Julkisen vallan tunnustuksettomuus

Valtioneuvoston kanslia on tätä mieltä:
"... julkinen valta ei myöskään ole perustuslain mukaan tunnustukseton. Perustuslain 76 § asettaa evankelisluterilaisen kirkon erityisasemaan vahvistamalla sen järjestysmuodosta ja hallinnosta säätämiselle kirkkolaissa oman lainsäädäntömenettelyn."

Mitä mieltä Sinä olet?
14260
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Olen valtiokirkon ja kirkkovaltion puolesta.

Äänestä

Niin, Suomessahan ei kuulemma ollut valtionkirkkoa... Olisi tähän ristiriitaan hauska kuulla selitys.

Äänestä

"Valtiokirkko lopetettiin jo 1860-luvulla." (Evl piispat)

Äänestä

Olen sitä mieltä, että joko vnk:n tulkinnassa tai lainsäädännössä on nyky-yhteiskuntaan sopimamaton vika, joka täytyy korjata. Parasta olisi muuttaa lainsäädäntöä niin, ettei moiseen tulkintaankaan olisi enää mahdollisuutta.

1Äänestä

Vapaa-ajattelijain Liitto ry LAUSUNTO

Valtioneuvoston kanslia

"Tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat tehtäväänsä ryhtyessään juhlallisen vakuutuksen, ja sellainen soveltuu mainiosti myös valtioneuvoston jäsenen tehtävään ryhtymisen juhlallisuuksiin. Ministerin juhlalliseen vakuutukseen siirtyminen olisi johdonmukainen jatko oikeuslaitoksen katsomusneutraaliin vakuutukseen siirtymiselle, joka säädettiin sekä todistajia (2016) että tuomareita (2017) koskien. Oikeuslaitoksen uudistuksen perustelut soveltuvat myös ministereihin.

Ministerin tehtävä on maallinen tehtävä, kuten tuomarinkin tehtävän on todettu olevan; tämä koskee myös kirkollisasioita ja kirkollisveroasioita hoitavien ministerien tehtäviä. Valtiovallan ei tule pakottaa ministeriä tuomaan esiin uskonnollista tai ei-uskonnollista katsomustaan valitsemalla uskonnollisen ja neutraalin vaihtoehdon väliltä, kuten ei enää pakoteta todistajiakaan. Myös ministereitä koskee uskonnon tai vakaumuksen yksityisyyden suoja.

Esitämme, että valtioneuvoston uusia jäseniä ei aseteta valitsemaan joko uskonnollinen vala tai katsomuksellisesti neutraali vakuutus, Suomen laki tai Raamattu (tai Koraani tai Toora tai muu uskonnollinen kirja) ennen tehtävään ryhtymistä. Esitämme, että myös ministerit antavat uskontojen ja katsomusten suhteen neutraalin juhlallisen vakuutuksen. Periaatteessa uskonnollisesti neutraali juhlallinen lupautuminen voi olla nimeltään joko vala tai vakuutus; olennaista on sen sisältö.

Lakiesityksen tavoitteissa viitataan uskonnon ja omantunnon vapauteen ja sanotaan, että ”Kyse on oikeudesta tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja toisaalta sääntelyssä on kyse myös siitä, että kukaan ei myöskään ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.” Uskonnonvapaus ei kuitenkaan tarkoita, että tehtäväänsä ryhtyvälle ministerille pitäisi järjestää tilaisuus tunnustaa tai harjoittaa uskontoaan kesken avajaisseremonioiden ja seremoniallisesti asettaa Raamattu Lakikirjan edelle. Eihän niin menetellä muidenkaan valtiovallan korkeiden edustajien osalta. Julkisen vallan toimintaa tulee hoitaa neutraliteettiperiaatetta kunnioittaen.

Valtioneuvoston jäsenten uskonnonvapaus toteutuu esimerkiksi siten, että eri uskontokunnat voivat halutessaan järjestää valituille ministereille omia seremonioitaan, tehtävään siunaamisia tai vastaavia. Eikä mikään estä ministeriä rukoilemasta itsekseen tehtäväänsä ryhtyessään ja osallistumasta jumalanpalveluksiin. Ministerin tehtävään ryhtyessä tulee kuitenkin etusijalla olla perustuslaki ja tehtävän maalliset velvoitteet.

