Naiset sitä, naiset tätä.
Jos joku nainen pitää tätä loukkaavana tekstinä, ei ole tarkoitus loukata. Minä itse todella arvostan naista, myöhemmin tulee julki, millä tavalla.
Aloitetaampa keskustelu armeijasta. Mies on luonut armeijan. Se on täysin miehen keksintö. Se on miehen oma keksintö. Se on miehen oma.
Sitten yhtä-äkkiä jollain naisella pimahtaa ja tämä höyrähtää sanoa, että "Nyt minä lähden armeijaan!" "Minä lähden sinne poukkoilemaan. Tasa-arvoa, tasa-arvoa, tasa-arvoa." Paahdetaan pääkolmantenajalkana menemään eikä tajuta.
Nainen, femakkofeministiä tässä tarkoitan, heittää terveen oman ajattelukykynsä mäkeen eikä ajattele omilla aivoilla.
On hyväksyttävä se, että armeijamaailma on miesten keksintö, meidän miesten. Me ollaan keksitty armeija.
Kerroppa, mitä varten armeija on keksitty, femakkofeministi? Kerro.
Sinä saatat/voit sanoa, että se on hullujen ukkojen keksintö. Se on Hitlerin keksintö. Ok. Mutta kerro siis, ihan itse, omilla aivoilla ajateltuasi;
Mitä varten armeija on keksitty?
(sitten kun joku nainen on sen sanonut, niin minä sanon sitten, mitä varten armeija on keksitty. Koska minä tiedän, aivan varmasti, koska minä olen sen keksinyt. Mutta kerro siis...)
Mitä varten armeija on keksitty?
Jos joku nainen pitää tätä loukkaavana tekstinä, ei ole tarkoitus loukata. Minä itse todella arvostan naista, myöhemmin tulee julki, millä tavalla.
Aloitetaampa keskustelu armeijasta. Mies on luonut armeijan. Se on täysin miehen keksintö. Se on miehen oma keksintö. Se on miehen oma.
Sitten yhtä-äkkiä jollain naisella pimahtaa ja tämä höyrähtää sanoa, että "Nyt minä lähden armeijaan!" "Minä lähden sinne poukkoilemaan. Tasa-arvoa, tasa-arvoa, tasa-arvoa." Paahdetaan pääkolmantenajalkana menemään eikä tajuta.
Nainen, femakkofeministiä tässä tarkoitan, heittää terveen oman ajattelukykynsä mäkeen eikä ajattele omilla aivoilla.
On hyväksyttävä se, että armeijamaailma on miesten keksintö, meidän miesten. Me ollaan keksitty armeija.
Kerroppa, mitä varten armeija on keksitty, femakkofeministi? Kerro.
Sinä saatat/voit sanoa, että se on hullujen ukkojen keksintö. Se on Hitlerin keksintö. Ok. Mutta kerro siis, ihan itse, omilla aivoilla ajateltuasi;
Mitä varten armeija on keksitty?
(sitten kun joku nainen on sen sanonut, niin minä sanon sitten, mitä varten armeija on keksitty. Koska minä tiedän, aivan varmasti, koska minä olen sen keksinyt. Mutta kerro siis...)
Mitä varten armeija on keksitty?
Vastaukset 30
Vanhimmat
te ukot opitte pitämään pyssyä oikein päin kädessä ja sodan syttyessä puolustatte tätä isänmaata ja...meitä NAISIA...?
Hakoteillä?
Armeijat ja aseet on keksitty puolustamaan omaa varallisuutta ja luonnonvaroja.Toinen käyttötapa on käyttää aseellista voimaa toisen kansan alueella olevien luonnonvarojen saamiseksi oman kansan käyttöön.
On sekasin ajatukset feministeillä, nyky-yhteiskunnalla. On mennyt järjen ajatukset ja tunteet mäkeen. Mikä voitto siinä on?
Pahinta mitä noiden armeijan käyneiden naisten suusta on kuultu on se, että "Joo tuota työn takia menin armeijaan, että on sitten helpompi saada työtä."
Ja tätäkin on kuultu. Nytkin jos galluppi pidettäisiin, samainen lause kuuluisi.
Tiedättekö miksi tuo peruste on täysin epäpätevä, vahingollinen ja typerä?
Vastausta odotellaan.
Ja mitenkä paljon nämä sokeat feministit sokeudessaan tekevätkin pahaa perheille. He kävivät yksinpuheluna aikoinaankin sen, että naisen täytyy armeijaan päästä. He ajavat jopa naisille pakollista armeijan käyntiä. Monet "kannustavat" käymään armeijan, vaikka ITSE eivät ole armeijaa käyneet. Ovat vieläpä ylemmissä viroissa. Ovat olevinaan niin naisasia naisia.
Miten armeijan naiset ottavat huomioon sen, että armeijassa on miehiä. Miten ottavat sen huomioon, että esim. esimies asemassa mies ei välttämättä haluakkaan naista käskyttää. Minä ainakin kieltäydyn käskyttämästä naisia. Jos joskus joudun sellaiseen tilanteeseen, anon siirtoa.
Minä olin onnellisessa asemassa, kun aikoinani olin armeijassa, niin sotilasvalassa oli kohta, jossa vannoin käyttäytymään miehekkäästi.
"Mitä varten armeija on keksitty?"
- Resurssien valtaamiseksi tai niiden puolustamista varten.
