Onko sielulla sukupuoli tuonpuoleisessa?

Sukupuolisuus kuuluu tämän olemisen tason elämään. Kuolemanrajan tuolla puolen sukupuolisuudella ei ole väliä; "siellä ei naida eikä mennä miehelle" .... Sielu on neutri eikä sillä siis ole sukupuolta. Se voi tietenkin "näyttäytyä" sellaisella ulkomuodolla kuin kulloinkin "tarvitaan" eli esimerkiksi kommunikoidessaan tänne jääneiden omaisten kanssa, jotta hänet tunnistettaisiin.

he-ma vastaa juuri kuten siellä toisellakin puolella koetaan eli kokija "muistaa" tietyn kohtaamisen jolloin ne jotka kohtaavat ovat kokemuksensa mukaisessa "sukupuolessa"

he-ma on kokenut "pyykimuijien" tarinan jolloin hänellä on tarinan mukaiset "sukupuolet" muutoinhan hän ei tietäisi juuri niiden kyseisten pyykkimuijien olleen tarinoimassa.

Brina kertoo siltä tasolta jossa on vain kohtaamisen sisältö ei sitä persoonaa -sukupuolta- jotka hahmottivat sisällön. Jos sallitaan ajatus että persoona on menneiden muistikuvien summa, siihen silloin sopii ajatus sukupuolesta.
Kun mieli alkaa kokemaan ainoastaan nyt hetkeä siinä ei ole persoonaa vaan ikuinen nyt.

Onhan esim. kokemus musiikista. Useinkaan ei musiikissa koeta sukupuolta, (mennyttä eikä tulevaa) kokemus on silti hyvinkin koskettava. On paljonkin kokemuksia ilman sukupuolisuutta.

Riippunee nykyiseen muotoon samaistumisen asteesta. On samaistumista sukupuoleen, ihmisenkaltaisuuteen, yleisemminkin johonkin yksilölliseen muotoon, joka on erillinen ympäristöstä; ts. on oma keho ja on ympäristö. Mutta vaikka suurin osa kokemuksista onkin tällä lailla muotoon sidottuja, niin osa kuolemanrajakokemuksista on nk. muodottomia kokemuksia, jossa ei ole erillistä ympäristöä ja kehollisuutta; on vain autuus, tietoisuus, rakkaus; ja jos kaikki kokemus yksilöllisestä olemassaolostakin lakkaa (jopa muodottomasta sellaisesta), koetaan, että ollaan ikäänkuin itse tuo universaali tietoisuus, autuus, rakkaus, jne.