kulmassa, on 10 cm hyvin pieni liike, sivusta puhaltava melko kevytkin tuuli painaa sen verran fallia sivulle, että fallikulma nousee reilusti enemmän. Samoin fallin oma massa nostelee purjetta enemmän veneen heilahteluissa.

Mitähän lienevät ulommat vantit? Tarkoittanee sivuvantteja, jotka pikemminkin ohjaavat heilahtavan fallin sinne saalingin pään taakse. Eivät ne ainakaan mitenkään sitä estä.

Lue lisää

Ei ole minulla koskaan mennyt falli saalingin väärälle puolelle sen jälkeen, kun olen vetänyt löysät pois. P 13,8 m ja yläsaalinki 70 cm. Jos unohtaa vetää löysät pois, menee usein. Samoin käy aika usein sillä aikaa kun kiinnittää fallia purjeeseen. Satamassa falli on dirkkinä. Purje on yleensä sidottuna puomilla ko. tilanteessa.

Sinänsä ihan sama, koska fallin laittaa kiinni. Usein laitan satamassa, kun samalla pakkaan suojapeitteen ja mittarikotelot pois.

Kyllä meillä laitetaan falli kiinni aina jo laiturissa. Ei ole koskaan eksunyt saalinkien taa, syynä se, että barduunat pitävät ison fallin karsinassaan. Meitä on niin moneksi, ainoaa oikeaa tapaa ei ole.

Mitä tulee kannellemenopelkoon, niin pistän sen samaan kategoriaan kuin torikammon. Kaikenlaista fobiaa sitä ihmisellä onkin. Ei taida kansifoobikot paljoa spinnuilla...

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole minulla koskaan mennyt falli saalingin väärälle puolelle sen jälkeen, kun olen vetänyt löysät pois. P 13,8 m ja yläsaalinki 70 cm. Jos unohtaa vetää löysät pois, menee usein. Samoin käy aika usein sillä aikaa kun kiinnittää fallia purjeeseen. Satamassa falli on dirkkinä. Purje on yleensä sidottuna puomilla ko. tilanteessa.

Sinänsä ihan sama, koska fallin laittaa kiinni. Usein laitan satamassa, kun samalla pakkaan suojapeitteen ja mittarikotelot pois.

Lue lisää

Jos ensimmäinen purjeside on kohtalaisen lähellä halssikulmaa, menee juuri noin. Fallista voi ottaa löysät pois niin, että purje nousee puolisen metriä. Tosin sitten on kuitenkin mentävä kannelle irroittamaan se side ennen purjeen nostoa, mikä 10-14:a jostain syystä pelottaa.

Toinen seuraus on heiluva puomi, kun dirkki on poissa ja puomi kannattelevan kikin varassa. Jos kiristää skuutin, puomi kyllä asettuu, mutta ala-asennossaan silmien eteen haittaamaan.

Todellakin sinänsä ihan sama, koska fallin käy kiinnittämässä. Varsinkaan ei voi jollain järkevyydellä perustella jotain käytäntöä ainoaksi oikeaksi, ellei periaatteesta halua vängätä.

Jos en satu yksin olemaan liikkeellä, jään itse asiassa fallin kiinnityksen jälkeen mastolle nostamaan ison ylös ja vaimo hoitaa alusta loppuun ne löysät pois. Vaikka iso on laminaattia, se painaa silti kymmeniä kiloja ja nousee todella paljon kevyemmin ja nopeammin ilman plokien kitkoja. Istumalaatikosta vetäen yläsaalingin jälkeen tarvitaan jalat ruffinseinää vasten ja kaiken aikaa purje lepattaa.

Jos en ole yksin, vaimo on mastolla nostamassa isoa. Itse olen pinnassa ja otan fallista löysät pois. Vaimo vetää fallista sivulle, eli käyttää välitystä fallin kiskonnassa. Hyvin nousee 35 neliöinen radiaalidacroni 50 kiloiselta naisihmiseltä...

Tunari1 kirjoitti:

Muuten en ota kantaa kiistaanne, mutta 10 sentin löysä nostimessa on aika paljon. 10 metrin matkalla nostinlenkki yltää 71 sentin päähän sivulle ja 15 metrin matkalla jo 87 sentin päähän.

Lue lisää

Hei Tunari1
Sinulla on vastassasi ammattivalehtelija ja patologinen poleemisen arrogantti luonnehäiriö.

Ei kannata jatkaa väittelemistä. Vuosien vattella on todettu hänen veneensä ja taitonsa aivan taivaallisiksi.