Enkä ymmärrä, mikä sinua nyt siinä niin riipoo ja käy itsetunnon päälle, jos joku nainen haluaa sinne armeijaan näitä taitoja mennä opettelemaan. Onko se jollain tapaa miehisyydestäsi pois, vai mikä tässä nyt on ongelma?
"Enkä ymmärrä, mikä sinua nyt siinä niin riipoo ja käy itsetunnon päälle, jos joku nainen haluaa sinne armeijaan näitä taitoja mennä opettelemaan. Onko se jollain tapaa miehisyydestäsi pois, vai mikä tässä nyt on ongelma?"
-Puhut itsetunnosta, puhut miehisyydestä. Sinä puhut, mutta minä tiedän mitä ne on. Minä tiedän, mitä on miehen itsetunto, tiedän mitä on miehisyys.
Luuletko, ettei muka ole mitään vaikutuksia mieheen sillä, meneekö nainen armeijaan vai ei?
-Ja muista, että armeija on miehen keksintö.
Sanon, että mieheen sillä on tuhoisia seurauksia.
Mutta mitä mitä mieltä olet? Onko vaikutuksia mieheen vai ei, jos nainen menee armeijaan?
Nämä on sellaisia ongelmia joista mielellään vaietaan. Näistä asioista puhutaan liian vähän. Feministinaiset, jotka omasta mielestään ajavat naisten asioita vaikenevat, kun näitä asioita käsitellään.
Mies ja nainen on erilaisia. Minä en ikinä sano, että nyt nainen olisi jotenkin se heikompi osapuoli.
Ei ikinä, oli minkälainen sotanainen tahansa, voi saavuttaa miehissä sitä tunnetta ja arvostusta joka miehissä keskenään on. Miehet arvostaa toisiaan. Miehillä on oma tiimi. Miehillä on oma joukkue. Miehillä on oma side. Miehet ei kaipaa naismalleja ollakseen mies.
Mies tarvitsee toista miestä. Poika tarvitsee isän mallia. Myös isä on ylpeä pojastaan. Entä armeijassa. Keskinäinen side, aito veljellinen rakkaus. Tiedätkö miten hyvälle se tuntuu. Kun väsyneenä tuupertuu reissun jälkeen, kaiken jo tehnyt. Ja sitten kaveri antaa auttavan käden, ja voi tietää aivan varmasti, että se on hyvä käsi, ilman mitään vaadetta. Samalla tavalla tekee itsekin. Voi luottaa siihen, että tästä noustaan. Jätkien kanssa hoidetaan homma kotiin. Niin, kotiin. Meillä on samat arvot, sama maa.
Me ei olla perhettä ajamassa hajalle.
Oli armeija sitten kenen keksintö tahansa, sota on kuitenkin kai mahdollinen(olkoon kenen syytä nyt tahansa) vaikka minä periaatteessa olen vähän koko armeijaa vastaan, niin sodan tullessa en halua jäädä riippuvaiseksi miehestä ja hänen suojelukyvystään.Haluaisin kyllä itse tarpeen tullen pystyä puolustautumaan enkä istua odottamassa kuka tulee ja mitä tekee ilman edes minkäänlaista asetta.
Onko oikein että nainen joutuu aina olemaan tekemättä tai tekemään jotain ja itse uhrautumaan vain siksi ettei tämä heikolta tuntuva miehen miehekkyys horju? Miksi hän päivittäin joutuu leikkimään tyhmää ettei mies ota nokkiinsa?
"Onko oikein että nainen joutuu aina olemaan tekemättä tai tekemään jotain ja itse uhrautumaan vain siksi ettei tämä heikolta tuntuva miehen miehekkyys horju?"
-Siinä on kysymys siitä, millaista on miehen sotia, jos olisi vaimo vierellä sotimassa ja puolustamassa. Mitä luulet, jos, jos vaimo saisi sitten luodin päähänsä. Meidän perheessä tarkoittaisi käytännössä kahta kuollutta. Ampuisin itseni välittömästi, jos kyyneliltä kykenisin.
Enkä varmasti halua, että vaimo kotona joutuisi avuttomana olemaan, ja tiedän, ettei olisi. Mutta en ikinä antaisi anteeksi itselleni sitä, jos vaimo menehtyisi etulinjassa. Olisin epäonnistunut myös jos sattuisi hän esim. pommituksissa menehtymään. Vaikuttaisi jo minun omaan sotimiseen, jos koko ajan joutuisi huolehtimaan. Minä itse pidän huolta siitä, että varmasti vaimo on turvassa jos sota syttyisi. En tahdo, että koskaan joutuu naiset saman velvollisuuden alle, kun missä me miehet nyt olemme.
Ja te naiset. Te alatte tyytymään aika vähään. Miten olisi huono omatunto, jos en muistaisi vaimoa esim. kuukautisten aikaan. Kyllä minä tiedän, että silloin sattuu. Ettekö odota mitään huomiota itsellenne?
Pitäisikö teidän ottaa kaikki kärsimys elämästä itsellenne?
"Miksi hän päivittäin joutuu leikkimään tyhmää ettei mies ota nokkiinsa?"
- Ei varmasti joudu leikkimään tyhmää. Ehkä olet ollut huonossa seurassa. Mutta tiesitkö, kun tulet miesryhmään, sinut koetaan kiusana, vain koska olet nainen. Ei sinun kanssa osaa mistään puhua. Olet toisesta maailmasta. Itse ainakin välttelen naisseuraa. Tahdon olla omalle naiselle ihkaoma.
