YLE teksti-TV:ssä s. 858
Mainitaan mm. että kirkolla reilut 15 000 työntekijää. Ei siitä kauan ole kun sanottiin että 20 000. Onko tuo 15 000 sitten vakinaisessa työsuhteessa, virassa, loput sitten jotain muuta?
Vanhuuseläkkeelle siirtyi viime vuonna 464 (-6% v. 2016 verraten) keskimäärin 64,4 vuoden iässä.
Uudelle osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäi 67, ja työkyvyttömyyseläkkeelle 147. Yleisimmät syyt mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Suurimmat ammattiryhmät: Lastenkerhojen ohjaajat ja muut srk-työntekijät, papit ja kiinteistöhuollon työntekijät.
Mainitaan mm. että kirkolla reilut 15 000 työntekijää. Ei siitä kauan ole kun sanottiin että 20 000. Onko tuo 15 000 sitten vakinaisessa työsuhteessa, virassa, loput sitten jotain muuta?
Vanhuuseläkkeelle siirtyi viime vuonna 464 (-6% v. 2016 verraten) keskimäärin 64,4 vuoden iässä.
Uudelle osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäi 67, ja työkyvyttömyyseläkkeelle 147. Yleisimmät syyt mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Suurimmat ammattiryhmät: Lastenkerhojen ohjaajat ja muut srk-työntekijät, papit ja kiinteistöhuollon työntekijät.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tämä näköjään meni ohi silmieni. Vuoden 2016 tilastollisen vuosikirjan mukaan kokoaikaisia oli yli 17,000, osa-aikaisia vajaat 2000 ja sivutoimisia vajaat 1000. Määrä on vähän pudonnut, mutta silti tuo "reilut 15000" on aika harhauttavasti sanottu.
Mielenkiintoista nähdä miten nopeasti määrä supistuu. Yleinen taloustilanne paranee nyt, mutta jäsenmäärä vähenee toisaalta taustalla koko ajan. Varautuuko kirkko tulevaan laskuun vaikka nousukautta eletään?
Mukavaa, että iloitset työmahdollisuuksien vähenemisestä.
Sinulla on varmaan Susku Kosken kuva taustakuvana työpöydälläsi, kultaisissa kehyksissä.
Ei voi, tai ainakaan ole järkevää, pitää enemmän työntekijöitä kuin mihin on varaa. Suu säkkiä myöten kirkko? Palkatkoon niin monta kuin mihin on varaa - ja tarvetta. Ei peukaloita pyörittämään tai turhanaikaisiin töihin kannata palkata vaikka varaa olisikin. Jos vähentäisivät hieman touhukristillisyyttä, joka paikassa sohlaamista, niin pärjäisivät vähemmällä väellä.
Toi työkyvyttömyyseläköityneiden määrä kuulostaa isolta, ainakin verrattuna omaan organisaatiooni.
Kirkon eläkerahastosta säädetään lailla. Eikö tuo rahasto voisi olla neutraalilta pohjalta rakennettu eikä sijoitettu yksittäisen uskontokunnan alaisuuteen?
Nähtävästi viisautta olisi lakkauttaa tuo rahasto, sillä eläkemaksut tulevat todennäköisesti nousemaan kirkon jäsenistön vähenemisen myötä, ynnä kirkon palkansaajat samoiten. Eläkemaksujen kasvu vaikuttaa jäsenistön kirkollisveron suuruuteen mahdollisesti nostavasti ja vähemmän varoja riittää toimintaan tämän jälkeen.
Eli siis kirkon eläkerahaston lakkauttaminen välittömästi vähentäisi kustannuksia, vapauttaisi määrärahoja runsaasti mm. diakonia-avustuksiin ja kiinteistökulujen kattamiseen, ja kirkon työssäkäyvät työntekijät siirrettäisiin katsomuksellisesti neutraalin eläkerahaston piiriin, sellaisen, joka ei sitoutuisi minkään katsomuksellisen toimijan käsiin, vaan olisi katsomuksellisesti neutraali ja toimisi yhteiskunnan lainsäädännön pohjalta, ja palvelisi asiakkaitaan tasapuolisesti edellyttämättä uskontokuntaan kuulumista tai kuulumattomuutta. Tähän rahastoon kirkon työssäkäyvät työntekijät alkaisivat maksaa palkkatuloistaan tietyn prosenttiosuuden eläkekertymää omia tulevia eläkkeitään varten.
