Nimimerkille Yksibioinformaatikko

Kerropa, mistä DNA on tullut.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kerropa, mistä DNA on tullut.

Arvaanpa että Jumalan Sanasta. Tai ainakin syljestä?

Miksi ylisummaan on tärkeää kuvitella tietävänsä, mistä DNA on tullut? Siksikö, ettei joutuisi Helvettiin paistumaan?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kerropa, mistä DNA on tullut.

Sanotaan väittämän vuoksi, että meillä ei ole mitään tietoa siitä, että mistä DNA on tullut, tai tarkemmin ottaen, miten tämä on muodostunut. Entä sitten? Miten tämä vaikuttaa mihinkään? Miten tämä tekisi sinun väittämistäsi totta tai evoluutioteoriasta epätoden?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Sanotaan väittämän vuoksi, että meillä ei ole mitään tietoa siitä, että mistä DNA on tullut, tai tarkemmin ottaen, miten tämä on muodostunut. Entä sitten? Miten tämä vaikuttaa mihinkään? Miten tämä tekisi sinun väittämistäsi totta tai evoluutioteoriasta epätoden?

Lue lisää

Evoluutioteoria on teoria joka ei tiedä mistään mitään varmaa eli on vasta hypoteesi.
Mitä enemmän on perimää tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi on DNAn merkitys osoittautunut ja sellaiseksi ettei se nykyisen tietämyksen mukaan yhtään helpota evoluutioteorian toimintaa luonnonvalintaa käytellen. Monimutkaisuuden lisääntyminen johtaa päättelemään yhä pidempiä kehitysaikoja joihin ei tiedossaoleva aikamäärä riitä.
On äärimmäisen vaikeaa tehdä sellaisesta asiasta teoriaa jossa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja kuin elollisessa luomakunnassa esiintyy kun jokaikinen eliöyksilö on erilainen siten ettei koskaan toistu täysin identtisenä eikä mikään eliö pysy hetkeäkään täysin muuttumattomana.

puhuppapukillekin kirjoitti:

Evoluutioteoria on teoria joka ei tiedä mistään mitään varmaa eli on vasta hypoteesi.
Mitä enemmän on perimää tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi on DNAn merkitys osoittautunut ja sellaiseksi ettei se nykyisen tietämyksen mukaan yhtään helpota evoluutioteorian toimintaa luonnonvalintaa käytellen. Monimutkaisuuden lisääntyminen johtaa päättelemään yhä pidempiä kehitysaikoja joihin ei tiedossaoleva aikamäärä riitä.
On äärimmäisen vaikeaa tehdä sellaisesta asiasta teoriaa jossa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja kuin elollisessa luomakunnassa esiintyy kun jokaikinen eliöyksilö on erilainen siten ettei koskaan toistu täysin identtisenä eikä mikään eliö pysy hetkeäkään täysin muuttumattomana.

Lue lisää

Evoluutioteoria on tieteellisistä teorioista se parhaiten tutkittu, ja parhaiten ymmärretty. Onko se täydellinen? Ei tietenkään, mutta se kuvaa toistaiseksi elämän monimuotoisuuden kehittymisen riittävän hyvin, ja se paranee jatkuvasti. Otetaan vertailukohdaksi teoria, jonka varmasti pidät todellisena kuvauksena todellisuudesta: painovoimateoria. Ensinnäkin tämä on jo kertaalleen kaatunut isolta osin, kun Einstein kehitti suhteellisuusteoriansa. Toisekseen painovoimateoriasta ei tiedetä vieläkään, että miten painovoima oikeasti toimii, ja miksi se on niin heikko.

"Monimutkaisuuden lisääntyminen johtaa päättelemään yhä pidempiä kehitysaikoja joihin ei tiedossaoleva aikamäärä riitä."

Mihin perustat tämän väittämän? Miten ymmärrät, että kehittyminen toimisi?

"On äärimmäisen vaikeaa tehdä sellaisesta asiasta teoriaa jossa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja kuin elollisessa luomakunnassa esiintyy kun jokaikinen eliöyksilö on erilainen siten ettei koskaan toistu täysin identtisenä eikä mikään eliö pysy hetkeäkään täysin muuttumattomana."

Silti onnistut kuvaamaan tässä suuren osan siitä, mitä evoluutioteoria itseasiassa sisältää.

Ei liene sattumaa. Raamatussahan piin arvo on myös 3. Amen!

DNA on pelkkää digitaalista kirjastoinformaatiota. Solun erilaistumiseen ja ominaisuuksien ilmenemiseen solu tarvitsee epigeneettisiä informaatiokerroksia, joista osa on analogista ja osa digitaalista informaatiota. Genomiset säätelyverkostot ja monet epigeneettiset informaatiokerrokset, mm. RNA:n yli 140 erilaista epigeneettistä markkeria, ovat myös meta-dataa, eli informaatiota tiedon hallintatavoista.

Ilman epigeneettisiä informaatiokerroksia solu on pelkkä tyhmä kantasolu, joka ei tee yhtään mitään. DNA yksinään ei siis tee eikä ohjaa yhtään mitään.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

DNA on pelkkää digitaalista kirjastoinformaatiota. Solun erilaistumiseen ja ominaisuuksien ilmenemiseen solu tarvitsee epigeneettisiä informaatiokerroksia, joista osa on analogista ja osa digitaalista informaatiota. Genomiset säätelyverkostot ja monet epigeneettiset informaatiokerrokset, mm. RNA:n yli 140 erilaista epigeneettistä markkeria, ovat myös meta-dataa, eli informaatiota tiedon hallintatavoista.

Ilman epigeneettisiä informaatiokerroksia solu on pelkkä tyhmä kantasolu, joka ei tee yhtään mitään. DNA yksinään ei siis tee eikä ohjaa yhtään mitään.

Lue lisää

Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

DNA on pelkkää digitaalista kirjastoinformaatiota. Solun erilaistumiseen ja ominaisuuksien ilmenemiseen solu tarvitsee epigeneettisiä informaatiokerroksia, joista osa on analogista ja osa digitaalista informaatiota. Genomiset säätelyverkostot ja monet epigeneettiset informaatiokerrokset, mm. RNA:n yli 140 erilaista epigeneettistä markkeria, ovat myös meta-dataa, eli informaatiota tiedon hallintatavoista.

Ilman epigeneettisiä informaatiokerroksia solu on pelkkä tyhmä kantasolu, joka ei tee yhtään mitään. DNA yksinään ei siis tee eikä ohjaa yhtään mitään.

Lue lisää

Väärin. Jopa se mitä satut syömään vaikuttaa siihen mitä kehossasi tapahtuu. Ja jopa se mitä ajattelet muuttaa elintoimintojasi.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA.

Lue lisää

"Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA. "

Tuo oli totta ennen, mutta epäilen että nykysin on toisin.

"Nykyisin yhä useampi biologi ajattelee, että solussa on informaatiota muuallakin kuin DNA:ssa. Toisin sanoen DNA ei ohjaa kaikkia solun tapahtumia. Erityisesti kehitysbiologit ovat havainneet, että eliön perusrakenteen muodostumiseen vaikuttaa alkion solujen muoto ja rekenne sekä munasolussa DNA:n ulkopuolella oleva informaatio.

Lisääntymisessä välitämme seuraavalle sukupolvelle hedelmöityneen solun, emme pelkästään DNA:ta. Puhutaan epigeneettisestä (DNA:n ulkopuolisesta) informaatiosta, joka voi välittyä seuraavalle sukupolvelle ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Kyseessä voi olla munasolun sisäisten tulirakenteiden ominaisuudet, DNA:han sitoutuneet proteiinit, solukalvojen sähköiset ominaisuudet ja sokerirakenteet. Mikrokirurgiset solukalvojen muutokset voivat periytyä ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Sokereista voi muodostua paljon monimutkaisempia koodijärjestelmiä kuin aminohapoista tai nukleotideista, koska yksinkertaisia sokereita voi liittää toisiinsa useammilla eri tavoilla. Viidestä sokerista voi rakentaa tuhansia erillaisia yhdistelmiä. Biologit ovatkin alkaneet puhua "sokerikoodista" ja verrata sitä DNA:n koodijärjetelmään.

Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisen uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi". (Leisola)

kaikkieiperustuDNAhan kirjoitti:

"Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA. "

Tuo oli totta ennen, mutta epäilen että nykysin on toisin.

"Nykyisin yhä useampi biologi ajattelee, että solussa on informaatiota muuallakin kuin DNA:ssa. Toisin sanoen DNA ei ohjaa kaikkia solun tapahtumia. Erityisesti kehitysbiologit ovat havainneet, että eliön perusrakenteen muodostumiseen vaikuttaa alkion solujen muoto ja rekenne sekä munasolussa DNA:n ulkopuolella oleva informaatio.

Lisääntymisessä välitämme seuraavalle sukupolvelle hedelmöityneen solun, emme pelkästään DNA:ta. Puhutaan epigeneettisestä (DNA:n ulkopuolisesta) informaatiosta, joka voi välittyä seuraavalle sukupolvelle ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Kyseessä voi olla munasolun sisäisten tulirakenteiden ominaisuudet, DNA:han sitoutuneet proteiinit, solukalvojen sähköiset ominaisuudet ja sokerirakenteet. Mikrokirurgiset solukalvojen muutokset voivat periytyä ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Sokereista voi muodostua paljon monimutkaisempia koodijärjestelmiä kuin aminohapoista tai nukleotideista, koska yksinkertaisia sokereita voi liittää toisiinsa useammilla eri tavoilla. Viidestä sokerista voi rakentaa tuhansia erillaisia yhdistelmiä. Biologit ovatkin alkaneet puhua "sokerikoodista" ja verrata sitä DNA:n koodijärjetelmään.

Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisen uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi". (Leisola)

Lue lisää

"Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta."

Väite on epätieteellinen. Leisolalla ei ole mitään tieteellistä näyttöä tuollaisen väitteen tueksi, pikemminkin asia on päin vastoin. Jo yhden geenin muutos aiheuttaa esimerkiksi banaanikärpäsille suuriakin fenotyypin muutoksia.
Leisola on nuoren maan kreationisti, joka tieteellisessä työssään on tunnustanut darwinistisen evoluutioteorioan toimivuuden, mutta uskoville suunnatussa julistuksessa korttipakka vaihtuu aivan toiseksi. Leisolan tieteellinen uskottavuus evoluutioteoriasta puhuttaessa on kärsinyt totaalisen konkurssin.

Mitä ovat " Mikrokirurgiset solukalvojen muutokset?"

kaikkieiperustuDNAhan kirjoitti:

"Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA. "

Tuo oli totta ennen, mutta epäilen että nykysin on toisin.

"Nykyisin yhä useampi biologi ajattelee, että solussa on informaatiota muuallakin kuin DNA:ssa. Toisin sanoen DNA ei ohjaa kaikkia solun tapahtumia. Erityisesti kehitysbiologit ovat havainneet, että eliön perusrakenteen muodostumiseen vaikuttaa alkion solujen muoto ja rekenne sekä munasolussa DNA:n ulkopuolella oleva informaatio.

Lisääntymisessä välitämme seuraavalle sukupolvelle hedelmöityneen solun, emme pelkästään DNA:ta. Puhutaan epigeneettisestä (DNA:n ulkopuolisesta) informaatiosta, joka voi välittyä seuraavalle sukupolvelle ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Kyseessä voi olla munasolun sisäisten tulirakenteiden ominaisuudet, DNA:han sitoutuneet proteiinit, solukalvojen sähköiset ominaisuudet ja sokerirakenteet. Mikrokirurgiset solukalvojen muutokset voivat periytyä ilman, että DNA:ssa tapahtuu muutoksia. Sokereista voi muodostua paljon monimutkaisempia koodijärjestelmiä kuin aminohapoista tai nukleotideista, koska yksinkertaisia sokereita voi liittää toisiinsa useammilla eri tavoilla. Viidestä sokerista voi rakentaa tuhansia erillaisia yhdistelmiä. Biologit ovatkin alkaneet puhua "sokerikoodista" ja verrata sitä DNA:n koodijärjetelmään.

Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisen uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi". (Leisola)

Lue lisää

//"Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA. "//

"Tuo oli totta ennen, mutta epäilen että nykysin on toisin."

Tuo oli totta ennen, ja se on totta edelleen. Ilman DNA:ta ei ole mitään (sic). DNA yksin ei tietenkään tee mitään, eli se vaatii sen monimutkaisen solukoneiston, mikä nykyeliöistä löytyy, mutta tuo solukoneisto ei pystyisi tekemään mitään ilman DNA:ta. Sitä ei olisi edes olemassa ilman DNA:ta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

//"Mitä siitä. Ei mikään tuossa kumoa sitä faktaa, että kaikki perustuu lopulta DNA:n. Solu tarvitsee toimiakseen tehokkaasti, ja osana monisoluista superorganismia, säätelyelementtejä. Mutta mikään ei kumoa sitä faktaa, että pohjalla on DNA. "//

"Tuo oli totta ennen, mutta epäilen että nykysin on toisin."

Tuo oli totta ennen, ja se on totta edelleen. Ilman DNA:ta ei ole mitään (sic). DNA yksin ei tietenkään tee mitään, eli se vaatii sen monimutkaisen solukoneiston, mikä nykyeliöistä löytyy, mutta tuo solukoneisto ei pystyisi tekemään mitään ilman DNA:ta. Sitä ei olisi edes olemassa ilman DNA:ta.

Lue lisää

Voiko solu muuttaa geenin ilmentymistä?

toisinpäin kirjoitti:

Voiko solu muuttaa geenin ilmentymistä?

Kyllä voi. Transkriptiotekijät ovat yksi suurimmista suorista vaikuttajista geenien ilmentymiseen. Nämä ovat proteiineja, jotka kiinnittyvät tiettyihin DNA sekvensseihin geenin ulkopuolelle, ja jotka joko lisäävät tai vähentävät geenin ilmentymistä, eli koodausta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kyllä voi. Transkriptiotekijät ovat yksi suurimmista suorista vaikuttajista geenien ilmentymiseen. Nämä ovat proteiineja, jotka kiinnittyvät tiettyihin DNA sekvensseihin geenin ulkopuolelle, ja jotka joko lisäävät tai vähentävät geenin ilmentymistä, eli koodausta.

Lue lisää

Mutta mikä aiheuttaa alkionkehityksen alkamisen? Geeni se ei voi olla.

DNApoissapelistä kirjoitti:

Mutta mikä aiheuttaa alkionkehityksen alkamisen? Geeni se ei voi olla.

Tämä kysymys ei ole suoranaisesti omaa erityisalaai, mutta sen perusteella mitä tiedän, ja mitä nopeahkosti pystyn asiasta tietoa löytämään vastaus on kyllä ja ei. Signaalit, jotka käskevät hedelmöittynyttä munasolua kehittymään kohti uutta kokonaista organismia, ovat pohjimmiltaan geenien tuotosta, eli DNA:ssa on näiden signaalimolekyylien tuottamiseksi tarvittavat geenisekvenssit. Ne eivät välttämättä ole tuon hedelmöittyneen munasolun sisältämien geenien tuotosta, mutta tuo munasolu ei ole tyhjiössä. Siihen vaikuttaa mm. tätä munasolua kantavan äidin hormonitoiminta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tämä kysymys ei ole suoranaisesti omaa erityisalaai, mutta sen perusteella mitä tiedän, ja mitä nopeahkosti pystyn asiasta tietoa löytämään vastaus on kyllä ja ei. Signaalit, jotka käskevät hedelmöittynyttä munasolua kehittymään kohti uutta kokonaista organismia, ovat pohjimmiltaan geenien tuotosta, eli DNA:ssa on näiden signaalimolekyylien tuottamiseksi tarvittavat geenisekvenssit. Ne eivät välttämättä ole tuon hedelmöittyneen munasolun sisältämien geenien tuotosta, mutta tuo munasolu ei ole tyhjiössä. Siihen vaikuttaa mm. tätä munasolua kantavan äidin hormonitoiminta.

Lue lisää

"Ne eivät välttämättä ole tuon hedelmöittyneen munasolun sisältämien geenien tuotosta, mutta tuo munasolu ei ole tyhjiössä. Siihen vaikuttaa mm. tätä munasolua kantavan äidin hormonitoiminta."

Tästähän seuraa, että munasolu on perimän perusyksikkö, "elämän piirustukset", eivät geenit.

seurausontämä kirjoitti:

"Ne eivät välttämättä ole tuon hedelmöittyneen munasolun sisältämien geenien tuotosta, mutta tuo munasolu ei ole tyhjiössä. Siihen vaikuttaa mm. tätä munasolua kantavan äidin hormonitoiminta."

Tästähän seuraa, että munasolu on perimän perusyksikkö, "elämän piirustukset", eivät geenit.

Lue lisää

Osaatko sanoa, että mitä hedelmöittynyt munasolu sisältää?

seurausontämä kirjoitti:

"Ne eivät välttämättä ole tuon hedelmöittyneen munasolun sisältämien geenien tuotosta, mutta tuo munasolu ei ole tyhjiössä. Siihen vaikuttaa mm. tätä munasolua kantavan äidin hormonitoiminta."

Tästähän seuraa, että munasolu on perimän perusyksikkö, "elämän piirustukset", eivät geenit.

Lue lisää

Eikö siittiösoluilla ole mitään tekemistä asian kanssa? Melkoisen feministinen mielipide sinulla.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Osaatko sanoa, että mitä hedelmöittynyt munasolu sisältää?

"Osaatko sanoa, että mitä hedelmöittynyt munasolu sisältää? "

Toimimattoman genomin.

ainakin kirjoitti:

"Osaatko sanoa, että mitä hedelmöittynyt munasolu sisältää? "

Toimimattoman genomin.

Millä perusteella se on toimimaton, kun siitä lopulta voi muodostua täysin toiminnallinen organismi? Keinohedelmöityksessä hedelmöittyneitä munasoluja kasvatetaan ennen siirtämistä kohtuun maljoilla, kunnes ne ovat saavuttaneet (muistaakseni) 6 tai 7 jakaantumista, eli solukimppu sisältää tällöin 64-128 yksittäistä solua. Eli tuo hedelmäöittynyt munasolu on täysin toiminnallinen.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Millä perusteella se on toimimaton, kun siitä lopulta voi muodostua täysin toiminnallinen organismi? Keinohedelmöityksessä hedelmöittyneitä munasoluja kasvatetaan ennen siirtämistä kohtuun maljoilla, kunnes ne ovat saavuttaneet (muistaakseni) 6 tai 7 jakaantumista, eli solukimppu sisältää tällöin 64-128 yksittäistä solua. Eli tuo hedelmäöittynyt munasolu on täysin toiminnallinen.

Lue lisää

Munasolun jakaantumiset vaikuttavat tulevaan kehitykseen, koska eri solut perivät erillaisen osan sytoplasmaa ja siten erillaiset säätelytekijät ja signaalit. (Tuuliranta)

DNAeimukana kirjoitti:

Munasolun jakaantumiset vaikuttavat tulevaan kehitykseen, koska eri solut perivät erillaisen osan sytoplasmaa ja siten erillaiset säätelytekijät ja signaalit. (Tuuliranta)

Lue lisää

Tuulirannalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä solujakautumisesta. Solujakautumisessa solun sisältö jakautuu tytärsoluihin lähes täysin satunnaisesti. Ainoastaan kromosomit jakautuvat 50/50 tytärsolujen kesken siten, että molemmissa soluissa ovat kaikki 46 kromosomia. Ensimmäisten parinkymmenen jakautumisen ajan alkion solut ovat täysin identtisiä, erilaistumattomia ns. kantasoluja. Vasta tämän jälkeen solusignalointi aloittaa solujen erilaistumisen, ja alkion eri solut alkavat kehittyä kohti ihosoluja, lihassoluja, hermosoluja, yms.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tuulirannalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä solujakautumisesta. Solujakautumisessa solun sisältö jakautuu tytärsoluihin lähes täysin satunnaisesti. Ainoastaan kromosomit jakautuvat 50/50 tytärsolujen kesken siten, että molemmissa soluissa ovat kaikki 46 kromosomia. Ensimmäisten parinkymmenen jakautumisen ajan alkion solut ovat täysin identtisiä, erilaistumattomia ns. kantasoluja. Vasta tämän jälkeen solusignalointi aloittaa solujen erilaistumisen, ja alkion eri solut alkavat kehittyä kohti ihosoluja, lihassoluja, hermosoluja, yms.

Lue lisää

"Tuulirannalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä solujakautumisesta. "

Tuuliranta käyttää lähteenään Johnson G. The Living World, 4th edition, McGraw Hill 2006, sivua 667.

lähteenäkäytetty kirjoitti:

"Tuulirannalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä solujakautumisesta. "

Tuuliranta käyttää lähteenään Johnson G. The Living World, 4th edition, McGraw Hill 2006, sivua 667.

Lue lisää

Minulla tuota kirjaa ei ole, joten en pysty mitenkään varmistamaan sitä, että mitä sivulla sanotaan.

lähteenäkäytetty kirjoitti:

"Tuulirannalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä solujakautumisesta. "

Tuuliranta käyttää lähteenään Johnson G. The Living World, 4th edition, McGraw Hill 2006, sivua 667.

Lue lisää

Niin, mutta onko mielestäsi Tuulirannalla oikea käsitys solunjakautumisesta?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Minulla tuota kirjaa ei ole, joten en pysty mitenkään varmistamaan sitä, että mitä sivulla sanotaan.

No, jatketaan sitten. Tälle solunjakautumiselle ei ole ohjeita DNA: ssa, koska sehän on alkuvaiheessa poissa pelistä. Kromosomit ja DNA voivat mutatoitua melkein miten vain, mutta eliöt eivät silti muutu perustyypeiltään toisenlaisiksi eliöiksi.

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

JosDNAeitoimimistäinfotu kirjoitti:

No, jatketaan sitten. Tälle solunjakautumiselle ei ole ohjeita DNA: ssa, koska sehän on alkuvaiheessa poissa pelistä. Kromosomit ja DNA voivat mutatoitua melkein miten vain, mutta eliöt eivät silti muutu perustyypeiltään toisenlaisiksi eliöiksi.

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

Lue lisää

Toinen pitää olla:

Geenien hiljentäminen on solujen erilaistumisen perusta: kaikilla yksilön soluilla on sama perimä, erot perustuvat geenien erilaiseen ilmentymiseen

JosDNAeitoimimistäinfotu kirjoitti:

No, jatketaan sitten. Tälle solunjakautumiselle ei ole ohjeita DNA: ssa, koska sehän on alkuvaiheessa poissa pelistä. Kromosomit ja DNA voivat mutatoitua melkein miten vain, mutta eliöt eivät silti muutu perustyypeiltään toisenlaisiksi eliöiksi.

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on sama perimä mutta erilainen rakenne ja toiminta

Lue lisää

Solunjakautumiselle on ohjeet DNA:ssa, koska solujakautumiseen vaadittavat proteiinit koodataan DNA:sta. Tietääkseni munasolun sisällä on jo valmiina ne proteiinit, jotka tarvitaan solujakautumiseen, mutta signaali jakautumiselle tulee vasta siittiön mukana, kun kromosomiluku on täydet 46. (Ehkä pilkunviilausta, mutta kromosomit ovat pakkautunutta DNA:ta).
Mitä tarkoitat "perustyypillä" ja muuntumisella perustyypistä toiseksi?

Sinänsä olet ajatuksissasi oikeassa. Solujen erilaistuminen perustuu geenien hiljentämiseen ja aktivoimiseen. Tämän vuoksi erilaistunut solu ei voi normaaliolosuhteissa jakautua muun tyyppiseksi soluksi. Mutta alkiokehityksen alussa kaikki alkion solut ovat omnipotentteja kantasoluja. Eli jokaisesta näistä solusta voi kehittyä mikä tahansa solu, kun niitä signaloidaan ulkopuolelta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Solunjakautumiselle on ohjeet DNA:ssa, koska solujakautumiseen vaadittavat proteiinit koodataan DNA:sta. Tietääkseni munasolun sisällä on jo valmiina ne proteiinit, jotka tarvitaan solujakautumiseen, mutta signaali jakautumiselle tulee vasta siittiön mukana, kun kromosomiluku on täydet 46. (Ehkä pilkunviilausta, mutta kromosomit ovat pakkautunutta DNA:ta).
Mitä tarkoitat "perustyypillä" ja muuntumisella perustyypistä toiseksi?

Sinänsä olet ajatuksissasi oikeassa. Solujen erilaistuminen perustuu geenien hiljentämiseen ja aktivoimiseen. Tämän vuoksi erilaistunut solu ei voi normaaliolosuhteissa jakautua muun tyyppiseksi soluksi. Mutta alkiokehityksen alussa kaikki alkion solut ovat omnipotentteja kantasoluja. Eli jokaisesta näistä solusta voi kehittyä mikä tahansa solu, kun niitä signaloidaan ulkopuolelta.

Lue lisää

"Solunjakautumiselle on ohjeet DNA:ssa, koska solujakautumiseen vaadittavat proteiinit koodataan DNA:sta."

Ongelma on vain siinä, että ensimmäiset solunjakautumiset tapahtuvat ennen kuin genomi on toiminnassa.

Mitä tarkoitat "perustyypillä" ja muuntumisella perustyypistä toiseksi?

Makroevoluutiota, jotta sitä voisi tapahtua, jonkin pitäisi vaikuttaa munasoluun.

"Mutta alkiokehityksen alussa kaikki alkion solut ovat omnipotentteja kantasoluja. Eli jokaisesta näistä solusta voi kehittyä mikä tahansa solu, kun niitä signaloidaan ulkopuolelta. "

Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat

kiinteätpiirit kirjoitti:

"Solunjakautumiselle on ohjeet DNA:ssa, koska solujakautumiseen vaadittavat proteiinit koodataan DNA:sta."

Ongelma on vain siinä, että ensimmäiset solunjakautumiset tapahtuvat ennen kuin genomi on toiminnassa.

Mitä tarkoitat "perustyypillä" ja muuntumisella perustyypistä toiseksi?

Makroevoluutiota, jotta sitä voisi tapahtua, jonkin pitäisi vaikuttaa munasoluun.

"Mutta alkiokehityksen alussa kaikki alkion solut ovat omnipotentteja kantasoluja. Eli jokaisesta näistä solusta voi kehittyä mikä tahansa solu, kun niitä signaloidaan ulkopuolelta. "

Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat

Lue lisää

"Ongelma on vain siinä, että ensimmäiset solunjakautumiset tapahtuvat ennen kuin genomi on toiminnassa."

Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu.

"Makroevoluutiota, jotta sitä voisi tapahtua, jonkin pitäisi vaikuttaa munasoluun."

Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Ongelma on vain siinä, että ensimmäiset solunjakautumiset tapahtuvat ennen kuin genomi on toiminnassa."

Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu.

"Makroevoluutiota, jotta sitä voisi tapahtua, jonkin pitäisi vaikuttaa munasoluun."

Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia.

Lue lisää

"Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu."

Oma genomihan alkaa esimerkiksi ihmisellä käynnistyä pikkuhiljaa ensimmäisten solunjakaantumiset jälkeen. Siis noin kahden vuorokauden kuluttua. Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi. Käsite, "me tiedämme, että ohjeet siitä, miten muna kehittyy aikuiseksi on kirjoitettu DNA-molekyylin emästen lineaariseen järjestykseen", kuuluu nykyisin näin ei kuitenkaan ole, toteamuksiin. (Tuuliranta)

"Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi."

No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia. "

Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on.

vaikeaksimenee kirjoitti:

"Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu."

Oma genomihan alkaa esimerkiksi ihmisellä käynnistyä pikkuhiljaa ensimmäisten solunjakaantumiset jälkeen. Siis noin kahden vuorokauden kuluttua. Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi. Käsite, "me tiedämme, että ohjeet siitä, miten muna kehittyy aikuiseksi on kirjoitettu DNA-molekyylin emästen lineaariseen järjestykseen", kuuluu nykyisin näin ei kuitenkaan ole, toteamuksiin. (Tuuliranta)

"Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi."

No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia. "

Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on.

Lue lisää

Tuulirannan teksti vaikuttaa osin oikealta, joskaan en ymmärrä tämän käyttämien samamuotojen merkitystä kontekstissa. Esimerkiksi kohta "Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi" hämmentää erityisesti. Tahtooko Tuuliranta väittää, että uuden yksilön perimä, DNA, muodostetaan tässä tyhjästä, vai tarkoittaako hän sitä, mitä solussa oikeasti tapahtuu, eli DNA:sta tehdään vain kopio? Sanamuodot viittaisivat ensimmäiseen. En ole koskaan kuullut kenenkään väittämää, että DNA:ta luettaisiin lineaarisesti.
Sinänsä DNA:ta ei tarvita solujakautumiseen, eli solu voi jakautua, mutta vain jos solulimassa on valmiina ne proteiinit, jotka tätä prosessia ohjaavat. Tämä on asianlaita hedelmöittyneen munasolun kanssa, sillä ennen munasolun muodostumista tämä on periaatteessa "normaali" solu, joka sisältää kaikki ne proteiinit, mitä tämä tarvitsee elintoimintojensa ylläpitämiseksi ja jakautumiseen.

