Kapitalismiin kuuluu hintojen nousu

Hah hah haaa. Osui ja uppos.

Kyllä muakin harmittaisi köyhyys ja tyhmyys.

Kiva kun arvostetaan.

arvostus.on.hienoa kirjoitti:

Kiva kun arvostetaan.

Arvokkaita mielipiteitä.

Kannattaa sitten inssityötä varten vähän opiskella tuota suomea. Saa paremman arvosanan, jos osaa edes välimerkkejä käyttää oikein.

TheRat kirjoitti:

Kannattaa sitten inssityötä varten vähän opiskella tuota suomea. Saa paremman arvosanan, jos osaa edes välimerkkejä käyttää oikein.

Sanoo kiinteistövälittäjä :D

voivoivoivoivoi kirjoitti:

Sanoo kiinteistövälittäjä :D

Sanooko? Kaipa nekin sitten jotain tietävät.

TheRat kirjoitti:

Sanooko? Kaipa nekin sitten jotain tietävät.

Sinä sanot, kiinteistövälittäjä.

Älä ole häveliäs vaikka ammattiasi näytät peittelevänkin.

Tekstisi perusteella et osaa kunnolla edes suomea, joten vähän epäilyttää, että oletko päässyt edes lukioon. Joten en usko, että mitään työtä ulkomailta löydät.

Näitä talouden romahduksia pyritään kaikin keinoin estämään. Keskeisessä rollissa tässä on keskuspankit ja tietty poliittinen johto myös finanssipolitiikkoineen. Ennemmin annetaan rahan arvon joustaa alaspäin vähän enemmänkin kuin mitä sallitaan romahduksia.

333444555666 kirjoitti:

Näitä talouden romahduksia pyritään kaikin keinoin estämään. Keskeisessä rollissa tässä on keskuspankit ja tietty poliittinen johto myös finanssipolitiikkoineen. Ennemmin annetaan rahan arvon joustaa alaspäin vähän enemmänkin kuin mitä sallitaan romahduksia.

Lue lisää

Ei romahdusta voi loputtomiin estää. Ne kuuluvat kapitalismin perusominaisuuteen. Kapitalismihan on periaatteessa pyramidirakennelma joka sortuu tietyn pisteen saavutettuaan.

Keskuspankitkaan eivät ole kaikkivoivia jos sijoittajat joutuvat paniikkiin ja rahalaitoksia alkaa tippumaan.

taivasrajanax kirjoitti:

Ei romahdusta voi loputtomiin estää. Ne kuuluvat kapitalismin perusominaisuuteen. Kapitalismihan on periaatteessa pyramidirakennelma joka sortuu tietyn pisteen saavutettuaan.

Keskuspankitkaan eivät ole kaikkivoivia jos sijoittajat joutuvat paniikkiin ja rahalaitoksia alkaa tippumaan.

Lue lisää

Ei, vaan käytössämme olevan rahan tai raha/pakki-sektorin luonne on sellainen, että se on taipuvainen ajoittaiseen kriisiytymiseen, ja siksi sitä on valvottava.

Olen pakertanut asiasta tällaisen periaatteellisen esityksen, ja se on minulla muistissa.








"Tuosta velkarahan paisuttamisesta tässä osittaisreservipankkisyteemissä

Tämä on laskuopeista tuttu geometrinen progressio tai sarja

Sn = 1 r r^2 r^3 r^4 . . . . .-r^(n-1) r^n

siitä kertoen molemmat puolet r:llä

r*Sn = r r^2 r^3 r^4 r^5 . . . . . r^n r^(n 1)

kun jälkimmäinen lause vähennetään edellisestä saadaan

Sn – r*Sn = 1 – r^(n 1)

tai

(1 – r)*Sn = 1 – r^(n 1)

ja kun jaetaan molemmat puolet (1 – r):llä saadaan

Sn = (1 – r^(n 1))/(1 – r)

ja kun ajatellaan että n kasvaa äärettömyyksiin niin silloin

Sn = 1/(1 – r )