Ja tässä tullaan taas armeija-asioihin, miksi minä millään tahtoisi että siellä naisia olisi edes sotilaskodissa. Näistä asioista nyt keskustelen, koska asia painaa mieltä.
- Mikä siinä on paha, jos vaimo huolehtii kotona, palaako mies vai ei. Tiedätkö miten kiva tunne on siitä, että joku odottaa? –Sotatilanteessa se antaa motivaatiota. Kun antoi jo armeijassa.
- Ja miten luulet, että pidän naista heikkona. Rakkaana paremminkin.
Minun puolesta nainen voi vaikka itsepuolusta harjoittaa niin paljon kun huvittaa.
En minä ole raiskaamassa naisia kaduilla.
Ei naisen tarvitse olla voimakas muussa, kun pahassa maailmassa. (tiedän, maailma on paha, kyllä minuakin hävettää kun rauhanturvaajat kävivät naisiin käsiksi)
Osaa se nainen itsekin, mutta minäkö katson vierestä, jos tappajat hyökkää naisen kimppuun.
Mitä se sotia ehkäisee jos nainen on armeijassa? –Kyllä rauhasta on ihan turha haaveilla, jos sotimisesta (armeijasta) tulee yhteiskunnan (sekä miehen että naisen) itseisarvo.
nykyään kuin itse sotilaita. Ei siinä miehinen hegemonia auta yhtään mitään, kun ohjukset ja pommit pamahtelevat siviilien keskuudessa.
Nykyajan sodissa enemmistö kuolleista on juuri siviilejä.
Vaimosi on onnentyttö, kun hänellä on sinun laisesi mies.
Onnea teille jatkossakin.
"Ei ikinä, oli minkälainen sotanainen tahansa, voi saavuttaa miehissä sitä tunnetta ja arvostusta joka miehissä keskenään on."
Ehkäpä tämä on enemmän sinun ongelmasi, eikä niinkään tekemisissä sen kanssa, että naiset haluavat armeijaan. Tällä juuri takoitin sitä, että ilmeisesti sinulla on oman miehisyytesi kanssa jonkinlaisia ongelmia, kun et voi edes kuvitella tilannetta, jossa olisit tasa-vertainen kumppani naisen kanssa.
"Entä armeijassa. Keskinäinen side, aito veljellinen rakkaus. Tiedätkö miten hyvälle se tuntuu. Kun väsyneenä tuupertuu reissun jälkeen, kaiken jo tehnyt. Ja sitten kaveri antaa auttavan käden, ja voi tietää aivan varmasti, että se on hyvä käsi, ilman mitään vaadetta."
En vain yksinkertaisesti ymmärrä sitä, mistä johteuen sinulla on ongelmia tunea samankaltaista sisaruksellista rakkautta naista kohtaan. Luulisi että kun ryhmässä puuhataan ja ponnistellaan yhteisen päämäärän eteen, on aivan sama onko se kaveri mies vai nainen.
"Jätkien kanssa hoidetaan homma kotiin. Niin, kotiin. Meillä on samat arvot, sama maa. "
Niin, ja naisetko asuvat jossain ihan toisella mantereella vai peräti planeetalla. Oletkohan lukenut hiukan liikaa näitä "nainen on Marssista, mies Venuksesta" -kirjoja?
On vaikea puhua asiasta jota koulutusta vaille on jäänyt, ehkä siitä hiljaisuus johtuu. Ei ole tietoa, minä ainakin tunnen itseni tietämättömäksi tarpeeksi näistä asioista.
Mutta minulle on sanottu:
Sotilaat ovat paremmassa asemassa kuin siviilit.
Kuulostat tekstissäsi kyllä ihanan huolehtivalta mieheltä. Mutta ollessasi yksin rintamalla on sinun vaikea suojella vaimoasi.
Ja meillä naisilla olisi vastaava huoli miehestä siellä etulinjassa. Ihmettelen kouluttamattomana miten etulinjassa(kuten vanhoissa sotaelokuvissa) pystyy ihminen olemaan? Vastaus on ollut `ei ole muuta vaihtoehtoa`. Voi vaan kuvitella millainen huoli siitä miehestä olisi!
Olen viimeaikoina ollut kiinnostunut katselemaan sotaelokuvia, kenties tiedonhalua? Rukajärven tiellä nainen jäi istumaan ja odottamaan pyörän taakse mitä hälle tehdään, ei mitään puolustautumisyritystä, outoa!
Mitä kerrot miesten välisestä kaveruudesta, niin armeija varmaan eniten kasvattaa tällaista yhteenkuuluvuuden, tiimiyden tunnetta, jota soisin myös naisten saavan kokevan.
["Ei ikinä, oli minkälainen sotanainen tahansa, voi saavuttaa miehissä sitä tunnetta ja arvostusta joka miehissä keskenään on." ]
"Ehkäpä tämä on enemmän sinun ongelmasi, eikä niinkään tekemisissä sen kanssa, että naiset haluavat armeijaan. Tällä juuri takoitin sitä, että ilmeisesti sinulla on oman miehisyytesi kanssa jonkinlaisia ongelmia, kun et voi edes kuvitella tilannetta, jossa olisit tasa-vertainen kumppani naisen kanssa."
