Tämänkin palstan maalaisliitto-uskovaisille tekee hyvää lukea realistisia arvioita talouteen ja työllisyyteen vaikuttaneista tekijöistä.
Suomen Kuvalehti:
Pääministeri Juha Sipilän tarina työllisyyden superluvuista on hieno, mutta onko se totta?
Uutisanalyysi: Poliitikot käyttävät tilastoja, jotka pönkittävät heidän agendaansa.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) julkaisi valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla kolumnin 21. maaliskuuta 2018. Teksti on mahtavaa luettavaa.
Suomi otti luultua vähemmän velkaa vuonna 2017, vain kolmisen miljardia euroa. Hallituksen satsaukset talouskasvuun ovat näkyneet verotulojen ja työllisyyden kasvuna.
Mihin hallituksen mainostamat hyvät talousluvut perustuvat?
Onko hyvän kehityksen syy ja seuraus hallituksen tiukka talous- ja työllisyyspolitiikka, ihmisten aktivoiminen ja normien purkaminen?
Vai onko kyse maailmantalouden kasvusta, Euroopan unionin rajusta elvytyksestä, alhaisesta korkotasosta ja vientiyhtiöidemme tilauskirjojen täyttymisestä?
Käydään ensin läpi niin kutsuttu iso kuva.
____
Suomen nykyisen kohtuullisen hyvän talouskasvun tekijöinä useat ekonomistit pitävät euroalueen talouden elpymistä, joka on vaikuttanut vientiyhtiöihimme myönteisesti.
____
Tullin tilastojen mukaan vienti kasvoi vuonna 2017 peräti 15 prosenttia. Viennin hurja kasvuprosentti johtuu osittain myös siitä, että pari edellistä vuotta olivat miinusmerkkisiä. Tilastoja vertaillaan aina edelliseen vuoteen.
____
Vienti alkoi kasvaa siis paremman kysynnän ansiosta. Kysyntään vaikutti voimakkaasti EU:n vuonna 2015 aloittama elvytys, jota on tarkoitus jatkaa syksyyn 2018 saakka.
Euroopan keskuspankki on ostanut yli 2 000 miljardilla eurolla julkisen sektorin velkapapereita, erilaisia joukkolainoja ja yrityslainoja.
____
Samaan aikaan kun EU:n elvytystoimet alkoivat hitaasti purra myös Suomeen, Sipilän hallitus sai työmarkkinajärjestöjen avustuksella solmittua kuuluisan kilpailukykysopimuksen (kiky) kesällä 2016.
Ekonomistit pitivät sopimusta merkittävänä, sillä se paransi vientiyritysten hintakilpailukykyä.
Työntekijät suostuivat tekemään enemmän töitä ilman palkankorotusta. Vaikka sopimus oli historiallinen, oli se myös julkisen sektorin lomarahaleikkauksineen epätasa-arvoinen, mutta tästä ei juuri kukaan halunnut puhua.
Kilpailukyvyn vaaliminen keinolla millä hyvänsä oli etusijalla.
Kiky ja euroalueen elpyminen yhdessä vaikuttivat Suomen viennin ja talouden kasvuun, mikä heijastui työllisyyteen entistä myönteisemmin.
TILASTOKESKUKSEN aineistosta selviää, että työttömyys alkoi laskea jo vuonna 2015. Siis ennen viennin piristymistä ja euroalueen vetoapua. Mikä tätä selittää?
Yksi suurimmista syistä on rakentaminen, joka alkoi elpyä jo 2014. Rakentamista piristi halpa lainaraha, joka on ollut seurausta alhaisista koroista.
Alhainen korkotaso on seurausta Euroopan velkakriisistä ja poikkeuksellisista elvytystoimista. Nämä toimet juontuvat EU:n valuvikoihin ja jäsenmaiden ylivelkaantumiseen.
Syy–seuraussuhteet ovat pitkiä ja monimutkaisia.