"No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon."

Oletan, että et tarkoita tässä sitä, että nykysimpanssi muuttuisi nykyihmiseksi, vaan molemmat omaavat yhteisen esivanhemman. Kumpikaan näistä lajeista ei ole samanlainen, mitä tuo laji oli, ja kehitysketju voidaan molempien osalta jäljittää (ihmisen osalta paremmin, koska tämä kiinnostaa meitä enemmän). Lajit ovat haarautuneet, ja molemmat ovat muuntuneet omaa tahtiaan sopeutumaan niihin olosuhteisiin, joissa nämä ovat eläneet.

"Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on."

Tietenkinhän tämä on vaikeaa, jos haluaa ymmärtää, että biologisessa maailmassa olisi jotain sellaista, mitä siellä ei ole. Tarkoituksenani on oikaista vääriä käsityksiäsi. Miksi siis yrittää pitää mukana väittämään, joka ei kuulu asiaan? Organismin perimä voi muuttua, mutta se on pääsääntöisesti rajoitettua muuttumista. Ihmisen perimä ei voi yht'äkkiä alkaa tuottamaan esim. jotain, mitä löydämme kasveista. Tällainen tapahtuma vaatisi ulkopuolisen DNA:n soluun viemisen. Mutta mikään ei estäisi kasvityyppisten toimintojen kehittymistä aikojen saatossa, jos nämä toisivat olosuhteisiin katsottuna lisääntymis- ja/tai selvitytymisedun.

vaikeaksimenee kirjoitti:

"Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu."

Oma genomihan alkaa esimerkiksi ihmisellä käynnistyä pikkuhiljaa ensimmäisten solunjakaantumiset jälkeen. Siis noin kahden vuorokauden kuluttua. Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi. Käsite, "me tiedämme, että ohjeet siitä, miten muna kehittyy aikuiseksi on kirjoitettu DNA-molekyylin emästen lineaariseen järjestykseen", kuuluu nykyisin näin ei kuitenkaan ole, toteamuksiin. (Tuuliranta)

"Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi."

No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia. "

Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on.

Lue lisää

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa."

Suuresti ihmettelen. Miten suvullisesti syntyvä eliö voisikaan olla identtinen vanhempiensa kanssa, kun se on sekoitus vanhempiensa genomista? Mielestäni tuossa kappaleessa ei ole järkeä. Jos ei siinä sitten ole jokin syvällinen totuus, joka ei kaltaiselleni maallikolle aukea?

agnoskepo kirjoitti:

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa."

Suuresti ihmettelen. Miten suvullisesti syntyvä eliö voisikaan olla identtinen vanhempiensa kanssa, kun se on sekoitus vanhempiensa genomista? Mielestäni tuossa kappaleessa ei ole järkeä. Jos ei siinä sitten ole jokin syvällinen totuus, joka ei kaltaiselleni maallikolle aukea?

Lue lisää

Tekstini oli yksinkertaisesti surkeasti kirjoitettu. Tällä hetkellä en ole aivan varma, että mikä pointtini oli. Todennäköisesti, että syntyvä eliö on enemmän kuin osiensa (vanhempiensa) summa.

vaikeaksimenee kirjoitti:

"Mihin perustat tämän väittämän? Ensimmäinen solujakautuminen tapahtuu 12-16 tunnin kuluttua hedelmöittymisestä. Ennen tätä hedelmöittyneessä munasolussa tapahtuu paljon, mm. prototuman muodostuminen, jossa ensimmäinen DNA: kopiointi tapahtuu."

Oma genomihan alkaa esimerkiksi ihmisellä käynnistyä pikkuhiljaa ensimmäisten solunjakaantumiset jälkeen. Siis noin kahden vuorokauden kuluttua. Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi. Käsite, "me tiedämme, että ohjeet siitä, miten muna kehittyy aikuiseksi on kirjoitettu DNA-molekyylin emästen lineaariseen järjestykseen", kuuluu nykyisin näin ei kuitenkaan ole, toteamuksiin. (Tuuliranta)

"Tämä ei vieläkään kerro minulle, että mitä tarkoittaa "perustyyppi" tai muuntuminen perustyypistä toiseksi."

No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon.

"Kiinteiksi johdotetut piirit varmistaäat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns. makroevoluutiota. Kiinteät piirit sääteleäät modulaarisest alkionkehitystä (ja kantasolujen erilaistumista) ja varmistavat, että alkiosta kehityy samankaltainen eliö kuin mitä sen vanhemmat ovat"

"DNA ei ole missään nimessä staattinen rakenne. Se on altis muutoksille aivan nukleotidisekvenssiä myöten. Jokainen uusi syntyvä eliö osoittaa tämän. Yksikään suvullisesti syntyvä eliö ei ole koskaan identtinen vanhempiensa kanssa.
Olisi täysin evoluutioteorian vastaista, jos lapsi/pentu/poikanen olisi jotain muuta lajia kuin sen vanhemmat. Ja jotta voitaisiin puhua täysin erityyppisestä lajista, kuten nisäkäs vs. matelija, on perimässä tapahduttava todella paljon muutoksia, ja käytännössä tämä vie kymmeniä, ellei satoja miljoonia vuosia. "

Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on.

Lue lisää

"Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on."

Olet Tomi täydellinen idiootti. Ei tietokonemaailmassa (mitähän tuokin tarkoittaa) ole sellaista käsitettä kuin "hard-wired cellular networks". Cellular networks eli soluverkot ovat aina langattomia. Tyhmä.

Kun tuollaiset pseudotieteilevät dorkat yrittävä keskustella ja päteä käsitteillä joita eivät edes ymmärrä niin vaikeaa tosiaan on saada oppia tuollaiset uskovaisten dorkien päähän.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tuulirannan teksti vaikuttaa osin oikealta, joskaan en ymmärrä tämän käyttämien samamuotojen merkitystä kontekstissa. Esimerkiksi kohta "Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi" hämmentää erityisesti. Tahtooko Tuuliranta väittää, että uuden yksilön perimä, DNA, muodostetaan tässä tyhjästä, vai tarkoittaako hän sitä, mitä solussa oikeasti tapahtuu, eli DNA:sta tehdään vain kopio? Sanamuodot viittaisivat ensimmäiseen. En ole koskaan kuullut kenenkään väittämää, että DNA:ta luettaisiin lineaarisesti.
Sinänsä DNA:ta ei tarvita solujakautumiseen, eli solu voi jakautua, mutta vain jos solulimassa on valmiina ne proteiinit, jotka tätä prosessia ohjaavat. Tämä on asianlaita hedelmöittyneen munasolun kanssa, sillä ennen munasolun muodostumista tämä on periaatteessa "normaali" solu, joka sisältää kaikki ne proteiinit, mitä tämä tarvitsee elintoimintojensa ylläpitämiseksi ja jakautumiseen.

"No, vaikka "simpanssista" ihmiseksi. Uutta informaatiota tähän tarvitaan paljon."

Oletan, että et tarkoita tässä sitä, että nykysimpanssi muuttuisi nykyihmiseksi, vaan molemmat omaavat yhteisen esivanhemman. Kumpikaan näistä lajeista ei ole samanlainen, mitä tuo laji oli, ja kehitysketju voidaan molempien osalta jäljittää (ihmisen osalta paremmin, koska tämä kiinnostaa meitä enemmän). Lajit ovat haarautuneet, ja molemmat ovat muuntuneet omaa tahtiaan sopeutumaan niihin olosuhteisiin, joissa nämä ovat eläneet.

"Jos toinen tarkoittaa tietokonemaailmasta lainattua Hard-wired cellular networksia, kiinteät verkot, ja toinen alkaa sitten kysellä Soft-wired networks systeemiä, niin vaikeaa on."

Tietenkinhän tämä on vaikeaa, jos haluaa ymmärtää, että biologisessa maailmassa olisi jotain sellaista, mitä siellä ei ole. Tarkoituksenani on oikaista vääriä käsityksiäsi. Miksi siis yrittää pitää mukana väittämään, joka ei kuulu asiaan? Organismin perimä voi muuttua, mutta se on pääsääntöisesti rajoitettua muuttumista. Ihmisen perimä ei voi yht'äkkiä alkaa tuottamaan esim. jotain, mitä löydämme kasveista. Tällainen tapahtuma vaatisi ulkopuolisen DNA:n soluun viemisen. Mutta mikään ei estäisi kasvityyppisten toimintojen kehittymistä aikojen saatossa, jos nämä toisivat olosuhteisiin katsottuna lisääntymis- ja/tai selvitytymisedun.

Lue lisää

p"Esimerkiksi kohta "Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi" hämmentää erityisesti. Tahtooko Tuuliranta väittää, että uuden yksilön perimä, DNA, muodostetaan tässä tyhjästä, vai tarkoittaako hän sitä, mitä solussa oikeasti tapahtuu, eli DNA:sta tehdään vain kopio? Sanamuodot viittaisivat ensimmäiseen."

Mainittu hämmentävä kohta oli ulkomuistista, koin sen aika itsestään selvyytenä. Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa. Tarkasti kohta kuuluu näin, toki lainauslouhinta tulee mukaan: "Ja kun ei ole koodattua (geneettistä) informaatiota ("softaa"), ei voi olla myöskään mutaatioita eikä rekombinaatiota eli tällainen säätelypiiri määrää perinnöllisen muuntelun rajat. Tämä koskee siis ennen kaikkea alkionkehityksen varhaisvaiheita, jonka laukaisee hedelmöitys, ei jokin "geeni". Tällöin tsygootin eli hedelmöityneen munasolun koko genomi kytketään off-tilaan, eli genomi (geenit, DNA) ei voi mitenkään vaikuttaa alkionkehityksen tärkeisiin varhaisvaiheisiin (ja siten makroevoluutioon)."

"En ole koskaan kuullut kenenkään väittämää, että DNA:ta luettaisiin lineaarisesti."

Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene.

"Sinänsä DNA:ta ei tarvita solujakautumiseen, eli solu voi jakautua, mutta vain jos solulimassa on valmiina ne proteiinit, jotka tätä prosessia ohjaavat. Tämä on asianlaita hedelmöittyneen munasolun kanssa, sillä ennen munasolun muodostumista tämä on periaatteessa "normaali" solu, joka sisältää kaikki ne proteiinit, mitä tämä tarvitsee elintoimintojensa ylläpitämiseksi ja jakautumiseen."

Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia: "Alkionkehityksen aikana solu (eivät geenit) antaa ensin start-signaalin yksilön ensimmäiselle (fyysiselle) "dominolle", molekyylitason reseptorille, jonka kaatuminen/laukeaminen automaattisesti kaataa seuraavan. Tätä kutsutaan "dominokaskadiksi" (ketjureaktioksi). Jokaisen dominon kaatuminen laukaisee tietyt erilliset pienemmät kaskadit/piirit. Kun sykli on käyty läpi, mittään ei voi enää muuttaa ja piiri on kytketty pysyvästi pois päältä. Tämä tarkoittaa sitä, että solu on saanut tietyn identiteetin, käskyn jakaantua ja erikoistua juuri tietynlaiseksi solujoukoksi, kuten selkärankaisten luusoluksi. Muut vaihtoehdot on suljettu pois; kehityksen suunta on päätetty. Eikä dominoita voi muuttaa tuhoamatta niiden toimintaa. On tärkeää huomata, että tällaista säätelypiiriä ei säätele mikään koodattu geneettinen informaatio; kaikki on piirretty dominojen malleihin/hahmoihin. " (Tuuliranta)

Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili.

"Lajit ovat haarautuneet, ja molemmat ovat muuntuneet omaa tahtiaan sopeutumaan niihin olosuhteisiin, joissa nämä ovat eläneet."

Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia.

"Tietenkinhän tämä on vaikeaa, jos haluaa ymmärtää, että biologisessa maailmassa olisi jotain sellaista, mitä siellä ei ole. Tarkoituksenani on oikaista vääriä käsityksiäsi. Miksi siis yrittää pitää mukana väittämään, joka ei kuulu asiaan? "

Biologisessa maailmassa on Carrolin mukaan modulaarisia säätelypiirejä on kahdenlaisia: Hard-wired and soft- wired singnaling networks": Kiinteiksi johdotetut piirit varmistavat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns.makroevoluutiota. Soft-wired networks systeemi sen sijaan lähettää genomin koodaamia, ajallisesti, määrällisesti, ja paikallisesti ilmentyviä signaali - eli viestimolekyylejä ja ne mahdollistavat sopeutumismuuntelun. (Tuuliranta)

sitäeiteeproteiinit kirjoitti:

p"Esimerkiksi kohta "Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen DNA muodostamiseksi" hämmentää erityisesti. Tahtooko Tuuliranta väittää, että uuden yksilön perimä, DNA, muodostetaan tässä tyhjästä, vai tarkoittaako hän sitä, mitä solussa oikeasti tapahtuu, eli DNA:sta tehdään vain kopio? Sanamuodot viittaisivat ensimmäiseen."

Mainittu hämmentävä kohta oli ulkomuistista, koin sen aika itsestään selvyytenä. Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa. Tarkasti kohta kuuluu näin, toki lainauslouhinta tulee mukaan: "Ja kun ei ole koodattua (geneettistä) informaatiota ("softaa"), ei voi olla myöskään mutaatioita eikä rekombinaatiota eli tällainen säätelypiiri määrää perinnöllisen muuntelun rajat. Tämä koskee siis ennen kaikkea alkionkehityksen varhaisvaiheita, jonka laukaisee hedelmöitys, ei jokin "geeni". Tällöin tsygootin eli hedelmöityneen munasolun koko genomi kytketään off-tilaan, eli genomi (geenit, DNA) ei voi mitenkään vaikuttaa alkionkehityksen tärkeisiin varhaisvaiheisiin (ja siten makroevoluutioon)."

"En ole koskaan kuullut kenenkään väittämää, että DNA:ta luettaisiin lineaarisesti."

Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene.

"Sinänsä DNA:ta ei tarvita solujakautumiseen, eli solu voi jakautua, mutta vain jos solulimassa on valmiina ne proteiinit, jotka tätä prosessia ohjaavat. Tämä on asianlaita hedelmöittyneen munasolun kanssa, sillä ennen munasolun muodostumista tämä on periaatteessa "normaali" solu, joka sisältää kaikki ne proteiinit, mitä tämä tarvitsee elintoimintojensa ylläpitämiseksi ja jakautumiseen."

Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia: "Alkionkehityksen aikana solu (eivät geenit) antaa ensin start-signaalin yksilön ensimmäiselle (fyysiselle) "dominolle", molekyylitason reseptorille, jonka kaatuminen/laukeaminen automaattisesti kaataa seuraavan. Tätä kutsutaan "dominokaskadiksi" (ketjureaktioksi). Jokaisen dominon kaatuminen laukaisee tietyt erilliset pienemmät kaskadit/piirit. Kun sykli on käyty läpi, mittään ei voi enää muuttaa ja piiri on kytketty pysyvästi pois päältä. Tämä tarkoittaa sitä, että solu on saanut tietyn identiteetin, käskyn jakaantua ja erikoistua juuri tietynlaiseksi solujoukoksi, kuten selkärankaisten luusoluksi. Muut vaihtoehdot on suljettu pois; kehityksen suunta on päätetty. Eikä dominoita voi muuttaa tuhoamatta niiden toimintaa. On tärkeää huomata, että tällaista säätelypiiriä ei säätele mikään koodattu geneettinen informaatio; kaikki on piirretty dominojen malleihin/hahmoihin. " (Tuuliranta)

Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili.

"Lajit ovat haarautuneet, ja molemmat ovat muuntuneet omaa tahtiaan sopeutumaan niihin olosuhteisiin, joissa nämä ovat eläneet."

Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia.

"Tietenkinhän tämä on vaikeaa, jos haluaa ymmärtää, että biologisessa maailmassa olisi jotain sellaista, mitä siellä ei ole. Tarkoituksenani on oikaista vääriä käsityksiäsi. Miksi siis yrittää pitää mukana väittämään, joka ei kuulu asiaan? "

Biologisessa maailmassa on Carrolin mukaan modulaarisia säätelypiirejä on kahdenlaisia: Hard-wired and soft- wired singnaling networks": Kiinteiksi johdotetut piirit varmistavat staasin eli perusmuotojen pysyvyyden eivätkä salli ns.makroevoluutiota. Soft-wired networks systeemi sen sijaan lähettää genomin koodaamia, ajallisesti, määrällisesti, ja paikallisesti ilmentyviä signaali - eli viestimolekyylejä ja ne mahdollistavat sopeutumismuuntelun. (Tuuliranta)

Lue lisää

Rehellisesti sanottuna olen pudonnut todella pahasti kärryiltä sen suhteen, että mitä sinä yrität Tuulirannan kautta selittää. "Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa." Mitä tämä tarkoittaa? Hedelmöittynyt munasolu muodostuu, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Lainauskohta Tuulirannalta on täysin sekava. Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään? Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään.

"Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene."

Ilmankos en ole asiasta kuullut, kun kirja on 60-luvun lopulta. Yliopistossa harvemmin opetetaan näin pahasti vanhentunutta tietoa. Näistä yleensä kuulee vain, kun kreationistit yrittävät käyttää näitä perusteina väittämilleen. Tai tässä tapauksessa olkinukkena.

"Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia..."

Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen.

"Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili."

Tästä ei mitään vastaväittämää. Kyse on tämän jälkeen siitä, että mitä tuossa DNA:ssa "sanotaan".

"Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia."

En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna olen pudonnut todella pahasti kärryiltä sen suhteen, että mitä sinä yrität Tuulirannan kautta selittää. "Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa." Mitä tämä tarkoittaa? Hedelmöittynyt munasolu muodostuu, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Lainauskohta Tuulirannalta on täysin sekava. Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään? Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään.

"Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene."

Ilmankos en ole asiasta kuullut, kun kirja on 60-luvun lopulta. Yliopistossa harvemmin opetetaan näin pahasti vanhentunutta tietoa. Näistä yleensä kuulee vain, kun kreationistit yrittävät käyttää näitä perusteina väittämilleen. Tai tässä tapauksessa olkinukkena.

"Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia..."

Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen.

"Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili."

Tästä ei mitään vastaväittämää. Kyse on tämän jälkeen siitä, että mitä tuossa DNA:ssa "sanotaan".

"Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia."

En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin.

Lue lisää

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa."

Älä välitä. Ei käsitä Tomi itsekään. (Keskustelet Tomin kanssa). Tuo on tuota Tomin tyypillistä näennäistieteellistä pätemisen yritystä. Hän käyttää tieteelliseltä kuulostavia vääriä termejä väärissä yhteyksissä itse niitä termejä ymmärtämättä. Tyypillistä pseudotieteilyä siis.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna olen pudonnut todella pahasti kärryiltä sen suhteen, että mitä sinä yrität Tuulirannan kautta selittää. "Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa." Mitä tämä tarkoittaa? Hedelmöittynyt munasolu muodostuu, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Lainauskohta Tuulirannalta on täysin sekava. Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään? Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään.

"Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene."

Ilmankos en ole asiasta kuullut, kun kirja on 60-luvun lopulta. Yliopistossa harvemmin opetetaan näin pahasti vanhentunutta tietoa. Näistä yleensä kuulee vain, kun kreationistit yrittävät käyttää näitä perusteina väittämilleen. Tai tässä tapauksessa olkinukkena.

"Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia..."

Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen.

"Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili."

Tästä ei mitään vastaväittämää. Kyse on tämän jälkeen siitä, että mitä tuossa DNA:ssa "sanotaan".

"Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia."

En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin.

Lue lisää

"Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään?"

Ei, vaan sitä, että gemoni on toimimaton ja alkaa sitten pikkuhiljaa toimimaan ensimmäisten solunjakaantumisten jälkeen. Siis genomi (geenit, DNA) mutaatioineen selittämässä makroevoluutiota on poissa pelistä alkionkehityksessä.

" Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään."

Tuulirannalla on aivan eri käsitys:" "Alkion ensimmäisiä soluja sanotaan blastomeereiksi ja niillä saataa olla omia erityispiirteitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Alkion solulinjat alkavat selvästi eriytyä (=erilaistua) 8 – 16 soluvaiheessa blastomeerien tiivistyessä palloksi, jota kutsutaan kompaktioksi. Keskeinen tekijä tässä on solupinnan adheesio- eli kadheriini-molekyyli. Tämä kompaktio siis johtaa solulinjojen lopulliseen eriytymiseen, mutta sen perimmäinen mekanismi on vielä puuteellisesti tunnettu. Kyseessä on kuitenkin tuo yllä mainitu ”hard-wired cellular networks”: genomin (ja tuman) ulkopuolinen tekijä laukaisee dominojen kaatumiset, dominojen, joita voitaisiin kutsua ”solutason mikroprosessorin komponenteiksi”, tiedonkäsittely- ja tiedonvälityslaiteiksi, josta käytetään englanninkielistä termiä hardware ”softan” eli ei-materiaalisen ohjelmiston (kuten DNA:han koodatun informaation) vastakohtana. Sukusolujen DNAdmuutokset eli mutaatiot (evoluution raaka-aineet) eivät voi mitenkään vaikutaa näihin alkionkehityksen käynnistäviin ”mikroprosessoreihin""

"Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen."

Tuuliranta perustaa tietonsa näihin kirjoihin:
Alberts, Johnson ym: Molecular Biology of The Cell, Garlane Science 2015]
Benton Michael: Versebrase Palaeonsology, WILEY Blackwell 2015]
Campbell, Reece ym: Biology – A Global Approach, Pearson 2015]
Heino & Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2007
Maeigan, Martnko ym: Brock Biology of Mircroorganisms, Pearson 2009
Sariola, Frilander ym: Kehisysbiologia – Solusta yksilöksi, Duodecim 2015

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin."

Lyhyesti, alkionkehitykseen eivät mutaatiot pääse vaikuttamaan. DNA:han koodattu informaatio sen sijaan rappeutuu, mutaatioiden seurauksena.

aikayksinkertaista kirjoitti:

"Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään?"

Ei, vaan sitä, että gemoni on toimimaton ja alkaa sitten pikkuhiljaa toimimaan ensimmäisten solunjakaantumisten jälkeen. Siis genomi (geenit, DNA) mutaatioineen selittämässä makroevoluutiota on poissa pelistä alkionkehityksessä.

" Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään."

Tuulirannalla on aivan eri käsitys:" "Alkion ensimmäisiä soluja sanotaan blastomeereiksi ja niillä saataa olla omia erityispiirteitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Alkion solulinjat alkavat selvästi eriytyä (=erilaistua) 8 – 16 soluvaiheessa blastomeerien tiivistyessä palloksi, jota kutsutaan kompaktioksi. Keskeinen tekijä tässä on solupinnan adheesio- eli kadheriini-molekyyli. Tämä kompaktio siis johtaa solulinjojen lopulliseen eriytymiseen, mutta sen perimmäinen mekanismi on vielä puuteellisesti tunnettu. Kyseessä on kuitenkin tuo yllä mainitu ”hard-wired cellular networks”: genomin (ja tuman) ulkopuolinen tekijä laukaisee dominojen kaatumiset, dominojen, joita voitaisiin kutsua ”solutason mikroprosessorin komponenteiksi”, tiedonkäsittely- ja tiedonvälityslaiteiksi, josta käytetään englanninkielistä termiä hardware ”softan” eli ei-materiaalisen ohjelmiston (kuten DNA:han koodatun informaation) vastakohtana. Sukusolujen DNAdmuutokset eli mutaatiot (evoluution raaka-aineet) eivät voi mitenkään vaikutaa näihin alkionkehityksen käynnistäviin ”mikroprosessoreihin""

"Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen."

Tuuliranta perustaa tietonsa näihin kirjoihin:
Alberts, Johnson ym: Molecular Biology of The Cell, Garlane Science 2015]
Benton Michael: Versebrase Palaeonsology, WILEY Blackwell 2015]
Campbell, Reece ym: Biology – A Global Approach, Pearson 2015]
Heino & Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2007
Maeigan, Martnko ym: Brock Biology of Mircroorganisms, Pearson 2009
Sariola, Frilander ym: Kehisysbiologia – Solusta yksilöksi, Duodecim 2015

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin."

Lyhyesti, alkionkehitykseen eivät mutaatiot pääse vaikuttamaan. DNA:han koodattu informaatio sen sijaan rappeutuu, mutaatioiden seurauksena.

Lue lisää

"Tuuliranta perustaa tietonsa näihin kirjoihin..."

Onko jokainen (tai yksikään) noiden teoksien tekijöistä Tuulirannan kanssa samaa mieltä?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna olen pudonnut todella pahasti kärryiltä sen suhteen, että mitä sinä yrität Tuulirannan kautta selittää. "Tarkoitus oli saada vastakohta siihen, että DNA sisältää ohjeen hedelmöityneen munasolun valmistamiseksi, joka ei pidä paikkaansa." Mitä tämä tarkoittaa? Hedelmöittynyt munasolu muodostuu, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Lainauskohta Tuulirannalta on täysin sekava. Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään? Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään.

"Oli lainaus Watsonin toimittamasta Molecular Biology of the Gene."

Ilmankos en ole asiasta kuullut, kun kirja on 60-luvun lopulta. Yliopistossa harvemmin opetetaan näin pahasti vanhentunutta tietoa. Näistä yleensä kuulee vain, kun kreationistit yrittävät käyttää näitä perusteina väittämilleen. Tai tässä tapauksessa olkinukkena.

"Mutta proteiinit eivät ohjaa tätä prosessia..."

Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen.

"Epigenomilla on tärkeä rooli sikiönkehityksessä: se säätelee solujen erilaistumista. Yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy yli 200 erilaista solutyyppiä, joilla jokaisella on samanlainen DNA-juoste, mutta omanlaisensa epigeettinen profiili."

Tästä ei mitään vastaväittämää. Kyse on tämän jälkeen siitä, että mitä tuossa DNA:ssa "sanotaan".

"Hard-wired cellular networks on pysynyt molemissa samoina, vain Soft-wired networks systeemi on kokenut muutoksia. Tämä ei selitä tuota muutosprosessia."

En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin.

Lue lisää

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa."

En puutu sivusta sen enempää teidän väliseen keskusteluun, mutta uskoisin esim. näiden tutkimusten [1,2,3] olevan sen asian ytimessä, jota tuo kirjoittaja yrittää esittää Tuulirannan epäselvän argumentaation takaa.

[1] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0079610716300542

[2] https://www.nature.com/articles/s41598-017-16229-0

[3] https://www.biorxiv.org/content/biorxiv/early/2018/01/24/161711.full.pdf

Kannattaa vilkuilla nuo lävitse.

aikayksinkertaista kirjoitti:

"Väittääkö Tuuliranta, että hedelmöittyneessä munasolussa ei olisi genomia? Ja miten makroevoluutio, siinä mielessä kuin sitä kreationistit käyttävät, liittyy tähän mitenkään?"

Ei, vaan sitä, että gemoni on toimimaton ja alkaa sitten pikkuhiljaa toimimaan ensimmäisten solunjakaantumisten jälkeen. Siis genomi (geenit, DNA) mutaatioineen selittämässä makroevoluutiota on poissa pelistä alkionkehityksessä.

" Alkiokehityksen varhaisessa vaiheessa DNA:ta vain kopioidaan, ja uusia soluja muodostuu. Jos tämä DNA sisältää mutaatioita, jotka muokkaisivat eliön rakennetta huomattavasti, tulisivat nämä näkyville vasta huomattavasti myöhemmin, kun näitä geenejä aletaan ilmentämään."

Tuulirannalla on aivan eri käsitys:" "Alkion ensimmäisiä soluja sanotaan blastomeereiksi ja niillä saataa olla omia erityispiirteitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Alkion solulinjat alkavat selvästi eriytyä (=erilaistua) 8 – 16 soluvaiheessa blastomeerien tiivistyessä palloksi, jota kutsutaan kompaktioksi. Keskeinen tekijä tässä on solupinnan adheesio- eli kadheriini-molekyyli. Tämä kompaktio siis johtaa solulinjojen lopulliseen eriytymiseen, mutta sen perimmäinen mekanismi on vielä puuteellisesti tunnettu. Kyseessä on kuitenkin tuo yllä mainitu ”hard-wired cellular networks”: genomin (ja tuman) ulkopuolinen tekijä laukaisee dominojen kaatumiset, dominojen, joita voitaisiin kutsua ”solutason mikroprosessorin komponenteiksi”, tiedonkäsittely- ja tiedonvälityslaiteiksi, josta käytetään englanninkielistä termiä hardware ”softan” eli ei-materiaalisen ohjelmiston (kuten DNA:han koodatun informaation) vastakohtana. Sukusolujen DNAdmuutokset eli mutaatiot (evoluution raaka-aineet) eivät voi mitenkään vaikutaa näihin alkionkehityksen käynnistäviin ”mikroprosessoreihin""

"Tässä Tuulirannan käsitys (tai sinun käsityksesi Tuulirannan käsityksestä) solujakaantumisestta on aivan pihalla. Solujakaantumista säätelee proteiinikompleksit ja signaalireitit, jotka käyttävät hyväksi näitä proteiineja. Sinänsä suunta on päätetty siinä vaiheessa, kun munasolu hedelmöittyy, mutta tuo suunta perustuu lopulta DNA:ssa olevien geenien ilmentämiseen."