Tunari1 kirjoitti:

Muuten en ota kantaa kiistaanne, mutta 10 sentin löysä nostimessa on aika paljon. 10 metrin matkalla nostinlenkki yltää 71 sentin päähän sivulle ja 15 metrin matkalla jo 87 sentin päähän.

Lue lisää

Saalingin taakse varsinkin kovemmassa tuulessa, tiukkaat ja iso nousee. Tätä kun jatkaa niin purje on ylhäällä tai sitten nostin sotkussa eikä vapaudu kuin irrottamalla nostin että saa roikotettua tarpeeksi ulos. Mastolta nostimesta kiskojat - umpipuumastoko? Siinäkin tapauksessa narut lootassa, nousee uraan kun edessä pompulaohjuri. Fokka ja genu tulee myös alas varsin kiltisti takaa päästetellen.
Hiukan modernimmassa veneessä on masto alumiinia ja runko lasikuituu. Nostimet alun pitäen lootaan ja vinssit kajuutan katol, narut vilistää maston sisällä. Tietysti kannelta voi nostinta nyhtää, mutta ei.
Kansikauhuun auttaa maston juurella olevat tukikaaret niin kulkiessa, ylemmä kurkottaessa kuin myös mastolla, isolla touhutessa.
Seilaan enempi yksin tai "matkustajain" kanssa, mutta joskus porukalla vedetään ylös kaikki kerralla...

NostinKurvaa kirjoitti:

Saalingin taakse varsinkin kovemmassa tuulessa, tiukkaat ja iso nousee. Tätä kun jatkaa niin purje on ylhäällä tai sitten nostin sotkussa eikä vapaudu kuin irrottamalla nostin että saa roikotettua tarpeeksi ulos. Mastolta nostimesta kiskojat - umpipuumastoko? Siinäkin tapauksessa narut lootassa, nousee uraan kun edessä pompulaohjuri. Fokka ja genu tulee myös alas varsin kiltisti takaa päästetellen.
Hiukan modernimmassa veneessä on masto alumiinia ja runko lasikuituu. Nostimet alun pitäen lootaan ja vinssit kajuutan katol, narut vilistää maston sisällä. Tietysti kannelta voi nostinta nyhtää, mutta ei.
Kansikauhuun auttaa maston juurella olevat tukikaaret niin kulkiessa, ylemmä kurkottaessa kuin myös mastolla, isolla touhutessa.
Seilaan enempi yksin tai "matkustajain" kanssa, mutta joskus porukalla vedetään ylös kaikki kerralla...

Lue lisää

Osaako joku suomentaa?

Sen verran sain tolkkua, että "nostinkurvaa" kuvittelee köysiliikkisen ison nousevan itsekseen, kunhan mastossa on ohjuri. Kun satun sellaisellakin veneellä aktiivisesti purjehtimaan, voin vakuuttaa, ettei todellakaan pelkän ohjaimen kanssa onnistu, mastolla on pakko jonkun olla ohjaamassa purjetta ohjaimelle. Ilman sitä onnistuu vain kiskomaan liikin ulos ohjaimesta.

Ei tainnut olla tavallinen alumiinimastokaan kirjoittajalle kovin tuttu. Nostinhan tulee mastosta ulso joko vähän ylempää tai kannelle stepatusta mastosta usein aivan maston juuresta. Molemmissa tapauksissa nosto onnistuu keveimmin mastolta.

kaikkikerralla kirjoitti:

Osaako joku suomentaa?

Sen verran sain tolkkua, että "nostinkurvaa" kuvittelee köysiliikkisen ison nousevan itsekseen, kunhan mastossa on ohjuri. Kun satun sellaisellakin veneellä aktiivisesti purjehtimaan, voin vakuuttaa, ettei todellakaan pelkän ohjaimen kanssa onnistu, mastolla on pakko jonkun olla ohjaamassa purjetta ohjaimelle. Ilman sitä onnistuu vain kiskomaan liikin ulos ohjaimesta.

Ei tainnut olla tavallinen alumiinimastokaan kirjoittajalle kovin tuttu. Nostinhan tulee mastosta ulso joko vähän ylempää tai kannelle stepatusta mastosta usein aivan maston juuresta. Molemmissa tapauksissa nosto onnistuu keveimmin mastolta.

