Pääsiäisen juhlien kokonaisuuteen kuuluu kaksi juhlaa, jotka on osin unohdettu termeinä ja Vanhan testamentin antamalta taustaltaan. Ensimmäinen niistä on happamattoman leivän juhla ja toinen on ensihedelmien juhla.
Pääsiäisen ydin juutalaisuudessa oli uhrien toimittamisessa. Tämä tapahtui keväällä, ensimmäisen kuukauden 14. päivän loppupuolella. Karitsa oli uhrieläimistä tärkein. Kaiken taustana ja innoittajana oli tietenkin lähtö Egyptistä Mooseksen johdolla.
Juutalainen ajanlasku on äärettömän tarkkaa. Se perustuu kunkin kuun kauden alkamisen havainnointiin ja tarkkoihin laskentasääntöihin. Itse asiassa Jumala oli jo luomistyössä 1 Moos. 1:14 mukaan antanut keskeiset taivaankappaleet merkeiksi Herran tärkeistä juhlista (otot le moadei). Nämä Herran tärkeät juhlat (moadim) luetellaan ja selvitetään yksityiskohdittain sitten 3 Moos. 23. luvussa.
Kaikkien juhlien perustana oli sapatti, joka seitsemäs päivä toteutuva levon juhla. Se alkoi perjantai-iltana meidän termiemme mukaan. Seitsemän Mooseksen määräämää juhlaa eivät olleet aina samoina viikonpäivinä, vaan ne määritteli kukin kuun kauden alku ja kulku.
Tärkeä juhla oli siis ensimmäisen kuukauden 14. päivän pääsiäinen. Se on kristillisen uskomme mukaan Jeesuksen ristinkuolemaa jo etukäteen ennakoinut päivä. Uhri oli läsnä vanhan liiton kirjoituksissa monin tavoin. Abel uhrasi lampaittensa esikoisia, Abraham täysikasvuisen oinaan ja temppelissä uhrattiin tuhansia karitsoita, monet niistä Betlehemin alueella kasvatettuina. Viestin oikean Jumalan Karitsan syntymästä saivatkin ensimmäisinä juuri paimenet lähellä Betlehemiä.
Kristinuskon kannalta huikean sanoman sisältää myös Vanhan testamentin opetus siitä, että uhrin antamisen (eli Jeesuksen hautaan laskemisen jälkeen) alkoi viikon pituinen juhla-aika, happamattoman leivän juhla. Sen ensimmäinen päivä oli erityinen sapatti, ja juuri sen vuoksi Jeesus tuli saattaa nopeasti ristiltä hautaan, luultavimmin vuonna 30 jKr. huhtikuun alussa.
Happamattoman leivän juhlan aloittava sapatti ja koko juhla julistivat jo ennen Jeesuksen aikaa ennustuksen siitä, että hapan eli synti otetaan pois. Jeesus kantoi sen ruumiissaan ristinpuulle puolestamme sekä sitten hautaan, pois meidän päältämme, kunhan suostumme parannukseen ja anteeksiantamukseen.
Merkittävä pääsiäisen ajan unohdettu termi on ensihedelmien juhla. 3 Moos. 23 mukaan se oli se päivä, joka alkoi pääsiäistä seuranneen viikkosapatin jälkeen. Silloin juutalaisten piti tuoda sadon ensimmäiset Herralle temppeliin. Mitään satoa ei saanut syödä ennen tämän uhrin tuontia, käytännössä ensimmäisiä kypsyneitä ohrantähkiä.
Me Uuden testamentin ihmiset voimme siis iloita siitä, että jo Mooses käski viettää juhlaa nimenomaan sapatin jälkeisenä päivänä. Sapatin jälkeisenä päivänä olikin viikon ensimmäinen päivä.
Varhain sapatin jälkeisenä päivänä ensimmäiset opetuslapset, naiset etunenässä, menivät haudalle ja saivat ottaa vastaan uskon Jeesuksen ylösnousemukseen. Niistä hätkähdyttävin on todistus Maria Magdalenasta Johanneksen 20. luvun mukaan. Siis jo Mooses kuvasi ja kirjoitti juhlasta, joka meille on mitä tärkein ja uusitestamentillisin: riemullinen pääsiäissunnuntai.
Vuoden 70 paikkeilla juutalaiset muuttivat fariseusten päätöksellä juhlakalenteriaan ja ensihedelmien juhla häivyttyi. Samalla shavuot, meidän helluntaimme, joutui uuteen kohtaan eikä enää ole kirjallisen Mooseksen lain mukaisella paikallaan eli samalla paikalla kuin meidän helluntaimme.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/yllattavat-juhlat-paasiaisen-esikuvat-vanhassa-testamentissa/
Pääsiäisen ydin juutalaisuudessa oli uhrien toimittamisessa. Tämä tapahtui keväällä, ensimmäisen kuukauden 14. päivän loppupuolella. Karitsa oli uhrieläimistä tärkein. Kaiken taustana ja innoittajana oli tietenkin lähtö Egyptistä Mooseksen johdolla.
Juutalainen ajanlasku on äärettömän tarkkaa. Se perustuu kunkin kuun kauden alkamisen havainnointiin ja tarkkoihin laskentasääntöihin. Itse asiassa Jumala oli jo luomistyössä 1 Moos. 1:14 mukaan antanut keskeiset taivaankappaleet merkeiksi Herran tärkeistä juhlista (otot le moadei). Nämä Herran tärkeät juhlat (moadim) luetellaan ja selvitetään yksityiskohdittain sitten 3 Moos. 23. luvussa.