Tuuliranta perustaa tietonsa näihin kirjoihin:
Alberts, Johnson ym: Molecular Biology of The Cell, Garlane Science 2015]
Benton Michael: Versebrase Palaeonsology, WILEY Blackwell 2015]
Campbell, Reece ym: Biology – A Global Approach, Pearson 2015]
Heino & Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2007
Maeigan, Martnko ym: Brock Biology of Mircroorganisms, Pearson 2009
Sariola, Frilander ym: Kehisysbiologia – Solusta yksilöksi, Duodecim 2015

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa. Väitätkö (tai Tuuliranta), ettei perimä ole koskaan kokenut mitään muutoksia, ja tämän perusteella siis ihmisellä ja simpanssilla ei voisi olla yhteistä esivanhempaa? Tuossa lainauksessa on jälleen termi "perusmuoto", joka ei tässä kontekstissa vaikuta samalta, mitä sinä aiemmin sillä tarkoitit. Tämä vaikuttaa jollain tavalla laajemmalta kontekstilta, kuin käyttämäsi, joka viittasi lähinnä lajiin."

Lyhyesti, alkionkehitykseen eivät mutaatiot pääse vaikuttamaan. DNA:han koodattu informaatio sen sijaan rappeutuu, mutaatioiden seurauksena.

Lue lisää

Vaikka genomi olisi käytännössä toimimaton ensimmäisten muutamien solujakautumisten aikana, ei tämä poista lainkaan sitä faktaa, että perimän muutokset voisivat muuttaa lopullista organismia. Esimerkiksi ihmisellä suurin osa ulkoisista rakenteista kehittyy vasta 5. raskausviikon jälkeen. Jos perimässä olisi siis joitain muutoksia, jotka muuttaisivat näitä rakenteita, tulisivat ne näkyviin tällöin. Jos nämä muutokset, joita me voisimme pitää kehityshäiriöinä, antaisivat luonnossa tälle syntyvälle lapselle selkeän selviytymis- ja/tai lisääntymisedun, voisivat nämä päätyä valta-asemaan populaatiossa.

solon1 kirjoitti:

"En käsitä vieläkään, että mitä tällä oikein tahdot sanoa."

En puutu sivusta sen enempää teidän väliseen keskusteluun, mutta uskoisin esim. näiden tutkimusten [1,2,3] olevan sen asian ytimessä, jota tuo kirjoittaja yrittää esittää Tuulirannan epäselvän argumentaation takaa.

[1] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0079610716300542

[2] https://www.nature.com/articles/s41598-017-16229-0

[3] https://www.biorxiv.org/content/biorxiv/early/2018/01/24/161711.full.pdf

Kannattaa vilkuilla nuo lävitse.

Lue lisää

Jos sinulla on jotain näkemystä keskusteluun, toivotan aina uudet näkökulmat tervetulleiksi.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Vaikka genomi olisi käytännössä toimimaton ensimmäisten muutamien solujakautumisten aikana, ei tämä poista lainkaan sitä faktaa, että perimän muutokset voisivat muuttaa lopullista organismia. Esimerkiksi ihmisellä suurin osa ulkoisista rakenteista kehittyy vasta 5. raskausviikon jälkeen. Jos perimässä olisi siis joitain muutoksia, jotka muuttaisivat näitä rakenteita, tulisivat ne näkyviin tällöin. Jos nämä muutokset, joita me voisimme pitää kehityshäiriöinä, antaisivat luonnossa tälle syntyvälle lapselle selkeän selviytymis- ja/tai lisääntymisedun, voisivat nämä päätyä valta-asemaan populaatiossa.

Lue lisää

"Vaikka genomi olisi käytännössä toimimaton ensimmäisten muutamien solujakautumisten aikana, ei tämä poista lainkaan sitä faktaa, että perimän muutokset voisivat muuttaa lopullista organismia. "

Tottakai perimän muutokset voivat muuttaa lopullista organismia, mutta pointti on siinä, että kun genomi on toimimaton pari päivää niin joku muu kuin genomin informaatio on toiminassa. Ymmärrätkö?

http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12438

ymmärrysohoi kirjoitti:

"Vaikka genomi olisi käytännössä toimimaton ensimmäisten muutamien solujakautumisten aikana, ei tämä poista lainkaan sitä faktaa, että perimän muutokset voisivat muuttaa lopullista organismia. "

Tottakai perimän muutokset voivat muuttaa lopullista organismia, mutta pointti on siinä, että kun genomi on toimimaton pari päivää niin joku muu kuin genomin informaatio on toiminassa. Ymmärrätkö?

http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12438

Lue lisää

Tuotako sä oot ihmetelly? Mistä teitä tietämättömiä kretuja oikein sikiää? Kaikki on aatellu sun tarkottavan jotain ihan muutaku tommosta perusjuttuu. Äidin genomin tuotteet tietenkin on sillon toiminnassa!

>Maternal genes are those genes whose products, RNA or protein, are produced or deposited in the oocyte or are present in the fertilized egg or embryo before expression of zygotic genes is initiated. Genes whose RNA and protein products are only produced after zygotic genome activation, at or after the maternal to zygotic transition stage, are zygotic genes.

igyiugi kirjoitti:

Tuotako sä oot ihmetelly? Mistä teitä tietämättömiä kretuja oikein sikiää? Kaikki on aatellu sun tarkottavan jotain ihan muutaku tommosta perusjuttuu. Äidin genomin tuotteet tietenkin on sillon toiminnassa!

>Maternal genes are those genes whose products, RNA or protein, are produced or deposited in the oocyte or are present in the fertilized egg or embryo before expression of zygotic genes is initiated. Genes whose RNA and protein products are only produced after zygotic genome activation, at or after the maternal to zygotic transition stage, are zygotic genes.

Lue lisää

"Äidin genomin tuotteet tietenkin on sillon toiminnassa!"

Tai paremminkin uuden yksilön solukoneistot ovat äidin solukoneistojen klooneja. Mitokondriot ovat syntyneet jakaantumalla äidin mitokondrioista. Solukalvostot ovat lisäraaka-aineella laajennettuja äidin solukalvostoja. Solutukiranka on lisäraaka-aineella laajennettua solutukirankaa jne. (Tuuliranta)

Mutta ne eivät ole uuden yksilön geenituotteita.

äidiltä kirjoitti:

"Äidin genomin tuotteet tietenkin on sillon toiminnassa!"

Tai paremminkin uuden yksilön solukoneistot ovat äidin solukoneistojen klooneja. Mitokondriot ovat syntyneet jakaantumalla äidin mitokondrioista. Solukalvostot ovat lisäraaka-aineella laajennettuja äidin solukalvostoja. Solutukiranka on lisäraaka-aineella laajennettua solutukirankaa jne. (Tuuliranta)

Mutta ne eivät ole uuden yksilön geenituotteita.

Lue lisää

Mikä sulla on oikein ongelmana? Alkuun tulee matskuu ja infoo äidin (ja isänki) genomista mitkä käynnistää kehitysprosessin ja sitte pikkuhiljaa tsygootin oma aktivoituva genomi ottaa enemmän kontrollia. Sano nyt saatana suomeksi mikä sulla on hätänä ja mitä yrität lässyttää? Jos niissä äidin solujen geeneissä (tai isän) tapahtuu mutaatioita niin ne voi muokata koko alkionkehityksen käynnistymistä (varmaan 99,9% haitallisesti) ja myöhemmin sitte alkiossa ja sikiössä tapahtuvat mutaatiot voi muokata sitä syntyvää yksilöä.

ymmärrysohoi kirjoitti:

"Vaikka genomi olisi käytännössä toimimaton ensimmäisten muutamien solujakautumisten aikana, ei tämä poista lainkaan sitä faktaa, että perimän muutokset voisivat muuttaa lopullista organismia. "

Tottakai perimän muutokset voivat muuttaa lopullista organismia, mutta pointti on siinä, että kun genomi on toimimaton pari päivää niin joku muu kuin genomin informaatio on toiminassa. Ymmärrätkö?

http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12438

Lue lisää

Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista. Eli mikä tässä nyt on se vastustus? Perimän muutokset voivat muuttaa lopullista organismia aivan kuten evoluutioteorian mukaan pitäisikin.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista. Eli mikä tässä nyt on se vastustus? Perimän muutokset voivat muuttaa lopullista organismia aivan kuten evoluutioteorian mukaan pitäisikin.

Lue lisää

Eli mikä tässä nyt on se vastustus?"

Väitteesi: "että kaikki perustuu lopulta DNA:n"

Näinhän ei ole.

mitätarkoittaakaikki kirjoitti:

Eli mikä tässä nyt on se vastustus?"

Väitteesi: "että kaikki perustuu lopulta DNA:n"

Näinhän ei ole.

Kaikki informaatio perustuu pohjimmiltaan äidin, isän ja tsygootin DNA:han. Ensin äidin ja isän ja sitten tsygootin. Mihin se sitten susta perustuu?

mitätarkoittaakaikki kirjoitti:

Eli mikä tässä nyt on se vastustus?"

Väitteesi: "että kaikki perustuu lopulta DNA:n"

Näinhän ei ole.

Olin oikeasti unohtanut, että mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, kun siihen alkoi tulla tätä makroevoluutiokeskustelua mukaan. Mutta khb... tuossa jo asiaa kommentoi, joten...

khbjblj kirjoitti:

Kaikki informaatio perustuu pohjimmiltaan äidin, isän ja tsygootin DNA:han. Ensin äidin ja isän ja sitten tsygootin. Mihin se sitten susta perustuu?

Kaikki informaatio perustuu pohjimmiltaan äidin, isän ja tsygootin DNA:han."

Onhan olemassa muutakin kuin informaatio.

eipelkästääninfosta kirjoitti:

Kaikki informaatio perustuu pohjimmiltaan äidin, isän ja tsygootin DNA:han."

Onhan olemassa muutakin kuin informaatio.

Ne on sitten geenien säätelyä ja ympäristön vaikutusta soluvasteisiin.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Ne on sitten geenien säätelyä ja ympäristön vaikutusta soluvasteisiin.

Ja soluvasteet toimii lopulta DNA:n infoon pohjautuen ja geenien säätely on, no DNA:n säätelyä...

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Olin oikeasti unohtanut, että mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, kun siihen alkoi tulla tätä makroevoluutiokeskustelua mukaan. Mutta khb... tuossa jo asiaa kommentoi, joten...

Lue lisää

Olin oikeasti unohtanut, että mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, kun siihen alkoi tulla tätä makroevoluutiokeskustelua mukaan. Mutta khb... tuossa jo asiaa kommentoi, joten... "

Pidäydyt siis hänen näkemykseensä. Hyvä on, jatketaampa.

Mitä tarkoitat ja miten määrittelet sanan kaikki?

sotkuistanäkyyolevan kirjoitti:

Olin oikeasti unohtanut, että mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, kun siihen alkoi tulla tätä makroevoluutiokeskustelua mukaan. Mutta khb... tuossa jo asiaa kommentoi, joten... "

Pidäydyt siis hänen näkemykseensä. Hyvä on, jatketaampa.

Mitä tarkoitat ja miten määrittelet sanan kaikki?

Lue lisää

Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii. Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii. Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen.

Lue lisää

"Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista."

Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?

"Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii."

Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?

"Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen."

Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla.

kapulakieltä kirjoitti:

"Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista."

Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?

"Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii."

Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?

"Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen."

Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla.

Lue lisää

Oot samanlainen idiootti jankuttaja ku nolo_aukko jos et kyseinen heppu ole. Yritä nyt jotenki älyllisesti kertoa mistä kenkä puristaa ku sun paskanjauhannassa ei ole mitään järkeä. Mikä on se varsinainen ongelma tässä mihin haluat selvennystä?

kapulakieltä kirjoitti:

"Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista."

Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?

"Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii."

Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?

"Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen."

Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla.

Lue lisää

"Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?"

Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään.

"Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?"

Konteksti on avain. Kun puhutaan soluista ja näiden toiminnoista, sana "kaikki" viittaa soluihin ja näiden toimintoihin.

"Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla."

Jos korvattaisiin "DNA" "geenillä", menettäisimme ison osan siitä, mitä solussa tapatuu, ja mitä tässä keskustelussa olemme kirjoittaneet. Geenit muodostavat mRNA:n kautta proteiineja, mutta geenien välialueita ilmennetään myös erilaisten RNA-tuotteiden valmistamiseksi, jotka toimivat säätelyelementteinä geenien ilmentämiseen. Mutta olet tietenkin oikeassa, ettei termiä välttämättä löydy siinä muodossa, kuin olen sitä käyttänyt. Tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa tätä keskustelua olemalla tuomatta liikaa sitä tietellistä jargonia, jota käyttäisin, jos keskustelisin muiden biotieteiden asiantuntijoiden kanssa. Koska en tiedä, että ovatko kanssakeskustelijani näitä, on minun oletettava, että eivät ole. Mutta oletettavasti olen myös epäonnistunut tavoitteissani.

kapulakieltä kirjoitti:

"Kuten tuossa ylempänä igyiugi asiaa sivuaakin, olemme siis keskustelleet käytännössä aivan eri aiheista."

Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?

"Tarkoitan termillä "kaikki" tässä kontekstissa solun toimintojen perustaa, eli mikä on se pohja, jonka perusteella solu toimii."

Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?

"Kaikki siis perustuu DNA:n tarkoituksenmukaiseen ilmentämiseen."

Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla.

Lue lisää

"Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista."

Löytyykö sieltä määrittelyä käyttämällesi termille 'perustyyppi'? Turha sinun vinkua siitä, mihin itse sorrut.

marathustra kirjoitti:

"Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista."

Löytyykö sieltä määrittelyä käyttämällesi termille 'perustyyppi'? Turha sinun vinkua siitä, mihin itse sorrut.

Lue lisää

"Löytyykö sieltä määrittelyä käyttämällesi termille 'perustyyppi'? Turha sinun vinkua siitä, mihin itse sorrut. "

https://fi.wiktionary.org/wiki/perustyyppi

Kokeile samaa "DNA:n ilmentämiseen"

voiplöytyäkkin kirjoitti:

"Löytyykö sieltä määrittelyä käyttämällesi termille 'perustyyppi'? Turha sinun vinkua siitä, mihin itse sorrut. "

https://fi.wiktionary.org/wiki/perustyyppi

Kokeile samaa "DNA:n ilmentämiseen"

Lue lisää

Biologiassa tuolla termillä "perustyyppi" ei ole mitään yksiselitteistä merkitystä, joten sitä ei käytetä. Puhumme jaksoista, suvuista, heimoista ja lajeista, näin muutamia mainitakseni. Mihin näistä termi "perustyyppi" viittaa?

voiplöytyäkkin kirjoitti:

"Löytyykö sieltä määrittelyä käyttämällesi termille 'perustyyppi'? Turha sinun vinkua siitä, mihin itse sorrut. "

https://fi.wiktionary.org/wiki/perustyyppi

Kokeile samaa "DNA:n ilmentämiseen"

Lue lisää

Niin löytyykö sinun käyttämällesi termille määrittelyä? Käytit sitä kohdassa "simpanssista ihmiseksi".

Et ole uskaltanut/voinut/osannut/halunnut määritellä sitä mitenkään. Kun tykkäät niin lainata Tuulirantaa, niin eikö hän ole määritellyt sitä?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Biologiassa tuolla termillä "perustyyppi" ei ole mitään yksiselitteistä merkitystä, joten sitä ei käytetä. Puhumme jaksoista, suvuista, heimoista ja lajeista, näin muutamia mainitakseni. Mihin näistä termi "perustyyppi" viittaa?

Lue lisää

Typologisen lajikäsityksen mukaan lajit ovat muuttumattomia ja lajinsisäinen muuntelu aiheutuu perustyypin poikkeamista. Mm. Carl von Linnén (1707-78) lajikäsitys oli typologinen.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:typologinen_laji

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?"

Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään.

"Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?"

Konteksti on avain. Kun puhutaan soluista ja näiden toiminnoista, sana "kaikki" viittaa soluihin ja näiden toimintoihin.

"Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla."

Jos korvattaisiin "DNA" "geenillä", menettäisimme ison osan siitä, mitä solussa tapatuu, ja mitä tässä keskustelussa olemme kirjoittaneet. Geenit muodostavat mRNA:n kautta proteiineja, mutta geenien välialueita ilmennetään myös erilaisten RNA-tuotteiden valmistamiseksi, jotka toimivat säätelyelementteinä geenien ilmentämiseen. Mutta olet tietenkin oikeassa, ettei termiä välttämättä löydy siinä muodossa, kuin olen sitä käyttänyt. Tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa tätä keskustelua olemalla tuomatta liikaa sitä tietellistä jargonia, jota käyttäisin, jos keskustelisin muiden biotieteiden asiantuntijoiden kanssa. Koska en tiedä, että ovatko kanssakeskustelijani näitä, on minun oletettava, että eivät ole. Mutta oletettavasti olen myös epäonnistunut tavoitteissani.

Lue lisää

"Jos korvattaisiin "DNA" "geenillä", menettäisimme ison osan siitä, mitä solussa tapatuu, ja mitä tässä keskustelussa olemme kirjoittaneet. Geenit muodostavat mRNA:n kautta proteiineja, mutta geenien välialueita ilmennetään myös erilaisten RNA-tuotteiden valmistamiseksi, jotka toimivat säätelyelementteinä geenien ilmentämiseen. Mutta olet tietenkin oikeassa, ettei termiä välttämättä löydy siinä muodossa, kuin olen sitä käyttänyt. Tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa tätä keskustelua olemalla tuomatta liikaa sitä tietellistä jargonia, jota käyttäisin, jos keskustelisin muiden biotieteiden asiantuntijoiden kanssa. Koska en tiedä, että ovatko kanssakeskustelijani näitä, on minun oletettava, että eivät ole. Mutta oletettavasti olen myös epäonnistunut tavoitteissani."

Mutta oletko ajatellut, että näitä keskusteluja voi lukea kuka tahansa. Haluatko, että joku lukijoista ymmärtää DNA puhelinoperaattorina, toinen happona.

Miten reakoit tähän: Perimme vanhemmiltamme geenit jotka aiheuttavat ominaisuutemme. Oikein vai väärin?

aikayksiselitteinen kirjoitti:

Typologisen lajikäsityksen mukaan lajit ovat muuttumattomia ja lajinsisäinen muuntelu aiheutuu perustyypin poikkeamista. Mm. Carl von Linnén (1707-78) lajikäsitys oli typologinen.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:typologinen_laji

Lue lisää

Olisitko hyvä ja määrittelisit termisi "perustyyppi" - vai etkö tiedä mitä käyttämäsi termit tarkoittavat? Olet valumassa kovaa vauhtia puhtaan pseudotieteen puolelle, jos et kykene määrittelemään termejäsi.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Siis minä hedelmöityneestä munasolusta ja sinä solusta, vaikka tektsissä se on ollut selvästi mainittuna?"

Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään.

"Kaikki sanalle ei löydy tuota määritelmää, joten sinun olisi pitänyt se määritellä siksi. Miten muuten toinen olisi sen ymmärtänyt?"

Konteksti on avain. Kun puhutaan soluista ja näiden toiminnoista, sana "kaikki" viittaa soluihin ja näiden toimintoihin.

"Olet siis itse määritellyt termit. Yllä olevallekaan," DNA:n ilmentämiseen" ei löydy määritelmää tieteen termipankista. Asiahan korjaantuisi sillä, että sana DNA korvattaisiin geeni sanalla."

Jos korvattaisiin "DNA" "geenillä", menettäisimme ison osan siitä, mitä solussa tapatuu, ja mitä tässä keskustelussa olemme kirjoittaneet. Geenit muodostavat mRNA:n kautta proteiineja, mutta geenien välialueita ilmennetään myös erilaisten RNA-tuotteiden valmistamiseksi, jotka toimivat säätelyelementteinä geenien ilmentämiseen. Mutta olet tietenkin oikeassa, ettei termiä välttämättä löydy siinä muodossa, kuin olen sitä käyttänyt. Tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa tätä keskustelua olemalla tuomatta liikaa sitä tietellistä jargonia, jota käyttäisin, jos keskustelisin muiden biotieteiden asiantuntijoiden kanssa. Koska en tiedä, että ovatko kanssakeskustelijani näitä, on minun oletettava, että eivät ole. Mutta oletettavasti olen myös epäonnistunut tavoitteissani.

Lue lisää

"Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään."

Eroa on paljon enemmän:

”Elämän piirustukset” on taltioitu jättikokoiseen munasoluun, geenien ulkopuolelle. Geenikeskeinen ”moderni” synteesi on kuollut.

Ihmisellä on noin 300 erilaista, toisistaan merkittävästikin poikkeavaa solutyyppiä Jokainen niistä tarvitsee omanlaisiaan raaka-aineita ja niitä varten pitää olla resepti eli geenit. Geeneistä ei kuitenkaan lähes monisoluisten ruumiinkaavaa eikä anatomiaa, vaan ne on koodatu geenien ulkopuolelle munasoluun, sen soluelimiin ja mikroarkkitehtuuriin Kolmen ruokalajin illallisen valmistamiseksi ei riitä luettelo tarvittavista elintarvikkeista. Eikä lihassolun valmistamiseksi riitä pelkkä aktini-ja myosiinimolekyylien DNA:han koodatut aminohappojärjestyksent– Elämän piirustukset löytyvät siis munasolusta, ei DNA:sta

Entä kokonaisuuta pyörittävä ja säätelevä informaatio ja metainformaatio (eli informaatio informaation käytöstä? Miten solu tietää, koska jakaantua ja koska ei? Monisoluisen eliön kehitys hedelmöityneestä munasolusta aikuiseksi yksilöksi on aivan oma lukunsa ja menee toistaiseksi ymmärryksemme yli. Miten munasta kasvaa toukka, toukasta kotelo ja kotelosta perhonen? Miten nutipää muuttuu sammakoksi? Toukka, nutipää ja aikuisyksilö ovat tässäkin erilaisia eliöitä" (Tuuliranta)

marathustra kirjoitti:

Olisitko hyvä ja määrittelisit termisi "perustyyppi" - vai etkö tiedä mitä käyttämäsi termit tarkoittavat? Olet valumassa kovaa vauhtia puhtaan pseudotieteen puolelle, jos et kykene määrittelemään termejäsi.

Lue lisää

Ongelmana on tällä hetkellä ihmislajin määritelmä.

Kun tämä ratkaistaan, palataan asiaan.

siihenasti kirjoitti:

Ongelmana on tällä hetkellä ihmislajin määritelmä.

Kun tämä ratkaistaan, palataan asiaan.

Ongelma on se, että sinä käytät sanoja, joita et kykene määrittelemään. Olet tällä hetkellä ihan peruspseudoilija, joka kirjoittaa mitä sattuu - olet Ollin kanssa samalla viivalla. Turha sinun on vaatia mitään tieteellistä otetta, kun itse et kykene siihen.

Lukijoille yleensä: tässä paljastuu kreationismin mekanismi. Kreationistisissa teksteissä, kuten Tuulirannan ja muiden, käytetään sellaisia termejä, joita kreationistit eivät kykene, eivätkä varmaan edes halua, määritellä. Koko kreationismi perustuu tietyllä tapaa valheeseen, kun joku kretu käyttää tekstissään hatusta vetämiään termejä, joita innokkaat seuraajat sitten kritiikittä kopioivat - ne keksityt termit niin osuvasti todistavat heidän diibadaabansa puolesta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, että kun kreationistia pyytää määrittelemään jonkin diibadaaba-termin, niin hän pyrkii ohjaamaan ja siirtämään keskustelua muualle.

marathustra kirjoitti:

Ongelma on se, että sinä käytät sanoja, joita et kykene määrittelemään. Olet tällä hetkellä ihan peruspseudoilija, joka kirjoittaa mitä sattuu - olet Ollin kanssa samalla viivalla. Turha sinun on vaatia mitään tieteellistä otetta, kun itse et kykene siihen.

Lukijoille yleensä: tässä paljastuu kreationismin mekanismi. Kreationistisissa teksteissä, kuten Tuulirannan ja muiden, käytetään sellaisia termejä, joita kreationistit eivät kykene, eivätkä varmaan edes halua, määritellä. Koko kreationismi perustuu tietyllä tapaa valheeseen, kun joku kretu käyttää tekstissään hatusta vetämiään termejä, joita innokkaat seuraajat sitten kritiikittä kopioivat - ne keksityt termit niin osuvasti todistavat heidän diibadaabansa puolesta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, että kun kreationistia pyytää määrittelemään jonkin diibadaaba-termin, niin hän pyrkii ohjaamaan ja siirtämään keskustelua muualle.

Lue lisää

"Ongelma on se, että sinä käytät sanoja, joita et kykene määrittelemään."

Siis lehdessä ollut kirjoitus, Toisesta tuli simpanssi, toisesta ihminen, on peruspseudoilijan kirjoittama, koska hän ei kyennyt antamaan ihmislajille määritelmää.

Oletko samaa mieltä?

aikayksiselitteinen kirjoitti:

Typologisen lajikäsityksen mukaan lajit ovat muuttumattomia ja lajinsisäinen muuntelu aiheutuu perustyypin poikkeamista. Mm. Carl von Linnén (1707-78) lajikäsitys oli typologinen.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:typologinen_laji

Lue lisää

Tuon määritelmän perusteella olisi täysin perusteetonta koskaan käyttää typologista lajikäsitystä. Lajit eivät käytännössä koskaan ole täysin muuttumattomia. Linnen taksonominen järjestelmä on toiminut melko hyvin, eikä kovinkaan montaa Linnen määrittelemää sukupuuta ole tarvittu muuttamaan uusien tietojen perusteella, mutta Linnen aikana ei evoluutioteoriaa oltu vielä kehitetty, eikä hänellä ollut mitään käsitystä näistä konsepteista. Silti hän on onnistunut erinomaisesti määrittelemään taksonomista puuta.

hallootavaan kirjoitti:

"Jos korvattaisiin "DNA" "geenillä", menettäisimme ison osan siitä, mitä solussa tapatuu, ja mitä tässä keskustelussa olemme kirjoittaneet. Geenit muodostavat mRNA:n kautta proteiineja, mutta geenien välialueita ilmennetään myös erilaisten RNA-tuotteiden valmistamiseksi, jotka toimivat säätelyelementteinä geenien ilmentämiseen. Mutta olet tietenkin oikeassa, ettei termiä välttämättä löydy siinä muodossa, kuin olen sitä käyttänyt. Tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa tätä keskustelua olemalla tuomatta liikaa sitä tietellistä jargonia, jota käyttäisin, jos keskustelisin muiden biotieteiden asiantuntijoiden kanssa. Koska en tiedä, että ovatko kanssakeskustelijani näitä, on minun oletettava, että eivät ole. Mutta oletettavasti olen myös epäonnistunut tavoitteissani."

Mutta oletko ajatellut, että näitä keskusteluja voi lukea kuka tahansa. Haluatko, että joku lukijoista ymmärtää DNA puhelinoperaattorina, toinen happona.

Miten reakoit tähän: Perimme vanhemmiltamme geenit jotka aiheuttavat ominaisuutemme. Oikein vai väärin?

Lue lisää

Luotan sen verran siihen, että näitä lukevat pystyvät kontekstista päättelemään, ettei kyseessä ole puhelinoperaattori. Tämä on kyllä pahasti luokkaa "tikusta asiaa" nillittämistä.

Voin olla täysin samaa mieltä väittämän, että perimme ominaisuutemme vanhemmiltamme, kanssa ja nuo ominaisuudet välittyvät geenien välityksellä.

vainpikkasenko kirjoitti:

"Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään."

Eroa on paljon enemmän:

”Elämän piirustukset” on taltioitu jättikokoiseen munasoluun, geenien ulkopuolelle. Geenikeskeinen ”moderni” synteesi on kuollut.

