Aamun Hesarissa 18. 3. on pitkä juttu saamelaisesta , joka - 60 -luvulla on " joutunut " opettelemaan pakkosuomea koulussa , ja asuntolanhoitaja on kurittanut , jos ei kieli ole alkanut tarttumaan päähän.
Koska Hesari ottaa kriittiseen tarkasteluun pakkoruotsin ja sen pakollisuuden kaikille suomalaisille ?
Ruotsinvallan aikaan viranomaispalvelua oli saatavilla suomenkielisillekin vain ruotsinkielellä.
Freudenthalismi, joka eli rasistisine Freudenthal - mitaleineen ja rasistisine Freudenthal -teeseineen aina 2000 - luvulle asti piti suomalaisia toisen luokan kansalaisina .
RKP ei ole luopunut Freudenthal - palvonnasta vielälkään , eli RKP -läinen rasismi elää ja voi hyvin keskuudessamme yhä .
Koska Hesari ottaa kriittiseen tarkasteluun pakkoruotsin ja sen pakollisuuden kaikille suomalaisille ?
Ruotsinvallan aikaan viranomaispalvelua oli saatavilla suomenkielisillekin vain ruotsinkielellä.
Freudenthalismi, joka eli rasistisine Freudenthal - mitaleineen ja rasistisine Freudenthal -teeseineen aina 2000 - luvulle asti piti suomalaisia toisen luokan kansalaisina .
RKP ei ole luopunut Freudenthal - palvonnasta vielälkään , eli RKP -läinen rasismi elää ja voi hyvin keskuudessamme yhä .
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerro toki, jos olet joutunut koko kansakoulu- ja keskikouluaikasi asumaan asuntolassa. Kerro toki, jos olet päässyt kouluvuoden aikana kotiisi vain syyslomalla, jouluna ja pääsiäisenä. Kerro toki, jos olet joutunut vaikenemaan ainoalla äidinkielelläsi sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Kerro sekin, onko mielestäsi sama asia se, että 1700-luvun piti suomessa viranomaisille puhua ruotsia ja se, että 1960-luvulla, kun Etelä-Suomessa lähettiin jo televiolähetyksiä, pienen saamelaispojan piti puhua suomea, vaikka sitä ei edes osannut.
Kerroppas tämä.
Onhan noissa yhtymäkohtia. Kansalaiset yritetettiin saada muuttamaan oma kielensä koulutuksen avulla. Ymmärrän toki sen että kielivähemmistöjen ( mm. Suomen ruotsinkieliset, saamelaiset) täytyy opetella maan valtakieli joka on sitten se lingua Franca. Ruotsin asema "toisena kotimaisena" on täysin keinotekoinen ja muisto suomenkielen syrjinnästä.
Saamenkielten ( pohjoissaame, inarinsaame, koltta) puhujia on Suomessa niin vähän, 2000, että ongelma ei valtakunnan tasolla ole iso. Norjassa saamenkielisiä 200 000 ja joka neljännellä norjalaisella saamelaisgeenejä.
Minähän kirjoitinkin RKP:n freudenthalismista .
Siis miksi ei Hesari ota kriittiseen tarkasteluun
RKP: n entistä ja nykyistä rasismia suomenkielisiä suomalaisia kohtaan pakkoruotseineen ja kaikkeen siihen liittyvään privilegioineen eli etuoikeuksineen ja kaikkine muine verovapaine säätiövedätyksineen.
Se on sellainen aihepiiri, josta voitaisiin jopa kirjoja kirjoittaa eri vuosisadoilta ja - kymmeniltä.
Siinä olisi kiintoisaa lehdentäytettä suomalaisille lukijoille pidemmäksi aikaa , ja samalla se avaisi monen silmät tosiasioilta , joista suomalaiset on tieten tahtoen haluttu pitää pimennossa.
- Siis miksi ei Hesari ota kriittiseen tarkasteluun
No kysyppä sitä sitten Hesarilta. Älä minulle paru.
En minä sitä nihilistiselle Maailman.Matille paru. Hämmästelen vaan miksi eivät pöljät toimittajat näe todella suuria vääryyksiä vaan kompastelevat lillukanvarsissa.
Ai niin sehän onkin sitä kaiken sokaisevaa kulttuurimarxilaista aatetta svekomanialla höystettynä.