Helvetti - sen voi nähdä tämän maan aikakautena, eli ihminen SAA sitä, mitä se niittää.
Eli se on valintojen summa. Tieto olisi hyvästä, jota kannattaisi janota, sekä tehdä niin.
Nyt, kun tänään on päivä 13.3.1940, jolloin talvisota päättyi, niin sota on ihmisen aikaansaamaa helvettiä tässä ajassa ja on edelleen.
12.3.1940 Väinö Tanner luki klo 12.oo radiossa solmitusta Moskovan rauhasta.
Tulihan siinä menetyksiä, puolet Karjalasta, jne.
Palataan sitten ajassa vielä taaksepäin.
https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/hjy/ss1kt/6-kasarminmäki/kv
karua luettavaa. Olihan ajassa Suomessa rotujalostusmieli, että työläisnainen on hävitettävä. Alempiarvoinen. Lainasin tuota tv.stä tullutta sanaa rotujalostus, liitettynä juuri maahamme, eli se on YLE.n lähetysten tulosta.
Mutta sota yleensä on helvettiä kansojen keskellä ja tässä, sekä nyt hetkessä.
Myös tuo hirvittävä nälkä, mikä kohtasi omanmaan vankejamme.
Siis nyt puhuttiin ihmisen aikaansaamasta hengentilasta, millä kohtaa toista luotua, Jumalan omaa.
Hyväkyykö Jumala tämän?
Entä, kun alamme maalata Jumalasta kuvan, eli nyt tuomionjälkeisestä iankaikkisesta elämästä ja se paikkana sitten helvetti - käsittäen tulevan päättymättömän aikakauden.
Kun luen raamattua aivan itse - ilman ihmisten selvityksiä ja ilman jahevettilaistenkaan selvityksiä, niin en millään saa kokonaisuuden sisällä nähdyksi, että Jumala olisi luontut kadotetun ikuiseen piinaan. Eli iankaikkinen elämä olisikin tämän 70-80 vuoden jälkeen ikuinen "palkka" eletystä elämästä helvetin tulessa.
Viisaat tutkijat Sanasta ovat kertoneet vain kolme paikkaa ja ne ovat Ilmestyskirjassa, joista voisi rakentaa ikuisen helvettiopin.
Mutta, Sanan kirjoitukset sinänsä lyövät korvalle sen punaisena lankana, ettei näin ole.
Iankaikkinen elämä se on armolahja, siis lahja uskonkautta Jeesukseen.
Sekä sen, että Hän luo kaiken UUDEKSI, siis aivan kaiken.
Entinen on mennyt.
eikä sitä enää muistella. Sekä kadotetun osa, että se on Herra tuominnut tuhkaksi, ja sen osa on iankaikkisesti jalkaimme alle.
Jumala ei tarvitse helvettiä pelottaakseen meitä taivaissa, olemme siellä rakkauden tähden. Taivaista ei mennä sapattisin helvetin kidutuksia katselemaan, kuten joku uskovaisuudessaan on väittänyt. Olisi sekin taivais. Huh, sentään näkemystä.
No, jos joku sitten tekee pelosta parannusta, olisiko se rakkaussuhde Ylkään?
Mielestäni "pakkoliitto", ei rakkausliitto.
Eli pohdintaanne kirjoituksiin. "Adamille ei oluvattu iankaikkista elämää Syntisenä"!
Helluntalaisuudessahan aikoinaan kuljetettiin draamaa helmoissa seurakunnasta toiseen, taivaan porteista ja helvetin liekeistä. Kuinkahan se istui korvienväliin opiksi?
Eli se on valintojen summa. Tieto olisi hyvästä, jota kannattaisi janota, sekä tehdä niin.
Nyt, kun tänään on päivä 13.3.1940, jolloin talvisota päättyi, niin sota on ihmisen aikaansaamaa helvettiä tässä ajassa ja on edelleen.
12.3.1940 Väinö Tanner luki klo 12.oo radiossa solmitusta Moskovan rauhasta.
Tulihan siinä menetyksiä, puolet Karjalasta, jne.
Palataan sitten ajassa vielä taaksepäin.
https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/hjy/ss1kt/6-kasarminmäki/kv
karua luettavaa. Olihan ajassa Suomessa rotujalostusmieli, että työläisnainen on hävitettävä. Alempiarvoinen. Lainasin tuota tv.stä tullutta sanaa rotujalostus, liitettynä juuri maahamme, eli se on YLE.n lähetysten tulosta.