Ihmisellä on noin 300 erilaista, toisistaan merkittävästikin poikkeavaa solutyyppiä Jokainen niistä tarvitsee omanlaisiaan raaka-aineita ja niitä varten pitää olla resepti eli geenit. Geeneistä ei kuitenkaan lähes monisoluisten ruumiinkaavaa eikä anatomiaa, vaan ne on koodatu geenien ulkopuolelle munasoluun, sen soluelimiin ja mikroarkkitehtuuriin Kolmen ruokalajin illallisen valmistamiseksi ei riitä luettelo tarvittavista elintarvikkeista. Eikä lihassolun valmistamiseksi riitä pelkkä aktini-ja myosiinimolekyylien DNA:han koodatut aminohappojärjestyksent– Elämän piirustukset löytyvät siis munasolusta, ei DNA:sta

Entä kokonaisuuta pyörittävä ja säätelevä informaatio ja metainformaatio (eli informaatio informaation käytöstä? Miten solu tietää, koska jakaantua ja koska ei? Monisoluisen eliön kehitys hedelmöityneestä munasolusta aikuiseksi yksilöksi on aivan oma lukunsa ja menee toistaiseksi ymmärryksemme yli. Miten munasta kasvaa toukka, toukasta kotelo ja kotelosta perhonen? Miten nutipää muuttuu sammakoksi? Toukka, nutipää ja aikuisyksilö ovat tässäkin erilaisia eliöitä" (Tuuliranta)

Lue lisää

Tähän voisi vastata kolmella sanalla: säätelyä, säätelyä, säätelyä. Ei munasolu (hedelmöittyneenä) eroa olennaisesti muista soluista. Lähinnä se muistuttaa kantasolua.

"Elämän piirustukset löytyvät siis munasolusta, ei DNA:sta"

Tämä on yksi hauskimmista tuon lainauksen lauseista. Mitäköhän tämän lainauksen kirjoittaja tällä on oikein kuvitellut tarkoittavan? Munasolu sisältää DNA:n, jossa on ne "elämän piirustukset".

"Toukka, nutipää ja aikuisyksilö ovat tässäkin erilaisia eliöitä"

Vain morfologisesti. Geneettisesti nämä ovat identtisiä, koska kyseessä on yksi ja sama yksilö. Eli kyse on edelleen säätelystä.

vainpikkasenko kirjoitti:

"Hedelmöittynyt munasolukin on solu kaikissa solun määritelmällisissä merkityksissä. Ero "normaaliin" soluun on vain se, että tuon tehtävä on muodostaa uusi yksilö. Mutta muutoin näissä ei ole mitään eroa. Kysehän on ollut siitä, että määritteleekö DNA solun toimintaa, tai tarkemmin, että onko DNA kaiken soluissa tapahtuvan perusta, ja vastaus tähän on kyllä. On merkityksetöntä, että onko tuo DNA juuri siinä solussa, jota säädellään."

Eroa on paljon enemmän:

”Elämän piirustukset” on taltioitu jättikokoiseen munasoluun, geenien ulkopuolelle. Geenikeskeinen ”moderni” synteesi on kuollut.

Ihmisellä on noin 300 erilaista, toisistaan merkittävästikin poikkeavaa solutyyppiä Jokainen niistä tarvitsee omanlaisiaan raaka-aineita ja niitä varten pitää olla resepti eli geenit. Geeneistä ei kuitenkaan lähes monisoluisten ruumiinkaavaa eikä anatomiaa, vaan ne on koodatu geenien ulkopuolelle munasoluun, sen soluelimiin ja mikroarkkitehtuuriin Kolmen ruokalajin illallisen valmistamiseksi ei riitä luettelo tarvittavista elintarvikkeista. Eikä lihassolun valmistamiseksi riitä pelkkä aktini-ja myosiinimolekyylien DNA:han koodatut aminohappojärjestyksent– Elämän piirustukset löytyvät siis munasolusta, ei DNA:sta

Entä kokonaisuuta pyörittävä ja säätelevä informaatio ja metainformaatio (eli informaatio informaation käytöstä? Miten solu tietää, koska jakaantua ja koska ei? Monisoluisen eliön kehitys hedelmöityneestä munasolusta aikuiseksi yksilöksi on aivan oma lukunsa ja menee toistaiseksi ymmärryksemme yli. Miten munasta kasvaa toukka, toukasta kotelo ja kotelosta perhonen? Miten nutipää muuttuu sammakoksi? Toukka, nutipää ja aikuisyksilö ovat tässäkin erilaisia eliöitä" (Tuuliranta)

Lue lisää

Ihmetyttää, eikö sinulla ole omia mielipiteitä. Tuulirantaa tuskin kukaan evoluutiotutkija pitää pätevänä lausumaan evoluutiosta yhtään mitään. Uskonnollinen agenda ei useinkaan ole hyvä lähtökohta tieteelliselle kirjoittelulle ja Tuulirannan kohdalla yskisilmäisyys ja todellisen tieteellisen kompetenssin puute on silmiinpistävää.
Ei kirurgin koulutus pätevöitä evoluutiobiologiaan.

siitähänsittenseuraa kirjoitti:

"Ongelma on se, että sinä käytät sanoja, joita et kykene määrittelemään."

Siis lehdessä ollut kirjoitus, Toisesta tuli simpanssi, toisesta ihminen, on peruspseudoilijan kirjoittama, koska hän ei kyennyt antamaan ihmislajille määritelmää.

Oletko samaa mieltä?

Lue lisää

Sinä käytit sanaa, jolle et kykene antamaan määrittelyä. Tolkuttoman yksinkertaista.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Luotan sen verran siihen, että näitä lukevat pystyvät kontekstista päättelemään, ettei kyseessä ole puhelinoperaattori. Tämä on kyllä pahasti luokkaa "tikusta asiaa" nillittämistä.

Voin olla täysin samaa mieltä väittämän, että perimme ominaisuutemme vanhemmiltamme, kanssa ja nuo ominaisuudet välittyvät geenien välityksellä.

Lue lisää

"Voin olla täysin samaa mieltä väittämän, että perimme ominaisuutemme vanhemmiltamme, kanssa ja nuo ominaisuudet välittyvät geenien välityksellä."

Katsoin yhden videon, jossa henkilö oli nähnyt tuon kyseisen lauseen biologian oppikirjassa. Hänen reaktionsa oli "minun teki mieli soittaa poliisille, että rikos on tapahtunut. Skandaali."

Ihmetyttää tuo aivan erillainen reaktio, toinen hyväksyy toinen ei. Kumpikahan on oikeassa?

Syy, genetiikan opetus ei vastaa todellisuutta. 150 vuotta vanhoilla ruppusilla hernekuvioilla opetetaan perinnöllisyystiedettä. Eiköhän pitäisi päivittää.

150vuottasitten kirjoitti:

"Voin olla täysin samaa mieltä väittämän, että perimme ominaisuutemme vanhemmiltamme, kanssa ja nuo ominaisuudet välittyvät geenien välityksellä."

Katsoin yhden videon, jossa henkilö oli nähnyt tuon kyseisen lauseen biologian oppikirjassa. Hänen reaktionsa oli "minun teki mieli soittaa poliisille, että rikos on tapahtunut. Skandaali."

Ihmetyttää tuo aivan erillainen reaktio, toinen hyväksyy toinen ei. Kumpikahan on oikeassa?

Syy, genetiikan opetus ei vastaa todellisuutta. 150 vuotta vanhoilla ruppusilla hernekuvioilla opetetaan perinnöllisyystiedettä. Eiköhän pitäisi päivittää.

Lue lisää

"Syy, genetiikan opetus ei vastaa todellisuutta. 150 vuotta vanhoilla ruppusilla hernekuvioilla opetetaan perinnöllisyystiedettä. "

Gregor Mendelin havoinnot pitävät kyllä kutinsa. Kuka tahansa voi toistaa ne.
Genetiikasta Mendel ei tiennyt mitään, mutta genetiikan opetus on kehittynyt huimasti vuodesta 1953, jolloin geneettinen koodi löydettiin.

Olet pihalla kuin lintulauta videoinesi ja väitteinesi. Genetiikan opetus vastaa todellisuutta ja se tarkentuu yliopistotasolla jatkuvasti. Kreationistien jutut ovat niitä, jotka eivät vastaa todellisuutta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tuon määritelmän perusteella olisi täysin perusteetonta koskaan käyttää typologista lajikäsitystä. Lajit eivät käytännössä koskaan ole täysin muuttumattomia. Linnen taksonominen järjestelmä on toiminut melko hyvin, eikä kovinkaan montaa Linnen määrittelemää sukupuuta ole tarvittu muuttamaan uusien tietojen perusteella, mutta Linnen aikana ei evoluutioteoriaa oltu vielä kehitetty, eikä hänellä ollut mitään käsitystä näistä konsepteista. Silti hän on onnistunut erinomaisesti määrittelemään taksonomista puuta.

Lue lisää

"Raamatun luomiskertomuksessa ”lajiksi” käännetty sana on heprean sana min, josta käytetään nimeä luotu lajityyppi.4 Se tarkoittaa nykybiologian termein lajia paljon laajempaa ryhmää – sukua, heimoa tai jopa lahkoa. Luomiskertomuksessa todetaan kymmenen kertaa, että Jumala loi kaiken lajityyppiensä mukaan. Tämä korostaa asian ehdottomuutta ja tärkeyttä.

Lajityypin sisäinen sopeutuminen puolestaan tapahtuu eliöpopulaatiossa jo olevaa geneettistä informaatiota seulomalla – luonnonvalinta ei voi valita mitään, mitä ei ole jo olemassa. Tästä syystä luonnonvalinnalla ja lajityypin sisäisellä sopeutumisella ei ole kerrassaan mitään tekemistä oletetun mudasta minuksi -evoluution kanssa."

https://luominen.fi/blogi/toimitukselta/galapagossaarten-uusi-lintulaji-vahvistaa-raamatun-luomismallia

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tähän voisi vastata kolmella sanalla: säätelyä, säätelyä, säätelyä. Ei munasolu (hedelmöittyneenä) eroa olennaisesti muista soluista. Lähinnä se muistuttaa kantasolua.

"Elämän piirustukset löytyvät siis munasolusta, ei DNA:sta"

Tämä on yksi hauskimmista tuon lainauksen lauseista. Mitäköhän tämän lainauksen kirjoittaja tällä on oikein kuvitellut tarkoittavan? Munasolu sisältää DNA:n, jossa on ne "elämän piirustukset".

"Toukka, nutipää ja aikuisyksilö ovat tässäkin erilaisia eliöitä"

Vain morfologisesti. Geneettisesti nämä ovat identtisiä, koska kyseessä on yksi ja sama yksilö. Eli kyse on edelleen säätelystä.

Lue lisää

#Munasolu sisältää DNA:n, jossa on ne "elämän piirustukset".#

Vain maininta DNA:sta puuttuu:

Eläinten ekologisen, seksuaalisten ja sosiaalisten ympäristöjen valintapaineitakin monimutkaisempi on kehittyvien solujen sisällä ja välillä tapahtuvien vaikutusten unenomainen verkosto: geenien vaikutuksia proteiineihin ja toisiin geeneihin, proteiinien vaikutuksia geeneihin ja toisiin proteiineihin; alkioiden sisäiset kalvot, kemialliset gradientit ja fysikaaliset ja kemialliset ohjauskiskot, hormonit ja muut kaukoviestinnän välittäjät, identtisiä tai vastinleimoja etsivät leimatut solut. (lainaus)

yksionjoukostapoissa kirjoitti:

#Munasolu sisältää DNA:n, jossa on ne "elämän piirustukset".#

Vain maininta DNA:sta puuttuu:

Eläinten ekologisen, seksuaalisten ja sosiaalisten ympäristöjen valintapaineitakin monimutkaisempi on kehittyvien solujen sisällä ja välillä tapahtuvien vaikutusten unenomainen verkosto: geenien vaikutuksia proteiineihin ja toisiin geeneihin, proteiinien vaikutuksia geeneihin ja toisiin proteiineihin; alkioiden sisäiset kalvot, kemialliset gradientit ja fysikaaliset ja kemialliset ohjauskiskot, hormonit ja muut kaukoviestinnän välittäjät, identtisiä tai vastinleimoja etsivät leimatut solut. (lainaus)

Lue lisää

Lainaus mistä?

marathustra kirjoitti:

Lainaus mistä?

Päiväunesta kai? "unenomainen verkosto" tuskin on tieteellisestä artikkelista.

150vuottasitten kirjoitti:

"Voin olla täysin samaa mieltä väittämän, että perimme ominaisuutemme vanhemmiltamme, kanssa ja nuo ominaisuudet välittyvät geenien välityksellä."

Katsoin yhden videon, jossa henkilö oli nähnyt tuon kyseisen lauseen biologian oppikirjassa. Hänen reaktionsa oli "minun teki mieli soittaa poliisille, että rikos on tapahtunut. Skandaali."

Ihmetyttää tuo aivan erillainen reaktio, toinen hyväksyy toinen ei. Kumpikahan on oikeassa?

Syy, genetiikan opetus ei vastaa todellisuutta. 150 vuotta vanhoilla ruppusilla hernekuvioilla opetetaan perinnöllisyystiedettä. Eiköhän pitäisi päivittää.

Lue lisää

Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms.

Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

yksionjoukostapoissa kirjoitti:

#Munasolu sisältää DNA:n, jossa on ne "elämän piirustukset".#

Vain maininta DNA:sta puuttuu:

Eläinten ekologisen, seksuaalisten ja sosiaalisten ympäristöjen valintapaineitakin monimutkaisempi on kehittyvien solujen sisällä ja välillä tapahtuvien vaikutusten unenomainen verkosto: geenien vaikutuksia proteiineihin ja toisiin geeneihin, proteiinien vaikutuksia geeneihin ja toisiin proteiineihin; alkioiden sisäiset kalvot, kemialliset gradientit ja fysikaaliset ja kemialliset ohjauskiskot, hormonit ja muut kaukoviestinnän välittäjät, identtisiä tai vastinleimoja etsivät leimatut solut. (lainaus)

Lue lisää

Vain luetun ymmärtäminen puuttuu. Kun luet tekstin uudestaan, on siellä mainintoja geeneistä. Muistatko, että mitä geenit pohjimmiltaan ovat? DNA-jaksoja.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Vain luetun ymmärtäminen puuttuu. Kun luet tekstin uudestaan, on siellä mainintoja geeneistä. Muistatko, että mitä geenit pohjimmiltaan ovat? DNA-jaksoja.

"Vain luetun ymmärtäminen puuttuu. Kun luet tekstin uudestaan, on siellä mainintoja geeneistä. Muistatko, että mitä geenit pohjimmiltaan ovat? DNA-jaksoja. "

Eihän luetun ymmärtäminen tuo kyseiseen tekstiin mukaan mainintaa DNA:sta. Eikä nykyajan koulunsa päättäneet edes tajua sitä, että kaikissa elollisissa eliöissä on DNA:ta. Eikä ole tiedetä geenien ilmentymistä ja geenien vaikutusta ilmiasuun, koska siitä ei ole mainintoja materiaalissa.

Oppikirjojen kielenkäytössä geenit usein määräävät yksilön ominaisuudet. Tämä on puhdasta determinismiä.

Viimeaikainen tutkimus kuitenkin haastaa geenikäsitykset usealla tasolla: yhdestä DNA- tai RNA-jaksosta voi syntyä useampia tuotteita (vaihtoehtoinen silmukointi), useampi DNA- tai RNA-jakso voi johtaa yhteen tuotteeseen tai DNAn ja lopputuoteen välillä ei ole loppujen lopuksi selkeää yhteyttä (muokkaaminen translaation ja transkription aikana)

tuostahanhäneiollutkyse kirjoitti:

"Vain luetun ymmärtäminen puuttuu. Kun luet tekstin uudestaan, on siellä mainintoja geeneistä. Muistatko, että mitä geenit pohjimmiltaan ovat? DNA-jaksoja. "

Eihän luetun ymmärtäminen tuo kyseiseen tekstiin mukaan mainintaa DNA:sta. Eikä nykyajan koulunsa päättäneet edes tajua sitä, että kaikissa elollisissa eliöissä on DNA:ta. Eikä ole tiedetä geenien ilmentymistä ja geenien vaikutusta ilmiasuun, koska siitä ei ole mainintoja materiaalissa.

Oppikirjojen kielenkäytössä geenit usein määräävät yksilön ominaisuudet. Tämä on puhdasta determinismiä.

Viimeaikainen tutkimus kuitenkin haastaa geenikäsitykset usealla tasolla: yhdestä DNA- tai RNA-jaksosta voi syntyä useampia tuotteita (vaihtoehtoinen silmukointi), useampi DNA- tai RNA-jakso voi johtaa yhteen tuotteeseen tai DNAn ja lopputuoteen välillä ei ole loppujen lopuksi selkeää yhteyttä (muokkaaminen translaation ja transkription aikana)

Lue lisää

Mikäli oppikirjassa, tai muussa yhteydessä, ei kerrota, että geenit ovat DNA-jaksoja, tällöin on tehty virhe. Mutta en pidä tätä todennäköisenä. Ehkä koko oppimateriaalin läpilukeminen toisi muutosta tähän näkemykseen. Mutta tällä hetkellä minulla ei ole tietoa siitä, mistä tuo lainaus on otettu.

Sinänsä kyse on deterministisestä prosessista. Tätä ei muuta vaihtoehtoinen silmukointi tai post-translaationaalinen muokkaus. Yhdestä geenistä voi muodostua useita eri tuotteita, mutta nuo tuotteet ovat edelleen määritelty DNA-sekvensseissä, geeneissä. Vaihtoehtoista silmukointia kontrolloi geenien säätelyalueille kiinnittyvä proteiinikompleksit, transkriptiotekijät.

Viimeaikainen tutkimus ei tee mitään tuollaista. Ainoa vanhentunut näkemys olisi, että yksi geeni, yksi proteiini. Tietääkseni tätä ei olla opetettu yliopistotasolla ainakaan pariin kymmeneen vuoteen. Edelleen kysyisin, että kuinka tarkat tiedot genetiikasta keskiverto ihminen tarvitsee? Yleissivistyksen kannalta lainaamasi teksti voisi olla riittävä, kunhan termejä avataan hieman.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Mikäli oppikirjassa, tai muussa yhteydessä, ei kerrota, että geenit ovat DNA-jaksoja, tällöin on tehty virhe. Mutta en pidä tätä todennäköisenä. Ehkä koko oppimateriaalin läpilukeminen toisi muutosta tähän näkemykseen. Mutta tällä hetkellä minulla ei ole tietoa siitä, mistä tuo lainaus on otettu.

Sinänsä kyse on deterministisestä prosessista. Tätä ei muuta vaihtoehtoinen silmukointi tai post-translaationaalinen muokkaus. Yhdestä geenistä voi muodostua useita eri tuotteita, mutta nuo tuotteet ovat edelleen määritelty DNA-sekvensseissä, geeneissä. Vaihtoehtoista silmukointia kontrolloi geenien säätelyalueille kiinnittyvä proteiinikompleksit, transkriptiotekijät.

Viimeaikainen tutkimus ei tee mitään tuollaista. Ainoa vanhentunut näkemys olisi, että yksi geeni, yksi proteiini. Tietääkseni tätä ei olla opetettu yliopistotasolla ainakaan pariin kymmeneen vuoteen. Edelleen kysyisin, että kuinka tarkat tiedot genetiikasta keskiverto ihminen tarvitsee? Yleissivistyksen kannalta lainaamasi teksti voisi olla riittävä, kunhan termejä avataan hieman.

Lue lisää

"Mikäli oppikirjassa, tai muussa yhteydessä, ei kerrota, että geenit ovat DNA-jaksoja, tällöin on tehty virhe. Mutta en pidä tätä todennäköisenä. Ehkä koko oppimateriaalin läpilukeminen toisi muutosta tähän näkemykseen. Mutta tällä hetkellä minulla ei ole tietoa siitä, mistä tuo lainaus on otettu."

DNA ei ole kehon rakentamisen "suunnitelma". Alkionkehitys näyttää monimutkaiselta - ja se on monimutkaista - mutta on helppo ymmärtää keskeinen asia eli se, että kaiken aikaa on kyse paikallisista itsekokoonpanon prosesseista. Se, miten päätetään mitkä geenit toimivat kulloinkin kussakin eri solutyypissä, on kokonaan toinen kysymys, kun (miltei) kaikki solut sisältävät kaikki geenit.

Tietyn solun tietyn geenin käynnistyminen tiettynä hetkenä määräytyy solun kemiallisesta ympäristöstä ja usein myös muiden, kytkingeeneiksi tai säätögeeneiksi sanottujen geenien kaskadista eli purkauksesta.

"Yhdestä geenistä voi muodostua useita eri tuotteita, mutta nuo tuotteet ovat edelleen määritelty DNA-sekvensseissä, geeneissä. "

Geenit ovat yhtäjaksoisia tai hajaantuneita pätkiä DNA:n emäsjärjestyksestä, jotka ohjaavat tietyn proteiinien tai proteiini rymien synteesiä.

DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.

"Viimeaikainen tutkimus ei tee mitään tuollaista. Ainoa vanhentunut näkemys olisi, että yksi geeni, yksi proteiini. Tietääkseni tätä ei olla opetettu yliopistotasolla ainakaan pariin kymmeneen vuoteen. "

Ei tutkimus, vaan mitä oppikirjoissa esiintyy. Genetiikan kurssi perustuu siis suurelta osin 1800 luvun geenikäsitykseen.

"Edelleen kysyisin, että kuinka tarkat tiedot genetiikasta keskiverto ihminen tarvitsee? Yleissivistyksen kannalta lainaamasi teksti voisi olla riittävä, kunhan termejä avataan hieman. "

Ei niinkään tarkkoja, vaan tämän päivän tiedot, ei 1800 lukuun ajoittuvia.

proteiineja kirjoitti:

"Mikäli oppikirjassa, tai muussa yhteydessä, ei kerrota, että geenit ovat DNA-jaksoja, tällöin on tehty virhe. Mutta en pidä tätä todennäköisenä. Ehkä koko oppimateriaalin läpilukeminen toisi muutosta tähän näkemykseen. Mutta tällä hetkellä minulla ei ole tietoa siitä, mistä tuo lainaus on otettu."

DNA ei ole kehon rakentamisen "suunnitelma". Alkionkehitys näyttää monimutkaiselta - ja se on monimutkaista - mutta on helppo ymmärtää keskeinen asia eli se, että kaiken aikaa on kyse paikallisista itsekokoonpanon prosesseista. Se, miten päätetään mitkä geenit toimivat kulloinkin kussakin eri solutyypissä, on kokonaan toinen kysymys, kun (miltei) kaikki solut sisältävät kaikki geenit.

Tietyn solun tietyn geenin käynnistyminen tiettynä hetkenä määräytyy solun kemiallisesta ympäristöstä ja usein myös muiden, kytkingeeneiksi tai säätögeeneiksi sanottujen geenien kaskadista eli purkauksesta.

"Yhdestä geenistä voi muodostua useita eri tuotteita, mutta nuo tuotteet ovat edelleen määritelty DNA-sekvensseissä, geeneissä. "

Geenit ovat yhtäjaksoisia tai hajaantuneita pätkiä DNA:n emäsjärjestyksestä, jotka ohjaavat tietyn proteiinien tai proteiini rymien synteesiä.

DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.

"Viimeaikainen tutkimus ei tee mitään tuollaista. Ainoa vanhentunut näkemys olisi, että yksi geeni, yksi proteiini. Tietääkseni tätä ei olla opetettu yliopistotasolla ainakaan pariin kymmeneen vuoteen. "

Ei tutkimus, vaan mitä oppikirjoissa esiintyy. Genetiikan kurssi perustuu siis suurelta osin 1800 luvun geenikäsitykseen.

"Edelleen kysyisin, että kuinka tarkat tiedot genetiikasta keskiverto ihminen tarvitsee? Yleissivistyksen kannalta lainaamasi teksti voisi olla riittävä, kunhan termejä avataan hieman. "

Ei niinkään tarkkoja, vaan tämän päivän tiedot, ei 1800 lukuun ajoittuvia.

Lue lisää

"DNA ei ole kehon rakentamisen "suunnitelma"."

DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". Tämä näkyy ehkä parhaiten tilanteissa, joissa kehitys ei mene ns. normaalisti. Otetaan esimerkiksi polydaktylia, eli ylimääräisten sormien ja varpaiden kehittyminen. Näiden syntysyy on joko geenivirhe tai geenin säätelyn virhe. Mutta molemmissa tapauksissa kyse on viimekädessä geenistä, joko siinä on virhe, tai sitä ilmennetään väärin.

"Geenit ovat yhtäjaksoisia tai hajaantuneita pätkiä DNA:n emäsjärjestyksestä, jotka ohjaavat tietyn proteiinien tai proteiini rymien synteesiä."

Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen.

"DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen."

Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on.

"Ei tutkimus, vaan mitä oppikirjoissa esiintyy. Genetiikan kurssi perustuu siis suurelta osin 1800 luvun geenikäsitykseen."

Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK? Peruskoulussa riittää aivan hyvin lähes äärimmilleen yksinkertaistettu näkemys perinnöllisyydestä. Tämän perusteella voi oppilas myöhemmin elämässä ymmärtää, että miksi lapsellaan on esimerkiksi siniset tai vihreät silmät. Lukiossa tätä opetusta voidaan syventää, ja tuoda esille, että miten geenit toimivat. Mutta vasta yliopistossa/AMK:ssa on tarpeen mennä sellaiselle yksityiskohtatasolle, että Mendelin teoriat eivät enää riitä.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"DNA ei ole kehon rakentamisen "suunnitelma"."

DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". Tämä näkyy ehkä parhaiten tilanteissa, joissa kehitys ei mene ns. normaalisti. Otetaan esimerkiksi polydaktylia, eli ylimääräisten sormien ja varpaiden kehittyminen. Näiden syntysyy on joko geenivirhe tai geenin säätelyn virhe. Mutta molemmissa tapauksissa kyse on viimekädessä geenistä, joko siinä on virhe, tai sitä ilmennetään väärin.

"Geenit ovat yhtäjaksoisia tai hajaantuneita pätkiä DNA:n emäsjärjestyksestä, jotka ohjaavat tietyn proteiinien tai proteiini rymien synteesiä."

Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen.

"DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen."

Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on.

"Ei tutkimus, vaan mitä oppikirjoissa esiintyy. Genetiikan kurssi perustuu siis suurelta osin 1800 luvun geenikäsitykseen."

Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK? Peruskoulussa riittää aivan hyvin lähes äärimmilleen yksinkertaistettu näkemys perinnöllisyydestä. Tämän perusteella voi oppilas myöhemmin elämässä ymmärtää, että miksi lapsellaan on esimerkiksi siniset tai vihreät silmät. Lukiossa tätä opetusta voidaan syventää, ja tuoda esille, että miten geenit toimivat. Mutta vasta yliopistossa/AMK:ssa on tarpeen mennä sellaiselle yksityiskohtatasolle, että Mendelin teoriat eivät enää riitä.

Lue lisää

#DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". #

Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)

"Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen."

Oli lainaus alla olevasta linkistä. Kiistätkö sen tiedot?

"Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on."

Tuokin oli alla olevasta linkistä. Erillinen kokonaisuus , joka oli tuon alla oli:

Viime aikoina on myös alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi DNA-molekyylin tukiproteiinit ja niiden muutokset vaikuttavat geenien toimintaan. On havaittu, että geenejä voidaan kytkeä pois päältä lisäämällä metyyliryhmiä histoneihin eli rakenneproteiineihin, joihin DNA on kietoutunut. Muutokset tapahtuvat eliön elinaikana, mutta voivat myös periytyä. Tämä löytö on muuttanut käsitystä periytymisestä merkittävästi.

"Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK?

Niin pitäis, mutta oletin sinun tietävän, mistä oppikirjasta on kyse, se on sitten lukion.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"DNA ei ole kehon rakentamisen "suunnitelma"."

DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". Tämä näkyy ehkä parhaiten tilanteissa, joissa kehitys ei mene ns. normaalisti. Otetaan esimerkiksi polydaktylia, eli ylimääräisten sormien ja varpaiden kehittyminen. Näiden syntysyy on joko geenivirhe tai geenin säätelyn virhe. Mutta molemmissa tapauksissa kyse on viimekädessä geenistä, joko siinä on virhe, tai sitä ilmennetään väärin.

"Geenit ovat yhtäjaksoisia tai hajaantuneita pätkiä DNA:n emäsjärjestyksestä, jotka ohjaavat tietyn proteiinien tai proteiini rymien synteesiä."

Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen.

"DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen."

Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on.

"Ei tutkimus, vaan mitä oppikirjoissa esiintyy. Genetiikan kurssi perustuu siis suurelta osin 1800 luvun geenikäsitykseen."

Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK? Peruskoulussa riittää aivan hyvin lähes äärimmilleen yksinkertaistettu näkemys perinnöllisyydestä. Tämän perusteella voi oppilas myöhemmin elämässä ymmärtää, että miksi lapsellaan on esimerkiksi siniset tai vihreät silmät. Lukiossa tätä opetusta voidaan syventää, ja tuoda esille, että miten geenit toimivat. Mutta vasta yliopistossa/AMK:ssa on tarpeen mennä sellaiselle yksityiskohtatasolle, että Mendelin teoriat eivät enää riitä.

Lue lisää

Linkki:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/11/geeni-perinnollisen-tiedon-osanen

marathustra kirjoitti:

Lainaus mistä?