___
Valtioneuvoston kanslian sivuille kirjoittamassaan kolumnissa Sipilä kuitenkin ottaa työllisyyden kasvun omaksi ja hallituksensa ansioksi.
____
Kolumniin on upotettu kuvaaja, josta käy ilmi, että työllisyys alkoi kasvaa suunnilleen samoihin aikoihin, kun Sipilän hallitus aloitti poliittisen taipaleensa keväällä 2015.
Toki tällainen viestintä pitää ymmärtää poliittiseksi retoriikaksi, jota käydään ensisijaisesti oppositiota vastaan. Jokainen poliitikko käyttää tilastoja, jotka sopivat oman poliittisen agendan pönkittämiseen, eikä Sipilä ole ainut. Näin tekee myös oppositio.
Yksi ongelma Sipilän hallituksen hehkutuksella kuitenkin on. Yksikään tutkija ei osaa vielä varmasti sanoa, mikä vaikutus hallituksen työvoimapoliittisilla reformeilla on ollut Suomen työllisyyteen.
On totta, että työllisten määrä on noussut noin 80 000 työntekijällä ja työttömyysturvan menot ovat laskeneet puoli miljardia euroa.
Kokonaisanalyysi ansiosidonnaisen leikkaamisen vaikutuksista, työttömien haastatteluista, Lex Lindströmistä ja aktiivimallista on kuitenkin tekemättä.
PS. Rakennusteollisuus tiedotti 20. maaliskuuta 2018, että tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014, rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Onko tämä merkki lyhyen nousukauden lopun alusta?
Suomen Kuvalehti:
Pääministeri Juha Sipilän tarina työllisyyden superluvuista on hieno, mutta onko se totta?
Uutisanalyysi: Poliitikot käyttävät tilastoja, jotka pönkittävät heidän agendaansa.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) julkaisi valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla kolumnin 21. maaliskuuta 2018. Teksti on mahtavaa luettavaa.
Suomi otti luultua vähemmän velkaa vuonna 2017, vain kolmisen miljardia euroa. Hallituksen satsaukset talouskasvuun ovat näkyneet verotulojen ja työllisyyden kasvuna.
Mihin hallituksen mainostamat hyvät talousluvut perustuvat?
Onko hyvän kehityksen syy ja seuraus hallituksen tiukka talous- ja työllisyyspolitiikka, ihmisten aktivoiminen ja normien purkaminen?
Vai onko kyse maailmantalouden kasvusta, Euroopan unionin rajusta elvytyksestä, alhaisesta korkotasosta ja vientiyhtiöidemme tilauskirjojen täyttymisestä?
Käydään ensin läpi niin kutsuttu iso kuva.
____
Suomen nykyisen kohtuullisen hyvän talouskasvun tekijöinä useat ekonomistit pitävät euroalueen talouden elpymistä, joka on vaikuttanut vientiyhtiöihimme myönteisesti.
____
Tullin tilastojen mukaan vienti kasvoi vuonna 2017 peräti 15 prosenttia. Viennin hurja kasvuprosentti johtuu osittain myös siitä, että pari edellistä vuotta olivat miinusmerkkisiä. Tilastoja vertaillaan aina edelliseen vuoteen.
____
Vienti alkoi kasvaa siis paremman kysynnän ansiosta. Kysyntään vaikutti voimakkaasti EU:n vuonna 2015 aloittama elvytys, jota on tarkoitus jatkaa syksyyn 2018 saakka.
Euroopan keskuspankki on ostanut yli 2 000 miljardilla eurolla julkisen sektorin velkapapereita, erilaisia joukkolainoja ja yrityslainoja.
____
Samaan aikaan kun EU:n elvytystoimet alkoivat hitaasti purra myös Suomeen, Sipilän hallitus sai työmarkkinajärjestöjen avustuksella solmittua kuuluisan kilpailukykysopimuksen (kiky) kesällä 2016.
Ekonomistit pitivät sopimusta merkittävänä, sillä se paransi vientiyritysten hintakilpailukykyä.