- Naisen arvot on erilaiset kun miehen. En osaa samaistua naiseen. Sitä tarkoitin. Miehen arvoihin kuuluu naisen arvostus ja kunnioitus. Miehet arvostaa keskenään sitä, kun he huomioivat oman naisensa. Minäkin teen niin. Miten minä voisin jotenkin kohdistaa nämä tunteeni sotanaiseen?
- Miten luulet etten pidä naista tasa-vertaisena?
["Entä armeijassa. Keskinäinen side, aito veljellinen rakkaus. Tiedätkö miten hyvälle se tuntuu. Kun väsyneenä tuupertuu reissun jälkeen, kaiken jo tehnyt. Ja sitten kaveri antaa auttavan käden, ja voi tietää aivan varmasti, että se on hyvä käsi, ilman mitään vaadetta." ]
"En vain yksinkertaisesti ymmärrä sitä, mistä johteuen sinulla on ongelmia tunea samankaltaista sisaruksellista rakkautta naista kohtaan. Luulisi että kun ryhmässä puuhataan ja ponnistellaan yhteisen päämäärän eteen, on aivan sama onko se kaveri mies vai nainen."
- Miehillä ja naisilla on eri huolet. Eikö muka? –Kokeile ja luettele rehellisesti huolesi. Minä voin luetella sitten omat.
["Jätkien kanssa hoidetaan homma kotiin. Niin, kotiin. Meillä on samat arvot, sama maa. "]
"Niin, ja naisetko asuvat jossain ihan toisella mantereella vai peräti planeetalla. Oletkohan lukenut hiukan liikaa näitä "nainen on Marssista, mies Venuksesta" -kirjoja?"
- Entä miten lähellä sinä olet miestä?
- Oletko koskaan käynyt miehen sydämessä?
Kun olemassaolo on uhattuna, kun ei ole enää mitään menetettävää, silloin taistelevat rinnan nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, myös lapset. Esimerkkeinä Varsovan kansannousu 1944 ja Varsovan Geton kapina 1943. Viisivuotiaiden tehtävä oli kuljettaa aseita ja ammuksia ahtaita viemäreitä pitkin...
”On vaikea puhua asiasta jota koulutusta vaille on jäänyt, ehkä siitä hiljaisuus johtuu. Ei ole tietoa, minä ainakin tunnen itseni tietämättömäksi tarpeeksi näistä asioista.”
- Et ainakaan kuulosta hiljaiselta.
”Mutta minulle on sanottu:
Sotilaat ovat paremmassa asemassa kuin siviilit.”
Se on sanonta johon törmää itsekin silloin tällöin. Siinä on paljon totta.
Kun vertaa sotilasta ja siviiliä, niin eroja löytyy. Sotilaalla on suojavälineet, kypärät, kaasunaamarit, panssarit, jne. Ja sotilaalla on ase, jolla pystyy puolustamaan. Sotilaalle on muonitus ja lääkintä ja kaikki järjestetty.
Siviilillä ei ole mitään.
- Mutta sitten on jos itse hankkii. Kannattaa hankkia, jos sodan uhkaa alkaa näkyä, vähintäänkin kaikki mitä sotilaalla on.
Mutta toinen peruste tuohon sanontaan on se, että vihollisen aseet ovat pommiluontoisia. Kaupunkipommitukset ym. tappavat siviilejä.
- Ei kannata olla kaupungissa. Tarpeen tullen on osattava unohtaa koti, kotirakennus siis.
Mutta eipä näistä liikaa jutella. Hyvä että otit asian puheeksi. Ja näitä pitää miettiä.
Ydinpommilla ei kannata päätään liikaa vaivata. Jos ajateltaisiin pelkästään sitä, että tänne tulisi ydinpommi joka veisi kaiken, ei kukaan alkaisi tehdä mitään (tosin suojarakenteita maan alle voisi miettiä). Se siis tulee jos tulee. Kannattaa varautua pääasiassa muuhun.
Sanotaan, että nykyajan sodassa kuolee enemmän siviilejä. Sivistysvaltiossa käytyjä sotia ei nykyajassa kuitenkaan ole oikein käyty, oikein kunnon esimerkkiä Suomeen ei voi ottaa, nykyaikana. Vrt. Suomi ja Ruotsi, vastaavanlaiset valtiot eivät ole olleet tänä vuosikymmenenä sodassa. Tekniikka on tullut huimasti eteenpäin ja menee kokoajan, kotijoukkoja pystyy siirtelemään nopeasti. Sodan tullen olisi kaikki kapasiteetit käytössä. Siviiliajoneuvot kaikki, metsästysaseet, metsäkoneet jne. Jos ajatusta jatketaan pidemmälle, jopa ilmakivääritkin voivat olla tarpeen, kaikki suojavarusteet, jopa jääkiekkorintapanssareista lähtien, jääkiekkokypärätkin käy jonkinasteisena sirusuojana. Mutta tärkeintä olisi varustaa kotirintama vähintään samanlaisilla varustuksilla kuin sotilaat. Kyllä me ainakin ostamme varusteet jo hyvissä ajoin, jos pienintäkään sodan uhkaa alkaisi olemaan. (Mutta en tiedä, suosittelisinko sota”pakolaiseksi” lähtöä vaimolle, saattaisin suositella, riippuisi varmasti tilanteesta (esim. raskaus tms.), ja minkälainen vihollinen on tulossa ja miten. Mutta varusteet olisi varuilta.)
