Tavallisten suomalaisten sokeus jaksaa hämmästyttää minua. Eikö nyt herranjestas tavalliset suomalaiset NÄE mitä suomalaisessa työpolitiikassa on kehitelty jo vuosikaudet?
Suomessa on kehitelty ja edelleen kehitellään järjestelmällisesti ja aivan selkeän suunnitelmallisesti sellaista työelämän mallia, jossa työntekijän oikeudet on typistetty mahdollisimman minimiin. Täällä ylläpidetään ja luodaan tarkoitushakuisesti sellaista ihmisryhmää yhteiskuntaan joka on suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä, mahdollisimman helposti hyväksikäytettävissä halpana ja nöyränä työvoimana joka ei vaadi mitään. Eli mahdollisimman halpaa, mieluiten ilmaista ja nöyrää työvoimaa joka ei tule enää edes ajatelleeksi että heilläKIN voisi olla myös oikeuksia. Tälle ihmisryhmälle ns. normaali perinteinen työsuhdemalli (eläkkeen kertymisineen, työsuhde- etuineen, palkankorotuksineen, bonuksineen yms.) on jo niin vieras että he eivät enää edes tiedosta että sellaisiakin työpaikkoja on joskus ollut olemassa.
Tähän ihmisryhmään ovat iät ja ajat kuuluneet ns. syrjäytyneet. Mutta selkeästi tätä ihmisryhmää pyritään järjestelmällisesti laajentamaan mahdollisimman suureksi, jotta sitten kun suomeen pamahtaa se kuuluisa työvoimapula, täällä olisi mahdollisimman suuri joukko työntekijöitä, jotka ovat käytännössä käytettävissä ilmaisina orjina jotka eivät vaadi oikeuksiaan. Ihmisiä jotka eivät enää edes osaa ajatella että heilläkin voisi olla oikeuksia.
Ihmisiä jotka on lannistettu niin peruseellisesti, niin epätoivoisiksi, että he suostuvat mihin tahansa ihan vain jotta saavat olla olemassa. Tähän ihmisryhmään on istutettu niin suuri (ja todellisuudessa täysin perusteeton) syyllisyys, että heistä on minkä tahansa ahneen, itsekkään, moraalittoman ja perusteellisen paatuneen työnantajan helppo repiä törkeästi hyöty irti. Ja sen jälkeen naureskella partaansa kun ihailee sitä johtajan muhkeaa tiliään. Aijai, kyllä se on sitten hyvä juttu että on olemassa tosiaan nämä tyhmät työntekijät jotka eivät vaadi mitään.
Työvoimapulan aikana pitäisi olla työntekijöiden markkinat. EI työnantajien. Tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa on menossa kovaa vauhtia työelämän muokkausprosessi jossa tietoisesti pyritään kehittämään tilanne, jossa markkinat ovat edelleenkin työnantajien, eikä työntekijöiden, myös silloin kun se oikea työvoimapula iskee.
Olennaisia merkkejä tästä prosessista ovat:
- Vuorkatyön räjähdysmäinen lisääntyminen; vuokratyöntekijän oikeudet, palkkaa myöten on säännönmukaisesti huonommat kuin normaalityöntekijällä. Vuokratyöntekijä on hyödyke vuokratyönvälitysfirman ja asiakasyrityksen välillä, jota voi vapaasti hyppyytää miten vain.
- Erilaisten tukityömuotojen monipuolinen kirjo. Sitä saattaa tavallinen talliainen erehtyä kuvittelemaan että tukityö on tukea työntekijälle. OIKEASTIHAN siinä tuetaan ainaostaan työnantajaa. Tukityö on tukea työnantajalle työntekijän kustannuksella.
- Perinteisten työsuhteiden omituinen katoamistemppu; perinteisiä "oikeita" työpaikkoja on nykyään hyvin vaikea löytää. Ihan vain siksi, koska niitä ei yksinkertaisesti enää kohta ole ollenkaan. Koska on työnantajan oman edun mukaista käyttää halpaa työvoimaa tai kahdeksan euron orjia.
- Tapa jolla julkisuudessa työpolitiikka- asioita käsitellään; jokaisessa poliittisessa keskustelussa ollaan huolissaan työnANTAJIEN tilanteista. Ku työnanatajat ovat niin kovin tiukoilla...
-> samaan aikaan kun toisaalla kummastellaan jotajien käsittämättömiä palkkoja.
-> Samaan aikaan kun tuhansille työnantajille MAKSETAAN siitä että he käyttävät esim.tukityöllistettyjä työntekijöitä, tai kahdeksan euron orjia. Eli antavat ilmaisten työntekijöiden tehdä rahaa yritykselleen, ja sen lisäksi työnajtajille maksetaan siitä hyvästä! Siis huom. työnantajille MAKSETAAN siitä hyvästä että he ottavat ilmaista työvoimaa tekemään töitä heidän yrityksilleen.
- Tapa jolla asioista puhutaan julkisuudessa työntekijän kannalta. Tukitöiden, kahdeksan euron orjuuden yms. riiston muotojen annetaan ymmärtää olevan työnTEKIJÄN edun mukaista. Logiikka on täsmälleen sama kuin joskus muinoin lapsia pahoinpideltiin piiskaamalla ja sen jälkeen odotettiin että lapsen pitää olla kiitollinen pahoinpitelystä, koska se oli muka jollakin kieroutuneella tavalla lapsen oman edun mukaista. Nykyisessä työelämässä on aivan sama asetelma työnantajan ja -tekijän välillä.
Yleisesti käytetään esimerkiksi niin irvokkaita ilmaisuja kuin "terapeuttinen työnteko" johon kuuluu esim. kuntouttava työtoiminta, jossa annetaan ymmärtää että ilmaiseksi työn tekeminen on niin terapeuttista työntekijälle itselleen että siitä ei tarvise maksaa edes palkkaa. Päinvastoin työntekijältä odotetaan KIITOLLISUUTTA siitä, että hän SAA tehdä ilmaiseksi töitä.
Kielenkäytössä (puhuttaessa työntekijöistä), muistetaan aina viljellä tarkoitushakuisen harhaanjohtavasti sanaa työntekijän "oikeus". Työntekijällä on OIKEUS tehdä ilmaiseksi töitä. Työntekijällä on OIKEUS tehdä töitä ilman työterveyshuoltoa.
Suomessa on kehitelty ja edelleen kehitellään järjestelmällisesti ja aivan selkeän suunnitelmallisesti sellaista työelämän mallia, jossa työntekijän oikeudet on typistetty mahdollisimman minimiin. Täällä ylläpidetään ja luodaan tarkoitushakuisesti sellaista ihmisryhmää yhteiskuntaan joka on suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä, mahdollisimman helposti hyväksikäytettävissä halpana ja nöyränä työvoimana joka ei vaadi mitään. Eli mahdollisimman halpaa, mieluiten ilmaista ja nöyrää työvoimaa joka ei tule enää edes ajatelleeksi että heilläKIN voisi olla myös oikeuksia. Tälle ihmisryhmälle ns. normaali perinteinen työsuhdemalli (eläkkeen kertymisineen, työsuhde- etuineen, palkankorotuksineen, bonuksineen yms.) on jo niin vieras että he eivät enää edes tiedosta että sellaisiakin työpaikkoja on joskus ollut olemassa.
Tähän ihmisryhmään ovat iät ja ajat kuuluneet ns. syrjäytyneet. Mutta selkeästi tätä ihmisryhmää pyritään järjestelmällisesti laajentamaan mahdollisimman suureksi, jotta sitten kun suomeen pamahtaa se kuuluisa työvoimapula, täällä olisi mahdollisimman suuri joukko työntekijöitä, jotka ovat käytännössä käytettävissä ilmaisina orjina jotka eivät vaadi oikeuksiaan. Ihmisiä jotka eivät enää edes osaa ajatella että heilläkin voisi olla oikeuksia.
Ihmisiä jotka on lannistettu niin peruseellisesti, niin epätoivoisiksi, että he suostuvat mihin tahansa ihan vain jotta saavat olla olemassa. Tähän ihmisryhmään on istutettu niin suuri (ja todellisuudessa täysin perusteeton) syyllisyys, että heistä on minkä tahansa ahneen, itsekkään, moraalittoman ja perusteellisen paatuneen työnantajan helppo repiä törkeästi hyöty irti. Ja sen jälkeen naureskella partaansa kun ihailee sitä johtajan muhkeaa tiliään. Aijai, kyllä se on sitten hyvä juttu että on olemassa tosiaan nämä tyhmät työntekijät jotka eivät vaadi mitään.
Työvoimapulan aikana pitäisi olla työntekijöiden markkinat. EI työnantajien. Tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa on menossa kovaa vauhtia työelämän muokkausprosessi jossa tietoisesti pyritään kehittämään tilanne, jossa markkinat ovat edelleenkin työnantajien, eikä työntekijöiden, myös silloin kun se oikea työvoimapula iskee.
Olennaisia merkkejä tästä prosessista ovat:
- Vuorkatyön räjähdysmäinen lisääntyminen; vuokratyöntekijän oikeudet, palkkaa myöten on säännönmukaisesti huonommat kuin normaalityöntekijällä. Vuokratyöntekijä on hyödyke vuokratyönvälitysfirman ja asiakasyrityksen välillä, jota voi vapaasti hyppyytää miten vain.
- Erilaisten tukityömuotojen monipuolinen kirjo. Sitä saattaa tavallinen talliainen erehtyä kuvittelemaan että tukityö on tukea työntekijälle. OIKEASTIHAN siinä tuetaan ainaostaan työnantajaa. Tukityö on tukea työnantajalle työntekijän kustannuksella.