Dawkinsin kirjasta Maailman hienoin esitys.

päiväunelmiakovain kirjoitti:

Dawkinsin kirjasta Maailman hienoin esitys.

Mkset kirjoittanut sitä siihen oheen? Epärehellisyytäsi.

marathustra kirjoitti:

Mkset kirjoittanut sitä siihen oheen? Epärehellisyytäsi.

Eikö alla olevat "epärehellyydet" pitäisi korjata pikimiten?

"Mendelillä ei ole relevanssia suureen osaan nykygenetiikkaa eikä genetiikan vinhasti muuttuvaa roolia yhteiskunnassa ymmärretä herneiden kautta" (lainaus)

"Kultaisessa keskitiessä voi kuitenkin onnistua huomattavasti paremmin kuin nykyään: ihmisen genomi tunnetaan, genetiikan tutkimukseen panostetaan kansainvälisesti miljardeja euroja vuodessa ja suomalaisissa oppikirjoissa käytetään vieläkin esimerkkinä torvella olevaa kieltä ja korva-nipukkaa, vaikka ne on vuosikymmeniä sitten todettu vääriksi. "

ymmärystuleeherneistä kirjoitti:

Eikö alla olevat "epärehellyydet" pitäisi korjata pikimiten?

"Mendelillä ei ole relevanssia suureen osaan nykygenetiikkaa eikä genetiikan vinhasti muuttuvaa roolia yhteiskunnassa ymmärretä herneiden kautta" (lainaus)

"Kultaisessa keskitiessä voi kuitenkin onnistua huomattavasti paremmin kuin nykyään: ihmisen genomi tunnetaan, genetiikan tutkimukseen panostetaan kansainvälisesti miljardeja euroja vuodessa ja suomalaisissa oppikirjoissa käytetään vieläkin esimerkkinä torvella olevaa kieltä ja korva-nipukkaa, vaikka ne on vuosikymmeniä sitten todettu vääriksi. "

Lue lisää

Näköjään osui ja upposi, vaikka tuskin tuolla häiriöllä muutat tapojasi. Kuinka sitten se "perustyyppi," joko olet keksinyt mitä tarkoitat sillä?

ketäuskoa kirjoitti:

#DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". #

Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)

"Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen."

Oli lainaus alla olevasta linkistä. Kiistätkö sen tiedot?

"Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on."

Tuokin oli alla olevasta linkistä. Erillinen kokonaisuus , joka oli tuon alla oli:

Viime aikoina on myös alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi DNA-molekyylin tukiproteiinit ja niiden muutokset vaikuttavat geenien toimintaan. On havaittu, että geenejä voidaan kytkeä pois päältä lisäämällä metyyliryhmiä histoneihin eli rakenneproteiineihin, joihin DNA on kietoutunut. Muutokset tapahtuvat eliön elinaikana, mutta voivat myös periytyä. Tämä löytö on muuttanut käsitystä periytymisestä merkittävästi.

"Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK?

Niin pitäis, mutta oletin sinun tietävän, mistä oppikirjasta on kyse, se on sitten lukion.

Lue lisää

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Tähän tarvisi enemmän kontekstia, että mitä Dawkins on tällä tarkoittanut.

"Oli lainaus alla olevasta linkistä. Kiistätkö sen tiedot?"

Yritin ottaa selvää, että mitä linkin lainaamasi tekstinkohdalla tarkoitetaan. Eli onko kyseessä ns. multi-loci (useammassa kromosomikohdassa oleva, tai jopa eri kromosomeissa oleva) geenistä vai geenistä, jolla on useita introneita ja eksoneita. Tähän en löytänyt vastausta, enkä myöskään löytänyt pikaisella haulla esimerkkiä multi-loci geenistä. Pääosin teksti on kuitenkin sellaista, että minulla ei ole mitään siihen sanottavaa. Ainoastaan kyse on kohtuullisen yksinkertaisesta mallista, eli varsinaisiin yksityiskohtiin ei mennä. Laajemmasti on sanottava, että teksti on harvinaisen epäselvää. Esimerkiksi lainaamasi kohta, "DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.", ei avaudu täysin minulle, että mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ehkä ajattelen tätä liian monimutkaisesti verrattuna kohderyhmään.

"uokin oli alla olevasta linkistä. Erillinen kokonaisuus , joka oli tuon alla oli:

Viime aikoina on myös alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi DNA-molekyylin tukiproteiinit ja niiden muutokset vaikuttavat geenien toimintaan."

Tuo kohta sisältää sen, mitä tässä ollaan sanottu jo kymmeniä viestejä: säätelyä.

"Niin pitäis, mutta oletin sinun tietävän, mistä oppikirjasta on kyse, se on sitten lukion."

Miten kuvittelet minun tietävä, että mistä oppikirjasta olisi kyseessä? Lukio-opinnoistani on 20 vuotta aikaa, ja tällöin en ollut kovin kiinnostunut biologiasta. Tällöin itseasiassa suunnittelin meneväni teologiseen. How things change.

Lopuksi hieman yleistä napinaa noista lainauksista. Voisitko olla kirjoittamasta (lainaus) lainausten perään. Käytä lainausmerkkejä, ja loppuun sulkuihin viite tyyliin (Dawkins, The Selfish Gene, s. 95) tai (yle, geeni perinnöllinen tiedon osanen).

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Tähän tarvisi enemmän kontekstia, että mitä Dawkins on tällä tarkoittanut.

"Oli lainaus alla olevasta linkistä. Kiistätkö sen tiedot?"

Yritin ottaa selvää, että mitä linkin lainaamasi tekstinkohdalla tarkoitetaan. Eli onko kyseessä ns. multi-loci (useammassa kromosomikohdassa oleva, tai jopa eri kromosomeissa oleva) geenistä vai geenistä, jolla on useita introneita ja eksoneita. Tähän en löytänyt vastausta, enkä myöskään löytänyt pikaisella haulla esimerkkiä multi-loci geenistä. Pääosin teksti on kuitenkin sellaista, että minulla ei ole mitään siihen sanottavaa. Ainoastaan kyse on kohtuullisen yksinkertaisesta mallista, eli varsinaisiin yksityiskohtiin ei mennä. Laajemmasti on sanottava, että teksti on harvinaisen epäselvää. Esimerkiksi lainaamasi kohta, "DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.", ei avaudu täysin minulle, että mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ehkä ajattelen tätä liian monimutkaisesti verrattuna kohderyhmään.

"uokin oli alla olevasta linkistä. Erillinen kokonaisuus , joka oli tuon alla oli:

Viime aikoina on myös alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi DNA-molekyylin tukiproteiinit ja niiden muutokset vaikuttavat geenien toimintaan."

Tuo kohta sisältää sen, mitä tässä ollaan sanottu jo kymmeniä viestejä: säätelyä.

"Niin pitäis, mutta oletin sinun tietävän, mistä oppikirjasta on kyse, se on sitten lukion."

Miten kuvittelet minun tietävä, että mistä oppikirjasta olisi kyseessä? Lukio-opinnoistani on 20 vuotta aikaa, ja tällöin en ollut kovin kiinnostunut biologiasta. Tällöin itseasiassa suunnittelin meneväni teologiseen. How things change.

Lopuksi hieman yleistä napinaa noista lainauksista. Voisitko olla kirjoittamasta (lainaus) lainausten perään. Käytä lainausmerkkejä, ja loppuun sulkuihin viite tyyliin (Dawkins, The Selfish Gene, s. 95) tai (yle, geeni perinnöllinen tiedon osanen).

Lue lisää

"Tähän tarvisi enemmän kontekstia, että mitä Dawkins on tällä tarkoittanut."

"Äskeisistä syistä preformaatio-oppi ainakin alkuperäisessä "venäläiset nuket" - muodossaan oli tuomittu epäonnistumaan. Onko preformaatio opin muotoa, joka voitaisiin järkevällä tavalla herättää henkiin DNA-kaudella? Ehkä, mutta epäilen. Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. Esimerkiksi auton tai talon todellinen suunnitelma on yksi yhteen kuvaus paperilla olevasta valmiiseen tuotteeseen. Tästä seuraa, että suunnitelma on käänteinen. On yhtä helppoa siirtyä talosta suunnitelmaan kuin päinvastoin täsmälleen siitä syystä, että kyseessä on yksi yhteen kuvaus. Oikeastaan se on helpompaa, koska talo on rakennettava, mutta suunnitelma edellyttää vain muutamia mittauksia ja sen jälkeen piirtämistä. Eläimen ruumiista ei voida rekonstruoida sen DNA:ta, vaikka mittaukset olisivat miten tarkkoja tahansa." (Dawkins)

"Esimerkiksi lainaamasi kohta, "DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.", ei avaudu täysin minulle, että mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ehkä ajattelen tätä liian monimutkaisesti verrattuna kohderyhmään."

Itse en ole sidottu tuonhon, että kaikki perustuu lopulta DNA:han, joten minulle käy Tuulirannan selonetko:
Miksi DNA ei voi sisältää "elämän piirustuksia"?
Ihminen (tai mikä eliö tahansa) ei ole yhtä kuin kokoelma geenituotteita eli proteiineja. Ja kaiken lisäksi, DNA:ssa ei ole suoria ohjeita läheskään kaikkien niiden proteiinien valmistamikseksi, joita solut tarvitsevat: Geeni (DNA) ei tee RNA:ta ja RNA ei tee proteiineja, on enemmän totta kuin solubiologian keskeinen dogma.
Aitotumaisten eliöiden geenit koostuvat introneista ja eksoneista: Kun DNA on transkriptoitu RNA:ksi, intronit leikataan pois, jonka jälkeen eksonit (tai osa vain niistä) liimataan yhteen (RNA:n silmukointi) lähetti-RNA:ksi. Tämän lisäksi osa eksoneista voidaan "tuplata". Ja vielä: Puolivalmista lähetti - RNA:ta voidaan muokata vaihtamalla joitain nukleotidikirjaimia (emäksiä) tai lisäämällä niitä (RNA:n editointi. Näiden toimenpiteiden jälkeen valmis lähetti - RNA ei välttämättä muistuta kovinkaan paljon alkuperäistä RNA-kopiota. (Eikä DNA:n emäsjärjestys siis läheskään aina muutu proteiinin aminohappojärjestykseksi) Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta. Eikä RNA:n muokkausohjeita ole koodattu DNA:n emäsjärjestykseen (eli mutaatiot eivät voi siihen vaikuttaa)

"Miten kuvittelet minun tietävä, että mistä oppikirjasta olisi kyseessä? Lukio-opinnoistani on 20 vuotta aikaa, ja tällöin en ollut kovin kiinnostunut biologiasta. Tällöin itseasiassa suunnittelin meneväni teologiseen. How things change."

Mahdollisuuksi ei ole kovin paljon, joten on aika todennäköistä, että kyseessä on lukion oppikirjat.

"Lopuksi hieman yleistä napinaa noista lainauksista. Voisitko olla kirjoittamasta (lainaus) lainausten perään. Käytä lainausmerkkejä, ja loppuun sulkuihin viite tyyliin (Dawkins, The Selfish Gene, s. 95) tai (yle, geeni perinnöllinen tiedon osanen). "

Etkö ole huomannut, että jos lainaan jotakin, ja annan lähteeksi Tuulirannan niin kirjoituksella ei ole mitään painoarvoa. Jos en anna lähdettä, niin se on jossain keskivaiheilla. Jos annan lähteeksi vaikka Ylen, geeni ....) niin et löydä siitä mitään vastaansanomista. Minkä itse valitsisit, jos olisit minun asemassa? Ei pitäis olla vaikeaa ymmärtää, miksi käytän mainittua vaihtoehtoa.

Ajattele, jos jokainen kirjoitus pitäisi perustella viitteen kera, mistä se on. Annat viitteen ja viitteen lähde saa senmukaisen kohtelun, keneltä se on, asiasisällöllä ei ole väliä? Sivullisista aika huvittavaa, mutta menköön.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms.

Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

Lue lisää

"Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms."

Alla on sitten tuo mainittu viedo, linkitettynä, josta kyseinen asia selviää.

"Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. "


Asiantuntijan mukaan ei näy riittävän:

Vienna Setälä-Pynnönen

Olen terveysviestinnän etiikkaan ja ihmisluontoon perehtynyt tutkija, konsultti ja kirjoittaja.

Taustani on yhteiskuntatieteissä (VTT), evoluutiobiologiassa (FL) ja genetiikassa (FM).
Mielestäni nykyinen painotus mendelististen periytymisen oppimiseen ei vastaa lukion yleissivistävää tehtävää: tämä sisältö ei auta opiskelijoita ymmärtämään toisaalta itseään elävänä eliönä eikä genetiikan soveltamisen luomia mahdollisuuksia saati yhteiskunnallisia, moraalisia tai juridisia ongelmia. Maatalousyhteiskunnan aikana herneiden perinnöllisyys on ehkä näyttäytynyt olennaisena ja helposti lähestyttävänä asiana, mutta kun siirrytään genetiikasta genomiikkaan ja koko väestöä kattavasta lääketieteestä henkilökohtaiseen, tarpeet geenien ymmärtämiselle muuttuvat radikaalisti (Van der Zande ym. 2012). Toisin kuin oppikirjat tuntuvat vakuuttavan, hyvin harvat ominaisuudet ovat mendelistisesti periytyviä ja mendelistisesti periytyvienkin tautien penetranssi on usein pieni (Dougherty 2009). Kansainvälisesti yhä useampi taho on vaatimassa Mendel-paradigmasta siirtymistä genomiikan aikakauteen


Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

Ei yksitysikohtaisia, vaan ajantasalla olevia tietoja terveytensä ylläpitämiseksi.

miksivastustanykytietoa kirjoitti:

"Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms."

Alla on sitten tuo mainittu viedo, linkitettynä, josta kyseinen asia selviää.

"Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. "


Asiantuntijan mukaan ei näy riittävän:

Vienna Setälä-Pynnönen

Olen terveysviestinnän etiikkaan ja ihmisluontoon perehtynyt tutkija, konsultti ja kirjoittaja.

Taustani on yhteiskuntatieteissä (VTT), evoluutiobiologiassa (FL) ja genetiikassa (FM).
Mielestäni nykyinen painotus mendelististen periytymisen oppimiseen ei vastaa lukion yleissivistävää tehtävää: tämä sisältö ei auta opiskelijoita ymmärtämään toisaalta itseään elävänä eliönä eikä genetiikan soveltamisen luomia mahdollisuuksia saati yhteiskunnallisia, moraalisia tai juridisia ongelmia. Maatalousyhteiskunnan aikana herneiden perinnöllisyys on ehkä näyttäytynyt olennaisena ja helposti lähestyttävänä asiana, mutta kun siirrytään genetiikasta genomiikkaan ja koko väestöä kattavasta lääketieteestä henkilökohtaiseen, tarpeet geenien ymmärtämiselle muuttuvat radikaalisti (Van der Zande ym. 2012). Toisin kuin oppikirjat tuntuvat vakuuttavan, hyvin harvat ominaisuudet ovat mendelistisesti periytyviä ja mendelistisesti periytyvienkin tautien penetranssi on usein pieni (Dougherty 2009). Kansainvälisesti yhä useampi taho on vaatimassa Mendel-paradigmasta siirtymistä genomiikan aikakauteen


Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

Ei yksitysikohtaisia, vaan ajantasalla olevia tietoja terveytensä ylläpitämiseksi.

Lue lisää

Video:

https://www.youtube.com/watch?v=f5MhjxPdeSk

etköoleajatellutmiksi kirjoitti:

"Tähän tarvisi enemmän kontekstia, että mitä Dawkins on tällä tarkoittanut."

"Äskeisistä syistä preformaatio-oppi ainakin alkuperäisessä "venäläiset nuket" - muodossaan oli tuomittu epäonnistumaan. Onko preformaatio opin muotoa, joka voitaisiin järkevällä tavalla herättää henkiin DNA-kaudella? Ehkä, mutta epäilen. Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. Esimerkiksi auton tai talon todellinen suunnitelma on yksi yhteen kuvaus paperilla olevasta valmiiseen tuotteeseen. Tästä seuraa, että suunnitelma on käänteinen. On yhtä helppoa siirtyä talosta suunnitelmaan kuin päinvastoin täsmälleen siitä syystä, että kyseessä on yksi yhteen kuvaus. Oikeastaan se on helpompaa, koska talo on rakennettava, mutta suunnitelma edellyttää vain muutamia mittauksia ja sen jälkeen piirtämistä. Eläimen ruumiista ei voida rekonstruoida sen DNA:ta, vaikka mittaukset olisivat miten tarkkoja tahansa." (Dawkins)

"Esimerkiksi lainaamasi kohta, "DNA:n emäsjärjestyksen lukemisen jälkeen syntyneitä proteiinien esiasteita muokataan edelleen prosesseissa, jotka ovat riippumattomia DNA:n alkuperäisestä emäsjärjestyksestä, mutta kuitenkin vaikuttavat kyseisen geenin ilmentymisen.", ei avaudu täysin minulle, että mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ehkä ajattelen tätä liian monimutkaisesti verrattuna kohderyhmään."

Itse en ole sidottu tuonhon, että kaikki perustuu lopulta DNA:han, joten minulle käy Tuulirannan selonetko:
Miksi DNA ei voi sisältää "elämän piirustuksia"?
Ihminen (tai mikä eliö tahansa) ei ole yhtä kuin kokoelma geenituotteita eli proteiineja. Ja kaiken lisäksi, DNA:ssa ei ole suoria ohjeita läheskään kaikkien niiden proteiinien valmistamikseksi, joita solut tarvitsevat: Geeni (DNA) ei tee RNA:ta ja RNA ei tee proteiineja, on enemmän totta kuin solubiologian keskeinen dogma.
Aitotumaisten eliöiden geenit koostuvat introneista ja eksoneista: Kun DNA on transkriptoitu RNA:ksi, intronit leikataan pois, jonka jälkeen eksonit (tai osa vain niistä) liimataan yhteen (RNA:n silmukointi) lähetti-RNA:ksi. Tämän lisäksi osa eksoneista voidaan "tuplata". Ja vielä: Puolivalmista lähetti - RNA:ta voidaan muokata vaihtamalla joitain nukleotidikirjaimia (emäksiä) tai lisäämällä niitä (RNA:n editointi. Näiden toimenpiteiden jälkeen valmis lähetti - RNA ei välttämättä muistuta kovinkaan paljon alkuperäistä RNA-kopiota. (Eikä DNA:n emäsjärjestys siis läheskään aina muutu proteiinin aminohappojärjestykseksi) Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta. Eikä RNA:n muokkausohjeita ole koodattu DNA:n emäsjärjestykseen (eli mutaatiot eivät voi siihen vaikuttaa)

"Miten kuvittelet minun tietävä, että mistä oppikirjasta olisi kyseessä? Lukio-opinnoistani on 20 vuotta aikaa, ja tällöin en ollut kovin kiinnostunut biologiasta. Tällöin itseasiassa suunnittelin meneväni teologiseen. How things change."

Mahdollisuuksi ei ole kovin paljon, joten on aika todennäköistä, että kyseessä on lukion oppikirjat.

"Lopuksi hieman yleistä napinaa noista lainauksista. Voisitko olla kirjoittamasta (lainaus) lainausten perään. Käytä lainausmerkkejä, ja loppuun sulkuihin viite tyyliin (Dawkins, The Selfish Gene, s. 95) tai (yle, geeni perinnöllinen tiedon osanen). "

Etkö ole huomannut, että jos lainaan jotakin, ja annan lähteeksi Tuulirannan niin kirjoituksella ei ole mitään painoarvoa. Jos en anna lähdettä, niin se on jossain keskivaiheilla. Jos annan lähteeksi vaikka Ylen, geeni ....) niin et löydä siitä mitään vastaansanomista. Minkä itse valitsisit, jos olisit minun asemassa? Ei pitäis olla vaikeaa ymmärtää, miksi käytän mainittua vaihtoehtoa.

Ajattele, jos jokainen kirjoitus pitäisi perustella viitteen kera, mistä se on. Annat viitteen ja viitteen lähde saa senmukaisen kohtelun, keneltä se on, asiasisällöllä ei ole väliä? Sivullisista aika huvittavaa, mutta menköön.

Lue lisää

Nyt tuo Dawkinsin lainaus aukeaa hieman paremmin. Koska DNA:sta tuotettuja tuotteita muokataan sen koodauksen jälkeen, on mahdotonta katsoa tuotetta, ja sen perusteella määritellä sen tuottanutta DNA-jaksoa. Ja voi olla myös mahdotonta päätellä proteiinin rakennetta katsomalla vain sitä koodaavaa DNA-jaksoa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan. Edelleen lainauksesta jää pahasti puuttumaan alku. Mitkä ovat nämä syyt, jotka Dawkins mainitsee?

Tuulirannan lainauksessa on muutamia ongelmia. "Geeni (DNA) ei tee RNA:ta ja RNA ei tee proteiineja, on enemmän totta kuin solubiologian keskeinen dogma." Tarkoittaako Tuuliranta tässä, että DNA itsessään ei tekisi RNA:ta ja RNA proteiineja? Jos näin, tämä on totta. Nämä toimivat ainoastaan templaatteina. Itse tuotteet valmistaa proteiinikompleksit.
"Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta." Vaikka matemaattisesti tämä on oikein, olisi suurin osa näistä käytännössä täyttä roskaa, eikä niistä voitaisi muodostaa toiminnallista proteiinia.

"Mahdollisuuksi ei ole kovin paljon, joten on aika todennäköistä, että kyseessä on lukion oppikirjat."

Mahdollisuuksia on riittävästi, että arvaamalla väärin mennään pahasti pihalle.

"Etkö ole huomannut, että jos lainaan jotakin, ja annan lähteeksi Tuulirannan niin kirjoituksella ei ole mitään painoarvoa. Jos en anna lähdettä, niin se on jossain keskivaiheilla. Jos annan lähteeksi vaikka Ylen, geeni ....) niin et löydä siitä mitään vastaansanomista. Minkä itse valitsisit, jos olisit minun asemassa? Ei pitäis olla vaikeaa ymmärtää, miksi käytän mainittua vaihtoehtoa."

Itse valitsisin rehellisyyden. Et ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, että Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa, lähteettömät, jotka yleensä näyttävät olevan Dawkinsin kirjoituksia, ovat siitä väliltä, koska ne ovat tarkoitettu maallikoille, ja tämä ylen artikkeli melkolailla vastaansanomatonta, koska se on tarkoitettu opetusmateriaaliksi?

"Ajattele, jos jokainen kirjoitus pitäisi perustella viitteen kera, mistä se on..."

Lue muutama tieteellinen artikkeli, niin huomaat, että lähes jokaisen lauseen jälkeen on viittaus toiseen tieteelliseen artikkeliin. Tätä sanotaan tieteelliseksi kirjoittamiseksi. Mitään ei voi jättää perustelematta. Jos jätät, tulisi artikkelisi julkaisijalta bumerangina takaisin.

miksivastustanykytietoa kirjoitti:

"Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms."

Alla on sitten tuo mainittu viedo, linkitettynä, josta kyseinen asia selviää.

"Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. "


Asiantuntijan mukaan ei näy riittävän:

Vienna Setälä-Pynnönen

Olen terveysviestinnän etiikkaan ja ihmisluontoon perehtynyt tutkija, konsultti ja kirjoittaja.

Taustani on yhteiskuntatieteissä (VTT), evoluutiobiologiassa (FL) ja genetiikassa (FM).
Mielestäni nykyinen painotus mendelististen periytymisen oppimiseen ei vastaa lukion yleissivistävää tehtävää: tämä sisältö ei auta opiskelijoita ymmärtämään toisaalta itseään elävänä eliönä eikä genetiikan soveltamisen luomia mahdollisuuksia saati yhteiskunnallisia, moraalisia tai juridisia ongelmia. Maatalousyhteiskunnan aikana herneiden perinnöllisyys on ehkä näyttäytynyt olennaisena ja helposti lähestyttävänä asiana, mutta kun siirrytään genetiikasta genomiikkaan ja koko väestöä kattavasta lääketieteestä henkilökohtaiseen, tarpeet geenien ymmärtämiselle muuttuvat radikaalisti (Van der Zande ym. 2012). Toisin kuin oppikirjat tuntuvat vakuuttavan, hyvin harvat ominaisuudet ovat mendelistisesti periytyviä ja mendelistisesti periytyvienkin tautien penetranssi on usein pieni (Dougherty 2009). Kansainvälisesti yhä useampi taho on vaatimassa Mendel-paradigmasta siirtymistä genomiikan aikakauteen


Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

Ei yksitysikohtaisia, vaan ajantasalla olevia tietoja terveytensä ylläpitämiseksi.

Lue lisää

Näyttää siltä, että minun on vaihdettava tässä mielipidettä. Vaikka näen edelleen mendeliläisen periytymiseteorian hyvänä perustana, ja peruskoulussa jopa riittävänä, voi lukiotasolla mennä jo pidemmälle genomiikkaa ja genetiikkaan, ainakin syventävillä kursseilla. Mendelin kokeet ovat hyvä lähtökohta, koska ne ovat yksinkertaisesti toistettavissa (ja halvalla). Genetiikassa tämä on huomattavasti monimutkaisempaa ja kertaluokkia kalliimpaa. Mutta ilman näitä asiat eivät välttämättä avaudu samalla tavalla.

miksivastustanykytietoa kirjoitti:

"Näitä tällaisia anekdootteja kuulee aina silloin tällöin, mutta kuten myös tässä tapauksessa, ei ole mitään kontekstia tuolle sitaatille. Kuka ja mikä tämä videon henkilö oli? Miksi hänestä tämä oli jollain tapaa virhe? yms."

Alla on sitten tuo mainittu viedo, linkitettynä, josta kyseinen asia selviää.

"Kuten "TuskinEdesVäärin" asiaa jo kommentoi, Mendelin havainnot pitävät edelleen paikkaansa, ja tällä tavoin perinöllisyyden opettaminen toimii. Mendelin kokeet kertovat melko korkealla tasolla, että mitä suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu menemättä liialti yksityiskohtiin. Tietenkin perinnöllisyyskin on huomattavasti monimutkaisempi, mitä Mendel kokeidensa perusteella sai selville, mutta pääsääntöisesti näissä ei ole mitään väärin. Kun siirrytään opetuksessa korkeammille asteille, opetus siirtyy enemmän ja enemmän yksityiskohtiin, mutta yleissivistystä ajatellen Mendelin kokeet riittäisivät. "


Asiantuntijan mukaan ei näy riittävän:

Vienna Setälä-Pynnönen

Olen terveysviestinnän etiikkaan ja ihmisluontoon perehtynyt tutkija, konsultti ja kirjoittaja.

Taustani on yhteiskuntatieteissä (VTT), evoluutiobiologiassa (FL) ja genetiikassa (FM).
Mielestäni nykyinen painotus mendelististen periytymisen oppimiseen ei vastaa lukion yleissivistävää tehtävää: tämä sisältö ei auta opiskelijoita ymmärtämään toisaalta itseään elävänä eliönä eikä genetiikan soveltamisen luomia mahdollisuuksia saati yhteiskunnallisia, moraalisia tai juridisia ongelmia. Maatalousyhteiskunnan aikana herneiden perinnöllisyys on ehkä näyttäytynyt olennaisena ja helposti lähestyttävänä asiana, mutta kun siirrytään genetiikasta genomiikkaan ja koko väestöä kattavasta lääketieteestä henkilökohtaiseen, tarpeet geenien ymmärtämiselle muuttuvat radikaalisti (Van der Zande ym. 2012). Toisin kuin oppikirjat tuntuvat vakuuttavan, hyvin harvat ominaisuudet ovat mendelistisesti periytyviä ja mendelistisesti periytyvienkin tautien penetranssi on usein pieni (Dougherty 2009). Kansainvälisesti yhä useampi taho on vaatimassa Mendel-paradigmasta siirtymistä genomiikan aikakauteen


Mihin esimerkiksi pankkivirkailija tarvitsisi yksityiskohtaista tietoa genetiikasta?

Ei yksitysikohtaisia, vaan ajantasalla olevia tietoja terveytensä ylläpitämiseksi.

Lue lisää

Lisätään tähän vielä hieman, kun unohtui mainita. Mendelin hernekokeet vertautuu melkolailla samalla tasolla nykyiseen genetiikan ja periytymisen ymmärrykseen, kuin Newtonin painovoimateoria Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Molemmat pätevät pääosin edelleen, mutta ymmärrys molemmista on jo huomattavasti korkeammalla tasolla, ja teoriat ovat osin kaadetut.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Nyt tuo Dawkinsin lainaus aukeaa hieman paremmin. Koska DNA:sta tuotettuja tuotteita muokataan sen koodauksen jälkeen, on mahdotonta katsoa tuotetta, ja sen perusteella määritellä sen tuottanutta DNA-jaksoa. Ja voi olla myös mahdotonta päätellä proteiinin rakennetta katsomalla vain sitä koodaavaa DNA-jaksoa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan. Edelleen lainauksesta jää pahasti puuttumaan alku. Mitkä ovat nämä syyt, jotka Dawkins mainitsee?