Perustelutekstissä on suora kopio hallituksen esityksestä 46/2014, mutta johtopäätös on täysin päinvastainen. Siinä missä samojen Euroopan ihmisoikeustuomiostuimen ratkaisujen (mm. Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010) perusteella oikeusministeriö päätyi yhteen uskonnollisesti neutraaliin vakuutukseen oikeudenkäynnin todistajille, on valtioneuvoston kanslia päätynyt esittämään erillistä uskonnollista valaa ministereille. Eikö ministerillä olekaan yksityisyyden suojaa uskontonsa tai vakaumuksensa suhteen?

Luonnoksessa todetaan, että "Valinnan perusteita ei milloinkaan valtioneuvoston jäseneltä tiedustella." Myöskään todistajalta oikeudenkäynnissä ei tiedustella perusteita, ja silti vakuutus ja vala yhtenäistettiin. Kyse ei ole sanoista, vaan seremoniallisesta käyttäytymisestä. Miksi uusi ministeri pitäisi pakottaa tuomaan esiin uskonnollisuutensa tai uskonnottomuutensa tv-kameroiden edessä? Halutaanko tyydyttää ihmisten uteliaisuutta? Vai onko kyse vain valtiokirkollisuudesta?

Jääviyden lisäksi nykyään vältetään antamasta edes vastaaville epäilyksille sijaa. Tämän perusteella esimerkiksi korkeimmat oikeudet lopettivat lähettämästä edustajaa kirkolliskokoukseen (HE 45/1995). Neutraali vakuutus vahvistaa vastaavasti mielikuvaa tasapuolisesta hallinnosta.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi mainitun oikeuslaitosta koskevan hallituksen lakiesityksen kiinnittämättä huomiota kysymykseen vakuutuksesta ja valasta. Voidaan siis katsoa, että valiokunta tukee yhtä neutraalia vakuutusta. Samoin valiokunta hyväksyi tuomarinvalan poistamisen yksinkertaiseesti sillä perusteella, että tuomarin tehtävä on maallinen tehtävä.

Esityksessä viitataan myös lääkärinvalaan. Kun Lääkäriliitto 1980-luvulla elvytti valaperinteen, se laati kaikille samanlaisen valan, jossa ei viitata uskontoihin. Sama pätee myös esimerkiksi muiden terveydenhoidon ammattien ja poliisin eettiseen valaan."

Äänestä
  • Enemmistö kallistuu vakuutuksen puolelle.

    Äänestä

"Helsingissä+hakataan..."Tilastokeskus+julkaissut+v.+2017+prosenttitilastot.Helsinki:+Ev.+Lut.+Kirkko+53,6%+(54,7%),+muut+uskonnot+4,3%+(4,2%)+ja+uskontokuntiin+kuulumattomat+42,1%+(41,1%)

Äänestä

Muutosta voi hakea sekä ihmisoikeuspohjaisesti että saattamalla kirkon jäsenyys alle 2/3 koko maassa.

Naiset ja lapset ovat "salainen ase", suorastaan "strateginen reservi".

Äänestä

OIkeuskansleri oli samoilla linjoilla kuin Vapaa-ajattelijat!
Eikös tämän pitäisi ratketa piakkoin?

Äänestä
  • Jännittävää!?

    Äänestä

Pitää olla 6 virhettä 12 kuukauden aikana riippuen tavasta. Quantanamossa on yhä vankeja, kun ihmiset ovat mitä ovat.

Äänestä
  • Ihan en tainnut ymmärtää mitä yritit sanoa.

    Äänestä

Puheenvuoro "valtiokirkkokeskusteluun". Julkisoikeudellinen erityisasema on kuitenkin termi, joka johdattaa itse asiaan termikiistelyn sijasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


LukijanKysymys kirjoitti:

Valtioneuvoston kanslia on tätä mieltä:
"... julkinen valta ei myöskään ole perustuslain mukaan tunnustukseton. Perustuslain 76 § asettaa evankelisluterilaisen kirkon erityisasemaan vahvistamalla sen järjestysmuodosta ja hallinnosta säätämiselle kirkkolaissa oman lainsäädäntömenettelyn."

Mitä mieltä Sinä olet?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu