olisivatko punaiset voittaneet? Kuka muu kuin Mannerheim olisi kyennyt johtamaan sodan voitokkaasti.
Entäs Talvi- ja Jatkosodat sitten, miten meidän olisi niissä käynyt ilman häntä. Olisiko N-liitto viimeistään kesällä -41 miehittänyt Suomen tai ainakin -44. Onko meidän kiittäminen itsenäisestä, läntisestä, Suomesta yksin Mannerheimia.
Entäs Talvi- ja Jatkosodat sitten, miten meidän olisi niissä käynyt ilman häntä. Olisiko N-liitto viimeistään kesällä -41 miehittänyt Suomen tai ainakin -44. Onko meidän kiittäminen itsenäisestä, läntisestä, Suomesta yksin Mannerheimia.
Vastaukset 79
Vanhimmat
jo silloin, kun Mannerheim ryhtyi sotilaskomitean pj:ksi 15.1. 1918.
Talvisodassa Mannerheimin ylipäällikkyydellä oli suuri merkitys, sillä sodan alku meni kehnosti. Mannerheimin käskemät vastahyökkäykset ryhdistivät kansan ja armeijan.
Jatkosota oli toinen juttu. Mannerheimin ratkaisuja hyökätä Itä-Karjalaan ja jättää Kannas heikolle miehitykselle on arvosteltu ankarasti.
Lopultahan hyökkäykset kyllä torjuttiin.
Mannerheim on kiitokset ansainnut, mutta myös asiantuntevan kritiikin. Tällä palstalla sitä on turha kaivata.
---mutta myös asiantuntevan kritiikin. Tällä palstalla sitä on turha kaivata. ---
Koska sinä olet taidat se kundi, joka pitää itseään ainoana ja täysin ylivertaisena asiantuntijana kaikessa mikä liittyy historiaan niin miksi et itse sitä esitä. Areena on vapaa, että anna vain tulla sitä "asiantuntevaa kritiikkiä".
Ei rättivääpeli kritiikkiä m-heimista esitä kun kumartelee vaan.
ettei stallareilla ole faktoihini mitään sanomista.
Kritiikkiä ei ymmärretä, koska se perustuu tosiasioihin ja ne ovat stallareille vieraita. Kyvyt riittävät vain valeiden toisteluun.
-----Hauska-juttu ettei stallareilla ole faktoihini mitään sanomista.----
Siis haloo, mihin faktoihin? Mitä faktoja olet esittänyt tässä ketjussa tai missään muuallakaan ? Pelkkiä palvontafraaseja, ei muuta, se on sinun antisi ollut tähän asti.
ettei stallareilla ole faktoista käsitystä.
Valeetkin ovat avuttomia vanhojen sadasti oiottujen toistoa.
Lenin ja Trotski olivat voimattomia, kun ukkopekka suuteli Wilhelmin saappaita.
halusi vain turvata Suomen kansan Venäjältä, oli se punainen tai valkoinen.
Siitä stallarien vihat.
Hän toimi aktiivisesti saksalaisen kuninkaan valitsemiseksi maahan matkustamalla henkilökohtaisesti Berliiniin ja suutelemalla Saksan keisari Vilhelm II:ta poskelle, sekä tämän poikaa Oskaria Suomen kuninkaaksi.
Ukko-Pekkaan varsin kalseasti. Vastaanotto pidettiin seisaaltaan ilman mitään suudelmia, eikä Oskaria tai muitakaan poikia joutanut Suomen kuninkaaksi.
Olet siinä mielessä oikeassa, että ne oli aika hienostoa ja Romanovin sukulaisia. Erich von Manstein toimi ihan jonkun venäläisen ämmän häissä jonain lähettipoikana. Rudiger von der Goltz väittää, että Venäjälle haluttiin ystävällismielinen hallitus. Suomalaisten jämptien suunnitelmia esimerkiksi Viipurin venäläisen väestön tuhoamisesta ja Petrogradin luovuttamisesta Suomelle 'turvapaikaksi' ei oltaisi tuettu. Eihän venäläisten hävittämistä tukeneet punaisetkaan. Punikkien mielestä Kyösti Wilkunan 'kansallisuyden perusteella' tekemät murhat olivat rikoksia.
Suomi oli tehnyt kaikki sopimukset 1918 Saksan vasallivaltioksi. Kaiiki meni myttyyn kun Saksa hävisi sodan.
