Stallari: "Saksalaisen upseerin ja ry..ssänupseerin osaamisen tasoero näkyi hyvin 100 v sitten Tampereen valtauksessa. Kiirastorstain verilöyly seurasi valkoisille kun hyökättiin M-heimin suunnitelman mukaan. Hyökkäys vaati yli 200 valkoisen hengen ja päätyi täyteen pakokauhuun."
Kiirastorstain hyökkäys tapahtui eversti Wetzerin suunnitelman mukaan. Pääosassa oli saksalaisten oppien mukaan johdettu 2. Jääkärirykmentti, joka kuului saksalaisen eversti Ausfeldin prikaatiin.
Hyökkäys epäonnistui.
"Ilmeisesti m-heimilla oli sen verran järkeä päässään, että antoi hyökkäyssuunnitelman laatimisen ammattimiehen eli saksalaisen Ausfeldin tehtäväksi eikä enää puuttunut siihen muuten kuin seisten Vehmaisten kalliolla katselemassa kun ammattimiehet johtavat sotaa."
Hölynpölyä. Ausfeld johti yhtä Wetzerin kolmesta osastosta. Hyökkäyssuunitelman laati Wetzerin ruotsalainen esikuntapäällikkö. Ausfeld otti omassa osastossaan käyttöön saksalaisen iskuosastotaktiikan, jonka käyttö onnistui vain osittain.
" Kunnian valtauksesta kuten koko sodan voitostakin hän kyllä otti, siihen ammattitaito riitti. Sodissa pärjättiin hänestä huolimatta, ei hänen ansiostaan."
Mannerheim johti taitavasti sekä Tampereen operation että koko sodan. Siihen ei stallarien valehtelulla ole vaikutusta.
"Mitähän mokia se ukko mahtoi saada aikaan Talvi- ja Jatkosodissa. Niistä on vaiettu. "
Hölynpölyä. Sodista on julkaistu tuhansia tutkimuksia. Myös Mannerheimin mokat ja ansiot on selvitetty satoja kertoja.
Kiirastorstain hyökkäys tapahtui eversti Wetzerin suunnitelman mukaan. Pääosassa oli saksalaisten oppien mukaan johdettu 2. Jääkärirykmentti, joka kuului saksalaisen eversti Ausfeldin prikaatiin.
Hyökkäys epäonnistui.
"Ilmeisesti m-heimilla oli sen verran järkeä päässään, että antoi hyökkäyssuunnitelman laatimisen ammattimiehen eli saksalaisen Ausfeldin tehtäväksi eikä enää puuttunut siihen muuten kuin seisten Vehmaisten kalliolla katselemassa kun ammattimiehet johtavat sotaa."
Hölynpölyä. Ausfeld johti yhtä Wetzerin kolmesta osastosta. Hyökkäyssuunitelman laati Wetzerin ruotsalainen esikuntapäällikkö. Ausfeld otti omassa osastossaan käyttöön saksalaisen iskuosastotaktiikan, jonka käyttö onnistui vain osittain.
" Kunnian valtauksesta kuten koko sodan voitostakin hän kyllä otti, siihen ammattitaito riitti. Sodissa pärjättiin hänestä huolimatta, ei hänen ansiostaan."
Mannerheim johti taitavasti sekä Tampereen operation että koko sodan. Siihen ei stallarien valehtelulla ole vaikutusta.
"Mitähän mokia se ukko mahtoi saada aikaan Talvi- ja Jatkosodissa. Niistä on vaiettu. "
Hölynpölyä. Sodista on julkaistu tuhansia tutkimuksia. Myös Mannerheimin mokat ja ansiot on selvitetty satoja kertoja.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mannerheim johti sotaa ja koko Tampereen operaatiota. Kaupungin valtauksen suunnitteli ja johti eversti Wetzerin Hämeen Ryhmän esikunta ruotsalaisen ye-upseeriTörngrenin johdolla. Hän noudatti saksalaisia taktisia oppeja.
Joukkoja johtivat Saksassa koulutetut jääkärit tai Ruotsissa saksanvoittoisen sotaopin saaneet ruotsalaiset ammattiupseerit.
Mannerheim pysyi roolissaan ylipäällikkönä.
Kun ensi hyökkäys epäonnistui, hän veti joukot pariksi päiväksi lepoon ja täydennykseen, toi reservejä paikalla, vahvisti tykistöä ja teetti uudet hyökkäyssuunnitelmat.
