Ihmiskunnalla on yhteinen alkuperä.
On luonnollista että myös muista kuin kristilisestä perinteestä ja sanomasta löytyy viitteitä ja viittauksia ihmiskunnan historiaan ja tapahtumiin.
Rodut ja kansat ovat aikojen kuluessa kasvaneet erilleen ja unohtaneet tämän ja ruvenneet katsomaan ja rakentamaan maailmankuvaa vain omasta viitekehyksestään käsin.
Näkyvä maailma on peili, joka heijastaa näkymättömän maailman tapahtumia, niin suhteessa menneeseen kuin tulevaankin.
Homeroksen Odysseia käy tästä hyvänä esimerkkinä.
Siinä peilataan erinomaisella tavalla ihmiskunnan historiaa ja myös tulevia tapahtumia.
Odysseiasta voisi irroittaa kaksi pääkohtaa ja piirtää niiden välille janan.
Janan toisessa päässä on Troija ja toisessa päässä Ithaka.
Homeros kuvaa Troijaa vahvasti linnoitetuksi.
On ilmeistä, että tämä kuvaus sopii hyvin tämän päivän Israeliin.
Ithaka edustaa taivaan valtakuntaa.
Ithaka on myös Odysseijan koti. Troijaan verraten suojaton maan. Kukaan ei ollut estelemässä kun Penelopen kosijat tulivat Ithacaan.
Odysseija oli lähtenyt Troijan sotaan ja oli ollut jo kaunan poissa, eikä ollut varmaa, tuleeko hän enään koskaan palaamaan?
Troijan Helenan sanoisin olevan Eeva.
Eeva elää edelleen ihmisten mielissä. Hänen ympärilleen rakentuu koko sadunhohteinen paratiisi.
Ithakassa on Penelope, jota en käy kuvaamaan, enkä siihen pystyisikään.
Mutta Troijan Helenaa, tämän kuvauksen Eevaa, voisi pitää hänen maallisena kuvajaisena.
Näyttää siis siltä, että on olemassa kaksi valtakuntaa, maallinen ja taivaallinen.
Raamattua voidaan pitää nykymaailmassa mitä ilmeisemmin Troijan hevosena - taivaan lahjana, joka on Troijan muurien ulkopuolelta maailmaan annettu, sekä pelastukseksi että tuhoksi.
Tuhoksi siinä mielessä, että Raamatusta on tullut ymmärtämättömien ihmisten käsissä troijalainen - virus, joka leviää nopeasti ympäri maailmaa.
Mutta mitä tapahtuu samaan aikaan taivaan porteilla?
Penelope odottaa siellä poikansa kanssa Odysseian paluuta Troijan sodasta. Mutta paluumatkalla sattuneiden koettelemusten ja vastaoinkäymisten takia hänen tulonsa viipyy ja viipyy.
Penelopen kilpakosijat (uskonnot) kärkkyvät taivaaseen pääsyä ja odottavat kukin valituksi tulemista.
Kosijoiden joukossa on Argosin profeetta Theoclymenus, joka moittii kosijoita, että nämä ovat julkeita ja tyhmiä.
Profeetta näkee näyn, että kosijat itse asiassa nukkuvat, eivätkä valvo ja hän näkee kosijoiden yllä väijyvän kuoleman.
Kosijat eivät usko profeettaa, vaan nauravat hänelle ja moittivat häntä hulluksi.
Penelopen on tehtävä valinta uupumukseen asti venyvän pitkän odotuksen päätteeksi.
Hän kutoo kangasta ja ensin hän lupaa, että hän tekee valinnan, kun saa kankaan valmiiksi. Kankaan valmistuminen edistyy kuitenkin hitaasti kun Penelope purkaa yöllä sen, minkä oli päivällä saanut kudotuksi.
Kun kangas viimein valmistuu, Penelope tekee uuden ratkaisun ja laittaa kosijat testiin.
Hän sanelee ehdot. Kihlatuksi tulee se, joka pystyy virittämään Odysseijan jousen ja ampumaan nuolen 12 kirveen reijän läpi.
Nyt jokaisella on mahdollisuus osoittaa uskonsa vahvuus.
Jokainen tulee vuorollaan yrittämään, mutta kaikki epäonnistuvat.
Tämän nähdessään kosijoiden touhuja sivusta seurannut kerjäläinen ilmoittaa, että myös hän olisi halukas osallistumaan kokeeseen.
