Suomalaisten identiteettejä koskevassa kyselytutkimuksessa
http://e2.fi/article/104 ja linkki sivun lopussa, s 21
tulee esiin, että "Uskonnollisuuden merkitys ei ole kovin suuri missään ikäryhmässä, mutta
kuten kuvio 10 osoittaa, sen merkitys kasvaa vanhemmissa ikäluokissa. Alle
45-vuotiaissa uskonnollisuutta erittäin tai jokseenkin tärkeänä pitää reilu
neljännes vastaajista, yli 60-vuotiaiden keskuudessa lähes puolet.
Ikäryhmien väliset uskonnollisuuden merkitykseen liittyvät erot noudattavat
samaa kaavaa kuin ylipäätään luterilainen jumalusko. Luterilaisen
uskonnon jumalaan uskotaan keskimääräistä useammin vanhemmissa
ikäryhmissä, kun taas vähäisintä usko on 25–34-vuotiaiden keskuudessa."
Alle 45-vuotiaissa vain 27 % pitää uskontoa erittäin tärkeänä tai joksenkin tärkeänä omalle identiteetilleen. Toisin sanoen 73 % ei pidä tärkeänä.
http://e2.fi/article/104 ja linkki sivun lopussa, s 21
tulee esiin, että "Uskonnollisuuden merkitys ei ole kovin suuri missään ikäryhmässä, mutta
kuten kuvio 10 osoittaa, sen merkitys kasvaa vanhemmissa ikäluokissa. Alle
45-vuotiaissa uskonnollisuutta erittäin tai jokseenkin tärkeänä pitää reilu
neljännes vastaajista, yli 60-vuotiaiden keskuudessa lähes puolet.
Ikäryhmien väliset uskonnollisuuden merkitykseen liittyvät erot noudattavat
samaa kaavaa kuin ylipäätään luterilainen jumalusko. Luterilaisen
uskonnon jumalaan uskotaan keskimääräistä useammin vanhemmissa
ikäryhmissä, kun taas vähäisintä usko on 25–34-vuotiaiden keskuudessa."
Alle 45-vuotiaissa vain 27 % pitää uskontoa erittäin tärkeänä tai joksenkin tärkeänä omalle identiteetilleen. Toisin sanoen 73 % ei pidä tärkeänä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hyvään suuntaan ollaan menossa.
Ja tutkimusten mukaan uskonnollisuus ei kasva ihmisten ikääntymisen vuoksi. Toisin sanoen nyt vanhemmat ja uskonnollisemmat sukupolvet olivat uskonnolisaia jo taannoin.
Toisaalta+12+%+pitää+erittäin+tärkeänä.+Minusta+se+on+yllättävän+iso+luku,+joka+kahdeksas.
Ihmisten arkuus on kuitenkin tullut esiin #metoo-kampanjankin kautta. Toki myös rohkeus. Että tarvitaan edelläkävijoitä ja asian esiin nostajia. Ei-uskonnollisista suuri osa on arkoja.
Antivaparin ahdistus uskonnon merkityksen heikentymisestä on kova.
Uskonnon merkityksen kasvu tai lasku ei ole ikään sidottu, vaan sukupolveen / syntymävuoteen sidottu. Uskonnon merkitys ei kasva ihmisen vanhetessa, vaan uskonnon merkitys laskee sukupolvi sukupolvelta.
Juuri näin!
Tämä on ehkä ollut yksi niistä kuvitelluista pelastusrenkaista, joihin kirkko on tarttunut. Näin ei tosiaan ole, vaan sukupolvi toisensa perään on entistä maallisempi.
Trendit selviä, mikä ilmenee tässä uudessä esityksessä: https://gpiste.org/blog
Toisena: Suomen uskontokuntien kehitys 2000-luvulla
Gäppi ajatttelun ja jäsentietojen väälillä. Vielä.
Kirkon+julkisoikeudellinen+etuoikeusasema+perustuu+osin+sen+ylisuureen+jäsenmäärään,+enkä+tarkoita+pelkästään+lapsijäseniä.+
EvLut kirkkohäiden osuus kaikista avioliitoista laski 29,0 prosenttiin vuonna 2017.
EvLut avioliittoon vihkiminen 7 700.
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=47
Solmitut avioliitot yhteensä 26 542.
http://tilastokeskus.fi/til/ssaaty/2017/ssaaty_2017_2018-05-08_tie_001_fi.html
Naisten ja lasten kirkkoon kuuluvuus on korkeampi kuin miesten.
Ei tunnu uskottavalta. Laitoin eräälle kirkon tiedotuksen parissa toimivalle tuosta kyselyn.
Oikea+luku+on+10693+vuonna+2017.+Se+tekee+41,1+%.+Selitys+virheelle+"-+-+vihkimistilaisuuksien+määrä+on+eri+asia+kuin+vihkimisten.+Isoissa+kaupungeissa+järjestetään+suuri+määrä+joukkovihkimisiä,+hääyö-tapahtumia+yms.+Lisäksi+osa+seurakunnista+ei+tilastoi+tilaisuuksia+kunnolla."
Ylikorostuu.
Luulisi, että kirkosta eronneiden ei olisi niin vaikeaa erottaa lapsiaan kirkosta kuin käytännössä tuntuu olevan.
Kirkollisvaaleissa+äänesti+10+%+kaikista+yli+16+vuotta+täyttäneistä+(kirkon+jäsenistä+14,4+%).++Sekin+"joukko"+on+kovin+erimielinen+parista-kolmesta+asiasta.
Tästä pitäisi tehdä va-lehteen koostejuttu. Kalevan tutkimus samaan juttuun, IMO.
Hyvä vinkki. Koostetta.
Mikä Kalevan tutkimus? linkkii
Jännä eri kuitenkin siinä, miten roikotetaan lapsia kirkossa vaikka on itse erottu siitä.
Elämä on ristiriitaista. Rohkaistaan tonen toisiamme.
Parille henkilölle Suomessa vaparien vastustamisella on tärkeä kovin merkitys.
Tämä on yksi noin puolesta tusinasta tutkimustuloksesta viime ajoilta. Niistä kaikist olisi hyvä saada kooste mm. Vapaa Ajattelija -lehteen.
Ihmiset on kaapanneet "pyhän" maalliseen käyttöön kirkolta/uskonnoilta. Hyvä!
Uskonnon merkitys... Kirkon jäsenyyden merkitys... Eri asia. Sosiaalinen paine on vielä monin paikoin kirkon eduksi. Ei enää kaikkialla...
Poliitikot luulevat merkityksen olevan suurempi. tämä johtuu pienehkön uskonnollisen vähemmistön aktiivisuuddesta. Sekä ehkä siitä, että uskonnottomat eivät ole yhtä aktiivia.