Työntekijät suostuivat tekemään enemmän töitä ilman palkankorotusta. Vaikka sopimus oli historiallinen, oli se myös julkisen sektorin lomarahaleikkauksineen epätasa-arvoinen, mutta tästä ei juuri kukaan halunnut puhua.
Kilpailukyvyn vaaliminen keinolla millä hyvänsä oli etusijalla.
Kiky ja euroalueen elpyminen yhdessä vaikuttivat Suomen viennin ja talouden kasvuun, mikä heijastui työllisyyteen entistä myönteisemmin.
TILASTOKESKUKSEN aineistosta selviää, että työttömyys alkoi laskea jo vuonna 2015. Siis ennen viennin piristymistä ja euroalueen vetoapua. Mikä tätä selittää?
Yksi suurimmista syistä on rakentaminen, joka alkoi elpyä jo 2014. Rakentamista piristi halpa lainaraha, joka on ollut seurausta alhaisista koroista.
Alhainen korkotaso on seurausta Euroopan velkakriisistä ja poikkeuksellisista elvytystoimista. Nämä toimet juontuvat EU:n valuvikoihin ja jäsenmaiden ylivelkaantumiseen.
Syy–seuraussuhteet ovat pitkiä ja monimutkaisia.
___
Valtioneuvoston kanslian sivuille kirjoittamassaan kolumnissa Sipilä kuitenkin ottaa työllisyyden kasvun omaksi ja hallituksensa ansioksi.
____
Kolumniin on upotettu kuvaaja, josta käy ilmi, että työllisyys alkoi kasvaa suunnilleen samoihin aikoihin, kun Sipilän hallitus aloitti poliittisen taipaleensa keväällä 2015.
Toki tällainen viestintä pitää ymmärtää poliittiseksi retoriikaksi, jota käydään ensisijaisesti oppositiota vastaan. Jokainen poliitikko käyttää tilastoja, jotka sopivat oman poliittisen agendan pönkittämiseen, eikä Sipilä ole ainut. Näin tekee myös oppositio.
Yksi ongelma Sipilän hallituksen hehkutuksella kuitenkin on. Yksikään tutkija ei osaa vielä varmasti sanoa, mikä vaikutus hallituksen työvoimapoliittisilla reformeilla on ollut Suomen työllisyyteen.
On totta, että työllisten määrä on noussut noin 80 000 työntekijällä ja työttömyysturvan menot ovat laskeneet puoli miljardia euroa.
Kokonaisanalyysi ansiosidonnaisen leikkaamisen vaikutuksista, työttömien haastatteluista, Lex Lindströmistä ja aktiivimallista on kuitenkin tekemättä.
PS. Rakennusteollisuus tiedotti 20. maaliskuuta 2018, että tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014, rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Onko tämä merkki lyhyen nousukauden lopun alusta?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Nyt meni navettaryssät hiljaiseksi.
Sinä ripuloit kepuloinen!
Vaikka uutta velkaa otettiin vain 3 mrd €, tuloerojen kasvu on voimistunut vuosittain syventyvän inflaation takia. EKP:n tavoitteena on ajaa kaikki sektorit (yksityinen, julkinen ja kolmas) syvään velkaantumiseen sisäisellä devalvaatiolla. Ulkoinen devalvaatio eli eroaminen EMUsta parantaisi taloutta huomattavasti nopeammin, kun olisi kelluva, oma valuutta (vrt. Helibor ja Euribor).
Työllisyystilastoissa on vähintään kahdenlaisia tilastoja: Tilastokeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot. Vain isompi työttömyysluku kertoo toden, toinen on tilastokikkailua ja kaunistelua.
Taloustilastoissa mikrotalouden tuloerojen kasvu on voimistunut, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä on sisäisen devalvaation tulosta, sillä se suosii rikkaita. Ulkoisella devalvaatiolla tuloeroja kavennettaisiin ja palattaisiin Kekkosen ajan hyvinvointiyhteiskuntaan ja Alkion arvoihin.