Taivaanporttien esikartanoissa ryypiskelleet ja syöneet kosijat suhtautuvat kerjäläiseen ylimalkaisesti. He halveksivat häntä ja nauravat hänelle. Mutta Penelopen pyynnöstä he kuitenkin antavat hänelle mahdollisuuden yrittää...
________________________________________________________
Olen liittänyt tässä kertomaani näkemykseen videolinkin.
Se on Odysseiasta tehty ranskalainen elokuvatoteutus.
Kieltä ei tarvitse osata, pystyäkseen eläytymään episodin lopputapahtumiin.
Elokuva on YouTubessa neljässä osassa, mutta alapuolen linkistä tulee näkyviin vain viimeisen osan loppuhuipennus.
https://www.youtube.com/watch?v=xK5eTjQB6MM&t=2675s
On luonnollista että myös muista kuin kristilisestä perinteestä ja sanomasta löytyy viitteitä ja viittauksia ihmiskunnan historiaan ja tapahtumiin.
Rodut ja kansat ovat aikojen kuluessa kasvaneet erilleen ja unohtaneet tämän ja ruvenneet katsomaan ja rakentamaan maailmankuvaa vain omasta viitekehyksestään käsin.
Näkyvä maailma on peili, joka heijastaa näkymättömän maailman tapahtumia, niin suhteessa menneeseen kuin tulevaankin.
Homeroksen Odysseia käy tästä hyvänä esimerkkinä.
Siinä peilataan erinomaisella tavalla ihmiskunnan historiaa ja myös tulevia tapahtumia.
Odysseiasta voisi irroittaa kaksi pääkohtaa ja piirtää niiden välille janan.
Janan toisessa päässä on Troija ja toisessa päässä Ithaka.
Homeros kuvaa Troijaa vahvasti linnoitetuksi.
On ilmeistä, että tämä kuvaus sopii hyvin tämän päivän Israeliin.
Ithaka edustaa taivaan valtakuntaa.
Ithaka on myös Odysseijan koti. Troijaan verraten suojaton maan. Kukaan ei ollut estelemässä kun Penelopen kosijat tulivat Ithacaan.
Odysseija oli lähtenyt Troijan sotaan ja oli ollut jo kaunan poissa, eikä ollut varmaa, tuleeko hän enään koskaan palaamaan?
Troijan Helenan sanoisin olevan Eeva.
Eeva elää edelleen ihmisten mielissä. Hänen ympärilleen rakentuu koko sadunhohteinen paratiisi.
Ithakassa on Penelope, jota en käy kuvaamaan, enkä siihen pystyisikään.
Mutta Troijan Helenaa, tämän kuvauksen Eevaa, voisi pitää hänen maallisena kuvajaisena.
Näyttää siis siltä, että on olemassa kaksi valtakuntaa, maallinen ja taivaallinen.
Raamattua voidaan pitää nykymaailmassa mitä ilmeisemmin Troijan hevosena - taivaan lahjana, joka on Troijan muurien ulkopuolelta maailmaan annettu, sekä pelastukseksi että tuhoksi.
Tuhoksi siinä mielessä, että Raamatusta on tullut ymmärtämättömien ihmisten käsissä troijalainen - virus, joka leviää nopeasti ympäri maailmaa.
Mutta mitä tapahtuu samaan aikaan taivaan porteilla?
Penelope odottaa siellä poikansa kanssa Odysseian paluuta Troijan sodasta. Mutta paluumatkalla sattuneiden koettelemusten ja vastaoinkäymisten takia hänen tulonsa viipyy ja viipyy.
Penelopen kilpakosijat (uskonnot) kärkkyvät taivaaseen pääsyä ja odottavat kukin valituksi tulemista.
Kosijoiden joukossa on Argosin profeetta Theoclymenus, joka moittii kosijoita, että nämä ovat julkeita ja tyhmiä.
Profeetta näkee näyn, että kosijat itse asiassa nukkuvat, eivätkä valvo ja hän näkee kosijoiden yllä väijyvän kuoleman.
Kosijat eivät usko profeettaa, vaan nauravat hänelle ja moittivat häntä hulluksi.
Penelopen on tehtävä valinta uupumukseen asti venyvän pitkän odotuksen päätteeksi.
Hän kutoo kangasta ja ensin hän lupaa, että hän tekee valinnan, kun saa kankaan valmiiksi. Kankaan valmistuminen edistyy kuitenkin hitaasti kun Penelope purkaa yöllä sen, minkä oli päivällä saanut kudotuksi.
Kun kangas viimein valmistuu, Penelope tekee uuden ratkaisun ja laittaa kosijat testiin.
