Metsäojitus huuhtookin luultua enemmän ravinteita, kuormitusarvio pitää kertoa kahdella tai kolmella.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/metsäojitus-huuhtookin-luultua-enemmän-ravinteita-kuormitusarviot-pitää-kertoa-kahdella-tai-kolmella-1.204540
Lähde: Maaseudun tulevaisuus
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/metsäojitus-huuhtookin-luultua-enemmän-ravinteita-kuormitusarviot-pitää-kertoa-kahdella-tai-kolmella-1.204540
Lähde: Maaseudun tulevaisuus
Vastaukset 13
Vanhimmat
Maa- ja metsätalous on Suomen aivan ylivoimaisesti suurin vesistöjen saastuttaja.
"Puhdasta Suomesta!"
Voi vee, kyllähän nyt ojista virtaa pois vesistöihin kaikki mikä veteen suinkin liukenee! ... Kannattaa myös muistaa, että vesi on eräs kaikkein reaktiivisimmista aineista, johon vain harvat aineet eivät liukene lainkaan.
Ollaan tuota itsekin tutkittu useasti. Olemme huomanneet että pitkän poutajakson aikana on virtauksia vesistöissä vähemmän kuin sadejaksoilla.
Nyt on tehty uusi ja mullistava havainto, että metsäojitus huuhtoo ravinteita siellä missä on märkää. Kuivassa maassa ravinteiden huuhtoitumisen on todettu olevan vähäisempää. Syytä tähän ilmiöön ei vielä tarkkaan tunneta, mutta on käymässä ilmeiseksi, että märkää maata ei pitäisi ojittaa eikä vettä saisi päästää ojiin.
Mekin havaittiin monivuotisessa pienilmaston tutkimushankkeessa, että kesällä metsässä on päivällä viileämpää kuin aukealla suolla ja, että yöllä taas metsässä on lämpimämpää kuin suolla. Metsä siis tasoittaa luonnossa lämpötilanvaihteluita siten, että se leikkaa sekä maksimi- että minimilämpötiloja. Suon sisällä varmaankaan tämä ei päde. Emme myöskään tutkineet pienilmastoja talvella, kun sääasemien akut jäätyivät pilalle. Varsinaiset tulokset ovat todellisesta tieteellisestä tutkimushankkeesta ja siten päteviä tutkimusajankohtana tällä tutkimusalueella vallinneissa olosuhteissa.
Kaivukatkot ja imeytyskentät estää hyvin irtomaan ja ravinteiden kulkeutumista veden mukana, kun kunnostusojituksia tehdään. Lietekuopat melko hyödyttömiä.
Nykyään kun tukitaan ennallistamalla vanhoja turvemaiden metsäojia, niin pohjaveden pinta pitää saada n. 20-25 cm korkeudelle maanpinnasta, jotta kasvihuone, kaasut pysyy aisoissa. Jos pohjaveden pinta nousee liiaksi, niin metaania alkaa haihtua maasta, jos liian syvälle, niin silloin hiilidioksidia.
Imeytyskentät kuulostavat hyvältä. Niitä pitäisi soveltaa myös peltojen ojituksessa, jolloin ravinteet pysyisivät pelloilla pitempään. Siis luopua kokoojaojista.
Eli, ei kerätä vesiä yhteen ja edelleen valuteta ravinteineen pois järviin ja mereen, vaan hajotetaan vedet mahdollisuuksien mukaan koko maapinta-alalle ja pidetään samalla ravinteet poissa vesistöistä.
Ei pidä paikkaansa ainakaan meidän metsässä, Nimittäin märälle suoalueelle tehtiin ojat noin 40, (taitaa olla ylikin) vuotta sitten, seurauksella, että siinä olevat kitukasvuiset nevamännyt lähti kasvuun, nyt alueella on eri kokoista puustoa todella hyvin. Osa puustosta on jo tukkipuu asennossa. Siis vaikka on märkä sadekesä, Vettä ei juurikaan riitä ojiin asti, vaan metsän kasvu tarvitsee kaiken veden ja jos vettä riittää joskus ojiin asti, se jää sinne paksuun sammaleeseen.
Olen sitä mieltä, märät metsät pitää ehdottomasti ojittaa, jotta saadaan metsä kasvamaan ja sitomaan vettä, sekä tuottamaan uutta puhdasta happea. Märkä nevamaa tuottaa ainoastaan vaarallista metaanikaasua, joka on paljon haitallisempaa ilmastolle ja ihmiselle kun hiilidioksiini.
Miksiköhän soiden ojitukseen on vaikea saa lupaa? Miksiköhän luontoa pitäisi suojella? Miksiköhän Suomessa ei enää ole luonnonmetsiä, vaan lähes pelkästään hakkuuaukeita, risukkoa ja metsäpeltoja? Miksiköhän kirkasvwtiset järvet ovat kadonneet? Miksiköhän meri saastunut pilalle ja kalat syötäväksi kelpaamattomia? Miksiköhän väitetään, että Suomessa on puhdasta luontoa, vaikka vain luonnonrippeitä näkyy siellä täällä? Miksiköhän ympäristöpuolue haluaa kehitysmaalaisten västörähdyksen Suomeen? Onko se joku pila, kun kerran jokainen ymmärtää, ettei pienihiilijalanjälkisten siirtyminen kerskalulutusmaahan ja väestönkasvu Suomessa aineuta kuin ilmastonmuutosta, saastumista ja kaikenlaisia muitakin haittoja?!
Erään kirkasvetisen järven rannoilla ei ollut näkynyt sinilevää kunnes kerran alkoi näkyä. Lannoitetusta viljelymetsästä johti oja suoraan järveen ja leväjuoste ojansuulta veteen. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuria ongelmia. Menneinä vuosina eteläsuomalaisen järven pinnalla kellui kaupungin järveen laskemien yhdyskuntajätevesien tuomia ulosteita, tehtin lauluja Lievestuoreesta ja Virran varrelta. Päättäväiset vesistönsuojeluohjelmat ja vaatimukset teollisuudelle ja jossain määrin maataloudellekin paransivat vesistöjen tilaa yllättävän hyväksi. Asia koettiin myös yhteiseksi ja välttämättömäksi.
Luonnon puolustajat ovat nykyisin harvassa, ollaan valmiita uhraamaan vesistöt ja muu luonto, joita luultavasti ei nykyisenä globaalitalouden aikana enää voi saada takaisin. Ylikansallinen komento ei sitten enää kuuntele kansallisomaisuutemme myyjiäkään, vaan pistää lakimiehensä asialle ja huomaamme entisen ylpeydenaiheemme häipyvän kipeiksi muistoiksi. Kuka ottaisi luonnon säilyttämisen asiakseen kun vihreistä ei siihen ilmeisesti ole.
Aloitus on valheellinen. Katsoin läheisen metsän ojitusta ja se päättyy kaivamattomana metsän alaosaan, eli imeytyy maaperään. Ei johda mihinkään. Kuulemma nykyinen käytäntö. Kun liikkuu oikeasti luonnosta niin tule valehdeltua.
Ojitusta ei ole tehty loppuun asti, koska sen tarkoitus on johtaa liika vesi pois, jotta puut voivat kasvaa kalkituksen jälkeen. Kuivaa maata ei ehkä kannattaisi ojittaa. ;)))