100 vuotta sitten 28.3.1918 ? Taisteltiin niin perkeleesti.....
Mitä tapahtui Kalevankankaalla Tampereella
punikki-antifa
26412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
alkuerä Tampereen valtauksesta.
Matsin hävisivät punikit tavalla, joka kyrsii vieläkin ja panee syytämään valeita hullun lailla. Eiks je?
------Matsin hävisivät punikit----
Räkänokka valehtelee taas. Tuon matsin voittivat punaiset ihan kirkkaasti ja sekös m-heimia otti kaaliin kun tie Pietariin hidastui eikä pääsy uudeksi tsaariksi näyttänyt enää pelkältä kävelyltä.
Vai voittivat punikit Tampereen taistelun?
Lukutaidossasi on vikaa, vikaa, vikaa.
Marski ei ollut hyökkäämässä Pietariin, vaikka punikit sellaista valehtelevat.
Tampere vapautettiin ja lopuksi koko Suomi.
Kyseessähän oli VAPAUSSOTA.
---Vai voittivat punikit Tampereen taistelun?-----
Kyse oli alkuerästä ja sen voitosta, tollo. Lue se teksti johon on vastattu, tollo.
----Kyseessähän oli VAPAUSSOTA----
Ja pa.skat oli ! Vapaus ja itsenäisyys olivat jo, kyseessä oli työväestön murskaamissota.
Mannerheim lähetti joukkonsa hyökkäämään Venäjän armeija malliin ja menetti kaatuneina yli 200 miestä.
Mutta sekin taistelu voitettiin ja punaiset joutuivat vetäytymään kohti kaupungin keskustaa ja lopullista tappiota!
Tampereen menetys mursi punaisten selkärangan ja oli takuu valkoisten lopullisesta voitosta!
tässä vaiheessa eversti Wetzer. Jääkäriupseerit johtivat joukkojaan Saksan oppien mukaisesti.
Kiireessä laiminlyötiin tiedustelu ja tulivalmistelu jäi heikoksi. Kokemusta puuttui. Hurja hyökkäyshenki kostautui. Nimenomaan jääkärit maksoivat kalliin hinnan.
Tulisipa nyt Suomeen hyvin pian uusi sisällissota.
Niin kyllä siinä sitten olisi todella mukava pistä pinoon kylmiämään teitä säälittäviä nyrkillätapettavia pullamössölahtareita.
taas turhia.
Punikkien ainoa toivo 1918 oli Lenin, mutta hän petti teidät kylmästi Brest.-Litovskin rauhassa.
Nyt ei ole bolsuja, eikä Leniniä, eikä edes jallitettavia punikkeja paria tukiopetuksen välttänyttä tarkkista lukuun ottamatta.
-----Mutta sekin taistelu voitettiin---
Sitä taitelua nimenomaan valkoiset eivät voittaneet vaan ottivat raskaasti takkiinsa paeten Messukylään asti juoksulaukkaa.
Valkoiset nimenomaan eivät paenneet, vaan tappioista huolimatta koko Kalevankangas oli heidän hallussaan päivän päätteeksi.
vaan ottivat uusiksi. Tampere vallattiin, vaikka stallarit kuinka valehtelevat.
Voi että nyt pelottaa. Syrjäytynyt ja yksinäinen vakivajakkistallarimme aikoo kostaa :)
Varokaa, joku pimeä yö se voi käydä pihatiellänne näyttämässä keskisormea, jopa heittää lumipallon. Hurjinta mihin koskaan tulee pystymään. Niin, siis ellei tätä tauotonta idioottimaisten iskulauseiden ja muun paskan suoltamista 24/7 täällä palstalla lasketa. Aikaa kun hänellä jostakin ihmeen syystä on, varmaan töistä loma. HAHAHAHHAHAHAHAHH!!!!!
Ja jos sisällisota alkaa, hän menee lakkoon ja mikään ei toimi sen jälkeen. HAHAHHAHAHAHAH!!!!!!!!
Jääkäreillä oli erivärinen sotilaspuku kuin muilla. Tämä oli hienoa, punaiset tiesivät ketkä pitää ampua ensin.
Punaisilla oli punainen nauha käsivarressa! Tämä oli hienoa, valkoiset tiesivät ketkä pitää ampua.
Järjen jättiläinen kertoo että punaisilla oli punainen nauha käsivarressa. Terävä huomio! Kun valkoiset hyökkäsivät avoimen pellon yli Kalevankankaalle niin puolustajille tärkeintä oli ampua ensin johtajat. Niitä ei olisi voinut tunnistaa jos eivät olisi hölmöyksissään olleet selvästi muista erottuvissa vihreissä asepuvuissa.
paitsi asepuvuista myös siitä, että he ryntäsivät ensimmäisinä vetäen heikosti koulutetut miehet esimerkillään eteenpäin. Se kävi kalliiksi molemmille.
Myöhemmin usein jääkärit puettiin kuten muutkin, mutta kyllä he erottuivat joukosta, Tappiot olivat raskaat, mutta se oli voiton hinta.
Jälkiviisaasti olisi kannattanut hyökätä Tampereen asemalle Naistenlahden kautta. Punaisten kovin aines olisi jäänyt Pispalaan eristyksiin. Länsi ja etelä olivat huonoja hyökkäysreittejä tästä kk-varmistuksesta johtuen.
nääs hyökättiin voimakkaimmin idästä. koska se katsottiin edullisimmaksi suunnaksi ja sieltähän Hämeen Ryhmän joukot tulivat. Muualla olivat heikommat voimat.
Valkoisten johto ei osannut arvata, että juuri Kalevankankaalla vastarinta tiukkenee. Vilppulasta alkaen punaiset olivat lähteneet helposti asemistaan rintamahyökkäyksellä tai pienellä kiertoliikkeellä, mutta nytpä ei ollutkaan mistä kiertää. Heikki Ylikangas selittää asian puolustuksen luonnollisella tiivistymisellä, kun on peräännytty riittävän ahtaalle. Samalla punaisten tukialue oli jo lähellä ja johtokin sai jonkinlaisen otteen joukoistaan.
Samoin kävi muuten Pispalan puolella, jossa valkoisten nopea eteneminen pysähtyi venäläisten rakentamien vahvojen asemien eteen. Mannerheim huomasi, että Tampereen valtaus ei sentään onnistu ihan vauhdista vaan sitä pitää hiukan valmistellakin. Kaupunki vallattiin lopulta pääsiäisen jälkeen idän puolelta. Kalevankankaan tuloksena oli siis vain muutaman päivän viivytys.
Valkoiset olisivat kestäneet ehkä 4-5 tuollaista rynnäkköä. Lempäälän tasalle punaisia ei päästetty karkaamaan. Mannerheim olisi halutessaan voinut säästää Tampereen, aivan kuin Oriveden, siyä ei hävitetty, kun punaiset luikkivat karkuun.
Joku tässä nyt taas haluaa kansan jakautuvan kahtia. Jos valinnaksi tulee "suvaitsevaiset" vs. normaalit suomalaiset niin veikkaisin että jännäkikkelinaiset saa nenäänsä.
Mitään "jakaantumista" ei tapahdu ja koko aihe on vain puolentusinan punatulkun jatkuvaa palstahäiriköintiä toistamalla vuosien 1917-1918 tapahtumia uudelleen ja uudelleen!
Raatoja syntyi puolin ja toisin, mutta eipä hätää kun oltiin osittain jo hautausmaalla!
Leino Pentzin kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta Tampereella 1918.
....
Tulimme kiertokulullamme aukealle, hautausmaan itäosaan. Siellä häämöitti jotain tummaa, kuten pitkä pino. Menimme lähemmäksi. Se oli ruumispino. N. 100 metrin pituinen se oli ja paikoin metrin korkuinen. Siinä oli punaisten ruumiita. Näkyi halaistuja päitä, joista aivot olivat esillä. Siinä oli nuoria miehiä, joiden valkoiset ehyet hampaat loistivat avoimista suista. Siinä näkyi kasvoja, joihin paheet ja raakuus elämässä olivat merkkinsä painaneet. Mutta oli sellaisiakin, joiden kauniilla kasvoilla syvä rauha lepäsi. Oli alastomiakin ruumiita. Toiset olivat häikäisevän valkeita, toiset mustia, sinisiä tai kellertäviä väriltään. Oli sairaaloissa kuolleita, joilla oli vielä siteet jäljillä. Joukossa oli naissotilaitakin.
Kaamealta näytti nuori raakapiirteinen mies, jonka kasvoilla asui kuoleman kauhu ja kohotetut kädet olivat jäykistyneet ristiin. Oliko hän rukoillut Jumalaa vai surmaajaansa?
No niin! Siinä oli sodan kauhujen kuva. Kenekään maalarin sivellin ei ole vielä sotaa kuvannut eikä kenenkään kirjailijan kynä. Sitä ei voida kuvata, sitä voidaan ainoastaan tuntea, nähdä ja elää.
Siinä oli punakaartilaisuuden pellon satoa. Rikoksilla kylvetty oras oli tuleentunut. Vuoden ajan oli jokainen rikos ollut luvallinen, kunhan se kohdistui 'porvareihin'. Oikeuden voima oli ollut vangittu. Jokainen hulikaani luuli saavansa tehdä mitä hyvänsä, ilman edesvastuuta, ilman rangaistusta, kunhan 'jäsenkirja' oli taskussa. Nyt oli tilinteon päivä hirmuisena tullut. [- - ]
[Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.]
Leino Pentzin ei ollut koko sisällissotaa pohjois-pohjalaisten mukana. Hän sairastui - omien sanojensa mukaan, koska vanhemman lukumiehen kunto kun ei kestänyt nuorempien mukana - ja oli välillä toipumislomalla Oulussa. Hänellä oli myös mahdollisuus poiketa Tampereelle heti valtauksen päätyttyä. Ohessa lyhyt lainaus siitä, mitä hän kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta.
Kari Tapani Koskelan Kotisivu
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/index.htm
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/pentzin.htm
Punikeista ja vaaleista tuli pinkkejä, vaikka toisaalla maailmassa välineet on keltavihreitä. Erottua on pakko. Hilåeetä.
Mannerheim ja Wetzer katsoivat Messukylän kirkosta teurastusta ja paistoivat pässiä pihalla, jälkiruoaksi konjakit sikaarilla.