Kun sovelletaan tätä sarjaa tähän osittaisreservipankkijuttuun niin selvästi
r on siinä joku 1:stä pienempi luku, jos nyt ylipäätään jotainkin reservivaatimuksia on. r on siinä se kerroin kuinka paljon pankkiin tai vaikka koko pankkisektorille pöllähtävistä sen systeemin ulkopuolelta tulevista rahoista voidaan maksimissaan aina koko ketjussa edelleen ulos lainata annetun reservivaatimuksen puitteissa.
Esim. jos r = 0,9 niin silloin Sn = 10 mikä siis on tämä usein referoitu rahan
paisutuskerroin osittaisreservipankkisysteemissä.
No jos sitten ajatellaan että r = ( 1- p ) missä p on se reservivaatimus, esim.
1/10 tai 10% kuten tuossa yllä, niin saadaan lause

Sn = 1/(1 – (1 – p)) = 1/p = p^(-1)

Kun differentioit tämän lauseen p:n termeissä niin saat

dSn/dp = -1/p^2

Eli jos reservivaatimusta vakkapa tuplataan niin sen puitteissa paisutettavan
velkarahan maksimimäärä(tai pikemminkin tässä esimerkissä siitä ulkoa systeemiin pöllähtäneestä lisärahasta paisutettavissa oleva koko rahan maksimimäärä, kun tässä se ulkoa systeemiin pöllähtänyt lisäkin on mukana, mitä tuo 1 siinä sarjassa edustaa) laskee neliössä, samoin kuin mitä se kasvaa jos toisin päin reservivaatimusta vastaavasti lasketaan.
Nähtävästi pankkisektori aina pyrkii tappiinsa näitä lainoja myöntämään annetun reservivaatimuksen puitteissa(maksimoidakseen korkotulot), jos vaan katsovat kelvollisia kohteita olevan mihin näitä lainoja voivat myöntää. Mutta siis rajattomasti ei tässä systeemissä voi velkarahaa paisuttaa, jos nyt ylipäätänsä tämä reservivaatimus on joku nollaa suurempi reaaliluku, ja jos ei suoranaista huijausta harrasteta.

Muuten tuossa kun laitoin r = (1 – p) en tarkoittanut ketjussa differentioinnin
substituutiota vaan sitä, että siinä alusta asti ajatellen oletetaan että r on
(1- p). Molemmat näistä kyllä ajavat samaan tulemaan. Mutta kun tämä ketjussa differentioinnin substituutio lie monelle outo asia, niin siksi en sitä niin laittanut. Onhan se tällaisessa yksinkertaisessa asiassa näinkin hyvin miellettävissä.

No substituutiolla

r = 1 – p mistä dr/dp on miinusmerkkiä tai kerroin -1 Ja kun Sn = 1/(1-r) eli
(1 – r)^(-1) niin dSn/dr = 1/(1 -r )^2 mistä dSn/dp = dSn/dr kertaa dr/dp = -1/(1
– r)^2 = -1/(1 – (1 – p))^2 = -1/p^2

Ja mitä tulee siihen systeemiin sisään pöllähtäneen summan numeraaliseen suuruuteen niin olkoon se a, mikä a siis on tässä vain pelkkä skaaleri. No jos tämä skaaleriasia on outo, niin oleta systeemiin sisään pöllähtäneeksi 1 rahayksikkö, vaikka yksi euro, niin se on siinä ilman skaalereita. Voit myös huomata että tämä yksi yksikkö voi olla vaikka 1 miljoona tai 1 sata tai 1 mitä vaan, siinä niitä skaalereita. Myös niin voit ajatella näitä skaalereita, että jaat systeemiin sisään pöllähtäneen summan yksittäisiksi euroiksi joita yksittäisiä euroja tuo sarja sellaisenaan ilman skaalausta kuvaa. "

Niin että kun mietit tätä niin huomannet, että tämä systeemi tosiaankin on taipuvainen ajautumaan kriisiin, ja sillä on vaikutuksensa reaalitalouteen.

Sekin vielä että kun alkaa mennä reaalitaloudessa huonommin, niin silloin jo myönnettyjen velkojen lyhennykset vaan virtaavat pankkeihin eikä uusia lainoja vastaavasti myönnellä, siksi kun pankit silloin eivät katso olevan lainoituskelpoisia kohteita. Tästä seuraa liikenteessä olevan velkarahan määrän lähtemineen laskuun ja siis deflaatiokierteen uhka. Ja jos vielä tähän pankkien reservivaatimuksia paniikinomaisesti kiristetään !