Tiedonkulku pelaa tosi nopeasti (tosin sotatilassa tulisi varmaan takkuilua, mutta silti tosi paljon nopeammin pelaisi). Verrattuna Suomen viime käymään sotaan on kehitystä tullut aivan huimia määriä. Sitten jos/kun kotijoukolla on sama varustus kuin sotilailla. Huh. Jos etulinja pettää, olisi ”reservissä” todellinen nostoväki vihollisen vastassa.
Pitää kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei vihollinen alkaisi tähän nostoväkeen kiinnittää huomiota.
Nämä on ajatusleikkejä. Sellaista joutuu harrastamaan tositilanteita varten jos haluaa.
Mutta jos rauhan ajaminen lopetetaan, eli armeijasta tulee elämään kuuluva asia, on asiat Tosi Huonosti. Jos palkka-armeijoita rupeaa syntymään, on asiat Todella Huonosti. Pysytään me tässä ihan perinteisessä. Se on tuttu ja täysin turvallinen.
”Kuulostat tekstissäsi kyllä ihanan huolehtivalta mieheltä. Mutta ollessasi yksin rintamalla on sinun vaikea suojella vaimoasi.
Ja meillä naisilla olisi vastaava huoli miehestä siellä etulinjassa. Ihmettelen kouluttamattomana miten etulinjassa(kuten vanhoissa sotaelokuvissa) pystyy ihminen olemaan? Vastaus on ollut `ei ole muuta vaihtoehtoa`. Voi vaan kuvitella millainen huoli siitä miehestä olisi!”
Etpä kuulosta sinäkään pahalle naiselle.
”Olen viimeaikoina ollut kiinnostunut katselemaan sotaelokuvia, kenties tiedonhalua? Rukajärven tiellä nainen jäi istumaan ja odottamaan pyörän taakse mitä hälle tehdään, ei mitään puolustautumisyritystä, outoa!”
- Mutta eikö olisi todella raukkamaista, jos jotain olisivat tehneet. En ole katsonut tuota elokuvaa. En voisi kuvitella että oma joukko tekisi vihollisen puolella (jos jotenkin ihmeellisesti sattuisi sinne joutumaan, puolustusjoukko kun ollaan) tekisi pahaa siviileille vastaavassa tapauksessa.
”Mitä kerrot miesten välisestä kaveruudesta, niin armeija varmaan eniten kasvattaa tällaista yhteenkuuluvuuden, tiimiyden tunnetta, jota soisin myös naisten saavan kokevan.”
Se on naisten oma keskinäinen asia.
saa halutessaan puolustaa itseään ja perhettään vaan pitäisi odottaa aina että joku mies tulisi puolustamaan?
”Eikö nainen saa halutessaan puolustaa itseään ja perhettään vaan pitäisi odottaa aina että joku mies tulisi puolustamaan?”
Saa. Mutta perusajatus on se, että ”sotilaana” oleva nainen on paljon suuremmassa vaarassa kun kotirintamassa. Miksi miehen täytyisi se hyväksyä? –Koska mies rakastaa niin paljon?
Aseellisia joukkoja on tarvittu a) oman alueen, sen asukkaiden hengen, kotien, omaisuuden, kulttuurin jne. suojelemiseen sekä b) omien alueiden, mahdin, varallisuuden laajentamiseen ja muiden kukistamiseen. Kaikki edellä mainitut ovat olleet sekä miesten että naisten intressissä. A-kohta lienee ollut enemmän naisten motiivina, b miesten.
Miksipä siis eivät miehet ja naiset voisi osallistua armeijan touhuihin, välillä on ollut maapallolla melskettä siellä täällä, mutta pitkiä pätkiä myös melkoisen rauhallista aikaa, jolloin on voinut koreilla vaatteilla ja kaluunoilla, kiitää ihailevien katseiden saattelemana tanssiparketeilla, nautiskella herooisesta statuksesta (perusteettomasta).
Naiset nyt on vaan pidetty lieden äärellä, useimmat lienevät viipyilleet siellä mieluummin kuin kahakoissa. On se nuriseva miehinen nostoväkikin pitänyt pakottaa aseisiin, oma-aloitteisesti ei moni köyhä olisi muinoin sotisopaan ängennyt.
Antropologit ovat muistaakseni löytäneet heimoja, joissa on ollut sotaisia naisia, ja amatsonit tuskin ovat olleet pelkkää tarua, naiset ovat myös muinaisissa tunnetuissa piirityksissä osallistuneet aktiivisesti puolustautumiseen, joten traditiota ja motiivia on. Israelin armeijassa ei naissotilaita ihmetellä, tuskin USAssakaan. Terroristiporukissa ja ns. vapaustaistelijoina on naisia, joten kaipa naisten käyttö tykinruokana ja kapiaisina lisääntyy, paras totutella siihen. Todennäköisesti kyseisiä naisia myös rakastetaan, joten miehinen rakkaus/ihailu ei riitä perusteeksi sulkemaan naisia pois demokraattisten maiden puolustus- (tai sota-)voimista. Ammatti kuin ammatti, leipä lähtee ja ura urkenee armeijastakin, miksi sulkea pois ketään muilla kriteereillä kuin pätemättömyyden perusteella.
Elätkö sinä parisuhteessa vai yksin?