No se nyt tavallaan on yksi osa valtionkirkkoasemaa, että rahasto ei ole yksityinen.
Ei tähän helppoa ratkaisua minusta ole. Vaikka mitä mieltä olisi papeista, niin he toimivat nykyisten lakien mukaan ja ansaitsevat siitä aikanaan eläkkeen. Aivan kuten esim. entisen NL:n kommunistisen puolueen virkailijat saakoot eläkkeensä, vaikka järjestelmä vaihtuikin tässä välissä.
Niinpä. Siksi juuri kyseisen rahaston lakkauttaminen pikaisesti onkin tarpeen. Sen jälkeen rahaston varat voi siirtää yleishyödylliseen käyttöön esim. vaikka kirkon oman diakoniatyön kautta ja siirtää eläkemaksut katsomuksellisesti neutraaliin rahastoon, johon nykyiset työntekijät alkavat maksaa eläkemaksujaan.
Mistä tällöin maksettaisiin eläkkeet niille papeille, jotka nyt ovat jo eläkkeellä, tai jäämässä lähivuosina?
Se voi olla ihan kirkon oma velvoite huolehtia siitä asiasta. Ei se muiden vastuulla ole. Asian voi hoittaa vaikka keskusrahastonsa miljoonaomaisuudesta jos ei muusta. Ja sen takia eläkkeelle siirvyien pitäisi maksaa jo nyt eläkemaksunsa neutraaliin kassaan, josta eläke sitten maksettaisiin heille itselleen. Siksi kirkon kai pitäisi vähän etukäteen miettiä, miten eläkevastuunsa hoitaa, kun se ei muidenkaan harteille ja vastuulle tule.
Toisaalta, minkäs teet? Ei nälkään voi ketään tappaa, entisiä pappeja sen enempää kuin muitakaan.
En sitten tiedä miten raha vaihtaa omistajaa kun aikanaan hautausmaat siirtyvät kunnalle ja iso osa kirkon kiinteistöistä poistuu sen käytöstä. Selvää on, että joku muutos tässä tapahtuu.
Se on puhtaasti kirkon oma ongelma eikä kenenkään muun. Eikä valtio ole velvoitettu kustantamaan kenenkään eläkkeitä eikä se toteuttaisi yhteiskunnallista neutraaliusperiaatetta. Valtion ei tarvitse ottaa asiaan kantaa, vaan pysyä puolueettomana. Sitä paitsi se olisi tuottamaton menoerä ja taloudellisesti kallis. Niidenkin miljoonien eurojen sijoittaminen yritystukien muodossa pienyrittäjille elinkeinomaailmaan on taloudellisesti ja verotuloissa todennäköisesti kannattavampaa.
No jos eläkelaitos kaatuu, niin viime kädessä entiset papit hakevat toimeentulotukea. Valtio päätyy maksajaksi niinkin.
Miten hautaustoimi pitäisi sinusta jatkossa järjestää?
Toisaalta valtio joutuisi maksamaan siinä vaiheessa yhden uskontokunnan työntekijöitten eläkkeet eikä se olisi kovin reilua muita kohtaan. Kyse on eläkemaksuista, jotka kuuluvat kirkon omalle vastuulle, ei valtiolle. Luonnollisesti tässä tilanteessa kyseisenlaisten toimeentulohakemusten perusteet eivät täyty, koska ne olisivat vain eläkemaksuja. Hakemukset johtavat automaattiseen hylkäämiseen luonnollisesti. Valtio pysyy asiassa puolueettomana eikä ota kantaa kirkon omaan asiaan.