- Perinteisten työsuhteiden omituinen katoamistemppu; perinteisiä "oikeita" työpaikkoja on nykyään hyvin vaikea löytää. Ihan vain siksi, koska niitä ei yksinkertaisesti enää kohta ole ollenkaan. Koska on työnantajan oman edun mukaista käyttää halpaa työvoimaa tai kahdeksan euron orjia.
- Tapa jolla julkisuudessa työpolitiikka- asioita käsitellään; jokaisessa poliittisessa keskustelussa ollaan huolissaan työnANTAJIEN tilanteista. Ku työnanatajat ovat niin kovin tiukoilla...
-> samaan aikaan kun toisaalla kummastellaan jotajien käsittämättömiä palkkoja.
-> Samaan aikaan kun tuhansille työnantajille MAKSETAAN siitä että he käyttävät esim.tukityöllistettyjä työntekijöitä, tai kahdeksan euron orjia. Eli antavat ilmaisten työntekijöiden tehdä rahaa yritykselleen, ja sen lisäksi työnajtajille maksetaan siitä hyvästä! Siis huom. työnantajille MAKSETAAN siitä hyvästä että he ottavat ilmaista työvoimaa tekemään töitä heidän yrityksilleen.
- Tapa jolla asioista puhutaan julkisuudessa työntekijän kannalta. Tukitöiden, kahdeksan euron orjuuden yms. riiston muotojen annetaan ymmärtää olevan työnTEKIJÄN edun mukaista. Logiikka on täsmälleen sama kuin joskus muinoin lapsia pahoinpideltiin piiskaamalla ja sen jälkeen odotettiin että lapsen pitää olla kiitollinen pahoinpitelystä, koska se oli muka jollakin kieroutuneella tavalla lapsen oman edun mukaista. Nykyisessä työelämässä on aivan sama asetelma työnantajan ja -tekijän välillä.
Yleisesti käytetään esimerkiksi niin irvokkaita ilmaisuja kuin "terapeuttinen työnteko" johon kuuluu esim. kuntouttava työtoiminta, jossa annetaan ymmärtää että ilmaiseksi työn tekeminen on niin terapeuttista työntekijälle itselleen että siitä ei tarvise maksaa edes palkkaa. Päinvastoin työntekijältä odotetaan KIITOLLISUUTTA siitä, että hän SAA tehdä ilmaiseksi töitä.
Kielenkäytössä (puhuttaessa työntekijöistä), muistetaan aina viljellä tarkoitushakuisen harhaanjohtavasti sanaa työntekijän "oikeus". Työntekijällä on OIKEUS tehdä ilmaiseksi töitä. Työntekijällä on OIKEUS tehdä töitä ilman työterveyshuoltoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
törkeä kun mikä...
Tap tap leena.
Mie poltan nöit https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005328381.html Riittää rahat.
Jos saa hyvää palkkaa on pakko tressata Kun tekee jossain jotain skeidaa on se rentottavaa?
Kiva kun työnantaja hikoilee ja itse voi jopa tahallaan koittaa tehdä hitaasti ja väärin kivointa tietenkin jos pystyy pienellä huolimattomuudella tekeen tuhansien eurojen edesttä vahinkoo on lasinsiruu vauvanruuassa salmonellaa saa kotoo mukaansa ja niinedelleen.
Voitaisiinko työtoimintaan osallistuvat henkilöt rajata vapaaehtoisen työterveyshuollon ulkopuolelle? Toisin sanoen, onko laillista, että kunnan tai kuntayhtymän työntekijä ja viranhaltija voi käydä sairastuessaan veloituksetta työterveyslääkärin vastaanotolla, mutta samaa oikeutta ei ole työtoimintaan osallistuvilla ? Kysymykseen on vastattava yhdenvertaisuuslain perusteella. Sen 12 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu on sallittua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Säännöksen 2 momentissa oikeutetaan erilainen kohtelu työllisyyspoliittisen tai työmarkkinoita koskevan tavoitteen perusteella. On vaikea esittää, mikä voisi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu erilaiseen kohteluun oikeuttava peruste, jonka mukaan työtoimintaan osallistuvat voitaisiin vapaaehtoisen työterveyshuollon osalta asettaa erilaiseen asemaan kuin työ- ja virkasuhteessa työtä ko. työpaikalla tekevät henkilöt. Yhdenvertaisuuslain vastaisilta vaikuttavat sellaiset työnantajan tekemät rajaukset tai käytäntö, joiden perusteella työtoimintaan osallistuvat henkilöt eivät olisi oikeutettuja saamaan vapaaehtoiseen osaan kuuluvia sairaanhoito- ja terveydenhuollon palveluja – edellyttäen, että perusteena eriarvoiseen asemaan asettamiselle olisi terveydentila tai vammaisuus.
Tyypillistä idiootti demarin ruikutusta! Ei ole helppoa olla tyhmä ja laiska!