Ehkä hinnat jossain vaiheessa romahtavat, mutta se vaikuttaa vain silloin, jos juuri romahduksen hetkellä myy ja on ostanut huipulla. Monetkin ovat ostaneet asuntonsa kymmeniksi vuosiksi ja näillekin vain myyntihinnan ja ostohinnan välinen erotus on tärkeä tieto. Mikään mitä asunnon arvolle tapahtuu myynti- ja ostohetken välissä ei merkitse mitään. Jos aikoo myydä vasta 20 vuoden päästä, on ainoastaan arvo 20 vuoden päästä tärkeää, ei arvo nyt.

Ja monetkin asuvat samoissa asunnoissa, jotka ovat ostaneet 70- tai 80-luvulla. Samoin tulisi käymään nytkin, yli 90% ei pistä asuntoaan myyntiin, jos asuntojen hinnat nyt romahtavat. Ei, suuri osa juuri asuntonsa ostaneista asuvat samassa asunnossa vielä vuonna 2040.

347777999666 kirjoitti:

Ei, vaan käytössämme olevan rahan tai raha/pakki-sektorin luonne on sellainen, että se on taipuvainen ajoittaiseen kriisiytymiseen, ja siksi sitä on valvottava.

Olen pakertanut asiasta tällaisen periaatteellisen esityksen, ja se on minulla muistissa.








"Tuosta velkarahan paisuttamisesta tässä osittaisreservipankkisyteemissä

Tämä on laskuopeista tuttu geometrinen progressio tai sarja

Sn = 1 r r^2 r^3 r^4 . . . . .-r^(n-1) r^n

siitä kertoen molemmat puolet r:llä

r*Sn = r r^2 r^3 r^4 r^5 . . . . . r^n r^(n 1)

kun jälkimmäinen lause vähennetään edellisestä saadaan

Sn – r*Sn = 1 – r^(n 1)

tai

(1 – r)*Sn = 1 – r^(n 1)

ja kun jaetaan molemmat puolet (1 – r):llä saadaan

Sn = (1 – r^(n 1))/(1 – r)

ja kun ajatellaan että n kasvaa äärettömyyksiin niin silloin

Sn = 1/(1 – r )

Kun sovelletaan tätä sarjaa tähän osittaisreservipankkijuttuun niin selvästi
r on siinä joku 1:stä pienempi luku, jos nyt ylipäätään jotainkin reservivaatimuksia on. r on siinä se kerroin kuinka paljon pankkiin tai vaikka koko pankkisektorille pöllähtävistä sen systeemin ulkopuolelta tulevista rahoista voidaan maksimissaan aina koko ketjussa edelleen ulos lainata annetun reservivaatimuksen puitteissa.
Esim. jos r = 0,9 niin silloin Sn = 10 mikä siis on tämä usein referoitu rahan
paisutuskerroin osittaisreservipankkisysteemissä.
No jos sitten ajatellaan että r = ( 1- p ) missä p on se reservivaatimus, esim.
1/10 tai 10% kuten tuossa yllä, niin saadaan lause

Sn = 1/(1 – (1 – p)) = 1/p = p^(-1)

Kun differentioit tämän lauseen p:n termeissä niin saat

dSn/dp = -1/p^2

Eli jos reservivaatimusta vakkapa tuplataan niin sen puitteissa paisutettavan
velkarahan maksimimäärä(tai pikemminkin tässä esimerkissä siitä ulkoa systeemiin pöllähtäneestä lisärahasta paisutettavissa oleva koko rahan maksimimäärä, kun tässä se ulkoa systeemiin pöllähtänyt lisäkin on mukana, mitä tuo 1 siinä sarjassa edustaa) laskee neliössä, samoin kuin mitä se kasvaa jos toisin päin reservivaatimusta vastaavasti lasketaan.
Nähtävästi pankkisektori aina pyrkii tappiinsa näitä lainoja myöntämään annetun reservivaatimuksen puitteissa(maksimoidakseen korkotulot), jos vaan katsovat kelvollisia kohteita olevan mihin näitä lainoja voivat myöntää. Mutta siis rajattomasti ei tässä systeemissä voi velkarahaa paisuttaa, jos nyt ylipäätänsä tämä reservivaatimus on joku nollaa suurempi reaaliluku, ja jos ei suoranaista huijausta harrasteta.