Tuulirannan lainauksessa on muutamia ongelmia. "Geeni (DNA) ei tee RNA:ta ja RNA ei tee proteiineja, on enemmän totta kuin solubiologian keskeinen dogma." Tarkoittaako Tuuliranta tässä, että DNA itsessään ei tekisi RNA:ta ja RNA proteiineja? Jos näin, tämä on totta. Nämä toimivat ainoastaan templaatteina. Itse tuotteet valmistaa proteiinikompleksit.
"Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta." Vaikka matemaattisesti tämä on oikein, olisi suurin osa näistä käytännössä täyttä roskaa, eikä niistä voitaisi muodostaa toiminnallista proteiinia.

"Mahdollisuuksi ei ole kovin paljon, joten on aika todennäköistä, että kyseessä on lukion oppikirjat."

Mahdollisuuksia on riittävästi, että arvaamalla väärin mennään pahasti pihalle.

"Etkö ole huomannut, että jos lainaan jotakin, ja annan lähteeksi Tuulirannan niin kirjoituksella ei ole mitään painoarvoa. Jos en anna lähdettä, niin se on jossain keskivaiheilla. Jos annan lähteeksi vaikka Ylen, geeni ....) niin et löydä siitä mitään vastaansanomista. Minkä itse valitsisit, jos olisit minun asemassa? Ei pitäis olla vaikeaa ymmärtää, miksi käytän mainittua vaihtoehtoa."

Itse valitsisin rehellisyyden. Et ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, että Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa, lähteettömät, jotka yleensä näyttävät olevan Dawkinsin kirjoituksia, ovat siitä väliltä, koska ne ovat tarkoitettu maallikoille, ja tämä ylen artikkeli melkolailla vastaansanomatonta, koska se on tarkoitettu opetusmateriaaliksi?

"Ajattele, jos jokainen kirjoitus pitäisi perustella viitteen kera, mistä se on..."

Lue muutama tieteellinen artikkeli, niin huomaat, että lähes jokaisen lauseen jälkeen on viittaus toiseen tieteelliseen artikkeliin. Tätä sanotaan tieteelliseksi kirjoittamiseksi. Mitään ei voi jättää perustelematta. Jos jätät, tulisi artikkelisi julkaisijalta bumerangina takaisin.

Lue lisää

"Nyt tuo Dawkinsin lainaus aukeaa hieman paremmin. Koska DNA:sta tuotettuja tuotteita muokataan sen koodauksen jälkeen, on mahdotonta katsoa tuotetta, ja sen perusteella määritellä sen tuottanutta DNA-jaksoa. Ja voi olla myös mahdotonta päätellä proteiinin rakennetta katsomalla vain sitä koodaavaa DNA-jaksoa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan. Edelleen lainauksesta jää pahasti puuttumaan alku. Mitkä ovat nämä syyt, jotka Dawkins mainitsee?"

Vaikea sanoa tarkkaan. Mainittu teksti alkoi lukukatkosta, en kuitenkaan lopettanut lukukatkoon. Itse luulisin sen olevan tämä. Otsikko on ei koreaografia. Alkionkehityksen varhaisvaiheita jakoi kahden vastakkaisen oppin, preformaation ja epigeneesin, välinen kiista. Preformaatio - opin kannattajat uskoivat, että munasolussa tai (siittiöissä..) oli miniatyyrikokoinen vauva. Vauvan kaikki osat olivat tarkasti paikoillaan oikeissa suhteissa ja ne odottivat vain paisumista kuin osastoihin jakautunut ilmapallo. Tästä syntyy ilmeisiä ongelmia. Toinen mahdollisuus on pohdinnat siitä, oli Aadamilla geenejä, napaa vai ei.
Kuitenkin, jos jatkaa tuota Dawkinsilta lainaamani kohtaa, niin mielestäni se valottaa enempi asiaa.

"Tästä syystä on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma. (lukukatko) Teoreettisesti on mahdollista kuvitella - kenties asiat toimivat tällä tavalla jollakin vieraalla planeetalla -, että DNA on joskus ollut koodattu kuvaus ruumiista: eräänlainen kolmiulotteinen kartta esitettyynä DNA:n "kirjainten" lineaarikoodilla. Se todella olisi käännettävissä. Ruumiin mittaaminen geneettisen suunnitelman valmistamiseksi ei olisi täysin naurettava ajatus. Jos DNA toimisi niin, se voitaisiin esittää eräänlaisena uuspreformaatio-oppina......Annetaan asia olla: se on toistaiseksi liian kaukan todellisuudesta."

"Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan."

Ei alla olevan mukaan:
Yksittäisten geeninen ja ominaisuuksien suhdetta ei kuitenkaan pidä ajatella liian suoraviivaisesti - arkiajattelussa ja joissakin tieteen yleistyksissä geenit näyttävät saavan melkeimpä yliluonnollisia piirteitä.----DNA:lla on tärkeä rooli solun toiminnassa, mutta olisi harhaanjohtavaa nostaa geenejä minkäänlaiseen metafyysiseen eritysasemaan biologisissa prosesseissa ja pitää niitä jonkinaisina toimijoina. ----geenit eivät aiheuta mitään, vaan pikemminkin solu aktiivisesti lukee DNA:ta ja ottaa siitä huomioon vain sellaiset piirteet, joita sillä on valmius lukea. (Puolimatkan kirjasta Tiedekeskustelun avoimuuskoe)

"Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta." Vaikka matemaattisesti tämä on oikein, olisi suurin osa näistä käytännössä täyttä roskaa, eikä niistä voitaisi muodostaa toiminnallista proteiinia."

Empä sanoisi noin, tuolla viitataan tähän: "kuten esimerkiksi banaanikärpästen tapauksessa."

"Itse valitsisin rehellisyyden. Et ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, että Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa, lähteettömät, jotka yleensä näyttävät olevan Dawkinsin kirjoituksia, ovat siitä väliltä, koska ne ovat tarkoitettu maallikoille, ja tämä ylen artikkeli melkolailla vastaansanomatonta, koska se on tarkoitettu opetusmateriaaliksi?"

Miten määrittelet tieteen? Tarkoitatko, että Tuulirannan tekstit ovat Dawkinsin kirjoituksia? Vastaavasti Reinikainen teilaa Ylen.

Onko mielestäsi ihmisessä hyödyttömiä ominaisuuksia, kuten umpilisäke, viisaudenhapaat, häntäluu, miehen nännit, ruumista suojaava karvoitus, vilkkuluomi, korvat, tai ainakin osa niistä ja naisen organimsi ja vauvan tartuntarefleksi?

"Lue muutama tieteellinen artikkeli, niin huomaat, että lähes jokaisen lauseen jälkeen on viittaus toiseen tieteelliseen artikkeliin. Tätä sanotaan tieteelliseksi kirjoittamiseksi. Mitään ei voi jättää perustelematta. Jos jätät, tulisi artikkelisi julkaisijalta bumerangina takaisin."

Tuo on totta, mutta joskus tullaan kohtaan, jossa nämä viitaukset loppuvat, joten onko tämä "alkukohta" tieteellinen kirjoitus?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Lisätään tähän vielä hieman, kun unohtui mainita. Mendelin hernekokeet vertautuu melkolailla samalla tasolla nykyiseen genetiikan ja periytymisen ymmärrykseen, kuin Newtonin painovoimateoria Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Molemmat pätevät pääosin edelleen, mutta ymmärrys molemmista on jo huomattavasti korkeammalla tasolla, ja teoriat ovat osin kaadetut.

Lue lisää

"Mendelin hernekokeet vertautuu melkolailla samalla tasolla nykyiseen genetiikan ja periytymisen ymmärrykseen, kuin Newtonin painovoimateoria Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Molemmat pätevät pääosin edelleen, mutta ymmärrys molemmista on jo huomattavasti korkeammalla tasolla, ja teoriat ovat osin kaadetut. "

Kertoisitko lyhyesti, miten hernekokeet ymmärrettiin "Mendelin aikana" ja miten ne ymmärretään nykyään?

kertoisitkolyhyesti kirjoitti:

"Mendelin hernekokeet vertautuu melkolailla samalla tasolla nykyiseen genetiikan ja periytymisen ymmärrykseen, kuin Newtonin painovoimateoria Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Molemmat pätevät pääosin edelleen, mutta ymmärrys molemmista on jo huomattavasti korkeammalla tasolla, ja teoriat ovat osin kaadetut. "

Kertoisitko lyhyesti, miten hernekokeet ymmärrettiin "Mendelin aikana" ja miten ne ymmärretään nykyään?

Lue lisää

Taidat olla typerys eli siis jeesuksenmorsian kun joudut tuollaisia kysymään. Mendelin aikana tiedettiin se mikä tiedettiin eli tieteellisen tiedon näkökulmasta hyvin vähän. Nyt tiedetään valtavan paljon enemmän biologiasta molekyylien tasolle saakka.

Sitten on taas aivan eri asia jos puhutaan teidän taikauskoisten jeesustenmorsianten ymmärryksestä. Siinä suhteessa täytyy ottaa huomioon teikäläisten laaja-alainen ja kaiken kattava ymmärryskyvyttömyys.

Joten tarkentaisitko kysymystäsi jeesuksenmorsian. Puhutaanko nyt kreationistien vajaaälyisyyden rajoittamasta ymmärryksestä Mendelin hernekokeista vai meidän täysjärkisten ymmärryksestä?

alkukohta kirjoitti:

"Nyt tuo Dawkinsin lainaus aukeaa hieman paremmin. Koska DNA:sta tuotettuja tuotteita muokataan sen koodauksen jälkeen, on mahdotonta katsoa tuotetta, ja sen perusteella määritellä sen tuottanutta DNA-jaksoa. Ja voi olla myös mahdotonta päätellä proteiinin rakennetta katsomalla vain sitä koodaavaa DNA-jaksoa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan. Edelleen lainauksesta jää pahasti puuttumaan alku. Mitkä ovat nämä syyt, jotka Dawkins mainitsee?"

Vaikea sanoa tarkkaan. Mainittu teksti alkoi lukukatkosta, en kuitenkaan lopettanut lukukatkoon. Itse luulisin sen olevan tämä. Otsikko on ei koreaografia. Alkionkehityksen varhaisvaiheita jakoi kahden vastakkaisen oppin, preformaation ja epigeneesin, välinen kiista. Preformaatio - opin kannattajat uskoivat, että munasolussa tai (siittiöissä..) oli miniatyyrikokoinen vauva. Vauvan kaikki osat olivat tarkasti paikoillaan oikeissa suhteissa ja ne odottivat vain paisumista kuin osastoihin jakautunut ilmapallo. Tästä syntyy ilmeisiä ongelmia. Toinen mahdollisuus on pohdinnat siitä, oli Aadamilla geenejä, napaa vai ei.
Kuitenkin, jos jatkaa tuota Dawkinsilta lainaamani kohtaa, niin mielestäni se valottaa enempi asiaa.

"Tästä syystä on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma. (lukukatko) Teoreettisesti on mahdollista kuvitella - kenties asiat toimivat tällä tavalla jollakin vieraalla planeetalla -, että DNA on joskus ollut koodattu kuvaus ruumiista: eräänlainen kolmiulotteinen kartta esitettyynä DNA:n "kirjainten" lineaarikoodilla. Se todella olisi käännettävissä. Ruumiin mittaaminen geneettisen suunnitelman valmistamiseksi ei olisi täysin naurettava ajatus. Jos DNA toimisi niin, se voitaisiin esittää eräänlaisena uuspreformaatio-oppina......Annetaan asia olla: se on toistaiseksi liian kaukan todellisuudesta."

"Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että DNA:ssa on ne ohjeet, joiden perusteella nuo tuotteet lopulta tuotetaan."

Ei alla olevan mukaan:
Yksittäisten geeninen ja ominaisuuksien suhdetta ei kuitenkaan pidä ajatella liian suoraviivaisesti - arkiajattelussa ja joissakin tieteen yleistyksissä geenit näyttävät saavan melkeimpä yliluonnollisia piirteitä.----DNA:lla on tärkeä rooli solun toiminnassa, mutta olisi harhaanjohtavaa nostaa geenejä minkäänlaiseen metafyysiseen eritysasemaan biologisissa prosesseissa ja pitää niitä jonkinaisina toimijoina. ----geenit eivät aiheuta mitään, vaan pikemminkin solu aktiivisesti lukee DNA:ta ja ottaa siitä huomioon vain sellaiset piirteet, joita sillä on valmius lukea. (Puolimatkan kirjasta Tiedekeskustelun avoimuuskoe)

"Tästä johtuen samasta geenistä voidaan muokata jopa 18 000 erillaista lähetti -RNA:ta." Vaikka matemaattisesti tämä on oikein, olisi suurin osa näistä käytännössä täyttä roskaa, eikä niistä voitaisi muodostaa toiminnallista proteiinia."

Empä sanoisi noin, tuolla viitataan tähän: "kuten esimerkiksi banaanikärpästen tapauksessa."

"Itse valitsisin rehellisyyden. Et ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, että Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa, lähteettömät, jotka yleensä näyttävät olevan Dawkinsin kirjoituksia, ovat siitä väliltä, koska ne ovat tarkoitettu maallikoille, ja tämä ylen artikkeli melkolailla vastaansanomatonta, koska se on tarkoitettu opetusmateriaaliksi?"

Miten määrittelet tieteen? Tarkoitatko, että Tuulirannan tekstit ovat Dawkinsin kirjoituksia? Vastaavasti Reinikainen teilaa Ylen.

Onko mielestäsi ihmisessä hyödyttömiä ominaisuuksia, kuten umpilisäke, viisaudenhapaat, häntäluu, miehen nännit, ruumista suojaava karvoitus, vilkkuluomi, korvat, tai ainakin osa niistä ja naisen organimsi ja vauvan tartuntarefleksi?

"Lue muutama tieteellinen artikkeli, niin huomaat, että lähes jokaisen lauseen jälkeen on viittaus toiseen tieteelliseen artikkeliin. Tätä sanotaan tieteelliseksi kirjoittamiseksi. Mitään ei voi jättää perustelematta. Jos jätät, tulisi artikkelisi julkaisijalta bumerangina takaisin."

Tuo on totta, mutta joskus tullaan kohtaan, jossa nämä viitaukset loppuvat, joten onko tämä "alkukohta" tieteellinen kirjoitus?

Lue lisää

"Vaikea sanoa tarkkaan. Mainittu teksti alkoi lukukatkosta, en kuitenkaan lopettanut lukukatkoon."

Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?
Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi.

"Ei alla olevan mukaan..."

Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin.

"Empä sanoisi noin, tuolla viitataan tähän: "kuten esimerkiksi banaanikärpästen tapauksessa." "

Pikaisen etsinnän ja lueskelun perusteella tämä pitää paikkaansa, joten seison korjattuna.

"Miten määrittelet tieteen? Tarkoitatko, että Tuulirannan tekstit ovat Dawkinsin kirjoituksia? Vastaavasti Reinikainen teilaa Ylen."

Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä. Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini.
En tarkoittanut tuota. Mietin, että pitäisikö nuo kolme kohtaa erotella omiksi lauseiksi vai jättää noin. Tässä sama teksti hieman toisin muotoiltuna. Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa. Nämä tekstit ovat tarkoitettu lähinnä maallikoille, joten ne sisältävät yleistajuistettuja käsitteitä.
En lainkaan ihmettele, että Reinikainen teilaa Ylen tekstin, sillä tämä ei pääsääntöisesti vastaa Reinikaisen omaa agendaa. Ylen tekstistä on sanottava, että se on melko hyvä kuvaus todellisuudesta, mutta vahvasti yksinkertaistettu. Esimerkiksi mRNA-synteesissä proteiinikompleksi, joka lukee DNA:a, sisältää lähemmäs 30 eri proteiinia, mukaanlukien transkriptiotekijöitä ja oikolukijoita.

"Onko mielestäsi ihmisessä hyödyttömiä ominaisuuksia, kuten umpilisäke, viisaudenhapaat, häntäluu, miehen nännit, ruumista suojaava karvoitus, vilkkuluomi, korvat, tai ainakin osa niistä ja naisen organimsi ja vauvan tartuntarefleksi?"

Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi.

"Tuo on totta, mutta joskus tullaan kohtaan, jossa nämä viitaukset loppuvat, joten onko tämä "alkukohta" tieteellinen kirjoitus?"

Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia. Nämä ovat vain keskusteluja, joihin tuodaan tieteellisistä kirjoituksista lainauksia, joiden uskotaan osoittavan oma kanta perustelluksi. Tämä ei poista kuitenkaan vaatimustani siitä, että kun lainataan jotain tekstiä, kirjoitetaan tämän perään viite, josta lainaus on peräisin. Tällöin toinen osapuoli voi tarkistaa, että lainaus on ensinnäkin tarkka, eikä sitä ole otettu irti kontekstista.

kertoisitkolyhyesti kirjoitti:

"Mendelin hernekokeet vertautuu melkolailla samalla tasolla nykyiseen genetiikan ja periytymisen ymmärrykseen, kuin Newtonin painovoimateoria Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Molemmat pätevät pääosin edelleen, mutta ymmärrys molemmista on jo huomattavasti korkeammalla tasolla, ja teoriat ovat osin kaadetut. "

Kertoisitko lyhyesti, miten hernekokeet ymmärrettiin "Mendelin aikana" ja miten ne ymmärretään nykyään?

Lue lisää

Mendelin aikana näitä kokeita ei oikeastan ymmärretty lainkaan, ja ne katosivat muutamaksi vuosikymmeneksi. Mutta sekä Mendel, että Darwin molemmat ymmärsivät, että nämä kokeet osoittivat mekanismin Darwinin oman teorian tueksi. Nykyään Mendelin kokeet ovat lähinnä yksinkertaistettua abstraktiota siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Mendelillä ei ollut ensinnäkään mitään konkreettista mekanismia, jolla nämä ominaisuudet periytyivät, joten hänen "geeninsä" ei tarkoita samaa, mitä bioinformaatikko tarkoittaa geenillä. Vasta ensin kromosomien ja sitten DNA:n löytämisen jälkeen nähtiin, että miten tämä voisi käytännössä toimia.

Katsoin eilen sen videon, josta olit aiemmin kirjoittanut (oletettavasti sinä, koska nimimerkki muuttuu koko ajan), että "poliisi pitäisi kutsua". Tämä ei osoittautunut tietenkään todelliseksi ajatukseksi, vaan lähinnä liioiteltu pointti. Eikä Vienna Setälä-Pynnönen kiellä, että mendeliläinen periytyminen perustuisi todellisuuteen, hän vastustaa lähinnä sen abstraktia käyttömuotoa nykyoppikirjoissa. Ainakin näin, jos hän perustaa näkemyksensä niihin artikkeileihin, joihin hän viittaa videon lopussa.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Mendelin aikana näitä kokeita ei oikeastan ymmärretty lainkaan, ja ne katosivat muutamaksi vuosikymmeneksi. Mutta sekä Mendel, että Darwin molemmat ymmärsivät, että nämä kokeet osoittivat mekanismin Darwinin oman teorian tueksi. Nykyään Mendelin kokeet ovat lähinnä yksinkertaistettua abstraktiota siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Mendelillä ei ollut ensinnäkään mitään konkreettista mekanismia, jolla nämä ominaisuudet periytyivät, joten hänen "geeninsä" ei tarkoita samaa, mitä bioinformaatikko tarkoittaa geenillä. Vasta ensin kromosomien ja sitten DNA:n löytämisen jälkeen nähtiin, että miten tämä voisi käytännössä toimia.

Katsoin eilen sen videon, josta olit aiemmin kirjoittanut (oletettavasti sinä, koska nimimerkki muuttuu koko ajan), että "poliisi pitäisi kutsua". Tämä ei osoittautunut tietenkään todelliseksi ajatukseksi, vaan lähinnä liioiteltu pointti. Eikä Vienna Setälä-Pynnönen kiellä, että mendeliläinen periytyminen perustuisi todellisuuteen, hän vastustaa lähinnä sen abstraktia käyttömuotoa nykyoppikirjoissa. Ainakin näin, jos hän perustaa näkemyksensä niihin artikkeileihin, joihin hän viittaa videon lopussa.

Lue lisää

"Mendelillä ei ollut ensinnäkään mitään konkreettista mekanismia, jolla nämä ominaisuudet periytyivät, joten hänen "geeninsä" ei tarkoita samaa, mitä bioinformaatikko tarkoittaa geenillä."

Lukion oppikirjoissa esitetää juuri tätä Mendelin mallia, siis 1800 luvun tietoa.

"Tämä ei osoittautunut tietenkään todelliseksi ajatukseksi, vaan lähinnä liioiteltu pointti"

En kertonut ajatuksesta, vaan reaktiosta.

"Pynnönen kiellä, että mendeliläinen periytyminen perustuisi todellisuuteen, hän vastustaa lähinnä sen abstraktia käyttömuotoa nykyoppikirjoissa."

Ei kiellä, vaan sen 150 vuotta vanhaa mallia sen kuvaamiseen.

ketäuskoa kirjoitti:

#DNA sisältää kehon rakentamisen "suunnitelman". #

Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)

"Tämä on melkein kokonaan oikein, mutta ensimmäisessä lauseessa on yksi virhe. Geenit ovat aina yhtäjaksoisia. Ne koostuvat introneista ja eksoneista. Näistä vain eksonit osallistuvat proteiininvalmistukseen, mutta intronit kuuluvat geenirakenteeseen."

Oli lainaus alla olevasta linkistä. Kiistätkö sen tiedot?

"Tämä ei oikein aukea, että mitä tässä tarkoitat. DNA:n lukemisen jälkeen mRNA:ta kyllä muokataan, mm. vaihtoehtoinen silmukointi, mutta tämä muokkaus on riippuvaista emäsjärjestyksestä. Samoin aminohapposekvenssiä, joka on käännetty mRNA:sta, muokataan, mutta tämäkin on riippuvaista välillisesti emäsjärjestyksestä. Nämä eivät ole mitenkään satunnaisia muokkauksia, vaan erilaisten kemiallisten ryhmien, kuten fosforiryhmien, kiinnityksestä proteiinirakenteeseen näiden aktivoimiseksi. Nämä paikat ovat riippuvaisia alkuperäisestä nukleotidisekvenssistä, sillä tämä määrittelee jokaisen aminohapon, joka proteiinissa on."

Tuokin oli alla olevasta linkistä. Erillinen kokonaisuus , joka oli tuon alla oli:

Viime aikoina on myös alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi DNA-molekyylin tukiproteiinit ja niiden muutokset vaikuttavat geenien toimintaan. On havaittu, että geenejä voidaan kytkeä pois päältä lisäämällä metyyliryhmiä histoneihin eli rakenneproteiineihin, joihin DNA on kietoutunut. Muutokset tapahtuvat eliön elinaikana, mutta voivat myös periytyä. Tämä löytö on muuttanut käsitystä periytymisestä merkittävästi.

"Tässä pitäisi nyt olla tieto siitä, että minkä tason genetiikan opetuksesta puhutaan, peruskoulu, lukio vai yliopisto/AMK?

Niin pitäis, mutta oletin sinun tietävän, mistä oppikirjasta on kyse, se on sitten lukion.

Lue lisää

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Dawkins tarkoitti tällä yksinkertaistettuna vain sitä, että sana "resepti" kuvaa tapahtumaa paremmin kuin sana "suunnitelma". (Maailman hienoin esitys, sivut 196-198)
Tämä käy hyvin selkeästi ilmi luvun kontekstista, mutta Tuuliranta tarkoituksellisesti "unohtaa" mainita asian saadakseen näyttämään lainauksen itselleen edullisemmalta (jota se ei todellisuudessa ole)
Tällainen epärehellinen "quote mining" on hyvin tavallinen keino hämätä kritiikittömyyteen kykenemättäömiä lukijoita, jollaisia tuulirantojen, puolimatkojen ja reinikaisten kohderyhmässä riittää.

Reknihteerf kirjoitti:

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Dawkins tarkoitti tällä yksinkertaistettuna vain sitä, että sana "resepti" kuvaa tapahtumaa paremmin kuin sana "suunnitelma". (Maailman hienoin esitys, sivut 196-198)
Tämä käy hyvin selkeästi ilmi luvun kontekstista, mutta Tuuliranta tarkoituksellisesti "unohtaa" mainita asian saadakseen näyttämään lainauksen itselleen edullisemmalta (jota se ei todellisuudessa ole)
Tällainen epärehellinen "quote mining" on hyvin tavallinen keino hämätä kritiikittömyyteen kykenemättäömiä lukijoita, jollaisia tuulirantojen, puolimatkojen ja reinikaisten kohderyhmässä riittää.

Lue lisää

Siis piti kirjoittaa että kritiikkiin kykenemättömiä...

Medelinmalli kirjoitti:

"Mendelillä ei ollut ensinnäkään mitään konkreettista mekanismia, jolla nämä ominaisuudet periytyivät, joten hänen "geeninsä" ei tarkoita samaa, mitä bioinformaatikko tarkoittaa geenillä."

Lukion oppikirjoissa esitetää juuri tätä Mendelin mallia, siis 1800 luvun tietoa.

"Tämä ei osoittautunut tietenkään todelliseksi ajatukseksi, vaan lähinnä liioiteltu pointti"

En kertonut ajatuksesta, vaan reaktiosta.

"Pynnönen kiellä, että mendeliläinen periytyminen perustuisi todellisuuteen, hän vastustaa lähinnä sen abstraktia käyttömuotoa nykyoppikirjoissa."

Ei kiellä, vaan sen 150 vuotta vanhaa mallia sen kuvaamiseen.

Lue lisää

Ilman syvempää kontekstia lukion oppikirjat olisivat siis auttamattomasti vanhentunutta ja aivan liian suppeita.

Reaktio todennäköisesti ei ollut todellisuudessa läheskään tuo, mitä hän seminaarissaan kertoi. Minäkin olen esityksissäni käyttänyt huomattavasti voimakkaampia sanamuotoja, mitä todellisuus on ollut. Tämä on vain esiintymistapa, ja keino tuoda pointti esille kärkevästi.

Perusajatus ei ole vanhentunut, ainoastaan ymmärrys siitä biologisesta todellisuudesta.

Reknihteerf kirjoitti:

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Dawkins tarkoitti tällä yksinkertaistettuna vain sitä, että sana "resepti" kuvaa tapahtumaa paremmin kuin sana "suunnitelma". (Maailman hienoin esitys, sivut 196-198)
Tämä käy hyvin selkeästi ilmi luvun kontekstista, mutta Tuuliranta tarkoituksellisesti "unohtaa" mainita asian saadakseen näyttämään lainauksen itselleen edullisemmalta (jota se ei todellisuudessa ole)
Tällainen epärehellinen "quote mining" on hyvin tavallinen keino hämätä kritiikittömyyteen kykenemättäömiä lukijoita, jollaisia tuulirantojen, puolimatkojen ja reinikaisten kohderyhmässä riittää.

Lue lisää

Juuri tuon takia olen vaatimalla vaatinut viitetietoja kokonaisuudessaan, ja pidempiä pätkiä lainauksista. Tunnetuimpia tällaisia "unohduksia" on Darwinin silmää koskevasta kirjoituksesta, josta jätetään yli puolet pois, jotta saataisiin näyttämään siltä, että silmän evoluutio olisi Darwininkin mielestä mieletön ajatus.

Reknihteerf kirjoitti:

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Dawkins tarkoitti tällä yksinkertaistettuna vain sitä, että sana "resepti" kuvaa tapahtumaa paremmin kuin sana "suunnitelma". (Maailman hienoin esitys, sivut 196-198)
Tämä käy hyvin selkeästi ilmi luvun kontekstista, mutta Tuuliranta tarkoituksellisesti "unohtaa" mainita asian saadakseen näyttämään lainauksen itselleen edullisemmalta (jota se ei todellisuudessa ole)
Tällainen epärehellinen "quote mining" on hyvin tavallinen keino hämätä kritiikittömyyteen kykenemättäömiä lukijoita, jollaisia tuulirantojen, puolimatkojen ja reinikaisten kohderyhmässä riittää.

Lue lisää

Hei, mitä kyseinen kirja kertoo ennen tätä lainausta, ja entä sen jälkeen?

"Äskeisistä syistä preformaatio-oppi ainakin alkuperäisessä "venäläiset nuket" - muodossaan oli tuomittu epäonnistumaan. Onko preformaatio opin muotoa, joka voitaisiin järkevällä tavalla herättää henkiin DNA-kaudella? Ehkä, mutta epäilen. Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. Esimerkiksi auton tai talon todellinen suunnitelma on yksi yhteen kuvaus paperilla olevasta valmiiseen tuotteeseen. Tästä seuraa, että suunnitelma on käänteinen. On yhtä helppoa siirtyä talosta suunnitelmaan kuin päinvastoin täsmälleen siitä syystä, että kyseessä on yksi yhteen kuvaus. Oikeastaan se on helpompaa, koska talo on rakennettava, mutta suunnitelma edellyttää vain muutamia mittauksia ja sen jälkeen piirtämistä. Eläimen ruumiista ei voida rekonstruoida sen DNA:ta, vaikka mittaukset olisivat miten tarkkoja tahansa." (Dawkins)

Reknihteerf kirjoitti:

"Biologian oppikirjat toistavat toistamiseen, että DNA on ruumiin rakentamisen "suunnitelma". Sitä se ei ole. (Dawkins)"

Dawkins tarkoitti tällä yksinkertaistettuna vain sitä, että sana "resepti" kuvaa tapahtumaa paremmin kuin sana "suunnitelma". (Maailman hienoin esitys, sivut 196-198)
Tämä käy hyvin selkeästi ilmi luvun kontekstista, mutta Tuuliranta tarkoituksellisesti "unohtaa" mainita asian saadakseen näyttämään lainauksen itselleen edullisemmalta (jota se ei todellisuudessa ole)
Tällainen epärehellinen "quote mining" on hyvin tavallinen keino hämätä kritiikittömyyteen kykenemättäömiä lukijoita, jollaisia tuulirantojen, puolimatkojen ja reinikaisten kohderyhmässä riittää.

Lue lisää

Kirjoittaisiko vielä niin, että yhtenäinen lainaus käsittää reseptin ja suunnitelman, siis että konteksti tulee kokonaisuudessaan esiin.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Vaikea sanoa tarkkaan. Mainittu teksti alkoi lukukatkosta, en kuitenkaan lopettanut lukukatkoon."

Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?
Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi.

"Ei alla olevan mukaan..."

Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin.

"Empä sanoisi noin, tuolla viitataan tähän: "kuten esimerkiksi banaanikärpästen tapauksessa." "

Pikaisen etsinnän ja lueskelun perusteella tämä pitää paikkaansa, joten seison korjattuna.

"Miten määrittelet tieteen? Tarkoitatko, että Tuulirannan tekstit ovat Dawkinsin kirjoituksia? Vastaavasti Reinikainen teilaa Ylen."

Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä. Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini.
En tarkoittanut tuota. Mietin, että pitäisikö nuo kolme kohtaa erotella omiksi lauseiksi vai jättää noin. Tässä sama teksti hieman toisin muotoiltuna. Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa. Nämä tekstit ovat tarkoitettu lähinnä maallikoille, joten ne sisältävät yleistajuistettuja käsitteitä.
En lainkaan ihmettele, että Reinikainen teilaa Ylen tekstin, sillä tämä ei pääsääntöisesti vastaa Reinikaisen omaa agendaa. Ylen tekstistä on sanottava, että se on melko hyvä kuvaus todellisuudesta, mutta vahvasti yksinkertaistettu. Esimerkiksi mRNA-synteesissä proteiinikompleksi, joka lukee DNA:a, sisältää lähemmäs 30 eri proteiinia, mukaanlukien transkriptiotekijöitä ja oikolukijoita.

"Onko mielestäsi ihmisessä hyödyttömiä ominaisuuksia, kuten umpilisäke, viisaudenhapaat, häntäluu, miehen nännit, ruumista suojaava karvoitus, vilkkuluomi, korvat, tai ainakin osa niistä ja naisen organimsi ja vauvan tartuntarefleksi?"

Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi.

"Tuo on totta, mutta joskus tullaan kohtaan, jossa nämä viitaukset loppuvat, joten onko tämä "alkukohta" tieteellinen kirjoitus?"

Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia. Nämä ovat vain keskusteluja, joihin tuodaan tieteellisistä kirjoituksista lainauksia, joiden uskotaan osoittavan oma kanta perustelluksi. Tämä ei poista kuitenkaan vaatimustani siitä, että kun lainataan jotain tekstiä, kirjoitetaan tämän perään viite, josta lainaus on peräisin. Tällöin toinen osapuoli voi tarkistaa, että lainaus on ensinnäkin tarkka, eikä sitä ole otettu irti kontekstista.

Lue lisää

"Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi."

Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma.
"Omfalogian pilkkaaminen kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tässä on vakava alkionkehitykseen liittyvä seikka, joka on tämän luvun aihe. Se on melko vaikea ymmärtää - itse asiassa sen ymmärtämisprosessi on minullakin vielä kesken - ja lähestyn sitä eri suunnista." Dawkinsin kirjasta ennen lainausta oleva kohta.

"Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin."

Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla: "Esim. yksilönkehityksen aikana monet geenit ilmentyvät vain tarkkaan määrättyinä aikoina ja vain tietyissä soluissa. Tämä mahdollistaa sen, että kehittyvän yksilön käytössä on aina oikea määrä oikeita rakennusaineita. Geenit ovat yksilönkehityksen välttämätön välikappale. Ne eivät kuitenkaan määrää sitä, miten niiden ohjeiden mukaan valmistetuista rakennuspalikoista kootaan uudet solut, kudokset ja elimet toimivaksi kokonaisuudeksi. .....Näyttää kuitenkin siltä, että solu käskyttää ja käyttää geenejään kulloistenkin tarpeitensa mukaan: käskyt kulkevat somasta itiöpalsmaan."

"Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä."

Ok, pystään sitten tässä määritelmässä.

"Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini."

Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa.

"Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa."

Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta.

"Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi."

Yle julkaisi 10.9.2016 verkkosivuillaan (lääketiede) uutisankan, joka oli otsikoitu Naisen organismi ja 8 muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse. Uutinen sisältää perustemattomia väitteitä ja silkkaa evolutionistista tarinankerrontaa. On ironista, että ainoa faktuaalisesti paikkansa pitävä väite (viisaudenhapaat) on todiste rappeutumisesta - devoluutiosta. (Tuuliranta) Annan linkin tähän uutiseen.

"Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia."

Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta.

faktaonkaikillesama kirjoitti:

"Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi."

Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma.
"Omfalogian pilkkaaminen kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tässä on vakava alkionkehitykseen liittyvä seikka, joka on tämän luvun aihe. Se on melko vaikea ymmärtää - itse asiassa sen ymmärtämisprosessi on minullakin vielä kesken - ja lähestyn sitä eri suunnista." Dawkinsin kirjasta ennen lainausta oleva kohta.

"Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin."

Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla: "Esim. yksilönkehityksen aikana monet geenit ilmentyvät vain tarkkaan määrättyinä aikoina ja vain tietyissä soluissa. Tämä mahdollistaa sen, että kehittyvän yksilön käytössä on aina oikea määrä oikeita rakennusaineita. Geenit ovat yksilönkehityksen välttämätön välikappale. Ne eivät kuitenkaan määrää sitä, miten niiden ohjeiden mukaan valmistetuista rakennuspalikoista kootaan uudet solut, kudokset ja elimet toimivaksi kokonaisuudeksi. .....Näyttää kuitenkin siltä, että solu käskyttää ja käyttää geenejään kulloistenkin tarpeitensa mukaan: käskyt kulkevat somasta itiöpalsmaan."

"Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä."

Ok, pystään sitten tässä määritelmässä.

"Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini."

Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa.

"Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa."

Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta.

"Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi."

Yle julkaisi 10.9.2016 verkkosivuillaan (lääketiede) uutisankan, joka oli otsikoitu Naisen organismi ja 8 muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse. Uutinen sisältää perustemattomia väitteitä ja silkkaa evolutionistista tarinankerrontaa. On ironista, että ainoa faktuaalisesti paikkansa pitävä väite (viisaudenhapaat) on todiste rappeutumisesta - devoluutiosta. (Tuuliranta) Annan linkin tähän uutiseen.

"Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia."

Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta.

Lue lisää

Ne linkit:

https://luominen.fi/materiaalit/pdf/BIOS_01_Elama_ja_evoluutio_Evoluutio-osion_analyysi.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-9155006

faktaonkaikillesama kirjoitti:

"Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi."

Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma.
"Omfalogian pilkkaaminen kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tässä on vakava alkionkehitykseen liittyvä seikka, joka on tämän luvun aihe. Se on melko vaikea ymmärtää - itse asiassa sen ymmärtämisprosessi on minullakin vielä kesken - ja lähestyn sitä eri suunnista." Dawkinsin kirjasta ennen lainausta oleva kohta.

"Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin."

Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla: "Esim. yksilönkehityksen aikana monet geenit ilmentyvät vain tarkkaan määrättyinä aikoina ja vain tietyissä soluissa. Tämä mahdollistaa sen, että kehittyvän yksilön käytössä on aina oikea määrä oikeita rakennusaineita. Geenit ovat yksilönkehityksen välttämätön välikappale. Ne eivät kuitenkaan määrää sitä, miten niiden ohjeiden mukaan valmistetuista rakennuspalikoista kootaan uudet solut, kudokset ja elimet toimivaksi kokonaisuudeksi. .....Näyttää kuitenkin siltä, että solu käskyttää ja käyttää geenejään kulloistenkin tarpeitensa mukaan: käskyt kulkevat somasta itiöpalsmaan."

"Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä."

Ok, pystään sitten tässä määritelmässä.

"Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini."

Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa.

"Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa."

Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta.

"Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi."

Yle julkaisi 10.9.2016 verkkosivuillaan (lääketiede) uutisankan, joka oli otsikoitu Naisen organismi ja 8 muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse. Uutinen sisältää perustemattomia väitteitä ja silkkaa evolutionistista tarinankerrontaa. On ironista, että ainoa faktuaalisesti paikkansa pitävä väite (viisaudenhapaat) on todiste rappeutumisesta - devoluutiosta. (Tuuliranta) Annan linkin tähän uutiseen.

"Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia."

Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta.

Lue lisää

"Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma."

Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista.

"Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla..."

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

"Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa."

Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki.

"Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta."

On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin.

"Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta."

Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen.

faktaonkaikillesama kirjoitti:

"Eli sinulla ei ole tuota kirjaa, josta lainaus on otettu, ja olet kopioinut tekstin kolmannelta osapuolelta, joka ei ole antanut kaikkea informaatiota, mikä voi olla tarpeen tekstin ymmärtämiseksi kokonaisuudessaan?Preformaatio on nykytietämyksen valossa suorastaan huvittava näkemys, mutta ymmärrettävä aikansa lapsi."

Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma.
"Omfalogian pilkkaaminen kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tässä on vakava alkionkehitykseen liittyvä seikka, joka on tämän luvun aihe. Se on melko vaikea ymmärtää - itse asiassa sen ymmärtämisprosessi on minullakin vielä kesken - ja lähestyn sitä eri suunnista." Dawkinsin kirjasta ennen lainausta oleva kohta.

"Sinänsä Puolimatka ei kirjoita mitään, joka olisi huomattavasti omaa kirjoittamaani vastaan. Puolimatkan vastalause on, että geenejä ja DNA:a pidetään aktiivisena toimijana, jota se ei ole. Hän kuitenkin kirjoittaa, että proteiinisynteesissä luetaan DNA:a. Vaikkei Puolimatka olekaan mikään evoluutiobiologian, tai yleensäkään biologian, ammattilainen, ei tämä tekstinpätkä ole pahasti väärin."

Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla: "Esim. yksilönkehityksen aikana monet geenit ilmentyvät vain tarkkaan määrättyinä aikoina ja vain tietyissä soluissa. Tämä mahdollistaa sen, että kehittyvän yksilön käytössä on aina oikea määrä oikeita rakennusaineita. Geenit ovat yksilönkehityksen välttämätön välikappale. Ne eivät kuitenkaan määrää sitä, miten niiden ohjeiden mukaan valmistetuista rakennuspalikoista kootaan uudet solut, kudokset ja elimet toimivaksi kokonaisuudeksi. .....Näyttää kuitenkin siltä, että solu käskyttää ja käyttää geenejään kulloistenkin tarpeitensa mukaan: käskyt kulkevat somasta itiöpalsmaan."

"Tiede on kokoelma menetelmiä, joilla tutkitaan ja kuvataan todellisuudessa tapahtuvia ilmiöitä."

Ok, pystään sitten tässä määritelmässä.

"Mutta mitä merkitystä tällä määritelmällä on? Tieteellinen kirjoittaminen on asia erikseen. Se on tieteellisistä tutkimuksista raportoimista pohjautuen aiempaan tietoon ja tutkimuksen havaintoihin. Jos itse et ole jotain faktaa tutkimuksellasi osoittanut, eli olet lainannut sen toiselta, on tämä lainaus osoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, jotta lukija voi tarkistaa mihin fakta perustuu. Tämä oli pointtini."

Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa.

"Tuulirannan tekstit ovat tieteellisesti katsottuna yleensä täyttä roskaa. Lainaukset, joihin ei ole merkitty lähdettä, näyttävät yleensä olevan Dawkinsin käsialaa."

Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta.

"Viisaudenhampaat ovat täysin hyödyttömiä, ja joissain tapauksissa jopa haitalliset. Useilla näillä muilla on jokin toinen tarkoitus nyt, eli ne eivät välttämättä ole hyödyttömiä, mutta ne eivät toteuta sitä toimintoa, jota ne aiemmin toteuttivat. Tämän vuoksi niitä kutsutaan jäänteiksi."

Yle julkaisi 10.9.2016 verkkosivuillaan (lääketiede) uutisankan, joka oli otsikoitu Naisen organismi ja 8 muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse. Uutinen sisältää perustemattomia väitteitä ja silkkaa evolutionistista tarinankerrontaa. On ironista, että ainoa faktuaalisesti paikkansa pitävä väite (viisaudenhapaat) on todiste rappeutumisesta - devoluutiosta. (Tuuliranta) Annan linkin tähän uutiseen.

"Nämä tekstit eivät ole koskaan tieteellisiä kirjoituksia."

Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta.

Lue lisää

"Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa."

Jatketaanpa hieman tähän. Se, että tavallinen lukija ei kyseenalaista väittämiä tutkimalla niihin liitetyt viitteet (jos niitä on), on juuri se, mihin Reinikainen kumppaneineen luottaa. He voivat kirjoittaa tai sanoa aivan mitä tahansa, ja kukaan näiden lukijoista tai kuulijoista ei tarkista lukemaansa tai kuulemaansa. Yksi esimerkki tästä on juuri Tapio Puolimatkan TA-avioliitto aloitetta koskevasta lausunnosta. Tässä Puolimatka ei toki jätttänyt viitteitä pois, vaan päinvastoin. Hän täytti tekstinsä viitteillä toivoen, ettei kukaan jaksaisi lukea kaikkia näitä, ja hänen väittämänsä menisivät läpi. Toisin kävi. Lilja Tamminen luki kaikki viitteet ja osoitti, että Puolimatkan lausunto on täysin ristiriitainen todellisen tutkimuksen kanssa (Tamminen, "Asiantuntilausunto homoliitoista eduskunnalle on epätieteellistä puppua", 24.4.2014).

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Kirja on, mutta mielestäni sillä ei ole merkitystä siihen, että on väärin sanoa, että DNA on suunnitelma."

Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista.

"Tuuliranta on aika lailla samoilla linjoilla..."

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

"Eihän lukija tarkasta sitä, mihin fakta perustuu, vaan sitä, miten se on selitetty, ja onko fakta todennettavissa."

Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki.

"Annan Tuulirannan kirjoituksen linkkinä, kerro mitkä ovat lainauksia Dawkinsilta."

On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin.

"Ei ole, mutta tarkoitin tieteellisiä kirjoituksia. Kun mennään ajassa taaksepäin, tieteellisissä kirjoituksissa, tulee tilanne, että ei ole esittää viitausta."

Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen.

Lue lisää

"Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista."

Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?

Alla oleva on sivulta 196, noin sivun verran tekstiä tuon antamani lainauksen edellä:

."...Mitä tahansa Jumala tekeekään, hän ei varmasti valmista hauskoja värejä ja pieniä siipiä. Jos hän ylipäätään teki mitään, se rajoittuu asioiden alkionkehityksen valvontaan, esimerkiksi solmimalla yhteen sellaisia geenien jaksoja, jotka ohjaavat automaattista kehitysprosessia. Siipiä ei valmisteta, ne kasvavat - asteittain - raajasilmuista munasolun sisällä.
Toistan tämän tärkeän seikan, jonka pitäisi olla ilmeinen, muttei ole: Jumala ei ole koskaan valmistanut yhtäkään pientä siipeä ikuisen elämänsä mittaan. Jos hän on ylipäätään valmistanut jotakin (sitä hän ei käsitykseni mukaan ole tehnyt mutta antaa sen olla, siitä ei nyt ole kyse), hänen valmistamansa asia oli alkionkehityksen RESEPTI eli jotakin tietokoneohjelmaa (ja monia muitakin asioita) muistuttavaa. Tietysti Jumala saattaa väittää, että siiven Reseptin tai ohjelman suunnittelu on yhtä nokkela, yhtä henkeäsalpaava taidon näyte kuin siiven valmistaminen. Kuitenkin toistaiseksi pohdin vain siiven kaltaisen asian valmistamisen ja alkionkehityksen varsinaisten tapahtumien eroa." (Dawkins)

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta.

"Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki."

Samaistaisin olettamuksen ja väitteen.

"On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin."

Siis et voi näyttää faktaksi väitettä Tuulirannasta?

"Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen. "

Suunnilleen samaa mieltä.

ReseptionJumalan kirjoitti:

"Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista."

Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?

Alla oleva on sivulta 196, noin sivun verran tekstiä tuon antamani lainauksen edellä:

."...Mitä tahansa Jumala tekeekään, hän ei varmasti valmista hauskoja värejä ja pieniä siipiä. Jos hän ylipäätään teki mitään, se rajoittuu asioiden alkionkehityksen valvontaan, esimerkiksi solmimalla yhteen sellaisia geenien jaksoja, jotka ohjaavat automaattista kehitysprosessia. Siipiä ei valmisteta, ne kasvavat - asteittain - raajasilmuista munasolun sisällä.
Toistan tämän tärkeän seikan, jonka pitäisi olla ilmeinen, muttei ole: Jumala ei ole koskaan valmistanut yhtäkään pientä siipeä ikuisen elämänsä mittaan. Jos hän on ylipäätään valmistanut jotakin (sitä hän ei käsitykseni mukaan ole tehnyt mutta antaa sen olla, siitä ei nyt ole kyse), hänen valmistamansa asia oli alkionkehityksen RESEPTI eli jotakin tietokoneohjelmaa (ja monia muitakin asioita) muistuttavaa. Tietysti Jumala saattaa väittää, että siiven Reseptin tai ohjelman suunnittelu on yhtä nokkela, yhtä henkeäsalpaava taidon näyte kuin siiven valmistaminen. Kuitenkin toistaiseksi pohdin vain siiven kaltaisen asian valmistamisen ja alkionkehityksen varsinaisten tapahtumien eroa." (Dawkins)

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta.

"Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki."

Samaistaisin olettamuksen ja väitteen.

"On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin."

Siis et voi näyttää faktaksi väitettä Tuulirannasta?

"Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen. "

Suunnilleen samaa mieltä.

Lue lisää

"Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?"

Muna on ensin yksittäinen solu, eli munasolu, jonka jälkeen se muuttuu kehittyvän eliön kehitysympäristöksi ja suojaksi. Eli vastaus on oikeastaan kyllä ja ei. Kun siivet alkavat kehittyä, muna ei ole enää munasolu.
Toiseen kysymykseen vastaan vastakysymyksellä: onko Jumalaa edes olemassa?

"Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta."

Voisit viitata tähän tarkemmin tyyliin`: (Tuuliranta, "tähän kirjan tai artikkelin nimi")

"Samaistaisin olettamuksen ja väitteen."

Mitä tarkoitat tällä? Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa.

ReseptionJumalan kirjoitti:

"Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista."

Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?

Alla oleva on sivulta 196, noin sivun verran tekstiä tuon antamani lainauksen edellä:

."...Mitä tahansa Jumala tekeekään, hän ei varmasti valmista hauskoja värejä ja pieniä siipiä. Jos hän ylipäätään teki mitään, se rajoittuu asioiden alkionkehityksen valvontaan, esimerkiksi solmimalla yhteen sellaisia geenien jaksoja, jotka ohjaavat automaattista kehitysprosessia. Siipiä ei valmisteta, ne kasvavat - asteittain - raajasilmuista munasolun sisällä.
Toistan tämän tärkeän seikan, jonka pitäisi olla ilmeinen, muttei ole: Jumala ei ole koskaan valmistanut yhtäkään pientä siipeä ikuisen elämänsä mittaan. Jos hän on ylipäätään valmistanut jotakin (sitä hän ei käsitykseni mukaan ole tehnyt mutta antaa sen olla, siitä ei nyt ole kyse), hänen valmistamansa asia oli alkionkehityksen RESEPTI eli jotakin tietokoneohjelmaa (ja monia muitakin asioita) muistuttavaa. Tietysti Jumala saattaa väittää, että siiven Reseptin tai ohjelman suunnittelu on yhtä nokkela, yhtä henkeäsalpaava taidon näyte kuin siiven valmistaminen. Kuitenkin toistaiseksi pohdin vain siiven kaltaisen asian valmistamisen ja alkionkehityksen varsinaisten tapahtumien eroa." (Dawkins)

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta.

"Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki."

Samaistaisin olettamuksen ja väitteen.

"On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin."

Siis et voi näyttää faktaksi väitettä Tuulirannasta?

"Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen. "

Suunnilleen samaa mieltä.

Lue lisää

Unohtui vastata yhteen.

"Siis et voi näyttää faktaksi väitettä Tuulirannasta?"

Sen perusteella, mitä sinä olet lainannut tämän kirjoituksia, joihin olet Tuulirannan nimen lisännyt, ne ovat sisältäneet hyvin paljon täysin perusteettomia väittämiä. Mikäli osa nimettömistä lainauksista on myös hänen, hänellä on myös jonkinverran tieteellisesti perusteltavissa olevia väittämiä.

ReseptionJumalan kirjoitti:

"Ei sinänsä, mutta jättämällä olennaisen osan siitä, mitä Dawkins kirjoittaa, mikäli siis "Reknihteerf" on oikeassa, on merkityksellistä. Ehkä DNA:n kutsuminen suunnitelmaksi on määritelmällisesti väärin, mutta jos Dawkins on kutsunut tätä ennemmin reseptiksi, ei tämä ole väittämän, että DNA:lla ei ole oleellista merkitystä eliön rakennuksessa, kannalta edullista. Resepti on ohje, suunnitelma on ohje. Kuten Dawkins asian ilmaisee, suunnitelma on 1:1 kuvaus, eli suunnitelmasta voidaan nähdä lopputulos, ja lopputuloksesta suunnitelma. Reseptissä tämä ei ole välttämättä edes mahdollista."

Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?

Alla oleva on sivulta 196, noin sivun verran tekstiä tuon antamani lainauksen edellä:

."...Mitä tahansa Jumala tekeekään, hän ei varmasti valmista hauskoja värejä ja pieniä siipiä. Jos hän ylipäätään teki mitään, se rajoittuu asioiden alkionkehityksen valvontaan, esimerkiksi solmimalla yhteen sellaisia geenien jaksoja, jotka ohjaavat automaattista kehitysprosessia. Siipiä ei valmisteta, ne kasvavat - asteittain - raajasilmuista munasolun sisällä.
Toistan tämän tärkeän seikan, jonka pitäisi olla ilmeinen, muttei ole: Jumala ei ole koskaan valmistanut yhtäkään pientä siipeä ikuisen elämänsä mittaan. Jos hän on ylipäätään valmistanut jotakin (sitä hän ei käsitykseni mukaan ole tehnyt mutta antaa sen olla, siitä ei nyt ole kyse), hänen valmistamansa asia oli alkionkehityksen RESEPTI eli jotakin tietokoneohjelmaa (ja monia muitakin asioita) muistuttavaa. Tietysti Jumala saattaa väittää, että siiven Reseptin tai ohjelman suunnittelu on yhtä nokkela, yhtä henkeäsalpaava taidon näyte kuin siiven valmistaminen. Kuitenkin toistaiseksi pohdin vain siiven kaltaisen asian valmistamisen ja alkionkehityksen varsinaisten tapahtumien eroa." (Dawkins)

Tämän lainauksen perusteella Tuulirannan käsitys on vaihtunut matkalla, tai sitaateissa ei ole ollut riittävästi tietoa.

Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta.

"Tämä voi päteä maallikkojen kohdalla. Mutta kun puhutaan ammattilaisista, joihin itseni myös luen, on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että faktat, joihin viitataan, tarkastetaan. Mitä erikoisempi väite, sitä todennäköisemmin se tarkistetaan. Kun itse kirjoitin pro gradu -tutkielmaani, jouduin peruuttelemaan noin vuonna 2005 kirjoitetusta artikkelista aina 1900-luvun alkupuolelle (n. 10 artikkelin ketju), että sain riittävästi tietoa väittämistä, joita tuo 2005 kirjoitettu artikkeli teki."

Samaistaisin olettamuksen ja väitteen.

"On aivan turhaa, sillä en pystyisi tunnistamaan juuri Dawkinsin tekstejä, koska en ole koskaan ainoatakaan Dawkinsin kirjaa koskaan lukenut. Se, millä perusteella kirjoitin edelliseen, että lähteettömät ovat olleet yleensä Dawkinsin, on perustunut sinun ja muiden keskustelijoiden osoituksiin, että nämä ovat olleet Dawkinsin."

Siis et voi näyttää faktaksi väitettä Tuulirannasta?

"Nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Tietenkin ajassa taaksepäin mennessä tulee eteen se ensimmäinen kirjoitus. Tämä on myös tieteellinen kirjoitus, mutta väittämät, joita tässä tehdään eivät perustu kenenkään muiden tekemiin tutkimuksiin, vaan ovat kirjoittajan omiin tutkimuksiinsa perustuvia. Lopulta siis itse tutkimuksen on osoitettava nämä väittämät perustelluiksi. Mutta mikäli väittämäsi ei perustu omiin tutkimuksiisi, vaan jonkun toisen tekemiin, on tällöin viitattava tähän aiempaan tutkimukseen. "

Suunnilleen samaa mieltä.

Lue lisää

Aika joutavaa inttämistä pienestä semanttisesta nyanssista. Toinen pitää sanaa resepti paremmin kuvaavana kuin toinen. Mitä sitten??? Evoluutioteoria kaatuu?

Minusta alkaa tuntua, että tämä(kään) kreationisti ei ymmmärrä edes Dawkinsin hyvin kansantajuista tapaa selittää asioita.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Kasvaako siivet raajasilmuista munasolun sisällä? Onko resepti on Jumalan tekemä?"

Muna on ensin yksittäinen solu, eli munasolu, jonka jälkeen se muuttuu kehittyvän eliön kehitysympäristöksi ja suojaksi. Eli vastaus on oikeastaan kyllä ja ei. Kun siivet alkavat kehittyä, muna ei ole enää munasolu.
Toiseen kysymykseen vastaan vastakysymyksellä: onko Jumalaa edes olemassa?

"Löytyy Tuulirannan aikaisemmasta nettikirjasta."

Voisit viitata tähän tarkemmin tyyliin`: (Tuuliranta, "tähän kirjan tai artikkelin nimi")

"Samaistaisin olettamuksen ja väitteen."

Mitä tarkoitat tällä? Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa.

Lue lisää

"Muna on ensin yksittäinen solu, eli munasolu, jonka jälkeen se muuttuu kehittyvän eliön kehitysympäristöksi ja suojaksi. Eli vastaus on oikeastaan kyllä ja ei. Kun siivet alkavat kehittyä, muna ei ole enää munasolu."

Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella. Siipi alkaa kehittyä "näyttävästi" kuoriutumisen jälkeen.

"Toiseen kysymykseen vastaan vastakysymyksellä: onko Jumalaa edes olemassa?"

Onko tämä väite perusteltu vai perustelematon?

"Voisit viitata tähän tarkemmin tyyliin`: (Tuuliranta, "tähän kirjan tai artikkelin nimi")"

Meinaatko että silloin kirjoituksesta tulisi "tieteelinen".

"Mitä tarkoitat tällä? Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa. "

Että ne ovat sama asia, käytännön juttelussa, tietysti tieteessä asia on erikseen.

siivetkasvaamunaulkopuol kirjoitti:

"Muna on ensin yksittäinen solu, eli munasolu, jonka jälkeen se muuttuu kehittyvän eliön kehitysympäristöksi ja suojaksi. Eli vastaus on oikeastaan kyllä ja ei. Kun siivet alkavat kehittyä, muna ei ole enää munasolu."

Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella. Siipi alkaa kehittyä "näyttävästi" kuoriutumisen jälkeen.

"Toiseen kysymykseen vastaan vastakysymyksellä: onko Jumalaa edes olemassa?"

Onko tämä väite perusteltu vai perustelematon?

"Voisit viitata tähän tarkemmin tyyliin`: (Tuuliranta, "tähän kirjan tai artikkelin nimi")"

Meinaatko että silloin kirjoituksesta tulisi "tieteelinen".

"Mitä tarkoitat tällä? Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa. "

Että ne ovat sama asia, käytännön juttelussa, tietysti tieteessä asia on erikseen.

Lue lisää

"Onko tämä väite perusteltu vai perustelematon?"
Ei kumpikaan. Se on kysymys.

"Meinaatko että silloin kirjoituksesta tulisi "tieteelinen"."

En. Meinaan, että voisin todellakin tarkistaa, että onko joku sanonut jotain, mitä tämän on väitetty sanoneen.

"Että ne ovat sama asia, käytännön juttelussa, tietysti tieteessä asia on erikseen."

Ei ole.

Näyttää siltä, että tämä keskustelu kaatui sitten tähän.
Mutta ihan viimeiseksi on kirjoitettava tähän hieman havaintoja. Luin hieman Tuulirannan analyysiä evoluutioteorian opetuksesta, joka täällä linkattiin. Mielenkiintoinen havainto molemmista meidän tunnetuimmista kreationistilääkäreistä: kumpikaan ei ole päässyt opiskelemaan Suomessa lääkäriksi, vaan ovat joutuneet hakeutumaan Ranskaan. Mikäköhän Ranskan lääkäriopetuksessa oli 70-luvulla sellaista, joka teki kreationistejä? Mutta Tuulirannan kanssa olen yhdestä asiasta samaamieltä, kun puhutaan lääkäreistä ja evoluutioteoriasta. Lääkärit voivat toimia täysin ammattimaisesti ja vaarantamatta ketään, vaikka nämä eivät hyväksyisi evoluutioteoriaa. Ainakin, kun kyse on Reinikaisen tapaisesta yleislääkäristä tai Tuulirannan tapaisesta kirurgista. Kumpikin prustuu asioihin, joihin evoluutioteorian hyväksymisellä ei ole (suurta) vaikutusta.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Onko tämä väite perusteltu vai perustelematon?"
Ei kumpikaan. Se on kysymys.

"Meinaatko että silloin kirjoituksesta tulisi "tieteelinen"."

En. Meinaan, että voisin todellakin tarkistaa, että onko joku sanonut jotain, mitä tämän on väitetty sanoneen.

"Että ne ovat sama asia, käytännön juttelussa, tietysti tieteessä asia on erikseen."

Ei ole.

Näyttää siltä, että tämä keskustelu kaatui sitten tähän.
Mutta ihan viimeiseksi on kirjoitettava tähän hieman havaintoja. Luin hieman Tuulirannan analyysiä evoluutioteorian opetuksesta, joka täällä linkattiin. Mielenkiintoinen havainto molemmista meidän tunnetuimmista kreationistilääkäreistä: kumpikaan ei ole päässyt opiskelemaan Suomessa lääkäriksi, vaan ovat joutuneet hakeutumaan Ranskaan. Mikäköhän Ranskan lääkäriopetuksessa oli 70-luvulla sellaista, joka teki kreationistejä? Mutta Tuulirannan kanssa olen yhdestä asiasta samaamieltä, kun puhutaan lääkäreistä ja evoluutioteoriasta. Lääkärit voivat toimia täysin ammattimaisesti ja vaarantamatta ketään, vaikka nämä eivät hyväksyisi evoluutioteoriaa. Ainakin, kun kyse on Reinikaisen tapaisesta yleislääkäristä tai Tuulirannan tapaisesta kirurgista. Kumpikin prustuu asioihin, joihin evoluutioteorian hyväksymisellä ei ole (suurta) vaikutusta.

Lue lisää

"He voivat kirjoittaa tai sanoa aivan mitä tahansa, ja kukaan näiden lukijoista tai kuulijoista ei tarkista lukemaansa tai kuulemaansa."

Näin näkyy tapahtuvan silmiemme edessä.

"Meinaan, että voisin todellakin tarkistaa, että onko joku sanonut jotain, mitä tämän on väitetty sanoneen."

Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa.

"Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa. "

Väite on sellainen lause tai useamman lauseen kokonaisuus, joka ilmaisee jotain selkeästi joko totta tai epätotta liittyen todellisuuteen.

"Ei kumpikaan. Se on kysymys."

Miten määrittelet Jumalan, jonka olemassaolosta on kysymys?

"Ei ole.
Näyttää siltä, että tämä keskustelu kaatui sitten tähän."

No, ensin pitää tehdä oletus jostakin, jota ei tiedetä, ja väite tehdään sen pohjalta tai sitten väite tehdään tiedon (faktan) pohjalta. Miten siis itse toimit. Väitän, tietoon perustuen, että toimit oletuksen pohjalta. (ei tarvitse vastata)

Lisäksi nuo sanat on määritelty:

Olettamus on se mikä oletetaan, otaksuma, hypoteesi.

hypoteesi: tieteellisesti testattava väite, olettamus. Hypoteesien johtamisen tai keksimisen perusteella voimme tutkia tutkimisongelmaa kokeellisesti. Joskus hypoteesilla tarkoitetaan pelkästään testaamatonta oletusta.

Väitätkö näitä määritelmiä vastaan.

Kiitoksia asiallisesta keskustelusta.


,

loppuviimeksi kirjoitti:

"He voivat kirjoittaa tai sanoa aivan mitä tahansa, ja kukaan näiden lukijoista tai kuulijoista ei tarkista lukemaansa tai kuulemaansa."

Näin näkyy tapahtuvan silmiemme edessä.

"Meinaan, että voisin todellakin tarkistaa, että onko joku sanonut jotain, mitä tämän on väitetty sanoneen."

Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa.

"Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa. "

Väite on sellainen lause tai useamman lauseen kokonaisuus, joka ilmaisee jotain selkeästi joko totta tai epätotta liittyen todellisuuteen.

"Ei kumpikaan. Se on kysymys."

Miten määrittelet Jumalan, jonka olemassaolosta on kysymys?

"Ei ole.
Näyttää siltä, että tämä keskustelu kaatui sitten tähän."

No, ensin pitää tehdä oletus jostakin, jota ei tiedetä, ja väite tehdään sen pohjalta tai sitten väite tehdään tiedon (faktan) pohjalta. Miten siis itse toimit. Väitän, tietoon perustuen, että toimit oletuksen pohjalta. (ei tarvitse vastata)

Lisäksi nuo sanat on määritelty:

Olettamus on se mikä oletetaan, otaksuma, hypoteesi.

hypoteesi: tieteellisesti testattava väite, olettamus. Hypoteesien johtamisen tai keksimisen perusteella voimme tutkia tutkimisongelmaa kokeellisesti. Joskus hypoteesilla tarkoitetaan pelkästään testaamatonta oletusta.

Väitätkö näitä määritelmiä vastaan.

Kiitoksia asiallisesta keskustelusta.


,

Lue lisää

"Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa.

Älä viitsi valehdella! Bioinformaatikko teki Dawkinsin tekstistä täsmälleen oikean päätelmän esitettyihin lainauksiin perustuen.

Jos olet lukenut kirjan (mitä vahvasti epäilen), niin sen pitäisi olla aivan selvää.

loppuviimeksi kirjoitti:

"He voivat kirjoittaa tai sanoa aivan mitä tahansa, ja kukaan näiden lukijoista tai kuulijoista ei tarkista lukemaansa tai kuulemaansa."

Näin näkyy tapahtuvan silmiemme edessä.

"Meinaan, että voisin todellakin tarkistaa, että onko joku sanonut jotain, mitä tämän on väitetty sanoneen."

Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa.

"Olettamus on väite, joka tehdään ilman perustetta. Väite puolestaan voi olla perusteltu tai perustelematon. Väite voi olla myös aksiomaattinen, eli totta, koska se on määritelty olemaan totta, mutta tämä pätee käytännössä vain matematiikassa. "

Väite on sellainen lause tai useamman lauseen kokonaisuus, joka ilmaisee jotain selkeästi joko totta tai epätotta liittyen todellisuuteen.

"Ei kumpikaan. Se on kysymys."

Miten määrittelet Jumalan, jonka olemassaolosta on kysymys?

"Ei ole.
Näyttää siltä, että tämä keskustelu kaatui sitten tähän."

No, ensin pitää tehdä oletus jostakin, jota ei tiedetä, ja väite tehdään sen pohjalta tai sitten väite tehdään tiedon (faktan) pohjalta. Miten siis itse toimit. Väitän, tietoon perustuen, että toimit oletuksen pohjalta. (ei tarvitse vastata)

Lisäksi nuo sanat on määritelty:

Olettamus on se mikä oletetaan, otaksuma, hypoteesi.

hypoteesi: tieteellisesti testattava väite, olettamus. Hypoteesien johtamisen tai keksimisen perusteella voimme tutkia tutkimisongelmaa kokeellisesti. Joskus hypoteesilla tarkoitetaan pelkästään testaamatonta oletusta.

Väitätkö näitä määritelmiä vastaan.

Kiitoksia asiallisesta keskustelusta.


,

Lue lisää

"Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa."

Et ilmeisesti siis huomannut konditionaalia "jos" viittauksessa Reknihtfeeriin. Koska Dawkinsin kirjaa en ole lukenut, en voi pitää täysin faktatietona kolmannen osapuolen ilmoitusta tästä, mutta sinänsä minulla ei ole toistaiseksi ollut perusteita olettaa Reknihtfeerin luotettavuuden olevan heikko. Ne väitteet, mitkä olen voinut tarkastaa, ovat toistaiseksi olleet päteviä.

"Miten määrittelet Jumalan, jonka olemassaolosta on kysymys?"

Minä en määrittele tätä mitenkään, koska termi "Jumala" ei merkitse minulle mitään. Mutta onko minkään määritelmän mukaista Jumalaa olemassa?

"Väitätkö näitä määritelmiä vastaan."

Määrittelyt ovat kuin suoraan sanakirjasta. Lähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa on olettamus jostain, mutta tuo olettamus tulee osoittaa todelliseksi havainnoin, jotta siitä olisi meille mitään hyötyä. Jokaisen tutkimuksen oletustulos on kuitenkin aina "olettamus (hypoteesi) ei pidä paikkaansa". Tätä lähdetään kumoamaan.

Reknihteerf kirjoitti:

"Et kuitenkaan tarkastanut nimimerkki Reknihteerf väitteitä, vaan nielaisit ne matoineen, koukkuineen, kohoineen ja vapoineen, niin kuin sanonta kuuluu. Ja siitä teit olettamuksen, josta teit sitten väitteen, joka ei pitänyt paikkaansa.

Älä viitsi valehdella! Bioinformaatikko teki Dawkinsin tekstistä täsmälleen oikean päätelmän esitettyihin lainauksiin perustuen.

Jos olet lukenut kirjan (mitä vahvasti epäilen), niin sen pitäisi olla aivan selvää.

Lue lisää

Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta.

aikaselvää kirjoitti:

Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta.

Lue lisää

Eli, jos DNA: ta pidetään suunnitelmana, evoluutio on mahdotonta.

aikaselvää kirjoitti:

Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta.

Lue lisää

"Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta"

Olisi reilua liittää noin pitkään lainaukseen lähde, esim. näin: (Richard Dawkins, Maailman hienoin esitys, s.230)

Mutta tehdäänpä nyt niin (kun olet asiaan perehtynyt), että selitäppä ihan omin sanoin, mitä tuossa yläpuolella kerrotaan ja että miten se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Bioinformaatikko on selittänyt? Jooko?

Reknihteerf kirjoitti:

"Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta"

Olisi reilua liittää noin pitkään lainaukseen lähde, esim. näin: (Richard Dawkins, Maailman hienoin esitys, s.230)

Mutta tehdäänpä nyt niin (kun olet asiaan perehtynyt), että selitäppä ihan omin sanoin, mitä tuossa yläpuolella kerrotaan ja että miten se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Bioinformaatikko on selittänyt? Jooko?

Lue lisää

Daavid Stove toteaakin ironisesti Dawkinsin tarjonneen meille "tieteellisen todistuksen" yhdenlaisen jumaluuden olemassaolosta: Jos Dawkins on oikeassa "tiede on antanut meille sen, mitä ihmisydän on aina kaivannut, mutta ei ole koskaan aikaisemmin saavuttanut: tiedon olennoista, jotka ovat niin valtavan ylivertaisia meihin nähden, että ne ansaitsevat kunnioituksemme ja palvontamme.

David Berlinski katsoo Dawkinsin vetoavan olennaisesti maagiseen yhteyteen sanoessaan, että geenit "loivat meidät, ruumiimme ja mielemme. " Jos geenin käsitettä käytetään täsmällisessä merkityksessä, siinä ei ole mitään sellaista, mikä tekisi joukolle kemikaaleja mahdolliseksi luoda yhtään mitään. Kemikaalikokoelma tuskin kokee turhamaista omahyväisyyttä siitä, että kopioi itsensä. Geenit ovat vain DNA:n molekyylejä ja DNA:n molekyyleillä on tarkalleen yhtä paljon älykkyyttä ja päämäärätietoisuutta kuin H2O tai NaCl molekyyleillä: nimittäin ei yhtään.

Reknihteerf kirjoitti:

"Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta"

Olisi reilua liittää noin pitkään lainaukseen lähde, esim. näin: (Richard Dawkins, Maailman hienoin esitys, s.230)

Mutta tehdäänpä nyt niin (kun olet asiaan perehtynyt), että selitäppä ihan omin sanoin, mitä tuossa yläpuolella kerrotaan ja että miten se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Bioinformaatikko on selittänyt? Jooko?

Lue lisää

Ja laittaa lainausmerkit lainatun ympärille.

Reknihteerf kirjoitti:

"Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta"

Olisi reilua liittää noin pitkään lainaukseen lähde, esim. näin: (Richard Dawkins, Maailman hienoin esitys, s.230)

Mutta tehdäänpä nyt niin (kun olet asiaan perehtynyt), että selitäppä ihan omin sanoin, mitä tuossa yläpuolella kerrotaan ja että miten se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Bioinformaatikko on selittänyt? Jooko?

Lue lisää

En malta olla lainaamatta Puolimatkaa, kyseisestä Dawkinsin kirjan luvusta:

#Tässä tekstissä Dawkins esittää joukon teologisia arvauksia ikään kuin luonnontieteellisinä väitteinä. Hän esittää "varmana tietona" omia uskonnollisia vakaumuksiaan siitä, mitä Jumala voi tai ei voi tehdä. Näiden teologisten julistuksen jälkeen Dawkins analysoi kirjassaan 40 sivun verran niitä hienosäädettyjä lainalaisuuksia, joiden mukaan alkionkehitys ohjautuu. .....Jollakin tasolla Dawkins näyttäisi pitävän mahdollisena, että Jumala on luonut elämän rakennusohjeet, joiden pohjalta evoluutio etenee. Pohjimmiltaan hän pyrkii kuitenkin todistamaan, että "kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole.....säännöt ovat paikkallisia, paikallisia, paikallisia.

Dawkinsin kuvaus kuitenkin osoittaa, että osasysteemit liittyvät toisiinsa äärettömän hienovaraisesti ja suunnitellusti: "Koko kuva ilmaantuu satojentuhansien pienten, paikallisten vuorovaikutusten seurauksena". Hänen yrityksensä selittää esimerkiksi entsyymin äärimmäisen tarkka toimintatapa asteittaisen kehityksen tuloksena kuulostaa epätoivoiselta: "Entsyymin suorituksessa on tasaisen paranemisen gradientti, joka alkaa mitättömästä painaumasta, jakautuu karkeasti muotoiltuna kolona ja päättyy pistorasian täsmälliseen oikeaan muotoonsa ja kemialliseen nimikirjoitukseen." Miten luonnonvalinta voi vaikuttaa tilanteessa, jossa ei ole elämää ja elämän muotojen välistä kilpailua? Ja miten voi olla elämää ilman toimivia entsyymejä? Ehkä tällaisia kysymyksiä ei pitäisi esittää, koska näyttää yhä ilmeisemmältä, että Dawkinsin teoriassa on kyse vahvasta uskonnollisesta uskosta, johon mitkään järkiargumentit tuskin pystyvät vaikuttamaan.

Dawkins pitää uskottavan, että luonnonvalinta pystyy rakentamaan esimerkiksi miljardissa vuodessa geneettisen reseptin ihmisen valmistamiseksi, vaikka "en itse eikä kukaan muukaan osaa kertoa tapahtumaketjun kaikkia yksityiskohtia.....Kukaan ei ymmärrä koko kuvaa eikä kenenkään tarvitse ymmärtää sitä hyväksyäkseen luonnonvalinnan hienon uskottavuuden." Dawkins lukee geeneille ominaisuuksia, joita hän ei pidä mahdollisena edes Jumalalle: "Niimpä keskinmäärin geenipoolin geeneillä on taipumus olla hyviä ruumiinrakentajia. Tässä luvussa on käsitelty menetelmiä, joilla geenit rakentavat ruumiita." Geenit siis pystyvät rakentamaan ruumiita, vaikka Jumala ei Dawkinsin mukaan ole koskaan valmistanut edes yhtä pientä siipeä ikuisen elämänsä mittaan ja "tiedämme varmasti", ettei Jumala muokkaa eläviä ruumiita. Kokonaisuus voi olla "hämmentävä ja salaperäinen", mutta periaatteessa ihmisen rakentaminen "ei ole vaikeaa. Siis ilmeisesti Dawkinsin logiikan mukaan ihmisen rakentaminen on helppoa kaikille muille paitsi kaikkivaltiaalle Jumalalle, jolle se on aivan mahdotonta. Uskon voima on suuri ja tosiasiat ovat voimattomia tällaisen uskon edessä.# (Lainaus Tapio Puolimatkan kirjasta, Tiedekeskustelun avoimuuskoe)

Reknihteerf kirjoitti:

"Ja nyt päätelmä koko asiasta. Kattavaa kehityssuunnitelmaa, rakennepiirrosta, arkkitehdin piirrosta tai arkkitehtiä ei ole. Alkionkehitys ja viime kädessä täysikasvuinen yksilö perustuvat solujen toteuttamiin paikallisiin sääntöihin ja nämä solut vuorovaikuttavat vaikuttavat toisten solujen kanssa paikallisella tavalla. Vastaavasti solunsisäisiä tapahtumia hallitsevat paikalliset säännöt, jotka soveltuvat solun ja solukalvojen sisäisiin molekyyleihin, erityisesti proteiinimolekyyleihin, jotka vuorovaikuttavat muiden samankaltaisten molekyylien kanssa. Nytkin säännöt ovat paikallisia, paikallisia, paikallisia. Hedelmöityneen munasolun DNA: n kirjainten luettuaan kukaan ei pysty ennustamaan muotoa, johon eläin aikanaan kasvaa.......Jos DNA olisi jonkinlainen linearisoitu suunnitelma, olisi suhteellisen yksinkertaista ohjelmoida tietokone lukemaan kirjaimet ja piirtämään eläin. Mutta eläimen evoluutio olisi ollut erittäin vaikeaa...ellei suorastaan mahdotonta"

Olisi reilua liittää noin pitkään lainaukseen lähde, esim. näin: (Richard Dawkins, Maailman hienoin esitys, s.230)

Mutta tehdäänpä nyt niin (kun olet asiaan perehtynyt), että selitäppä ihan omin sanoin, mitä tuossa yläpuolella kerrotaan ja että miten se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Bioinformaatikko on selittänyt? Jooko?

Lue lisää

Löytyy myös videona 31 minuutin kohdalta eteenpäin, nauru tosin häiritsee.

josnauruakaipaa kirjoitti:

Löytyy myös videona 31 minuutin kohdalta eteenpäin, nauru tosin häiritsee.

linkki:

http://www.majakka.net/media/videot/Puolimatkan_luento_osa1/

yhtätyhjäkanssa kirjoitti:

Daavid Stove toteaakin ironisesti Dawkinsin tarjonneen meille "tieteellisen todistuksen" yhdenlaisen jumaluuden olemassaolosta: Jos Dawkins on oikeassa "tiede on antanut meille sen, mitä ihmisydän on aina kaivannut, mutta ei ole koskaan aikaisemmin saavuttanut: tiedon olennoista, jotka ovat niin valtavan ylivertaisia meihin nähden, että ne ansaitsevat kunnioituksemme ja palvontamme.

David Berlinski katsoo Dawkinsin vetoavan olennaisesti maagiseen yhteyteen sanoessaan, että geenit "loivat meidät, ruumiimme ja mielemme. " Jos geenin käsitettä käytetään täsmällisessä merkityksessä, siinä ei ole mitään sellaista, mikä tekisi joukolle kemikaaleja mahdolliseksi luoda yhtään mitään. Kemikaalikokoelma tuskin kokee turhamaista omahyväisyyttä siitä, että kopioi itsensä. Geenit ovat vain DNA:n molekyylejä ja DNA:n molekyyleillä on tarkalleen yhtä paljon älykkyyttä ja päämäärätietoisuutta kuin H2O tai NaCl molekyyleillä: nimittäin ei yhtään.

Lue lisää

Pyysin sinun selittävän omin sanoin. Sain vain uusia lainauksia.
Olet yhtä pihalla kuin Tuuliranta ja Puolimatka.

Reknihteerf kirjoitti:

Pyysin sinun selittävän omin sanoin. Sain vain uusia lainauksia.
Olet yhtä pihalla kuin Tuuliranta ja Puolimatka.

"Pyysin sinun selittävän omin sanoin. "

Ei mikään helppo tehtävä, 40 sivua pitäisi esittää vajaassa yhdessä sivussa. Mutta, voin tehdä sen, jos sinä teet sitten omasi ja esität sen. Minä voin aloittaa.

sopiiko kirjoitti:

"Pyysin sinun selittävän omin sanoin. "

Ei mikään helppo tehtävä, 40 sivua pitäisi esittää vajaassa yhdessä sivussa. Mutta, voin tehdä sen, jos sinä teet sitten omasi ja esität sen. Minä voin aloittaa.

Lue lisää

Jos vielä sovitaan niin, että suunnilleen kirjan yhden sivun verran tekstiä, siis tuohon noin 5000 merkkiin asti.

sovitaanko kirjoitti:

Jos vielä sovitaan niin, että suunnilleen kirjan yhden sivun verran tekstiä, siis tuohon noin 5000 merkkiin asti.

Yritä tiivistää kahteen kymmenen sanan lauseeseen. Minkä tahansa asian voi esittää tiivistetysti - paitsi paskanjauhamisen.

marathustra kirjoitti:

Yritä tiivistää kahteen kymmenen sanan lauseeseen. Minkä tahansa asian voi esittää tiivistetysti - paitsi paskanjauhamisen.

"Yritä tiivistää kahteen kymmenen sanan lauseeseen."

Minulle sopii vaikka yhteen, jos saan esittää omani viimeksi.

minullekäyvaikkayhteen kirjoitti:

"Yritä tiivistää kahteen kymmenen sanan lauseeseen."

Minulle sopii vaikka yhteen, jos saan esittää omani viimeksi.

Sinua on jo pyydetty kertomaan omin sanoin eli lue nuo aiemmat kommentit, jos olet jo unohtanut mistä on kysymys. Vinkkinä: sinä olet se, jonka nikki vaihtuu kuin psykoosissa. Ei tässä enää mitään vuoroja jaeta, sinun pitää omin sanoin kertoa yksi asia, joten ole hyvä vaan.

marathustra kirjoitti:

Sinua on jo pyydetty kertomaan omin sanoin eli lue nuo aiemmat kommentit, jos olet jo unohtanut mistä on kysymys. Vinkkinä: sinä olet se, jonka nikki vaihtuu kuin psykoosissa. Ei tässä enää mitään vuoroja jaeta, sinun pitää omin sanoin kertoa yksi asia, joten ole hyvä vaan.

Lue lisää

Eipä näköjään tarvinnut.

Kerrohan, miten Jaakob teki tämän?

jasetapahtuimiten kirjoitti:

Kerrohan, miten Jaakob teki tämän?

Jaakob huomasi, että valkoisista lampaista voisi syntyä laikukkaita lampaita. Samalla tavalla kuin ruskeasilmäisille ihmisille voi syntyä sinisilmäisiä lapsia. Kyseessä on peittyvä geeni. Kyse on pelkästään nykyajan yläasteen biologian ymmärryksestä.

Jaakobin tarinan kirjoittaja ei tajunnut syytä laikukkaden lampaiden syntymiseen, joten hän oletti, että ne syntyvät kun lampaat parittelevat raidallisiksi kuorittujen vitsojen edessä. Samalla tavalla kuin oletettaisiin, että sinisilmäisiä lapsia syntyy kun paritellaan sinisissä lakanoissa.

Joka tapauksessa kirjoittaja ymmärsi tämän ja lisäksi sen, että vahvat lampaat synnyttävät todennäköisesti vahvoja karitsoja. Näitä tietoja hyväksikäyttämällä tuo tarina on kirjoitettu.

jasetapahtuimiten kirjoitti:

Kerrohan, miten Jaakob teki tämän?

Tässä yksi esimerkki:

https://www.slideshare.net/SusanSchoenian/genetics-101-16142943

Munuaistutkija kirjoitti:

Jaakob huomasi, että valkoisista lampaista voisi syntyä laikukkaita lampaita. Samalla tavalla kuin ruskeasilmäisille ihmisille voi syntyä sinisilmäisiä lapsia. Kyseessä on peittyvä geeni. Kyse on pelkästään nykyajan yläasteen biologian ymmärryksestä.

Jaakobin tarinan kirjoittaja ei tajunnut syytä laikukkaden lampaiden syntymiseen, joten hän oletti, että ne syntyvät kun lampaat parittelevat raidallisiksi kuorittujen vitsojen edessä. Samalla tavalla kuin oletettaisiin, että sinisilmäisiä lapsia syntyy kun paritellaan sinisissä lakanoissa.

Joka tapauksessa kirjoittaja ymmärsi tämän ja lisäksi sen, että vahvat lampaat synnyttävät todennäköisesti vahvoja karitsoja. Näitä tietoja hyväksikäyttämällä tuo tarina on kirjoitettu.

Lue lisää

"Jaakob huomasi, että valkoisista lampaista voisi syntyä laikukkaita lampaita."

Mutta eikö kaikki joissa oli jotakin valkoista ollut erotettu pois Jaakobin laumasta? 1Moos.30:35.

valkoisetlampaatvek kirjoitti:

"Jaakob huomasi, että valkoisista lampaista voisi syntyä laikukkaita lampaita."

Mutta eikö kaikki joissa oli jotakin valkoista ollut erotettu pois Jaakobin laumasta? 1Moos.30:35.

Lue lisää

Pointti oli se, että laumasta kerättiin täplikkäät ja juovikkaat pois. Jaakobille jäi paimennettavaksi valkoinen lammaslauma ja hän sai palkkioksi valkoisesta laumasta syntyvät täplikkäät ja juovikkaat lampaat. Tarinan kirjoittaja tiesi, että valkoiseen laumaan voi syntyä täplikkäitä. Tarina kirjoitettiin niin, että Jaakob tiesi tuon ja käytti sitä ovelasti hyväksi. Laban ei tiennyt tätä ja luuli, että Jaakob jää tyhjin käsin.

32 Tänään minä tarkastan koko sinun vuohi- ja lammaskarjasi. Vie sinä siitä pois kaikki täplikkäät ja kirjavat lampaat ja nuorista pässeistä kaikki mustanruskeat, sekä vuohista kaikki kirjavat ja täplikkäät. Minun palkkani olkoon tämä,

33 ja osoittakoon se, miten vähään minä tyydyn: kun aikanaan tulet tarkastamaan laumaa, niin minun palkakseni jääkööt ainoastaan täplikkäät ja kirjavat vuohet sekä mustanruskeat lampaat, kaikki muut voit katsoa kuin sinulta varastetuiksi."

Munuaistutkija: "Tarinan kirjoittaja tiesi, että valkoiseen laumaan voi syntyä täplikkäitä. Tarina kirjoitettiin niin, että Jaakob tiesi tuon ja käytti sitä ovelasti hyväksi. Laban ei tiennyt tätä ja luuli, että Jaakob jää tyhjin käsin."

Ei pidä olettaa että kreationisti kykenisi vähäisellä älyllään ja ymmärryskyvyllään analysoimaan ja ymmärtämään Raamatunkaan tekstejä siten että ymmärtäisi tuon esittämäsi pointin.

Vaikka en aloittajaa hänen röyhkeän ja ylimielisen harhaisuutensa ja jatkuvan tyhjänpäiväisen huuhaan inttämisen takia sinänsä haluaisi puolustaa mitenkään, niin sekoilunsa vapaa-ajallaan netissä ei välttämättä ole osoitus siitä, etteikö työnsä sujuisi. Tämmöinen asia kannattaa pitää mielessä, vaikka vaikutelma jostakin henkilöstä hänen tiettyjen tekemistensä perusteella muodostuisi kokonaan vastenmieliseksi. Asiaan on tietysti syytä palata, mikäli jotain väärinkäytöksiä ilmenee. Kaikenlaiset syytökset pitää kuitenkin aina perustella. Emmehän elä missään teokraattisessa fasismissa, kreationistien märässä päiväunessa.