Minä olen kysynyt usein itseltäni, rakastanko vaimoani jos teen näin tai noin. Olen jättänyt tekemättä joitain asioita, koska olen katsonut että niin ei olisi hyvä jos tekisin. Joitain asioita teen, koska olen ajatellut että noin on hyvä. Vaimoni on ainoa nainen, josta olen kiinnostunut ja ei se ole häntä koskaan haitannut. Päinvastoin. Minun yleissivistykseen kuuluu esim. jos sattuu ohimennen kuulemaan miss suomen nimen telkkarista, niin sen nimen unohtaminen mahdollisimman äkkiä. Joskus ollaan "riidelty" niinkin pienistä asioista kun kassin kantamisesta, kun olen ottanut kassin kädestä. Ne on mukavia riitoja ne.
Rakkaus sisältää voimakkaan halun suojella, varjella rakkaitaan kaikelta pahalta. Sen ymmärrän. Miestään, vaimoaan, lastaan, veljiä, sisaria tai muita läheisiä ei mielellään lähettäisi mihinkään riskaabeliin, vaikka päämäärä olisi kuinka hyvä. Eikä rakasta koiraa, hevosta tai muuta lemmikkiä, tällaisia me ollaan.
Mutta niitä rankkoja asioitakin on joskus tehtävä, jos niihin ylimalkaan pystyy. Aika monet pystyvät fysiikkansa, psyyken tai muiden ominaisuuksiensa pohjalta. Kohtuullinen vastuiden ja oikeuksien jakaminen on minusta paikallaan. Jos naisille asetetaan sama vastuu kuin miehillekin maanpuolustuksen suhteen, niin pitää samalla ehdottomasti tasoittaa työelämässä naisten synnyttämiseen ja lastenkasvatukseen liittyvät vastuut molempien vanhempien työnantajiin samalla jakosuhteella, vaikutuksen on oltava sukupuolineutraali sekä mies- että naisaloilla. Muussa tapauksessa naisten asema yhteiskunnassa vain huononee.
"Jos naisille asetetaan sama vastuu kuin miehillekin maanpuolustuksen suhteen, niin pitää samalla ehdottomasti tasoittaa työelämässä naisten synnyttämiseen ja lastenkasvatukseen liittyvät vastuut molempien vanhempien työnantajiin samalla jakosuhteella, vaikutuksen on oltava sukupuolineutraali sekä mies- että naisaloilla. Muussa tapauksessa naisten asema yhteiskunnassa vain huononee."
- Suoraan sanottuna kuulostaa pahalle. Kuulostaa todella pahalle.
On erittäin paha jos todella ruvettaisiin naisille pakollista armeijaa järjestämään.
Mikä on elämässä itseisarvo? -Aikaisemmassakin viestissä olin huolissani siitä, että armeijasta alkaa tulemaan elämän "itseisarvo". Elämään kuuluva asia. Ja se on Todella Paha Asia.
-Minä sanon että me ollaan hyvin onnellisia nyt. Pelkkä ajatus siitä, tässä vaikka loman aikaan pitäisi vaimon lähteä PAKOSTA, koska tiedän, ettei edes tahtoisi. Eikä varmasti ole yhtään vähempi arvoinen maanpuolustustahto.
Kyllä nämä on niin suuria asioita että näistä täytyy päättää perheiden kesken. Ei sinkkunaiset tai sinkkumiehet saa lähteä vetämään näitä lakipäätöksiä siitä, että perhe hajotetaan.
Se on perheen rauha rikottu ja entä lapset. Minusta se olisi jo jonkin asteinen rikos.
Perheen asioista aika vähän puhutaan nykypäivinä.
Oikeastaan liian vähän.
Sinkkujen tuollainen tekemä lakipäätös olisi verrattavissa samaan, kun lapseton arvostelee lapsellista lapsenhoidossa.
Annetaan naisen onnellisuusasteen määritellä täysin vapaasti naisen velvollisuudet!
Ja annetaan naisen onnellisuusasteen määritellä naisen asema, joka on täysin vapaasti valittu!
Suomi on onnellisessa asemassa, kun oikeastaan pakollinen asia on pelkästään miesten asevelvollisuus tai siviilipalvelus!
-Mutta jos velvotteita aletaan tuomaan, niin kohtahan alkaa olemaan epäsiedettävää koko eläminen.
-Minkä takia pakottamaan ketään vasten tahtoaan! En minä pitäisi armeijaakaan pakollisena miehille. En myöskään pitäisi palkka-armeijasta. Palkka-armeija olisi niin helposti vietävissä hämäriinkin kohteisiin.
Enkä minä tahtoisi rahasta puolustaa omaa maata.
En nostaisi eläkettä varusmiespalvelu-ajasta.
"-Minkä takia pakottamaan ketään vasten tahtoaan! En minä pitäisi armeijaakaan pakollisena miehille. En myöskään pitäisi palkka-armeijasta. Palkka-armeija olisi niin helposti vietävissä hämäriinkin kohteisiin."
Samaa mieltä. Esitin vain oman näkemykseni "välttämättömistä ehdoista", jotka olisi täytettävä, jos armeija määrättäisiin pakolliseksi miesten ohella myös naisille, tätähän monet palstan miehet ovat vaatineet.
"Esitin vain oman näkemykseni "välttämättömistä ehdoista", jotka olisi täytettävä, jos armeija määrättäisiin pakolliseksi miesten ohella myös naisille, tätähän monet palstan miehet ovat vaatineet."