Lue lisää

Sulla ei sitten ollut pinkka kunnossa ja pompulat tarpeeksi piukat. Kuvittele kaunis aurinkoinen kesäpäivä, lauha länsituuli, vene satamassa missä on puustoinen aallonmurtaja länttä vastaan, vedet aukeaa etelän suuntaan, pohjoisessa korkea manner. Vene kiinni murtajan takana laiturissa keula länteen. Keulapurje nostoa varten valmiina. Pressun alta kaivettu isopurje on viikattuna etuliikki sopivasti maston liki puomi dirkin kannatuksessa, puomisaksi jo pois. Nostin kiinni ja purje vedettynä uraan noin nenän korkeudelle mihin nostin ylettyy. Nostetaan isopurje sieltä sitllootasta käsin valmiiksi ylös - yleensä onnistuu takertelematta. Keula irti, peräköydestä vähän vauhtia ja irti. Keula kääntyy etelään samalla keulapurje ylös ja hissun kissun vesille. Ei ison nosto tietenkään onnistu, jos purje on hässäkkänä ja loitompana mastolta.

Alumiinimasto törröttää kannella eikä mastolla kuuna päivänä ole ollut vinssiä, käsipelillä iso nousee ylös, kiristys vinssillä. Ei tule mieleenkään nyhtää kannelta maston juurella:-) Matonhuipussa nostin tekee täyskäännöksen ja jos juurella vetäisi suunnilleen ylöspäin niin samoin, kun takaa vetäen kulma on vain 45 astetta. Ei ole mulla topissa eikä muuallakaan kuulalaakereita, että keveämmin käy niin.

Paras nostin saalingin ympärikääntö tuli, kun satamasta lähtiessä kapealla väylällä meripelastusvene meni viereltä liki ohi, jos olisi ollut moottorivene mulla olisi ehkä saatu uutinen "meripelastajat kaatoivat veneen".

NostinKurvaa kirjoitti:

Sulla ei sitten ollut pinkka kunnossa ja pompulat tarpeeksi piukat. Kuvittele kaunis aurinkoinen kesäpäivä, lauha länsituuli, vene satamassa missä on puustoinen aallonmurtaja länttä vastaan, vedet aukeaa etelän suuntaan, pohjoisessa korkea manner. Vene kiinni murtajan takana laiturissa keula länteen. Keulapurje nostoa varten valmiina. Pressun alta kaivettu isopurje on viikattuna etuliikki sopivasti maston liki puomi dirkin kannatuksessa, puomisaksi jo pois. Nostin kiinni ja purje vedettynä uraan noin nenän korkeudelle mihin nostin ylettyy. Nostetaan isopurje sieltä sitllootasta käsin valmiiksi ylös - yleensä onnistuu takertelematta. Keula irti, peräköydestä vähän vauhtia ja irti. Keula kääntyy etelään samalla keulapurje ylös ja hissun kissun vesille. Ei ison nosto tietenkään onnistu, jos purje on hässäkkänä ja loitompana mastolta.

Alumiinimasto törröttää kannella eikä mastolla kuuna päivänä ole ollut vinssiä, käsipelillä iso nousee ylös, kiristys vinssillä. Ei tule mieleenkään nyhtää kannelta maston juurella:-) Matonhuipussa nostin tekee täyskäännöksen ja jos juurella vetäisi suunnilleen ylöspäin niin samoin, kun takaa vetäen kulma on vain 45 astetta. Ei ole mulla topissa eikä muuallakaan kuulalaakereita, että keveämmin käy niin.

Paras nostin saalingin ympärikääntö tuli, kun satamasta lähtiessä kapealla väylällä meripelastusvene meni viereltä liki ohi, jos olisi ollut moottorivene mulla olisi ehkä saatu uutinen "meripelastajat kaatoivat veneen".

Lue lisää

Pinkka on sen verran kunnossa, etteivät veneet ole niin pieniä, että ison nosto onnistuisi tuolla tavalla. Sen veneen laituripaikka, jossa on köysiliikki, on juuri kuvailemasi kaltainen. Eikä ole noussut käsin ohjaamatta mikään viidestä käytössä olleesta isosta, materiaalit kaikkia muita paitsi dacronia.

Onpas muuten hyvin erikoinen geometria veneessä, jos falli tekee vain 45 asteen mutkan mastolta istumalaatikkoon. Ehkä sittenkin lasket kerran vielä ne asteet ja varsinkin plokien lukumäärän matkalla. Se lukumäärä on asteita paljon tärkeämpi tekijä.

kaikkikerralla kirjoitti:

Pinkka on sen verran kunnossa, etteivät veneet ole niin pieniä, että ison nosto onnistuisi tuolla tavalla. Sen veneen laituripaikka, jossa on köysiliikki, on juuri kuvailemasi kaltainen. Eikä ole noussut käsin ohjaamatta mikään viidestä käytössä olleesta isosta, materiaalit kaikkia muita paitsi dacronia.