Palstan typerykset eivät tajua mitään sotilasasioista, eikä Tampereen taistelusta.
Tärkeää on vain tuhannennen kerran mollata Mannerheimia ja jostain kumman syystä nostaa nuori saksalainen alemman tason upseeri ikään kuin kilpailijaksi, mitä hän ei vähimmässäkään määrin ollut.
Mannerheimilla ei haastajaa ollut ylipäätäänkään missään vaiheessa.
typeryydessään keksineet palstan stallarit. Kun muuta ei ole löydetty, on pantu haastajaksi nuori saksalainen kapteeni, josta M. oli tehnyt everstin.
Mannerheimilla oli häneen verrattuna täysin ylivoimainen johtamis- ja sotakokemus. Ausfeld oli toiminut lyhyen aikaa rintamalla komppanianpäällikkönä ja sitten jääkärien pataljoonankomentajana.
M. tunsi saksalaisten taktiikan taisteltuaan heitä ja itävaltalaisia vastaan kolme vuotta.
Hän oli luonut tyhjästä Suomen armeijan ja johti sitä tehokkaasti.
Ausfeld oli pikkupoika hänen rinnallaan.
Saksalaisen taktiikanosaajia olivat mm. Mannerheimin Päämajan ruotsalaiset upseerit.
ETKÖ SINÄ SAATANA YMMÄRRÄ; HÄN TAPATTI PARASTA AINEESTAAN IDIOOTTIMAISELLA TAVALLA.
Ei se sen vika ollut, että ei ollut tarpeeksi tykistöä tukemassa rynnäköitä.
aina tappioihin, jos vastassa on sitkeä ja tulivoimainen puolustus, kuten Tampereella.
Eritoten jääkärien silmitön ryntäämishenki oli kohtalokas.
Mannerheimin taitava johtaminen, pätevät alaiset ja sitkeät joukot olivat voiton avaimet Tampereella.
Jälkiselvittely meni yli äyräiden ennen kuin Mannerheimin määräämät kenttäoikeudet ehtivät hätiin.
Iskuosastotaktiikka olisi ollut nimenomaan parempi raskaan tulen puutteessa. Se kuitenkin oli tuntematon Venäjän armeijassa, jonka opeilla Mannerheim sotaa johti.
Talvi- ja jatkosodassa iskuosastotaktiikka oli jo arkipäivää, vaikka ruotsalaisia 1800-luvulta olevia sotataitoja vielä noudatettiinkin esim. ratsuväkiprikaatissa, jonka rykmentti hyökkäsi mottejakin vastaan aluksi rohkeasti aukean yli rynnäköiden, hirvittäviä tappioita kärsien.
Iskuosastotaktiikka kansalaissodan oloissa olisi vaatinut varmaankin puhtaasti jääkäreistä koostuneita joukkoja, jollaisia ei ollut. Mannerheim halusi jakaa jääkärit muihin joukkoihin, kun taas jääkärit itse olisivat halunneet taistella yhtenä joukkona.
Mannerheim johti nimenomaan suomalaisiin oloihin soveltuvalla taktiikalla, johon kouluttamattomat joukot pystyivät.
Iskuosastotaktiikan kehittivät saksalaiset vasta kevääksi 1918, kun oli keksittävä keinot syviin murtoihin miesten ja ammusten haaskaamisen sijasta. Mannerheim hyväksyi sen soveltamisen Tampereella, vaikka joukoilla ei ollut siihen koulutusta eikä varustusta.
Mannerheim ratkaisi jääkärien käytön aivan oikein. Hänellä oli kokonaisnäkemys, ei rivimieskoulutuksen saaneilla jääkäreillä.
"Talvi- ja jatkosodassa iskuosastotaktiikka oli jo arkipäivää, vaikka ruotsalaisia 1800-luvulta olevia sotataitoja vielä noudatettiinkin esim. ratsuväkiprikaatissa, jonka rykmentti hyökkäsi mottejakin vastaan aluksi rohkeasti aukean yli rynnäköiden, hirvittäviä tappioita kärsien."
Hölynpölyä. Motteja vastaan opeteltiin taistelemaan vasta sodan aikana.
