Teen opinnäytetyötä koskien hammaslääkäri pelkoa ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa. Jos itse kärsit tästä pelosta ja ehdit käyttää pari minuuttia ajastasi vastaa alla olevaan kyselyyn ja autat minua kehittämään pelotonta hammashoitolaa.
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScxAUhqza-QvebhZfQENqX4LcrAlsH8uvthBS7rlzLjXEBbyQ/viewform
Terveisin Nelli, Sisustusarkkitehti opiskelija
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScxAUhqza-QvebhZfQENqX4LcrAlsH8uvthBS7rlzLjXEBbyQ/viewform
Terveisin Nelli, Sisustusarkkitehti opiskelija
Vastaukset 6
Vanhimmat
On kovin turhauttavia tällaiset rasti ruutuun kyselyt. Tällaisiinko oppeihin ne hammaslääkärin opetukset perustuvat? Eikö jokaisella "täyspäisellä" ole opit kuinka hammaslääkäri toimii, ettei aiheuta pelkoja potilaissaan. Käyttäytymissäänöt kun paljolti imetään jo "äidinmaidossa" sekä kotona ja koulussa.
Missähän vaiheessa ne opit siitten imetään, joilla niitä potilaita pelotellaan?
Aivan samaa mieltä.
Kyllä hammaslääkäreistä ylivoimaisesti suurinosa osaa ottaa pelon huomioon ja varsinainen hml-pelko onkin muodostunut yleensä jossakin muualla kuin vastaanotolla (kuten imemällä kodin/kavereiden tarinoita).
Kyselystä näkee sen, ettei tekijällä ole mitään alan koulutusta. "Sisustusarkkitehti opiskelija" selittääkin sitten tämän laadun.
Jotenkinhan ne taustatiedot pitää kerätä. Helpointa ja runsaamman vastausjoukon saa tällaisella nettikyselyllä jossa kaavake voidaan täyttää nopeasti oman koneen äärellä. Henkilökohtaiset haastattelut ovat hankalia eikä niihin oikein löydy haastateltavia. Itse olen juuri osallistunut erään toisen terveysalan opinnäytetyöiden tiedonkeruuseen. Henkilöhaastattelu kulutti omaa aikaani melko paljon ja opiskelija valitti ettei ole saanut riittävästi haastateltavia. Toiseen opinnäytetyöhön taas vastasin nettilomakkeella vaivattomasti parissakymmenessä minuutissa kotona.
Tällaisten tutkimusten perusteella voidaan aikanaan muokata hammaslääkärien koulutusta.
Pelkäsin hammaslääkäri käyntejä aivan valtavasti. Kerran tuli yli 10 vuoden tauko, kun en uskaltanut kerta kaikkiaan mennä. No, siitä voi arvata oliko paljon tehtävää. Suuni oli todella surkea, ientulehdus ja mitä kaikkea muutakin. Hoitojen alettua huomasin ihmeekseni, kas en pelännytkään. Pelko oli minun kohdalla häpeää, tosi häpeää. Kun avoimesti juttelin lääkärin kanssa, hävisi pelko ja häpeäkin lopussa. Nyt käyn säännöllisesti hoidattamassa hampaani. Vuosia sitten tuli mainos kun pikku tyttö sanoi muistaakseni: "pappa ei se satu", ja se pitää paikkansa.
Menkää ihmiset ajoissa hoidattamaan hampaanne, minä kärsin vuosia ja ihan turhaan, muka pelon vuoksi!!??
Viiskymppiä unohdetusta ajasta on suolanen muistutus pelottomuudesta.
Helsingissä käytetään tekstiviestimuistutusta. Ilmoitus varatusta ajasta tulee edellisenä päivänä.