Ok.
1.Ryhmä -Olen pannut merkille, että ne miehet, jotka eivät itse juurikaan armeijan touhusta välitä, niille on sama onko nainen armeijassa. "No ihan samahan se." -Sanovat.
2.Ryhmä -Ne miehet taas, ketkä ovat eniten ottaneet armeijan touhusta nokkiinsa, ovat kiivaimmin ajamassa naisia armeijaan. Kiihkoilevat vedoten tasa-arvoon sen kummemmin ajattelematta. "Nainen armeijaan siinä missä mieskin." -Sanovat.
3.Ryhmä -Ne miehet taas, ketkä ovat täysin motivoituneet siihen touhuun (ei tarkoita todellakaan sotahullutta), ovat naisia vältteleviä tässä armeija-asiassa. "Ei mielellään." -Sanovat. Omalta osaltani perusteluita on luettavissa aiemmista viesteistä.
Mutta poikkeuksia löytyy joka ryhmästä. On vaan pistänyt tällainen jako suurpiirteisesti silmään. Minun mielestä seuraavasti...
1.Ryhmä on suurin. Ei ole jätkät vielä miettineet asiaa.
2.Ryhmä on ehkä n. 5-10% tai vähemmän. (ehkä %-prosenttiluku verrattavissa kiihko"feministien" vastaavaan)
3.Ryhmä ei ole kovin suuri, mutta riittävä.
Ilmeisesti näkökulmasi on se, etteivät naiset saisi tulla armeijaan.. Minun mielestäni se on jokaisen oma asia ja jokaisen omia päätöksiä täytyy kunnioittaa. Jos haluaa käydä armeijan niin mikäs siinä, on varmasti mielenkiintoinen kokemus.
Mielestäni se ei kuitenkaan ole tasa-arvoa, koska tasa-arvo ei minulle tarkoita vain sitä, että mitä mies edellä niin sitä nainen perässä. Yhdyn mm. Arto Jokisen näkökulmaan siitä, että asevelvollisuus on itse asiassa tasa-arvolain vastainen. Sehän on erikseen ulossuljettu tasa-arvolaista. Mielestäni miehillä ei tulisi olla mitään pakkoa käydä armeijaa samalla kun se naisilla on mahdollisuus. En ehdottomasti myöskään kannata sitä, mitä välillä on väläytelty eli että kaikki naisetkin armeijaan vaan eiköhän se ole helpompi poistaa se pakollinen asevelvollisuus miehiltäkin. Pakollisen asevelvollisuuden mukana voisi sitten mennä se ainainen mieheyden yhdistäminen puolustamiseen ja väkivaltaan. Olisi siis positiivista niin miesten itsensä, naisten kuin yhteiskunnankin kannalta.
”Ilmeisesti näkökulmasi on se, etteivät naiset saisi tulla armeijaan.. ”
- Vaikka ehkä toisin kun kirjoituksistani voisi päätellä, minä en ole naista pakottamassa mihinkään. En jäämään mihinkään, en menemään mihinkään. Kieltäminenhän olisi pakottamista.
Miehen ja naisen armeijan välinen keskustelu käydään miehen ja vaimon välillä. Mies saattaa pyytää, että vaimo ei mene armeijaan, koska mies kokee sen miehen paikaksi. Ei armeija ole taivaasta tippunut pyhättö, vaan mies on sen keksinyt. Armeija ei ole elämään kuuluva asia.
- Minun mielestä nainen voi täysin hyvällä omalla tunnolla olla menemättä armeijaan.
Mutta nyt säädetään laki, joka sallii naisen tulon armeijaan. Miehen paikkaan. Tiedätkö, että sellainen saattaa olla miehelle hyvin kiusallista. Pitäisi oikein lain pakottamana ruveta käskyttämään naista.
”Minun mielestäni se on jokaisen oma asia ja jokaisen omia päätöksiä täytyy kunnioittaa.”
-Kuvitellaan, että päättäisit tulla armeijaan. Sinä joutuisit alokkaana minun käskyvallan alle. Voisitko kunnioittaa minun päätöstä kieltäytyä siitä käskyvallasta? (lue aikaisemmat kirjoitukseni, jos tahdot)
"Jos haluaa käydä armeijan niin mikäs siinä, on varmasti mielenkiintoinen kokemus.”
- On kuitenkin erilaista käydä armeija kokemuksen haun perusteella kuin velvollisuuden perusteella.
”Mielestäni se ei kuitenkaan ole tasa-arvoa, koska tasa-arvo ei minulle tarkoita vain sitä, että mitä mies edellä niin sitä nainen perässä. Yhdyn mm. Arto Jokisen näkökulmaan siitä, että asevelvollisuus on itse asiassa tasa-arvolain vastainen. Sehän on erikseen ulossuljettu tasa-arvolaista. Mielestäni miehillä ei tulisi olla mitään pakkoa käydä armeijaa samalla kun se naisilla on mahdollisuus. En ehdottomasti myöskään kannata sitä, mitä välillä on väläytelty eli että kaikki naisetkin armeijaan vaan eiköhän se ole helpompi poistaa se pakollinen asevelvollisuus miehiltäkin. Pakollisen asevelvollisuuden mukana voisi sitten mennä se ainainen mieheyden yhdistäminen puolustamiseen ja väkivaltaan. Olisi siis positiivista niin miesten itsensä, naisten kuin yhteiskunnankin kannalta.”