Ruotsalasta sotataitoa ei sovellettu koskaan. Ratsuväkeä komensivat jääkäriupseerit sekä muutamat entiset tsaarinupseerit.suomalaisopein. Ratsuväki taisteli kuten muutkin joukot luovutettuaan hevoset pois.
"Iskuosastotaktiikan kehittivät saksalaiset vasta kevääksi 1918, kun oli keksittävä keinot syviin murtoihin miesten ja ammusten haaskaamisen sijasta"
Luepa hieman historiaa ennen kuin kirjoittelet tuollaisia tyhmyyksiä.
Ratsuväen rykmentti suoritti ensimmäisen hyökkäyksensä mottia vastaan aukean yli rynnäten. Hyökkäys epäonnistui täysin ja tappiot olivat suuret. Asian voit tarkistaa vaikkapa Matti Aarnion kirjasta Talvisodan ihme. Aarnio itse osallistui taisteluihin JP4:n komentajana.
suuren riskin ryhtyessään Tampereen operaatioon vastoin rintamakomentajien mielipiteitä,
Operaatio onnistui, tuloksena ensimmäinen suurvoitto.
Se harmittaa stallareita ja punikkeja vieläkin ja panee kirkumaan valeita Mannerheimista.
Pyrrhoksen voitto, venäläiseen tapaan.
Linder oli oikeassa, jos ajatellaan vastassa olevan ammattisotilaita, olisi kannattanut varmistaa huolto ja sivusta. Ausfeld pelasti valkoiset kahteen kertaan verilöyltä käyttämällä komppaniaa yöllä tykistön tukemana ja toisen kerran napsimalla tarkka-ampujien avulla punaisten kk-pesäkkeet Toralinnassa ja Ortodoksikirkon luona.
Niin, hän kai oli ainoa, jolla oli kokemusta sen ajan sodankäynnistä käytännössä. Mannerheimhän komensi Venäjän armeijassa ratsuväkidivisoonaa, jollaisia ei länsirintamalla ollut enää kummallakaan puolella käytössä 1918.
Tampereen operaatio ratkaisi sodan. Loppu oli vain puhdistusta, Viipurin operaatiokin. Punikkien puhti oli poissa, Vain valehteluun riitti voimaa, kuten vieläkin.
Mannerheim nimenomaan valvoi itse tarpeellista täydennystä taistelujoukoille. Kelirikko aiheutti suuria ongelmia.
Punaiset eivät pystyneet yöllisin ylläköihin. Tulitusta on voitu ylläpitää. Ausfeldia ei etulinjassa nähty. siellä johtivat jääkärit.
kaikissa armeijoissa sodan loppuun. Mm. Puna-armeija käytti suuria ratsujoukkoja koko seuraavan sodankin.
Mannerheimilla oli aina alistuksena muita aselajeja. Hän komensi myös usean divisioonan vahvuista armeijaosastoa muutaman viikon. Hänellä oli vankka sotakokemus suursodasta.
Ratsuväki oli 1918 jo täysin vanhentunut aselaji eikä sitä oltu käytetty länsirintamalla vuosiin.
asiantuntematon vänkääminen Mannerheimin ym. tekemisistä.
Ei ole sotahistoria kulunut inttäjien käsissä.
Mannerheimin oli tsaarin upseeri, jonka eno osti hänelle upseerin viran tsaarin armeijaan.
hölynpölystä.
Mannerheim suoritti upseerin tutkinnon Nikolain Ratsuväkikoulussa ja määrättiin 1889 15. Aleksandran Rakuunarykmenttiin Puolaan.
Tsaarin armeijassa ei ostettu upseerinvirkoja. Joissain tapauksissa oli suhteilla merkitystä parhaisiin joukkoihin nimitettäessä. Mannerheim käytti suhteitaan päästäkseen Chevalier-kaartiin Pietariin 1891.
Hänen enonsa Albert von Julin avusti M:a rahallisesti, sillä pieni palkka ei riittänyt kuluihin.
Tsaarin armeijassa ei ostettu upseerinvirkoja. Ainakaan ilman aatelissuvun myötävaikutusta, tämä oli Jeltsinin mukaan se syy, miksi tsaari raahattiin kellariin ja runneltiin hengiltä.
murhaan oli bolsevikkijohdon pelko siitä, että Siperian suunnasta etenevät vastavallankumoukselliset voisivat vapauttaa hänet ja ottaa keulakuvaksi.