Mutta sota yleensä on helvettiä kansojen keskellä ja tässä, sekä nyt hetkessä.
Myös tuo hirvittävä nälkä, mikä kohtasi omanmaan vankejamme.
Siis nyt puhuttiin ihmisen aikaansaamasta hengentilasta, millä kohtaa toista luotua, Jumalan omaa.
Hyväkyykö Jumala tämän?
Entä, kun alamme maalata Jumalasta kuvan, eli nyt tuomionjälkeisestä iankaikkisesta elämästä ja se paikkana sitten helvetti - käsittäen tulevan päättymättömän aikakauden.
Kun luen raamattua aivan itse - ilman ihmisten selvityksiä ja ilman jahevettilaistenkaan selvityksiä, niin en millään saa kokonaisuuden sisällä nähdyksi, että Jumala olisi luontut kadotetun ikuiseen piinaan. Eli iankaikkinen elämä olisikin tämän 70-80 vuoden jälkeen ikuinen "palkka" eletystä elämästä helvetin tulessa.
Viisaat tutkijat Sanasta ovat kertoneet vain kolme paikkaa ja ne ovat Ilmestyskirjassa, joista voisi rakentaa ikuisen helvettiopin.
Mutta, Sanan kirjoitukset sinänsä lyövät korvalle sen punaisena lankana, ettei näin ole.
Iankaikkinen elämä se on armolahja, siis lahja uskonkautta Jeesukseen.
Sekä sen, että Hän luo kaiken UUDEKSI, siis aivan kaiken.
Entinen on mennyt.
eikä sitä enää muistella. Sekä kadotetun osa, että se on Herra tuominnut tuhkaksi, ja sen osa on iankaikkisesti jalkaimme alle.
Jumala ei tarvitse helvettiä pelottaakseen meitä taivaissa, olemme siellä rakkauden tähden. Taivaista ei mennä sapattisin helvetin kidutuksia katselemaan, kuten joku uskovaisuudessaan on väittänyt. Olisi sekin taivais. Huh, sentään näkemystä.
No, jos joku sitten tekee pelosta parannusta, olisiko se rakkaussuhde Ylkään?
Mielestäni "pakkoliitto", ei rakkausliitto.
Eli pohdintaanne kirjoituksiin. "Adamille ei oluvattu iankaikkista elämää Syntisenä"!
Helluntalaisuudessahan aikoinaan kuljetettiin draamaa helmoissa seurakunnasta toiseen, taivaan porteista ja helvetin liekeistä. Kuinkahan se istui korvienväliin opiksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei voi rehellisesti Raamattua lukemalla tulla siihen johtopäätökseen, että helvettiä ei olisi. Jos uskomme iankaikkiseen taivaaseen, tulee uskoa myös siihen toiseen paikkaan. Jeesus sanoi, että se on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen. Mutta hän lähettää sinne kaikki uskottomat ihmisetkin. Meidäthän luotiin iankaikkisuusolennoiksi samoin, kuin enkelimaailmakin. Siksi emme kuollessamme lopu olemasta.
Vaikka oma mieli ei asiaa hyväksyisi, on se silloinkin tosiasia. Jumalan tiet ovat aina oikeita ja meidän tiemme aina vääriä. "Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on" (5 Mooses 32:4).
Sydämessä nousee kaikesta huolimatta kiitos Jumalalle siitä, että hän on Pyhä. Muualta ei pyhyyttä löydä. Hän ei voi omaa luontonsa vastaisesti hyväksyä pientäkään epäpyhyyttä. Siksi synnin palkka on se mikä on. Omassa Pojassaan Jumala onneksi sovitti maailman itsensä kanssa niin, että jokainen, joka uskoo Jeesukseen, pelastuu. "Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: 'Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään'" (Room. 10:10-11). Toisessa kohtaa sanotaan: "Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhuun" (Daniel 12:2).
Jumala on siis täydellinen kaikilta ominaisuuksiltaan. Hän on täydellisen suuri, mistä pienenä osoituksena universiumi, täydellinen rakkaus, mistä osoituksena täydellisyys uudessa taivaassa ja uudessa maassa, sekä hänen vihansakin on täydellinen, mistä on osoituksena iankaikkinen tuli- ja tulikivijärvi.
Ei näitä sanoja voi käsittää vertauksiksi, vaan todellisuudeksi - niin edellä ottamani kohdat, kuin tämäkin kohta: " Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen" (Ilm. 20:15).