Taktinen kuvankiillotus veto esiintyä Veitolan ohjelmassa itkettämässä akkoja!
Paljollakos Suomen Pankki on ostanut valtion vaihtovelkakirjoja Sipilän hallituskauden aikana? Siinäkin voi olla selitystä vähentyneeseen ulkomaan velanottoon.
Kansan verovaroilla perustetut tai ostetut yhtiöt laitetaan lihoiksi kiihtyvällä vauhdilla.
Rahat on loppu
Tämä on kyllä syytä pitää ylhäällä, tuon keputollin Hyvä_keskustan valheellisten väittämien tasapainottajana.
Suomen+Kuvalehti+on+keskustakaunaisten+toimittajien+kaatopaikka.
4.+Velanotto+ei+mihinkään+lopu.+Nyt+näyttää+hyvältä,+mutta+jo+ensi+tai+seuraavana+vuonna+talouden+kehitys+hidastuu+tai+jopa+taantuu.+Tämän+ovat+talousviisaat+jo+moneen+kertaan+todenneet.
Ihmisten luottamus talouteen paras 30 vuoteen kertoi MTV.
saiko miljoonaavustuksen hallitukselta uutisoimintaa varten ja kenen leipää syö...
Meinaatko että Tilastokeskukseen ei ole luottamista jos se antaa vihervasuri oppositiolle EPÄMIELUISIA ! tietoja.
Olisi hyvä tietää mille porukalle talousluottamuskysely on tehty.
Hallituksen kusettamat pienipalkkaiset, vähävaraiset, vammaiset, eläkeläiset ja työttömät eivät ole kyselyyn osallistuneet. Silloinhan kyselyn tulos olisi ollut täysin toinen.
MTVn linja on muuttunut selkeästi kepulle suopeammaksi tuon avustuksen saamisen jälkeen.
Kertokaa jyväelätit millä rahalla ostetaan kymmeniemiljardien aseet?
Kokoomuksen kypäräpapithan ne tietää, kysy niiltä.
Kepu-uskovaisille on turhaa antaa faktoja.
Usko kattaa kaiken.
Tarkoitit varmaan saitin punikkeja
Ne ovat uskossaan yhtä vahvoja kuin kepulit
Tarkoitti varmaan"punikkitatteja".
Mukavaa faktaa, joka taas kerran osoittaa Juha Sipilä valehtelijaksi.
Täytyy vain todeta, että on näistä hoitokokouksista ollut jotakin, tosin hyvin pientä myönteistä aikaansaannosta, joka sekin näyttää tarkemmin ajateltuna kansan täydellistä sumuttamista. Täyttä propagandaa seuraavia vaaleja varten.
Hallitus tekee kaikkensa saadakseen palkkakulut alas, Työssäkäyvät eivät tajua kuinka kovasti hallitus sahaa oksa jolla he istuvat.
Työttömien kustannuksella hallitus heikentää työväestön toimeentuloa niin että työväestö vielä luulee että työttömien korvaukset ovat heiltä pois.
Miten työpaikat lisääntyy
50 000 tekee TE. keskuksen tuella töitä Joista muuten maksettaisiin täysi palkka,
100000 tekee 18 tunnin töitä alle minimipalkan, nämä työpaikat pääasiassa naisvaltaisilla aloilta , tarkoittaa sitä että 100000 työntekijää menettää nämä työtunnit
Kunnat maksavat yrityksille jotka siirtävät voitot verotuksen ulottumattomiin tukia työttömien palkkaamiseen, rahat siis verovarat siirretään näin omistajaluokalle,
Työtön joka näin työllistyy tulee kunnalle monin kertaiseksi kalliimmaksi siihen nähden jos työpaikka täytetään normaalilla menettelyllä.
Työpaikoille ei tällä tavalla luoda työpaikkaa vaan työntekijä joka korvaa jonkun työn. Ja se taas tietää että jonkun työpalkka pienenemistä.
Näin poljetaan työntekijöiden palkkoja alas.