- Armeija ei ole elämiseen kuuluva asia. Armeija on minulle täysin vapaaehtoinen paikka. Myöskään minä en ole ketään pakottamassa armeijaan. Vaikka minä sain lain perusteella aikoinani kutsuntapaperit, olin menossa sinne hyvin mielellään. Tunsin miehisyyden alkukipinät rinnassani.
- Mutta minä en ole ketään muuta miestä pakottamassa puolustamaan perhettäni. Tosin arvostan sellaisen miehen, joka niin tekee, todella korkealle, todella korkealle. Ja sellainen paikka se armeija on, mikä mahdollistaa tämän miesten toiminnan. Minulle se ei ole mitään muuta.
En kyllä ymmärtänyt muutamaa kohtaa kirjoituksessasi lainkaan.. Armeijan välinen keskustelu käydään miehen ja vaimon välillä? Armeija ei ole taivaasta tippunut pyhättö, mutta ei kuitenkaan elämään kuuluva asia? Mikä pointti tuossa sun jutussa oikein on? Että et halua käskyttää naista?
Jos sinä tunnet armeijan velvollisuudeksi ja miehisyyden mittariksi niin mikäs siinä. On monia miehiä, jotka näin eivät ajattele. Heidän kannaltaan olisi oikein jos heitä ei siihen myöskään pakotettaisi.
[Miehen ja naisen armeijan välinen keskustelu käydään miehen ja vaimon välillä. Mies saattaa pyytää, että vaimo ei mene armeijaan, koska mies kokee sen miehen paikaksi. Ei armeija ole taivaasta tippunut pyhättö, vaan mies on sen keksinyt. Armeija ei ole elämään kuuluva asia.]
"En kyllä ymmärtänyt muutamaa kohtaa kirjoituksessasi lainkaan.. Armeijan välinen keskustelu käydään miehen ja vaimon välillä?"
-Tämäpä kyllä olikin hieman epäselvä lause. Muotoilen uudestaan. Armeijaan meno -keskustelu käydään miehen ja vaimon välillä. Ja se selitys jatkuu vielä, ”Mies saattaa pyytää, että vaimo ei mene armeijaan, koska mies kokee sen miehen paikaksi.”.
Siis elämässä missä elämme. En minä elä naisten kanssa, minä elän vaimoni kanssa.
"Armeija ei ole taivaasta tippunut pyhättö,"
- Se jatkuu; vaan mies on sen keksinyt. Armeija ei ole siis ”Jumalan luoma”. Armeija ei ole maapallo, jossa mies ja nainen on luotu kulkemaan vapaasti. Mielellään toistensa kainalossa. Armeija on miehen keksintö.
" mutta ei kuitenkaan elämään kuuluva asia?"
- Se tarkoittaa, että me emme elä armeijaa varten.
"Mikä pointti tuossa sun jutussa oikein on? Että et halua käskyttää naista?"
- Se, että me ihmiset emme eläisi armeijaa varten. Esimerkiksi palkka-armeija on huono. En ymmärrä, mihin se perustuu.
- Ja en. En halua käskyttää naista.
en nyt tiedä mistä vaimosta puhut.. puhutko pelkästään omasta vaimostasi vai mistä, koska olet kirjoittanut tuon niin yleiseen muotoon. jos puhut omasta vaimostasi niin selvittäkää keskenään asianne.. jos taas puhut yleensä naisista vaimoina niin voi hyvä tavaton olet syntynyt sata vuotta liian myöhään..
voidaanhan sitä yleensä parisuhteessa keskustella armeijaan menosta, mutta kaipa sinäkin kunnioittaisit sen vaimosi päätöstä jos hän haluaisi mennä armeijaan.. ei kait sinun toiveesi ole sen tärkeämpi...
"en nyt tiedä mistä vaimosta puhut.. puhutko pelkästään omasta vaimostasi vai mistä, koska olet kirjoittanut tuon niin yleiseen muotoon. jos puhut omasta vaimostasi niin selvittäkää keskenään asianne.. jos taas puhut yleensä naisista vaimoina niin voi hyvä tavaton olet syntynyt sata vuotta liian myöhään.."
Tietysti minä puhun omasta vaimosta. Ja hyvä niin.
Viime lausahduksestasi päättelen, että et elä parisuhteessa.
”voidaanhan sitä yleensä parisuhteessa keskustella armeijaan menosta, mutta kaipa sinäkin kunnioittaisit sen vaimosi päätöstä jos hän haluaisi mennä armeijaan.. ei kait sinun toiveesi ole sen tärkeämpi...”
Päätösten takana on aina jotkut perusteet. Kyllä minä kunnioitan vaimoni päätöksiä koska tiedän että hän rakastaa minua ja hän tietää että minä rakastan häntä. Jos vaimoni päättäisi lähteä sotaan. -Päättäisin minä lähteä kahtakauheammin sotaan.
Elän parisuhteessa kyllä. En tiedä mistä vedit johtopäätöksesi etten eläisi. Siitäkö, että ihmettelin, että puhut asian olevan miehen ja vaimon välinen? Sinun tapasi kirjoittaa on vain vähän epäselvä.. Mitähän tuokin nyt taas tarkoittaa, että lähtisit kahtakauheammin sotaan? Äh ei tämmöstä paskanjauhamista jaksa..