Hautausmaat mahdollisesti tulevaisuudessa saattavat siirtyä yhteiskunnan hallintaan. Tässä tilanteessa kappelirakennukset varmaan tullaan ostamaan kirkolta yhteiskunnalle tai yksityisomistukseen. Tässä tilanteesssa arvioisin, että hautausmaat siirretään normaalin yritystoiminnan alle ja yksityistoimijat saavat toimen haltuunsa. Kappelirakennukset riisutaan uskonnollisesta käytöstä sekulaareiksi toimitiloiksi ja kappelinimikkeistä luovutaan, koska se on uskonnollisen rakennuksen nimitys. Ehkä entisiten kappeleiden nimi muuttuu joksikin hautauksen muistelurakennukseksi tm. vastaavaksi. Ristit, alttarit ja muu uskonnolliset symbolit ja taideteokset poistetaan, virsikirjat joko palautetaan seurakunnille itselleen tai kierrätetään pois. Urut mahdollisesti samalla poistetaan ja tilalle hankitaan piano tai flyygeli. Tiloja vuokrataan sen jälkeen sekulaarin ja neutraalin toiminnan periaatteella saattoväen käyttöön, jossa he saavat muistella vainajaa yhdessä. Uskonnolliset toimitukset hoidetaan yhteisöjen omissa tiloissa, ei hautausmaiden muistelu-/saattotiloissa - ne on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tilat pidetään katsomuksellisesti puolueettomina ja neutraaleina kaikkien tasavertaiseen käyttöön.
"Sitä paitsi se olisi tuottamaton menoerä ja taloudellisesti kallis. Niidenkin miljoonien eurojen sijoittaminen yritystukien muodossa pienyrittäjille elinkeinomaailmaan on taloudellisesti ja verotuloissa todennäköisesti kannattavampaa."
Ihanko totta? Ero on siinä, että jälkimmäinen on sosialismia, kun taas ensimmäinen tukee kulutuskysyntää ja siten markkinataloutta.
Näkee selvästi, mistä poliittisesta suunnasta vapaa-ajattelijat ovat kotoisin. Voimakasta itätuulta, joka saa punoittamaan, sanoisin.
Koko eläkehomman ydin on siinä, että nyt maksettavista ( ja tulevista) eläkkeistä vain pieni osa on kerätty etukäteen (ja täydennetty sijoitustuotoilla) - suuri osa kerättävistä eläkemaksuista menee suoraan nykyisten eläkkeiden maksamiseen, itse asiassa rahastoitavaksi ei juurikaan tällä hetkellä edes jää rahaa.
Jos massa jolta eläkemaksuja kerätään pienenee liikaa, tulee paine korottaa eläkemaksuja tai purkaa rahastoja kiihtyvään tahtiin. Tämä on ongelma erityisesti rajatuilla erikoisrahastoilla (esimerkiksi kirkko), jossa työntekijämäärä voi pienentyä rajusti ilman että eläkkeensaajien määrä pienenee. Kirkko on ensisijaisesti vastuussa työntekijöidensä eläkkeistä oman eläkerahastonsa kautta, ja kirkon eläkerahaston ainoa vaihtoehto on nostaa seurakuntien (siis työnantajien) eläkemaksujen suuruutta(jos sen keräämät eläkemaksut ja rahastoitui osuus eivät riitä kattamaan eläkkeitä) ja se taas näkyy kirkollisveron suuruudessa.
Mikäli maksajien määrä vähenee kovin jyrkästi, on ainoa keino se, mitä on käytetty ennenkin: valtio maksaa osan.
Ja miksi ei maksaisi. Kansantaloudellisesti se on samanarvoinen tai parempi ratkaisu kuin syytää rahaa kannattamattomaan yritystoimintaan (josta kannattava yritystoiminta, joka tuottaa nettoverokertymää, eroaa siten, että sitä ei tarvitse tukea).
Käsittääkseni rahastointiasteen määrä vaihtelee eri eläkkeen maksajien kesken. Toiset sijoittavat edelleen osan saamistaan eläkemaksuista, vaikkakaan tuotot eivät vielä riitä kokonaan maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen. Kirkon osalta tilanne voi olla tuo minkä kuvasit, mutta parempaa faktaa tarvitsisi uskon tueksi kuin vain sinun kirjoituksesi.