Muuten tuossa kun laitoin r = (1 – p) en tarkoittanut ketjussa differentioinnin
substituutiota vaan sitä, että siinä alusta asti ajatellen oletetaan että r on
(1- p). Molemmat näistä kyllä ajavat samaan tulemaan. Mutta kun tämä ketjussa differentioinnin substituutio lie monelle outo asia, niin siksi en sitä niin laittanut. Onhan se tällaisessa yksinkertaisessa asiassa näinkin hyvin miellettävissä.

No substituutiolla

r = 1 – p mistä dr/dp on miinusmerkkiä tai kerroin -1 Ja kun Sn = 1/(1-r) eli
(1 – r)^(-1) niin dSn/dr = 1/(1 -r )^2 mistä dSn/dp = dSn/dr kertaa dr/dp = -1/(1
– r)^2 = -1/(1 – (1 – p))^2 = -1/p^2

Ja mitä tulee siihen systeemiin sisään pöllähtäneen summan numeraaliseen suuruuteen niin olkoon se a, mikä a siis on tässä vain pelkkä skaaleri. No jos tämä skaaleriasia on outo, niin oleta systeemiin sisään pöllähtäneeksi 1 rahayksikkö, vaikka yksi euro, niin se on siinä ilman skaalereita. Voit myös huomata että tämä yksi yksikkö voi olla vaikka 1 miljoona tai 1 sata tai 1 mitä vaan, siinä niitä skaalereita. Myös niin voit ajatella näitä skaalereita, että jaat systeemiin sisään pöllähtäneen summan yksittäisiksi euroiksi joita yksittäisiä euroja tuo sarja sellaisenaan ilman skaalausta kuvaa. "

Niin että kun mietit tätä niin huomannet, että tämä systeemi tosiaankin on taipuvainen ajautumaan kriisiin, ja sillä on vaikutuksensa reaalitalouteen.

Sekin vielä että kun alkaa mennä reaalitaloudessa huonommin, niin silloin jo myönnettyjen velkojen lyhennykset vaan virtaavat pankkeihin eikä uusia lainoja vastaavasti myönnellä, siksi kun pankit silloin eivät katso olevan lainoituskelpoisia kohteita. Tästä seuraa liikenteessä olevan velkarahan määrän lähtemineen laskuun ja siis deflaatiokierteen uhka. Ja jos vielä tähän pankkien reservivaatimuksia paniikinomaisesti kiristetään !

Lue lisää

Nörtti bongattu!

Mutta tämä kriisiytymään taipuvainen asia taloudessamme on nimenomaan raha/pankki-systeemi, eli siis tämä osittaisreservipankkisysteemi. Kapitalismi taasen viittaa nimenomaan reaalitalouteen. Kapitalismia meillä olisi vaikka tasan arvonsa säilyttävän kultarahan kanssa mennen, ja varsinkin niin mennen.

"No noinhan mä sanoin. Tämäkin olisi riittänyt vastaukseksi tuon turhan tiluttelun sijaan :D "

Halveksiva kommentti minun pakerrukseeni tietenkin.
No ei tuo esitykseni mitään ns rakettitiedettä ollutkaan. Tiedän kuitenkin sen että valitettavasti monelle ihan fiksulle ihmiselle se vaan ei ole tämä perusjuttu raha/pankki-systeemistämme tiedossa, ja siksi siitä mielelläni esitän mahdollisimman selkeästi.

333444555666 kirjoitti:

Mutta tämä kriisiytymään taipuvainen asia taloudessamme on nimenomaan raha/pankki-systeemi, eli siis tämä osittaisreservipankkisysteemi. Kapitalismi taasen viittaa nimenomaan reaalitalouteen. Kapitalismia meillä olisi vaikka tasan arvonsa säilyttävän kultarahan kanssa mennen, ja varsinkin niin mennen.

"No noinhan mä sanoin. Tämäkin olisi riittänyt vastaukseksi tuon turhan tiluttelun sijaan :D "

Halveksiva kommentti minun pakerrukseeni tietenkin.
No ei tuo esitykseni mitään ns rakettitiedettä ollutkaan. Tiedän kuitenkin sen että valitettavasti monelle ihan fiksulle ihmiselle se vaan ei ole tämä perusjuttu raha/pankki-systeemistämme tiedossa, ja siksi siitä mielelläni esitän mahdollisimman selkeästi.

Lue lisää

whaat???
Siinä on taas yksi hermoherkkä.