Kaikkien juhlien perustana oli sapatti, joka seitsemäs päivä toteutuva levon juhla. Se alkoi perjantai-iltana meidän termiemme mukaan. Seitsemän Mooseksen määräämää juhlaa eivät olleet aina samoina viikonpäivinä, vaan ne määritteli kukin kuun kauden alku ja kulku.
Tärkeä juhla oli siis ensimmäisen kuukauden 14. päivän pääsiäinen. Se on kristillisen uskomme mukaan Jeesuksen ristinkuolemaa jo etukäteen ennakoinut päivä. Uhri oli läsnä vanhan liiton kirjoituksissa monin tavoin. Abel uhrasi lampaittensa esikoisia, Abraham täysikasvuisen oinaan ja temppelissä uhrattiin tuhansia karitsoita, monet niistä Betlehemin alueella kasvatettuina. Viestin oikean Jumalan Karitsan syntymästä saivatkin ensimmäisinä juuri paimenet lähellä Betlehemiä.
Kristinuskon kannalta huikean sanoman sisältää myös Vanhan testamentin opetus siitä, että uhrin antamisen (eli Jeesuksen hautaan laskemisen jälkeen) alkoi viikon pituinen juhla-aika, happamattoman leivän juhla. Sen ensimmäinen päivä oli erityinen sapatti, ja juuri sen vuoksi Jeesus tuli saattaa nopeasti ristiltä hautaan, luultavimmin vuonna 30 jKr. huhtikuun alussa.
Happamattoman leivän juhlan aloittava sapatti ja koko juhla julistivat jo ennen Jeesuksen aikaa ennustuksen siitä, että hapan eli synti otetaan pois. Jeesus kantoi sen ruumiissaan ristinpuulle puolestamme sekä sitten hautaan, pois meidän päältämme, kunhan suostumme parannukseen ja anteeksiantamukseen.
Merkittävä pääsiäisen ajan unohdettu termi on ensihedelmien juhla. 3 Moos. 23 mukaan se oli se päivä, joka alkoi pääsiäistä seuranneen viikkosapatin jälkeen. Silloin juutalaisten piti tuoda sadon ensimmäiset Herralle temppeliin. Mitään satoa ei saanut syödä ennen tämän uhrin tuontia, käytännössä ensimmäisiä kypsyneitä ohrantähkiä.
Me Uuden testamentin ihmiset voimme siis iloita siitä, että jo Mooses käski viettää juhlaa nimenomaan sapatin jälkeisenä päivänä. Sapatin jälkeisenä päivänä olikin viikon ensimmäinen päivä.
Varhain sapatin jälkeisenä päivänä ensimmäiset opetuslapset, naiset etunenässä, menivät haudalle ja saivat ottaa vastaan uskon Jeesuksen ylösnousemukseen. Niistä hätkähdyttävin on todistus Maria Magdalenasta Johanneksen 20. luvun mukaan. Siis jo Mooses kuvasi ja kirjoitti juhlasta, joka meille on mitä tärkein ja uusitestamentillisin: riemullinen pääsiäissunnuntai.
Vuoden 70 paikkeilla juutalaiset muuttivat fariseusten päätöksellä juhlakalenteriaan ja ensihedelmien juhla häivyttyi. Samalla shavuot, meidän helluntaimme, joutui uuteen kohtaan eikä enää ole kirjallisen Mooseksen lain mukaisella paikallaan eli samalla paikalla kuin meidän helluntaimme.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/yllattavat-juhlat-paasiaisen-esikuvat-vanhassa-testamentissa/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi kristilliset juhla-ajat piti kirjoittaa juutalaisten juhlien päälle, ja pakkokäännytyksisssä juutalaisten olisi pitänyt luopua omistaan ?
Kristinusko on peitetarinoita.
Se oli kirkon johtajien kirkkopolitiikkaa jolla pyrittiin hävittämään kristiunskon juutalaiset juuret ja hyvin on onnistuttukin.
Roomalaisten suorittama kansanmurha ja Israel-Juudea maan tuhoaminen, on selitetty jumalan rangaistukseksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.
Ei mene enää jakeluun tämä naurettavuus.
Varmasti juhlilla ja rituaaleilla on oma merkityksensä, mutta pelastus tulee yksin uskosta, Jumalan Pojan tuntemisesta.
VT on moneltaosin enakkoa tälle ajalle.
eikö pääsiäinen kiinnosta?
Israelin juhlat ovat alunperin olleet satoon liittyviä. " Pääsiäisen" 1. nimi oli kevään juhla ja se sai yhteyteensä "happamattoman leivän juhlan"-vasta myöhemmin.
Juutalainen kalenteri on aikojen kuluessa muuttunut useampaankin kertaan eikä hapan tarkoita syntiä vaan elintarvikkeita joissa on tapahtunut happanemisprosessi, sellaisia ei saa syödä pääsiäisen aikaan mutta saa taas popsia kun juhla on ohi.
Jeesuksen pääsiäisdraamaan liittyy paljon juutalaisen uhrilain yksityiskohtien merkitysten avautumisia. Esim, setripuu, iisoppi ja punainen lanka. Moniko on tullut hoksanneeksi, mikä yhteys niillä Jeesukseen on? Vastaus tuolta: http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi/2018/03/se-tarinan-punainen-lanka.html