Tässäkään ei kuitenkaan ole kysymys nälkävuosista eikä talvisodasta vaan pelkästään rahasta, joka on aina vain järjestelykysymys. Eläkemaksujen nousukaan ei vaikuta nettoelintasoon, koska kokonaistuotannon määrä ei tule laskemaan vaan nousemaan tulevaisuudessa. Tulonjakoon voi kylläkin vaikuttaa, ellei sitä verotuksellisesti tasata. Josta syystä olisi viisainta, että valtio hoitaisi homman kaikenlaisten muka "markkinatalous"-viritysten sijaan, joista tulee kuitenkin vain pelkkiä rysiä, jotka valtio maksaa kuitenkin lopulta, kun ne kusee.
Eipä silti, etteikö kirkkoherrojen eläkkeistä voisi hieman leikatakin, mutta on paljon sellaisia kirkon työntekijöitä, joiden palkka ja siten eläkekin ovat kovin pieniä. En soisi heidän vajoavan köyhyyteen elämänsä ehtoolla.
Kommenttini ei ole vapaa-ajattelijoiden mielipide.
Otetaan huomioon lieventävänä seikkana :)
"Mikäli maksajien määrä vähenee kovin jyrkästi, on ainoa keino se, mitä on käytetty ennenkin: valtio maksaa osan." - Väärin. Valtio ei maksa, vaan perittävän eläkemaksun suuruutta nostetaan.
Suomessa työeläkkeiden rahastointijärjestelmä on luotu juuri siksi, että valtion ei tarvitse maksaa eläkkeitä vaan niiden keruu ja maksatus hoituu eläkelaitosten kautta. Eläkerahastot on perustettu tasaamaan perittävien eläkemaksujen suuruutta yli ajan. Erikoisalojen ja julkisen alan rahastojen rakenteellinen ongelma on se, että niihin kerättävät eläkemaksut tulevat tarkkaan määritellyltä joukolta (Esim. kunnat / valtio / evlkirkko), ja jos näiden osuuksissa työvoimasta tulee suuria muutoksia, näiden rahoitustasapaino voi keikahtaa äkisti, mikä vaikuttaa eläkemaksun suuruuteen.
Keskeinen periaate eläkejärjestelmässä on se, että työantajat (ja palkansaajat) vastaavat rahoituksesta - jos eläkejärjestelmän sisääntuleva raha aiemmin rahastoitu osuus ei riitä, eläkemaksuja korotetaan, valtio ei tule hätiin. Eläkemaksujen korotus taas tulee suoraan palkansaajien palkasta pidätettävänä osuutena ja työantajan kassasta - kirkon tapauksessa siis kirkollisveroista. Sen taas maksavat kirkossa jäljellä olevat jäsenet omasta palkastaan perittävänä kirkollisverona (jonka tosin kerää valtion veroviranomainen alehintaan kirkon puolesta)
Tuollaisen epätasapainon vuoksi lienee parasta kirkonkin eläkerahasto sellaisenaan lakkauttaa, siirtää varat avustustyöhön tai seurakuntien rakennuskorjausten kattamiseen,, perustaa uusi yksityinen katsomuksellisesti neutraalilta pohjalta toimiva eläkerahasto, jonne nykyiset työntekijät alkavat maksamaan omien eläkkeittensä maksuja.
Edelleen jää avoimeksi miten vanhojen työntekijöiden eläkkeet sitten maksettaisiin.
Edelleen kirkko saa huolehtia rauhassa omista eläkkeensaajistaan. Siksi olisi ollut fiksua huolehtia etukäteen asiasta eikä jälkikäteen. Jos varat loppuvat, niin se on sitten "No Can Do" eikä muuta.
Vaan jos tämä ei olisi reilu rangaistus "kirkolle" vaan epäreilu "rangaistus" eläkkeellä olevalle pappi Virtaselle?
Niin se vain on, että kirkon yhteiskunnallisen aseman romahduttaminen toteutuu sen talouden romahduttamisella. Työntekijät ovat osa kirkkoa, eivät sen ulkopuolella. Kirkon talouden romahtamisesta kärsivät siten kaikki. Se on seuraus, looginen seuraus.