Vanhat ja nuoret sielut

Mutta tätä kabbalasi ei vieläkään käsitä:
1 Mooseksen kirja:
2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.
mikään kuollut pakana jumala ole kyennyt noin valtavaan tekoon, ei tiede, allah, vishnut miljoonine jumalineen.

1Kor 15:45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki. Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä. Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset. Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomulkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! Sentähden, rakkaat veljeni, uteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu." "Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?" Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.

Mutta olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.

Luonto On ja tosiaan 'kivikunta' kuuluu näihin erittäin hitaisiin värähtelyihin, jos näin voi ilmaista?
Elikkä kun kivi murenee, on se saavuttanut 'elinkaarensa pään', nyt pitää olla hillitysti realistinen?

Nämä, kivi, kasvi, eläin, ihminen on evoluution tulosta, voipi olla että sitä ei mielletä helposti, mutta mahdollista se on suuressa suunnitelmassa.
Olaan tilanteessa jossa pohditaan miljoonien vuosien kehityskulkua, miljardien vuosien ja näin miellettynä asia saa uskottavammat raamit.
Onhan nyt tunnettu maailmankaikkeuskin 13-14 miljardin vuoden ikäinen ja rinnakkaisista maailmankaikkeuksista arvaillaan....siis uskomattomia juttuja?

'Nuoret sielut' ovat ymmärtääkseni sanan mukaisesti 'vasta valmistuneita' ja se näkyy maallisessa menossa.

Sufimystikot kirjoittelevit satoja vuosia sitten samanlaista ja ihmiskunnasta edetään seuraavaksi enkelikuntaan ja ilmeisesti vieläkin pidemmälle.

No, tiedä näistä(kään) jutuista...

Kyllä se jotenkin selittää ihmisten erilaisuutta jos me kaikki olemme "eri ikäisiä sieluja". Nuoremmat sählää ja vanhemmat taas on jo vähän viisaampia. Voitaisiin puhua myös kokeneimmista sieluista ja vähemmän kokeneista sieluista. Suomessa sanotaan olevan enemmän kokeneita sieluja mikä osaltaan selittää sen miksi täällä asiat ovat paremmin kuin vaikkapa jossain Afrikassa. Asia ei ole tietenkään aivan simppeli ja kaikkein kokeneimmat sielut eivät enää kerää mainetta ja mammonaa, vaan arvostavat enemmänkin henkisiä asioita ja vaatimattomuutta elämässään, eivätkä enää tee itsestään numeroa. He antavat asioiden usein olla niin kuin ne täällä maan päällä ovat, koska näin on hyvä ja koska kaikki liittyy kuitenkin jotenkin oppimiseen ja sielun kasvamiseen kaikenlaisten koettujen asioiden kautta. Myös kaikenlaiset negatiiviset asiat tulee kokea, vaikka ei millään haluaisi niitä välttämättä kokea. Sielu ei voi tehdä muuta kuin kasvaa ja kasvuhan on usein myös kipua. Kaikkea ei ole onneksi tarkoitus oppia yhdessä elämässä ja välillä jokin elämä on hyvin helppo ja onnellinenkin jolloin kekskitymme sielullisesti enemmänkin lepäämään ja näitä elämiä kutsutaankin siksi "lepoelämäksi". Rankan kokemuksen jälkeen sielu saa tavallaan hyvityksen rankasta, koetusta edellisestä elämästään syntymällä hyviin olosuhteisiin, kuten vaikkapa keskitysleirivangit, jotka ovat syntyneet uudelleen hyviin olosuhteisiin ja yltäkylläisyyteen eli ovat ansainneet hyvän elämän hyvityksenä edellisestä elämästään. Suomi on niitä paikkoja jonne on syntynyt paljon kokeneita, mutta myös paljon näitä lepoelämää nyt eläviä sieluja. Kun katsoo ihmisten erilaisia kohtaloita, niin jotenkin tämä tuntuu ihan loogiselta, eli jokainen on tavallaan ansainnut jotenkin kohtalonsa suhteessa sielunsa kehitysasteeseen. Ketään ei tule siksi kadehtia tai vihata koska kaikilla on hyvin samanlainen tie. Ihmiset välillä purnaa asioita Jumalalta, miksi asiat ovat välillä hyvin rankkoja ja tuskallisia, koska he eivät tiedä miksi näin on ja miksi Jumala sallii tämän kaiken. Yksi elämä on kuitenkin melko pian ohitse ja mysteeritkin selviävät vähitellen.

Yleensä jälleensyntymiseen uskovat ihmiset ovat rauhallisia ja "elävät ja antavat muidenkin elää" mutta joukossa on myös hörhöjä, jotka uskovat eläneensä faaraoina tai muina kuuluisina henkilöinä. Varmasti joukossa on myös joku sellainenkin, mutta suurin osa meistä ei ole ollut kuin vain melko tavallisia ihmisiä, joskus kun oma elämä tuntuu kovin pieneltä ja mitättömältä, niin sitten aletaan kuvitella, että edellinen elämä oli sitten niin hienoa silloin joskus faaraona. Ihan ymmärrettävää ja inhimillistä. Me haluamme kovasti "olla joku".

Toisaalta on ihan hyvä, että ihmiset saavat uskoa miten vain haluavat, kunhan eivät tee pahaa muille sen uskomisensa kautta. Jos ihmiset tietäisivät jälleensyntymisen todeksi, niin he varmaankin ajattelisivat hieman enemmän tekojaan itseään, toisiaan ja luontoakin kohtaan, koska maailma jonka taaksemme jätämme on sama maailma mihin palaamme uudelleen, joten kannattaako tätä maailmaa tuhota vaiko kehittää?