Onpas muuten hyvin erikoinen geometria veneessä, jos falli tekee vain 45 asteen mutkan mastolta istumalaatikkoon. Ehkä sittenkin lasket kerran vielä ne asteet ja varsinkin plokien lukumäärän matkalla. Se lukumäärä on asteita paljon tärkeämpi tekijä.

Lue lisää

Niin, cotton ja teryleeni toimii...

Nostinkurvaa kirjoitti:

Niin, cotton ja teryleeni toimii...

Meinasin jo väittää, ettei mulla koskaan ole ollut puuvillapurjetta. Mutta kummitädiltä lapsena saatuun soutuveneeseen tehtiin purje puutarhakeinun katoksesta. Sen on täytynyt olla puuvillaa.

Dacronia, tai sanoihan sitä jotkut neulomot teryleeniksikin, on vieläkin myrskyfokka. Muut dacronit jääneet käytöstä noin 20 v sitten.

kaikkikerralla kirjoitti:

Meinasin jo väittää, ettei mulla koskaan ole ollut puuvillapurjetta. Mutta kummitädiltä lapsena saatuun soutuveneeseen tehtiin purje puutarhakeinun katoksesta. Sen on täytynyt olla puuvillaa.

Dacronia, tai sanoihan sitä jotkut neulomot teryleeniksikin, on vieläkin myrskyfokka. Muut dacronit jääneet käytöstä noin 20 v sitten.

Lue lisää

mutta nostatko ne hiilarit mastolta nyppimällä?

Nostinkurvaa kirjoitti:

mutta nostatko ne hiilarit mastolta nyppimällä?

Hiilari/kevlar/mylar/cubenin falli tulee ulos mastosta kannen alapuolella ja fallista vetävä on suoraan puomin alla. Mutta sillä ei ole tässä mitään merkitystä, mistä fallia vedetään. Siististi puomin vieressä tai puomin päällä laskostettuna oleva purje ei uraan nouse, ellei joku sitä kannella ohjaimelle ohjaa.

Toisessa veneessä tilanne on keulapurjeen kanssa hieman helpompi. Siinä on yhdet pässinkivekset narun päässä, toinen ohjain kiinni etustaagissa foilin alla. Useammin kuin joka toinen kerta purje nousee suosiolla vain fallista vetämällä. Ei kuitenkaan koskaan muuten kuin kevyessä tuulessa.

Juuri näin. Ei nostimen tuominen sitloodaan tarkoita sitä että purjetta ei silti voisi käydä nostamassa mastolta. Mulla nostimet tulee sitloodaan, jolloin nostimen säätäminen onnistuu loodasta. Nostetaan silti lähes poikkeuksetta mastolta,- myös purjehdittaessa yksin. Mastolta nostaessa kitkat on paljon pienemmät ja purjeen nosto onnistuu yksiselitteisesti nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Nopeus säästää purjetta ja vähempi vaiva, no kukin arvottakoon sen itse. Kääntöplokit ja vinssinvapauttajat pistää hanttiin yllättävän paljon. Todella pahassa kelissä on hyvä, että kannelle ei tarvitse mennä.

Hei spkoo!
Miten nostat purjeet mastolta jos olet yksin liikkeellä?

PitkätKädet kirjoitti:

Hei spkoo!
Miten nostat purjeet mastolta jos olet yksin liikkeellä?

Mulla nostin tulee sitloodaan. Mastolta nosto tapahtuu seuraavasti.

Nostimen köysilukko kiinni ja vinssin kautta nostin kädessä mastolle.
Nostimesta vedettäessä ensin suoraan alaspäin, toisessa kädessä oleva, sitloodasta tulevasta löysästä köydestä vedetään löysät pois sitä mukaa kun purje nousee.
Kuorman kasvaessa nostinta vedetään suoraan sivulle.

Nostoon tarvittava voima paljon pienempi kuin vedettäessä suoraan sitloodasta. Löppukiristys sitten kansivinssillä.

Tätä tekniikkaa suosittelen erityisesti gasteille, joilla käsivoimat ehkä hieman rajoittuneemmat kuin perusterveellä nuorehkolla miehellä.

Lisäetuna rullagennun nostossa lyhyt matka keulastaagille. Pääsee oikaisemaan silloin tällöin uraansa juuttuneen genuan

Onko tuossa ohjeessa kiinni oleva köysilukko semmoinen jossa köysi juoksee kiristettäessä, mutta ei päästä toiseen suuntaan? Jos sellaisia on niin laitan heti omaan reivisysteemiini!

PitkätKädet kirjoitti:

Onko tuossa ohjeessa kiinni oleva köysilukko semmoinen jossa köysi juoksee kiristettäessä, mutta ei päästä toiseen suuntaan? Jos sellaisia on niin laitan heti omaan reivisysteemiini!

Lue lisää

Onko muunlaisia köysilukkoja edes olemassa, jos ei knaapia lasketa mukaan? Kitkaa suljetun köysilukon läpi vetäminen tietysti kasvattaa.

PitkätKädet kirjoitti:

Onko tuossa ohjeessa kiinni oleva köysilukko semmoinen jossa köysi juoksee kiristettäessä, mutta ei päästä toiseen suuntaan? Jos sellaisia on niin laitan heti omaan reivisysteemiini!

Lue lisää

Juuri tälläinen mainitsemasi vinssinvapauttaja.

Omassa veneessä alkuperäiset vinssinvapauttajat, jotka "aukeaa" fallia kiristettäessä, eli pitää painaa uudestaan lukkoon. Pitää vissiin ostaa uudempaa mallia, ainakin ison fallille, sit voi mastolla reivatessa kiristää sen verran ettei reivisilmukka irtoa koukusta. Kannattaisko se laittaa mastolle vai ruffin katolle, jolloin reivatessa pitää tuoda vinssin kautta köysi mastolle? Jos laittaa mastolle ja on joutunu reivaamaan, niin pitää käydä mastolla avaamassa ennen purjeen laskemista..

PitkätKädet kirjoitti:

Omassa veneessä alkuperäiset vinssinvapauttajat, jotka "aukeaa" fallia kiristettäessä, eli pitää painaa uudestaan lukkoon. Pitää vissiin ostaa uudempaa mallia, ainakin ison fallille, sit voi mastolla reivatessa kiristää sen verran ettei reivisilmukka irtoa koukusta. Kannattaisko se laittaa mastolle vai ruffin katolle, jolloin reivatessa pitää tuoda vinssin kautta köysi mastolle? Jos laittaa mastolle ja on joutunu reivaamaan, niin pitää käydä mastolla avaamassa ennen purjeen laskemista..

Lue lisää

Vanhat jammer-malliset tosiaan noin saattoivat käyttäytyä. Kaikki clutch-tyyppiset toimivat "yksisuuntaisventtiileinä". Jammerien hyvä puoli oli niiden melkoisen ehdoton pito, mainitsemasi lisäksi toinen huono puoli on se, että yleensä niitä ei saa kuormitettuna auki.

PitkätKädet kirjoitti:

Hei spkoo!
Miten nostat purjeet mastolta jos olet yksin liikkeellä?

Autopilotti ohjaa vastaiseen. Koneessa veto päällä. Avaan ison skuutin. Kävelen mastolle ja vedän purjeen taivaalle. Mastolla on rapulukko mihin laitan nostimen. Palaan ruoriin ja vedän skuutin kireälle. Lasken tuuleen ja annan autopilotin ajaa. Vetelen nostimen löysät sitloodaan ja teen loppukiristyksen. Nostin kulkee mastolla olevan rapulukon kautta sopivassa kulmassa siten, että aukeaa loppukiristyksen yhteydessä.

Minä en enää suostuisi reivatessa juoksemaan kannelle repimään halssikulmaa koukkuun. Palattua huomaa sen sitten jo irronneen, ennenkuin saa fallin kiristettyä. Onhan niita kuminauhalenkkivirityksiä vaan ei nekään oikein toimi. Aina ei myöskään tiedä, kumnalta puolelta sen renkaan saa koukkuun revittyä. Kyllä se on myös turvallisuutta, että reivin saa kiinni istumalaatikosta kannelle ja ruffin katolle kiipeämättä. Eikä siihen mitään eksoottisia yhden köyden virityksiä tarvita. Halssikulman köysi on reiviköyden ja nostimen vieressä ruffin takareunassa.

Isoantilla kirjoitti:

Minä en enää suostuisi reivatessa juoksemaan kannelle repimään halssikulmaa koukkuun. Palattua huomaa sen sitten jo irronneen, ennenkuin saa fallin kiristettyä. Onhan niita kuminauhalenkkivirityksiä vaan ei nekään oikein toimi. Aina ei myöskään tiedä, kumnalta puolelta sen renkaan saa koukkuun revittyä. Kyllä se on myös turvallisuutta, että reivin saa kiinni istumalaatikosta kannelle ja ruffin katolle kiipeämättä. Eikä siihen mitään eksoottisia yhden köyden virityksiä tarvita. Halssikulman köysi on reiviköyden ja nostimen vieressä ruffin takareunassa.

Lue lisää

Kerrot juuri siitä tilanteesta, josta edellä yritin varoittaa! Kun kaikki reiviliinat ja fallit vinssit on mastolla, reivikoukustakaan ei tule kuvaamaasi ongelmaa. Se tavallisimmin käytetty reivikoukku ei kylläkään ole paras ratkaisu. Parempi on korvata se joko lukkiutuvalla skuuttihaalla tai hitsata paksunnos koukun kärkeen. Pelkkä reivirengas purjeessa on huono ratkaisu syystä, jonka kerroit. Parempi on reivirenkaassa oleva hihna, jonka kummassakin päässä on rengas (kuten esim. WB:n purjeissa).
Mastolla työskentely helpottuu, jos veneessä on suojakaari maston kummallakin puolella (ns. granny bar).
Kannelle ei tietenkään pidä mennä "juoksemaan". Parempi liikkua rauhallisesti ja harkitsevaisesti. Kannelle pitää joka tapauksessa mennä esim. spinnupuomia viritellessä tai jiipatessa samoin kuin keulapurjeen vaihdossa (vaikkapa myrskyfokan nostamisessa välistaagiin).
Siitä, miten kukin on tottunut purjemanööverinsä tekemään, ei kannata kinata. Reivaamisen kannalta pääasia mielestäni kuitenkin on, että kaikki siihen liittyvät toiminnat voi tehdä samasta paikasta - joko sitloodasta tai kannelta (mastolta).

Isoantilla kirjoitti:

Minä en enää suostuisi reivatessa juoksemaan kannelle repimään halssikulmaa koukkuun. Palattua huomaa sen sitten jo irronneen, ennenkuin saa fallin kiristettyä. Onhan niita kuminauhalenkkivirityksiä vaan ei nekään oikein toimi. Aina ei myöskään tiedä, kumnalta puolelta sen renkaan saa koukkuun revittyä. Kyllä se on myös turvallisuutta, että reivin saa kiinni istumalaatikosta kannelle ja ruffin katolle kiipeämättä. Eikä siihen mitään eksoottisia yhden köyden virityksiä tarvita. Halssikulman köysi on reiviköyden ja nostimen vieressä ruffin takareunassa.

Lue lisää

Reivaus sitloodasta vai mastolta on vanha keskustelun aihe myös muualla maailmassa. Kummallakin on kannattajansa. Tässä on asiallinen pohdinta:
https://www.morganscloud.com/2015/02/08/reefing-from-the-cockpit-2/

Itse olen yksinpurjehtijana päätynyt mastolta tapahtuvaan reivaamisjärjestelyyn kumpaakin systeemiä useiden vuosien ajan käytettyäni omissa veneissäni.

reivausjärjestely kirjoitti:

Kerrot juuri siitä tilanteesta, josta edellä yritin varoittaa! Kun kaikki reiviliinat ja fallit vinssit on mastolla, reivikoukustakaan ei tule kuvaamaasi ongelmaa. Se tavallisimmin käytetty reivikoukku ei kylläkään ole paras ratkaisu. Parempi on korvata se joko lukkiutuvalla skuuttihaalla tai hitsata paksunnos koukun kärkeen. Pelkkä reivirengas purjeessa on huono ratkaisu syystä, jonka kerroit. Parempi on reivirenkaassa oleva hihna, jonka kummassakin päässä on rengas (kuten esim. WB:n purjeissa).
Mastolla työskentely helpottuu, jos veneessä on suojakaari maston kummallakin puolella (ns. granny bar).
Kannelle ei tietenkään pidä mennä "juoksemaan". Parempi liikkua rauhallisesti ja harkitsevaisesti. Kannelle pitää joka tapauksessa mennä esim. spinnupuomia viritellessä tai jiipatessa samoin kuin keulapurjeen vaihdossa (vaikkapa myrskyfokan nostamisessa välistaagiin).
Siitä, miten kukin on tottunut purjemanööverinsä tekemään, ei kannata kinata. Reivaamisen kannalta pääasia mielestäni kuitenkin on, että kaikki siihen liittyvät toiminnat voi tehdä samasta paikasta - joko sitloodasta tai kannelta (mastolta).

Lue lisää

Reivaaminen koukulla onnistuu ihan hienosti, jos on merkki fallissa tai toinen fallia säätämässä. Merkkiin löysäämällä renkaan/hihnan saa vedettyä helpohkosti paikalleen, mutta ei irtoa itsestään. Tietysti merkki on pitänyt joskus tehdä, mutta siitä ei paljoa vaivaa ole purjetta kevyessä kelissä nostaessa.

Joopa joo... Se rengashihna halssikulmassa putoaa koukusta just yhtä helposti. Vaikka puomia nostaisi dirkillä tarvittais yli 30-jalkaisessa veneessä reivivinssiä, muuten ei isopurjeella kunnolla luovita. Sitten tarvittais lukko reiviköydelle ennen reivivinssiä, koska tarvetta on ehkä myöhemmin toisellekin reiville . Sielläpä sitten ruffin katolla (eikä missään kannella) yrität pitää kiinni riuhtovassa veneessä ja hoidella kaikkia noita kilkkeitä kun arvoisa Rouva huutelee pelkojaan ohjaimissa. Joopa joo...

Juu, ja alkava varhaiskeski-ikä on myös syytä ottaa huomioon noissa urheilusuorituksissa näin kun on jo seitsemänkymmentä ohittanut.

Isoantilla kirjoitti:

Juu, ja alkava varhaiskeski-ikä on myös syytä ottaa huomioon noissa urheilusuorituksissa näin kun on jo seitsemänkymmentä ohittanut.

Ehkä se varhaiskeski-ikä sitten parin vuoden päästä pilkottelee, kun 70 on vielä pikkuisen vajaa. Tähän saakka olen kyllä hyvin tullut toimeen Joakimin metodeilla. Viime vuonna tuli uusi matkaiso ja ensimmäisellä viikonloppureissulla tuulen pläkääntyessä perjantai-iltana laskin purjetta vähän kerrallaan ja merkitsin falliin ne reivin kohdat. Autopilotti on siitä hyvä vehje, että sitä ei pelota.

Rengashihna ei tietenkään pysy koukussa sen paremmin kuin muukaan rengas, mutta sen voi vetää aina helpommin käsillä olevalle puolelle, mikä helpottaa toimitusta merkittävästi. Rengashihnan saa purjeeseen, kun pyytää siihen dogbonet. Suurempi ongelma kuin lenkin pysyminen reivikoukussa on ollut genoan halssikulma. Siihenkin kyllä löytyi liki täydellinen ratkaisu. Naru, jonka päässä on ohjain, "pässin kivekset", pyöräytetään kannessa olevan koukun ympäri. Ja siellä pysyy poikkeuksetta. Kyseessä siis tietysti foiliin menevä purje.

Yksi kaveri aikanaan määritteli hyvin sen, koska aika keulagastina on ohi. Kun kannella alkaa katsella jalkoihinsa, on aika siirtyä pianistiksi tai muihin istumalaatikon hommiin. Itselle se aika tuli jo yli kymmenen vuotta sitten täyteen.

Isoantilla kirjoitti:

Joopa joo... Se rengashihna halssikulmassa putoaa koukusta just yhtä helposti. Vaikka puomia nostaisi dirkillä tarvittais yli 30-jalkaisessa veneessä reivivinssiä, muuten ei isopurjeella kunnolla luovita. Sitten tarvittais lukko reiviköydelle ennen reivivinssiä, koska tarvetta on ehkä myöhemmin toisellekin reiville . Sielläpä sitten ruffin katolla (eikä missään kannella) yrität pitää kiinni riuhtovassa veneessä ja hoidella kaikkia noita kilkkeitä kun arvoisa Rouva huutelee pelkojaan ohjaimissa. Joopa joo...

Lue lisää

Rengashihnasta kerroin siksi, että olit kokenut ongelmia saada purjeen reivirengas reivokoukkuun jommalla kummalla halssilla. Rengashihna poistaa sen ongelman. Itse laitan reivit halssista riippumatta siltä puolelta, jossa ison fallivinssi on mastossa.

Reivimerkit ison fallissa ja jokaisessa reiviliinassa on kai luonnollinen asia. Reivimerkit tietenkin nopeuttavat reivaamista varsinkin yöllä pimeässä kun hommat tehdään otsalampun valossa. Huopakynämerkit tahtovat hävitä aika pian. Siksi itse olen ommellut reivimerkit, jokaiselle kolmelle reiville oma värinsä.

Rullagenua halssikulma ei ole ongelma ainakaan itselleni, koska en merellä poista rullagenuaa laittaakseni foiliin toista purjetta sen tilalle. Kovassa tuulessa rullaan genuan kokonaan sisään käytän pistoolihakasilla varustettua kryssi- tai myrskyfokkaa, jonka nostan kutteristaagiin (irroitetava välistaagi). Myös sen fallivinssi on mastolla eikä sitloodassa.

Nämä kysymykset eivät mielestäni liity kipparin ikään, enemmänkin kai purjehduskokemukseen.

reivausjärjestely kirjoitti:

Rengashihnasta kerroin siksi, että olit kokenut ongelmia saada purjeen reivirengas reivokoukkuun jommalla kummalla halssilla. Rengashihna poistaa sen ongelman. Itse laitan reivit halssista riippumatta siltä puolelta, jossa ison fallivinssi on mastossa.