Myttyyn? Päinvaston! Väliaikaiseksi aiottu sopimus purkaantui ja hyvä niin!
Mutta nyt on EU-sopimus ja sekin pitäisi purkaa.
sopimuksia.Ne olivat Saksan sanelua, joka Suomenoli heikossa neuvotteluasemassaan jälkikäteen hyväksyttävä. Suomi oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
haluaa EU-sopimuksen purettavaksi, niin se on todistus sopimuksen hyvyydestä.
Aikanaan sitä kommunistit ja Väyrynen vastustivat. Nyt vastustaa kauhu-unia näkevä populistinen äärioikeisto.
-----Olisiko N-liitto viimeistään kesällä -41 miehittänyt Suomen----
No ei ainakaan kesällä -41, silloin oli Puna-armeijalla taatusti parempaakin tekemistä kuin lähteä Suomea valtaamaan.
Mutta syksyllä 1941 oli neukuilla jo hyvä halu ”saattaa Talvisota päätökseen” ja N-Liiton ulkoministeri toi tämän halun myös esille neuvotteluissa Berliinissä marraskuussa 1940!
Mieliteko tuli myös Suomen tietoon ja edisti suuresti sitä, että Suomi tukeutui Saksaan kesällä 1941!
----Mutta syksyllä 1941 oli neukuilla jo hyvä halu ”saattaa Talvisota päätökseen”---
Älä viisastele, kyllä syksyllä -41 sotatilanne Saksaa vastaan oli niin karmea, että ei neukulla taatusti ollut mitään haluja siirtää tänne miljoona miestä Suomea valtaamaan. Tutki sotahistoriaa äläkä päästele mitä sammakoita tahansa.
1912 Terijoki ja Ino oli liitetty sotaministeriön määräyksestä osaksi Krosntadin linnoitusaluetta.. 1914 sotaministeriö alkoi vaatia liitettäväksi koko Viipurin lääniä ja osia Mikkelin läänistä. Viipurin lääniin kuului mm. Kouvola. Silloin vallankumouksesta johtuen tavoitteet siirtyivät myöhäisempään ajankohtaan. Naapuri on aina havitellut kannasta Viipuria myöten itselleen.
Ratkaiseva virhe tapahtui ruotsalaisilla Iivanajulman aikoina, kun he eivät yksinkertaisesti hävittäneet eteläslaavilaista ja itämerensuomalaista väestöä, joka Pietarisuuren aikana sitten tunki väkisin tänne.. Mongoolien valtakunta oli yksinkertaisesti liian väkirikas.1200-luvun mongoliarmeijat olivat lähes yhtä suuria kuin WWII armeijakunnat, ja Viipurin linnassa oli muutamia satoja nihtejä. Mongolien hevosille ei täällä olisi riittänyt heinää.
Pääsikö punaluopioiden 71. jalkaväkidivisoona ollenkaan etulinjaan talvisodassa.
Ainakin maa olisi säästynyt siltä massateurastukselta minkä valkoiset panivat toimeen 1918. Olisi ollut suuri ilo kansalle.
ilo, kun punikit bolsujen tuesta huolimatta hävisivät VAPAUSSODAN aloittamistaan teurastuksista huolimatta..
Riemua lisäsi kapinallisten laajamittainen armahtaminen jo 1918 aikana.
Lopullinen hurmio syntyi, kun Marski valtionhoitajana siirsi Suomen läntisten demokratioiden joukkoon.
Siellä on pysytty stallarien yrityksistä huolimatta.
Bolsujen tuki loppui kuin seinään Brest-Litovskissa, kun Trotski ja Lenin antoi puukkoa selkään.
Olisi ollut hyväksi jos m-heimiä ei olisi ollut. Silloin hallitus olisi hakenut joukoilleen ylipääälliköksi ammattimiehen Saksasta. Voitto olisi tullut vähemmin tuhoin ja tappioin eikä kukaan olisi antanut murhakäskyä, että kaikki halituksen joukoille vastaanpanevat on ammuttava. Sotavankejakin olisi käsitelty sodan lakien mukaan eikä yritetty tappaa kaikki.
M-heimin tulo johtoon rysss-än kenraalin opein oli Suomelle hyvin tuhoisa asia.
Mannerheim oli pätevin ajateltavissa oleva ylipäällikkö, kuten tulos osoittaa.
Sodassa tuhotaan vastustaja kaikin keinoin. Sitä yrittivät punikitkin.
Sotavankien pääosa pantiin leireille, kuten asiaan kuuluu. Tappaminen oli kostoa punikkien murhatöistä. Vankien suuri enemmistö armahdettiin vielä 1918.
Mannerheim pystyi liki uskomattomaan suoritukseen, kuten kokeneen ja taitavan sotapäällikön tulikin. Hänen arvostuksensa monikirjavassa alaisjoukossa oli suuri.
Vastaan oli lähinnä kiihkosuomalaisten pieni vähemmistö, johon nykypunikit näkyvät yhtyvän.
...Mannerheim oli pätevin ajateltavissa oleva ylipäällikkö, kuten tulos osoittaa.---
Olipas onnenkantamoinen, että saatiin maailman pätevin mies johtamaan sotaa. Tosin Venäjän armeijassa sodan aikana ei tainnut osoittaa mitään erityistä sotataitoa mutta venäläisilläpä ei ollutkaan mitään syytä alkaa häntä palvomaan kuten nykyvalkoisilla.
-----Sodassa tuhotaan vastustaja kaikin keinoin.---
Soopaa, antautuvia ei ole sallittua ampua kun m-heim käski tekemään. Turhaan koetat valehdella.
------ Tappaminen oli kostoa punikkien murhatöistä. -----
Saksalaisilla ei olisi ollut mitään syytä erityisiin kostotoimiin. He olisivat toimineet kuten ammattisotilaan kuuluukin eikä leikkiä Kostonjumalaa.
Stallari: "Olipas onnenkantamoinen, että saatiin maailman pätevin mies johtamaan sotaa. "
Suomen pätevin riitti hyvin. Stallarit valehtelevat vieläkin.
"Tosin Venäjän armeijassa sodan aikana ei tainnut osoittaa mitään erityistä sotataitoa mutta venäläisilläpä ei ollutkaan mitään syytä alkaa häntä palvomaan kuten nykyvalkoisilla."
Mannerheim kunnostautui saaden mm. Yrjön Miekan ja ristin sekä edeten prikaatinkomentajasta armeijakunnan komentajaksi.
Hänellä on arvostusta jopa nyky-Venäjällä muistolaattaa myöten.
"Soopaa, antautuvia ei ole sallittua ampua kun m-heim käski tekemään. Turhaan koetat valehdella."
Mannerheim kielsi vankien ampumisen useaan kertaan.
Punikit aloittivat vankien ampumisen. Jopa latvialiset tarkka-ampujat kauhistuivat.
Antautuneita on ammuttu kaikissa armeijoissa. Tuolloin myös Venäjän ja Saksan armeijoissa.
"Saksalaisilla ei olisi ollut mitään syytä erityisiin kostotoimiin. He olisivat toimineet kuten ammattisotilaan kuuluukin eikä leikkiä Kostonjumalaa. "
Saksalaiset ampuivat aseistetut punikit yleensä muitta mutkitta, myös antautuvat. Esimerkiksi Myrskylän kirkolla tehtiin joukkomurha.
Olet kehno valehtelija jopa stallariksi. Onko historiaan perehtyminen kielletty?
Brest-Litovskin rauha tehtiin 1918 maaliskuun alussa. On siis valetta väittää että vänäläisiä sotilaita olisi ollut mukana sisällissodassa punaisten puolella.
merkittävä alkuvaiheessa: materiaalia ja joukkoja. Se väheni Brest-Litovskin rauhan jälkeen, mutta oli Kannaksella merkittävä loppuun asti.
Mannerheim kannatti Pilsudskin tapaista diktatuuria. Lähihistoriassa Mannerheimia vastaa Idi Amin.
helposti voinut kaapata vallan esimerkiksi 1919 keväällä.
Hän oli varsin taantumuksellinen, mutta laillisuuden kannattaja. Demokratiasta hän ei innostunut, mutta taipui siihen.
Idi Aminin kaltaisia löytyy lähinnä stallarien ihailemista kommunistijohtajista ja arabimaiden sekä Aasian diktaattoreista. Mannerheim oli sivistynyt aristokraatti.
Aivan kuin marski Amin rakasti arvonimiä, ja hän antoikin itse itselleen varsin vaikuttavia titteleitä: Hänen korkeutensa, Elinikäinen presidentti, Sotamarsalkka Al Hadji Tri. Idi Amin,
Jatkosodan aikana Suomen armeija hyökkäsi niiden suunnitelmien mukaan, joita kenraali Airo ja operatiivinen osasto valmistelivat.
Hyökkäyksistä kerrottiin Mannerheimille vasta kun ne oli tehty, niin että se siitä suuresta sotasankarista.
kaikista operaatioista. Airo laaditutti niistä suunnitelmat, jotka astuivat voimaan vasta Marskin hyväksynnän jälkeen. Airolla ei ollut päätösvaltaa. Hän oli suunnittelija ja valvoja.
Kuka niistä marskin aikeista vastasi, vai oliko niin, että epäonnistuneet oli muiden syytä ja onnistuneet marskin. Epäonnistumisistahan ei saamut kertoa, aivan samoin kuin Hitlerin kanssa.
AnniKetale, tuo palstan hilpeä yksinäinen stallarivajakki, jatkaa yhden luuserin sotaansa kaikkia vastaan. Hauska on seurata :)
.....Hyökkäyksistä kerrottiin Mannerheimille vasta kun ne oli tehty....
Aika hilpeä ylipäällikkö kun oli sivussa sodankäynnistä. Mihin häntä tarvittiin muuhun kuin huolehtimaan, että päämajan viikottainen viinakiintiö tuli juotua.
Marski päätti kaikista asioista. Myös operaatioista ja seurasi niitä tarkasti kahdesti päivässä pidettävissä tilanneselostuksissa.
Puhukaa mitä puhutte jopa osa punikeista ja muista "demareista" estivät isä-aurinkoisen yritykset.Olkaamme siis ylpeitä isovanhemmistamme ,minä ainakin olen vaikka olenkin nykymittakaavassa rasisti.souvatttttt.
#-----Punaiset eivät pystyneet liikuntasotaan----
Eivätkä olisi osanneet valkoisetkaan jos ei olisi ollut ammattiupseereita ryssäälästä, Ruotsista ja Saksasta niin paljon mukanan. #
Mannerheimin voimakas persoonallisuus teki vaikutuksen. Hän sai aluksi noin 30 entistä tsaarinupseeria avukseen ja sitten sodan aikana noin 100 lisää. Heidän merkitystään on vähätelty ja jääkärien roolia paisuteltu.
Ruotsista tuli kaikkiaan 84 upseeria, joista 35 pätevää aktiiviupseeria. Myös heillä oli suuri merkitys ajanmukaisen koulutuksen saaneina, joskin ilman sotakokemusta. He olivat korvaamattomia Päämajassa ja rintamaesikunnissa. Heitä oli myös kaikissa komentajatehtävissä.
Saksalaisia tuli vain puolenkymmentä. Merkittävimmät toimivat jääkäriprikaatien komentajina.
Ulkomaisia ammattiupseereita oli siis vain noin 40. Pääosa oli suomalaistaustaisia ja Suomen kansalaisia. Joukossa oli myös jokunen tanskalainen ja puolalinenkin.
upseerin tehtävissä Vapaussodassa yhteensä 440, koko joukosta 1 261. Pääosa eli 280 palveli jääkärijoukoissa ja 90 sk-joukoissa.
Jääkärien roolia on ns. valkoisessa historiankirjoituksessa liioiteltu entisten tsaarinupseerien ja ruotsalaisten kustannuksella. He tekivät ratkaisevan pohjatyön.
Jääkärit tekivät osansa kunnialla, mutta heikon johtajakoulutuksen takia kykenivät lähinnä johtamaan esimerkillä, mikä johti raskaisiin tappioihin. Katkeruus niistä ja venäläisviha johtivat sitten varsinkin Tampereella ja Viipurissa joukkoteloituksiin, jotka jättivät jääkärienjälkimaineeseen ruman tahran
Suomi säilytti itsenäisyytensä Mannerheimista huolimatta - ei todellakaan hänen sotahulluutensa ansiosta. Tuon sotahullun hyökkäyssodan sekä miekantuppipäiväkäskyn eli Syvärin kukkulankuningasleikin takia sankarihaudoissamme on yli 60 000 vainajaa pelkästään jatkosodasta (eli hyökkäyssodasta) ja liitosta natsisikojen kanssa.
olivat todella suuret. Sen todistaa jo stallarien viha ja jatkuva valehtelu hänestä.
Vuonna 1918 oli nimenomaan Mannerheimin ansiota, että kyettiin perustamaan Valkoinen Armeija ja viemään sota voittoisaan päätökseen. Kenraaleita ja everstejä kyllä oli, mutta vain yksi Mannerheim.
Saksan apu oli merkittävä.
Toinen yhtä tärkeä oli Talvisodan ylipäällikkyys. Sota oli menossa peräti onnettomaan suuntaan, kun Marskin käskemät rohkeat operaatiot toivatkin voittoja ja lujittivat koko kansan puolustustahdon. Maan valtaus vältettiin stallarien ikuiseksi raivoksi..
Jatkosota oli paljon monimutkaisempi. Saksaan turvautuminen oli käytännössä ainoa mahdollisuus. Silti hyökkäystä kauas Itä-Karjalaan voidaan pitää suurena strategisena virheenä. Se katkaisi myös välit länsivaltoihin.
Kesä -44 torjuntataistelut Marski taas johti hyvin, vaikka hyökkäyssodan jälkeistä virheryhmitystä ei ollut korjattu. Hänen voimiensa ehtyminen kyllä näkyi jo kesällä -43.
Presidenttinä Marski oli vanha, sairas ja uupunut. Hän ei lainkaan hallinnut sen paremmin ulko-kuin sisäpoliittistakaan tilannetta.
Hän oli kuitenkin arvovaltainen keulakuva ja kansan lopulliselta jakautumiselta vältyttiin.
Se kyrsii stallareita maailman loppuun asti.
Ampumajuoksumaaottelut Syväriltä ja Kannakselta kesä-heinäkuussa 1944 ja varsinkin Viipurin menetys olivat surkeita esimerkkejä siitä, että koko juopon Mikkelin hallituksen touhu oli paniikin vallassa ja Kustu jo lähes täysin kyvytön johtamaan enää yhtään mitään, mikä kyrsii Kustua ylistävää äärioikeistoa maailman loppuun asti.
Jopa Paasikivi ihmetteli vielä sodan jälkeenkin tuota epätoivoisena tutisevaa ukkelia, joka syanidikapseli taskussa pelkäsi kaikesta huolimatta Stalinin kostoa. Paasikivi syytti suoraan ja montakin kertaa Kustua suurimmaksi syylliseksi jatkosotaan, jota ei halunnut lopettaa ennen kuin oli pakko.
Marski ja Päämaja oli hyvin johtamiskykyinen kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa.
Siihen ei ruokaryypyillä ollut mitään vaikutusta.
Kesällä -44 torjuttiin suurvallan 4. strateginen isku kaukana tavoitteista.
Jatkosotaan mentiin hallituksen päätöksillä, jotka eduskunta hyväksyi.
Myös Paasikivi kannatti sotaa ja valmisti puheen Leningradin valtauksenkunniaksi.
Puhe jäi pitämättä, koska Marski oli liian viisas hyökkäämään Leningradiin.
Suomi lähti sotaan Saksan voittoon uskoen. Sota hävittiin, koska Saksa hävisi.
Tarton rauhan rajan ylitys Itä-Karjalaan eli hyökkäys 1941 Neuvostoliiton puolelle oli täysin Mikkelin juoppolallien oma hyökkäyssotapäätös, johon ei päästetty päättämään edes maan oikeata hallitusta eikä edes presidenttiä eli sotasyyllistä n:o 2 Rytiä. Kustu oli n:o 1, jonka henki säilyi vain ja ainoastaan Stalinin armosta.
Erittäin läheltä käytti, ettei Rytiä ripustettu kiikkuun Moskovassa. Pitkälti Paasikiven ansiosta ukko pysyi hengissä ja kiven sisässä sentään Suomessa ja jälleen Paasikiven ansiosta vain jokusen vuoden.
Jos saisi nähdä "äänestystuloksen", jolla eduskunta "hyväksyi" sotahullujemme hinkuamisen ja menemisen Neuvostoliiton puolelle 1941. Sellaista en ole ikinä missään nähnyt.
Hallitus ja eduskunta hyväksyivät hyökkäyspäätöksen, koska eivät siihen puuttuneet.
Ryti ja monet ministerit olivat suorastaan innoissaan Suur-Suomesta.
Mannerheimhan kyllä oli päätöksestä vastuussa.
Ryti ei ollut millään tavalla sotasyyllinen. Syylliset istuivat Moskovassa.
NL:n asenne välirauhan aikana ei jättänyt muuta mahdollisuutta.
"Sellaista en ole ikinä missään nähnyt."
Kuten et muutakaan historiaa käsittelevää opusta. Mutta ei se mitään, ainakaan ei palstalta hauskuus lopu kun suollat noita iänikuisia ja typeriä iskulauseitasi 24/7. Sinänsä outoa, että jos on noin innostunut jostakin, niin kuinka voi välttää noin huolella kaiken tiedon ja ymmärryksen. Ehkä stallarijäsenyys sen vaatii :)
Ryti ei siis ollutkaan millään tavalla sotasyyllinen??? Oli ukko muuten vaan suorastaan innoissaan Suursuomesta ja jätti puolustusvoimien ylipäällikön tehtävät sotahullulle kustulle. Yks lysti, samanlaisia aatun renkejä kumpikin oli.
Jospa joku luettelisi vielä kansanedustajat, jotka hyväksyivät rinta rottingilla Neuvostoliiton maaperälle hyökkäämisen loppukesällä 1941. Vieraalla maalla tappamiseen ei edes sotilasvala velvoittanut ketään.
Tappiot olivat jo rankat vanhan rajan ylitykseen mennessä. Pelkästään 13 701 oli jo kaatunut tai haavoittunut kuolettavasrti kesäkuusta syyskuun 1941 puoliväliin mennessä. Se oli jo peräti puolet koko kunniakkaan talvisodan kuolleiden määrästä.
Mutta tapattaminen jatkui vielä kolme vuotta kustun idioottimaisen miekantuppihöpötyksen takia eikä Mikkelistä viinaa päästetty loppumaan.
Oli tosiaankin outoa, että syyskesällä 1941 joidenkin sotahullujen annettiin innostua ja välttää kaikki tieto ja ymmärrys. Tosin natsisiat vaativat sitä: oltiinhan 'im Bunde'
Mannerheim oli Zhdanovin ylin ystävä 1945 alakaen. Oli sitä mieltä, että vain NL voi puolustaa Suomea läntiseltä hapatukselta.
Stallari: "Mannerheim oli Zhdanovin ylin ystävä 1945 alakaen. "
Ei todellakaan. He tapasivat vain pari kertaa. Marski yritti pelastaa Suomen rannikkotykistön purkamisen ja onnistui siinä.
"Oli sitä mieltä, että vain NL voi puolustaa Suomea läntiseltä hapatukselta. "
Marski pelkäsi ja vieroksui NL:a elämänsä loppuun asti suorastaan vainoharhaisesti.
Hän tuomitsi YYA-sopimuksen tieksi Suomen itsenäisyyden tuhoon.
Muistelmat ovat vahvin todistus Marskin taistelusta NL:a vastaan.
Moskovan piti toppuutella marskin ja Zhdanovin sovietisoimispyrkimyksiä Suomen osalta, ja ne lykättiin vuoteen 1948.
"Marski yritti pelastaa Suomen rannikkotykistön purkamisen ja onnistui siinä."
Porkkalanniemen vuokra-alueen rannikkotykkien purkaminen ei tainnut enää ollakaan Marskin päätettävissä?
Suomen rannikkotykistö oli muutenkin suunniteltu ja käytännössä loppuun saakka toteutettukin Venäjän vallan alaisuudessa tarkoituksenaan torjua lännestä tulevaa hyökkäystä. Sellaisen purkamiseen ei Neuvostoliitolla ollut ymmärrettävästi syytäkään.
Ehkä Stalin oli viisaampi kuin pullukka.
Mannerheim on Jumala!
Jumalan pilkan voi antaa anteeksi, mutta Mannerheimin pilkkaa ei koskaan!
Muut valkoiset vain olivat vähäpätöisiä Mannerheimin rinnalla, koska oli ollut ihan oikeassa sodassa kenraalina japanilaisia vastaan.
Marski oli everstiluutnantti ja ratsurykmentin komentajan apulainen. Hän johti muutaman tiedusteluretken ja osoitti pätevyytensä ja rohkeutensa rintamaupseerina saaden kentällä ylennyksen everstiksi.
1. Maailmansotaan hän osallistui Venäjän armeijan kenraalina.
Mannerheim ylennettiin everstiksi pari kuukautta Venäjän-Japanin sodan jälkeen.
everstiksi 29.11. 1905. Sen kuitenkin katsottiin tapahtuneen "kentällä".
On erityinen kunnia tulla ylennetyksi heti TAISTELUkentällä.
Olisi ehkä kesän -18 massamurhat jääneet tekemättä jos ei m-heim olisi ollut niitä johtamassa.
Mannerheim oli yksityishenkilö ja oleskeli enimmän ajan Tukholmassa heilastellen Kitty Linderiä.
Vankileirikuolemat olivat Svinhufvudin hallituksen vastuulla. Se halusi pitää kiinni tarkasta tutkimuksesta ja oikeusistuinten tuomioista.Oikeusministeri oli Onni Talas.
Hän yritti turhaan kiinnittää huomiota leirioloihin jo toukokuussa.
Mannerheim antoi käskyn ampua kaikki ase kädessä vastaan panevat.
Manerheim käski ampua paikalla kaikki rintaman takana sabotaashia harjoittavat.
Vankeja käskettiin kohdella asiallisesti.
Mannerheim kielsi vankien ampumisen mm. ennen Tampereen valtausta ja uudelleen 10.5.
Mannerheim antoi "ammutaan paikalla" -kuulutuksen 25.2. 1918 Seinäjoella keskusteltuaan suojeluskuntain edustajien kanssa.
Sen oli määrä tulla voimaan 8 päivää sen jälkeen kun se olisi kirkoissa kuulutettu. Tuon ajankohdan jälkeen saattoi rintamalinjan taka aseistettuna löydetty päätyä ammuttavaksi heti.
Monella paikkakunnalla suojeluskunnat tulkitsivat kuulutuksen Mannerheimin luvaksi ampua myös jo kiinni otettuja vankeja. Jo 26.2. Joensuun suojeluskunta ampui Värtsilän 8.2. taisteluun osallistumisesta syytettyjä vankeja, jotka olivat jo olleet kymmenkunta päivää Joensuussa vankeina.
Kuulutuksen tulkitseminen teloitusluvaksi vaati älyllistä epärehellisyttä.
Kuulutuksessa sanottiin:
"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."
- Päälliköhän suurta harkintaa noudattaen saattoi päättää, ettei vankeja tällä kertaa oteta.
Kuulutuksessa oli myös:
"Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan."
-Tällä perusteella tehtiin paljon rintamantakaisia pidätyksiä: mm. työväenyhdistysten luottamushenkilöitä, sanomalehtimiehiä, ja marraskuun 1917 lakkoihin osallistuneita. Myös vähäisenkin rikosrekisterin omaavia pidätettiin. Täten esimerkiksi pielisjärveläisiä päätyi peräti 21 miestä Tammisaaren leirille asti kuolemaan - vaikkei Pielisjärvellä käyty yhtäkään valkoisten ja punaisten välistä taistelua.
Ukkohan piti Aarne Sihvoa syrjässä koko 40-luvun. Sisällissodassa ei uskaltanut vielä valita venäläiseen tapaan suosikeita.
Sihvo oli syrjässä erottuaan omasta pyynnöstään sotaväen päällikön tehtävästä 1933 sotkettuaan asiansa joka suuntaan.
Vapaussodassa Mannerheim valitsi parhaat voimat vastuullisiin tehtäviin.
Niin hän teki myöhemminkin.
Sihvo oli valtakunnallinen väestönsuojelupäällikkö.
Hän toimi pv-komentajana1946-1953.
Painostettiin Mannerheimia palvoneen äärioikeiston toimesta eroamaan, koska ei ollut tukenut Mäntsälän kapinaa. Äärioikeisto sai valita sotapäälliköt ja kommunistilait.
Sihvo joutui kyllä äärioikeiston hampaisiin monesta syystä. Toisaalta presidentti Relander ei hyväksynyt hänen menetelmiään. Välit olivat poikki varsinkin ruotsinkielisiin johtaviin jääkäreihin.
Välit Mannerheimiin olivat myös huonot. Sihvo mm. kielsi kantahenkilöstöä toimimasta Vapaussodan Rintamamiesten Liitosa, joka oli Mannerheimin takana. Hän suostuikin ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
Mäntsälän kapinan suhteen Sihvo oli jyrkän laillisuuden kannalla muiden kenraalien sovitellessa ja Mannerheimin asettuessa hallituksen eron kannalle.
Paljon muutakin oli. Svinhufvud päätyi lopulta Sihvon vaihtamiseen toiseen mieheen.
Hän anoi itse eroa.
Muun muassa arvovaltainen brittilehti The Times arvosteli rajusti kustun 'ammutaan paikalla' -käskyä, joka johti lahtareiden täysin mielivaltaiseen teloitusaaltoon, jossa meni niin naisia kuin alaikäisiä ilman minkäänlaista oikeutta. Silloin ei ollut edes mitään lakia, johon nuo teloitukset olisivat voineet edes perustua.
Britannia tunustikin Suomen itsenäisyyden sen järjettömän verisyyden takia vasta 6.5.1919.
2. maailmansodan jälkeen alettiin käyttää nimikettä kansanmurha täysin samanlaisesta toiminnasta, jota lahtarit innoissaan harrastivat jo 1918. Ne olivat samalla mitä törkeimpiä Haagin sopimuksen vastaisia tekoja eli sotarikoksia, jotka kohdistuivat mielivaltaisesti siviileihin. Muun muassa K.J. Ståhlberg ei juristina hyväksynyt lahtareiden tekemiä joukkomurhia milloinkaan, mistä syystä hän oli IKL:n ja muiden natsien vihaama vielä 1930-luvun alussa.
Tuo Mannerheimin ohje on joutunut samanlaisen vääristelyn kohteeksi, kuin moni muukin hänen toimensa.
Ohje on erinomaisen selkeä koskiessaan selustassa tavattuja sabotöörejä. Vain heidät voidaan "ampua paikalla". Sitten loppulauseke on epäonnistunut. Se lienee ns. Ylipäällikön neuvottelukunnan lisäys, sillä se sotii kaikkia M:n antamia käskyjä ja ohjeita vastaan.
Se kun voidaan tulkita tarkoittamaan paikallisen päällikön oikeutta ammuttaa vangit. Tätä tosin oli molemmin puolin tehty alusta alkaen, tosin punikkien toimesta aluksi enemmän. Tasitelujen edetgessä eritoten pohjalaiset yksiköt ottivat tavakseen ampua vangit, varsinkin jos löytyi omien ruumiita, joita voitiin epäillä vankeina teloitetuiksi.
Niin ei kuitenkaan menetelty läheskään aina, koska jo maaliskuun alussa oli vankileireillä noin
4 000 punikkia. Määrä kasvoi nopeasti taistelujen edetessä.
Britannia viivytteli Suomen itsenäisyyden tunnustusta, koska se halusi asian käsiteltävän Venäjän kysymyksen kokonaisratkaisun yhteydessä. Niin ei kuitenkan lopulta menetelty.
On aina syytä muistaa, että terrorin ja murhat käynnistivät punikit, samoin aseellisen kapinan.
Jos vapaussota olisi hävitty eli sota Suomi- Venäjä koska sota ei ollut mikään sisällissota.
Koska siinä oli mukana Venäläisiä joukkoja, punaiset yrittivät olla vain mukana.
Keksivät vain valheita koska eivät halunneet että Suomi eroaa Venäjstä.
Koska punaiset vihasivat sitä että Suomi erotetaan Venäjästä, vielä veivät valtion kassan
mukanaan Venäjälle.
Aika laillar ajatapaus tämä sota on. Suomen ja Neuvosto-Venäjän kesken ei ollut varsinaista julistettua sotaa, vaikka aikanaan sen katsotiin päättyneen vasta 1920 Tarton rauhaan.Maiden välit järjestettiin silloin pysyvälle kannalle.
Sodassa oli mukana venäläistä ja paljon enemmän saksalaisia, mutta myös ruotsalaisia.
Nimestä voidaan väitellä loputtomiin. Suomlaiset ja venäläiset taistelivat rajummin vain Raudussa sekä jonkin verran alkuvaiheen aseriisunnassa ja sen jälkeen pohjoisrintamalla.
"jos Mannerheimia ei olisi ollut 1918 niin ", hyvä niin, siitä Suomen kansa olisi iloinnut.
Tottakai palstan yksinäistä vajakkistallaria riipii ja raastaa Marski. Hänen johdollaan kuitenkin kolme kertaa pysäytettiin punaisen paskasaastan vyöry. Saa aidon komun otsasuonet pullistelmaan vieläkin :)
”olisivatko punaiset voittaneet? Kuka muu kuin Mannerheim olisi kyennyt johtamaan sodan voitokkaasti.”
Kuka muu hyvänsä! Jälkikäteen ajatellen ei punaisilla ollut vuonna 1918 mitään voitonmahdollisuuksia! Se oli kuriton ja amatöörimäinen sotajoukko.
Jääkärien saapuminen ryhdisti valkoisen armeijan toimivaksi sotakoneeksi!
olisi hänen luopuessaan tullut todennäköisesti everstiluutnantti Thessleff. Muita vaihtoehtoja olisivat olleet kenraalimajuri von Gerich ja eversti Wetzer, ehkä myös eversti Wilkman.
Rähinä olisi ollut kova.