Hän sanelee ehdot. Kihlatuksi tulee se, joka pystyy virittämään Odysseijan jousen ja ampumaan nuolen 12 kirveen reijän läpi.
Nyt jokaisella on mahdollisuus osoittaa uskonsa vahvuus.
Jokainen tulee vuorollaan yrittämään, mutta kaikki epäonnistuvat.
Tämän nähdessään kosijoiden touhuja sivusta seurannut kerjäläinen ilmoittaa, että myös hän olisi halukas osallistumaan kokeeseen.
Taivaanporttien esikartanoissa ryypiskelleet ja syöneet kosijat suhtautuvat kerjäläiseen ylimalkaisesti. He halveksivat häntä ja nauravat hänelle. Mutta Penelopen pyynnöstä he kuitenkin antavat hänelle mahdollisuuden yrittää...
________________________________________________________
Olen liittänyt tässä kertomaani näkemykseen videolinkin.
Se on Odysseiasta tehty ranskalainen elokuvatoteutus.
Kieltä ei tarvitse osata, pystyäkseen eläytymään episodin lopputapahtumiin.
Elokuva on YouTubessa neljässä osassa, mutta alapuolen linkistä tulee näkyviin vain viimeisen osan loppuhuipennus.
https://www.youtube.com/watch?v=xK5eTjQB6MM&t=2675s
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uskonlahkojen tulevaisuus ei vaikuta kovinkaan ruusuiselta.
Ei tämmöisiä avauksia kannata tehdä tälle palstalle, joita lukee ihmiset, jotka odottavat että heidät temmataan jossain vaiheessa nahkavaatteissaan yläilmoihin.
Homeros oli aikansa luetuin kirjailija ja Odysseus aikansa tunnetuin kirja. Eikä sen vaikutus evankeliumeihinkaan ollut vähäinen.
Kaikki muistatte miten ensimmäisessä Markuksen mukaan nimetyssä evankeliumissa Jeesus seikkailee Genesaretin järvellä. Markuksen evankeliumin kirjoittaja kuvittelee järven suureksi kuin meri ja sen myrskyt samalla lailla valtaviksi. Ei liene kenellekään epäselvää mistä on otettu evankeliumin tarinaan vaikutteita.
Tästä on kirjoitettu muutamia hyviä tutkimuksia ja parhaana pidetään "The Homeric Epics and the Gospel of Mark" Dennis R. MacDonaldilta. Siinä käydään seikkaperäisesti läpi miten paljon Markuksen evankeliumi kopioi suoraan 1:1 Homerokselta.
Jälleen kerran Youtube tulee apuun lyhyt selvitys asiasta löytyy myös katsottavan media kautta.
Olkaa hyvät: https://youtu.be/tTJT67kgsfc
Millainen tapahtuma oli odysseuksessa tuossa myrskykohdassa?
kun on mukana uskossa johonkin, jotenkin aivot varmaankaan ei pysty käsittelemään, että se asia johon on uskottu, voisi olla samanlaista satua kuin muukin viihdykkeeksi luotu sakirjallisuus. Pelko jonkin menettämisestä, on suurempi kuin se, että voisi kyseenalaistaa onko missään todellisesti mitään järkeä.
Onko mitään järkeä, että mies uhrataan ristille ja siihen uskovat saavat armoa osakseen?
miksi tappamisen kieltävä jumala on itse väkivaltainen ja vastoin omia käskyjään?
Raamattu kuvastaa historiaa. Sen ajan kirjallisuus mistä tarinat koostuvat kulttuurissa, jossa sodittiin, jumalat olivat arvaamattomia, heillä oli inhimillinen puoli ja samalla omasivat jumaluuden(vrt. Jeesus).
Ihmettelen sitä, miten ihmiskuntaan on mennnyt läpi uskonto ja miksi eletään tarinoissa, eikö todellisuus olisi pajon mielenkiintoisempaa elämää? Ehkä ihmiset pakenevat todellisuutta jos se ei tuota onnea ja pakenevat tarinoihin, joissa kerrotaan unelmia ja toiveita, raamattu antaa tulevalle elmämälle mahdollisuuden, ihminen jää odottamaan jotain, mitä ei ole.
Odysseiasta näyttää löytyvän paljon muitakin episodeja jotka ovat tuttuja Raamatusta.
Johdonmukaisena on lopputapahtuma, jossa aseet lasketaan ja vihollisuudet loppuvat.
Tämä on se Raamatun kohta, jossa "aseet taotaan auroiksi":
https://www.youtube.com/watch?v=xK5eTjQB6MM&t=5768s