Reivimerkit ison fallissa ja jokaisessa reiviliinassa on kai luonnollinen asia. Reivimerkit tietenkin nopeuttavat reivaamista varsinkin yöllä pimeässä kun hommat tehdään otsalampun valossa. Huopakynämerkit tahtovat hävitä aika pian. Siksi itse olen ommellut reivimerkit, jokaiselle kolmelle reiville oma värinsä.

Rullagenua halssikulma ei ole ongelma ainakaan itselleni, koska en merellä poista rullagenuaa laittaakseni foiliin toista purjetta sen tilalle. Kovassa tuulessa rullaan genuan kokonaan sisään käytän pistoolihakasilla varustettua kryssi- tai myrskyfokkaa, jonka nostan kutteristaagiin (irroitetava välistaagi). Myös sen fallivinssi on mastolla eikä sitloodassa.

Nämä kysymykset eivät mielestäni liity kipparin ikään, enemmänkin kai purjehduskokemukseen.

Lue lisää

Miten pian tussimerkit sinulta ovat häipyneet? Minun fallissa on vielä aivan riittävän selvästi 2011 tehdyt merkit. Sen jälkeen on maileja tullut n. 8000. Merkit on helppo vahvistaa, kun alkavat siltä näyttää.

Reiviköysille en ole merkkejä osannut kaivata ja nehän siirtyvätkin aina kun reiviköydet sidotaan paikalleen.

Joakim1 kirjoitti:

Miten pian tussimerkit sinulta ovat häipyneet? Minun fallissa on vielä aivan riittävän selvästi 2011 tehdyt merkit. Sen jälkeen on maileja tullut n. 8000. Merkit on helppo vahvistaa, kun alkavat siltä näyttää.

Reiviköysille en ole merkkejä osannut kaivata ja nehän siirtyvätkin aina kun reiviköydet sidotaan paikalleen.

Lue lisää

Kunpa oikeastaan saisikin tussimerkit häipymään. Kyllähän ne haalistuvat, mutta näkyvissä pysyvät. Ongelma tulee, kun kisaiso, vanha matkaiso ja uusi matkaiso, siis kolmet reivimerkit. Alkaa tusseista värit loppumaan. Koska pimeässä joka tapauksessa värit erottuvat huonosti, merkkaan eri reivit yhdellä, kahdella ja kolmella raidalla.

Joakim1 kirjoitti:

Miten pian tussimerkit sinulta ovat häipyneet? Minun fallissa on vielä aivan riittävän selvästi 2011 tehdyt merkit. Sen jälkeen on maileja tullut n. 8000. Merkit on helppo vahvistaa, kun alkavat siltä näyttää.

Reiviköysille en ole merkkejä osannut kaivata ja nehän siirtyvätkin aina kun reiviköydet sidotaan paikalleen.

Lue lisää

Tussimerkit hävisivät kokonaan alle 3000 M purjehduksen aikana (jo ekassa ARCissa, johon osallistuin 15 v sitten). Ehkä uv-säteilys ekä meri- ja sadehuuhtelu häivtyttävät tussimerkit.
ARCin jälkeen on tullut tehtyä pitempiä ja lyhyempiä reissuja, mutta lankamerkit fallissa ja reiviliinoissa ovat kestäneet. Niissäkin väri kyllä haalistuu aika nopeasti.
Itse en käytä kuin yhtä isopurjetta (trysail on aina mukana, mutta sille on oma kiskonsa fallinsa).
Lankamerkkien etu on sekin, että ne on tarvittaessa helppo poistaa, jos esim. fallia on joutunut lyhentämään tai isopurjeen uusimaan. Reiviköysien merkkejäkin joutuu siirtelemään niinkuin totesit. Pidän reiviköysien merkkejä tarpeellisina. Kovassa tuulessa reivatessa köysi voi helposti jäädä liian löysälle ja purje pussikkaaksi, kun reivin tekee pimeässä.

Kunhan sitten soutelet, jos niin vaikeeta on.

Miten ihmeessä soutumies jaksaa seurata tämmöistä palstaa ja keskusteluketjua ;-)

Kun soutumiehen päässä ajatukset ovat alkaneet liikkua purjeiden nostossa, voikin olla hyvä lukea keskustelupalstojen mielipiteitä aiheesta. Ennenkuin sen ekan purjepaattinsa hankkii, olisi kuitenkin hyvä pestautua kaverin gastiksi tai harkita purjehduskouluun osallistumista.
Tervetuloa mukaan!