sähköasentajien koulutus huolestuttaa opettajia Itä-Suomessa
Opettajat ja alueen työnantajat ovat huolissaan itäsuomalaisesta ammattikoulusta valmistuvien sähköasentajien ammattitaidosta. MOT:n haastattelemat opettajat pelkäävät, että osa valmistuneista nuorista sähköasentajista saattaa olla vaaraksi sekä itselleen että muille tai pärjäävät heikosti työelämässä. Oppilaitoksen johdon mukaan opetus on ollut asianmukaista.
Sampo on 3900 oppilaan ammattikoulu Itä-Suomessa, joka toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella. Ammattikoulujen rahoitusta on leikattu nykyisen ja edellisen hallituksen aikana sadoilla miljoonilla euroilla.
Leikkaukset ovat osuneet myös Sampoon. Koulu saa rahoitusta miljoonia euroja vähemmän kuin vuonna 2010 ja yt-neuvotteluita on käyty lähes joka vuosi viimeisen viiden vuoden ajan. Neuvotteluiden seurauksena ainakin kymmenen opettajaa on irtisanottu tai lomautettu ja oppilaiden lähiopetusta ollaan vähentämässä.
“Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita."
MOT:hen otti helmikuussa yhteyttä Sampon Imatran yksikössä työskennellyt sähköalan opettaja. Yli 20 vuoden uran ammattikouluopettajana tehnyt Kai Behm kertoo olevansa niin huolissaan sähköalaa Imatralla opiskelevien nuorten turvallisuudesta ja työllistymismahdollisuuksista, että hän haluaa tuoda yksikön ongelmat julki potkujenkin uhalla.
“Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä”
Imatralla neljä vuotta työskennelleen ja lopulta viime viikolla irtisanotun Behmin suurin huoli on se, että sähköalan yksikössä kirjoitetaan tutkintotodistus sellaisillekin oppilaille, joilla ei ole mitään edellytyksiä työskennellä sähköasentajan ammatissa.
“Tutkintoja leimataan suoritetuksi oppilaille, joilla ei ole käytännössä lainkaan edes perusosaamista sähköalan töistä. Tässä ei ole kyse muutamasta oppilaasta, vaan systemaattisesta toiminnasta”, Behm sanoo.
Sähköasentaja tekee työssään kytkentä-, kaapelointi-, korjaus-, ja johdotustöitä sekä huoltaa esimerkiksi valaisimia, mittareita, sähkökojeita ja sähkökeskuksia teollisuudessa tai kotitalouksissa. Jos asentaja ei osaa työtään, asiakas tai asentaja itse voi joutua hengenvaaraan.
“Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita. Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä. Useimmilla työmailla kyllä valvotaan, että nuoret eivät tee töitä yksin, mutta työnantajiakin on moneen lähtöön. Mutta jos vaikka tuttu tai sukulainen pyytää tekemään sähköasennuksen ja nuori uskoo, että on paperin myötä pätevä niihin hommiin, niin sehän vielä tappaa jonkun”, toinen koulussa työskentelevä opettaja sanoo.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/27/sehan-viela-tappaa-jonkun-sahkoasentajien-koulutus-huolestuttaa-opettajia-ita
Opettajat ja alueen työnantajat ovat huolissaan itäsuomalaisesta ammattikoulusta valmistuvien sähköasentajien ammattitaidosta. MOT:n haastattelemat opettajat pelkäävät, että osa valmistuneista nuorista sähköasentajista saattaa olla vaaraksi sekä itselleen että muille tai pärjäävät heikosti työelämässä. Oppilaitoksen johdon mukaan opetus on ollut asianmukaista.
Sampo on 3900 oppilaan ammattikoulu Itä-Suomessa, joka toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella. Ammattikoulujen rahoitusta on leikattu nykyisen ja edellisen hallituksen aikana sadoilla miljoonilla euroilla.
Leikkaukset ovat osuneet myös Sampoon. Koulu saa rahoitusta miljoonia euroja vähemmän kuin vuonna 2010 ja yt-neuvotteluita on käyty lähes joka vuosi viimeisen viiden vuoden ajan. Neuvotteluiden seurauksena ainakin kymmenen opettajaa on irtisanottu tai lomautettu ja oppilaiden lähiopetusta ollaan vähentämässä.
“Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita."
MOT:hen otti helmikuussa yhteyttä Sampon Imatran yksikössä työskennellyt sähköalan opettaja. Yli 20 vuoden uran ammattikouluopettajana tehnyt Kai Behm kertoo olevansa niin huolissaan sähköalaa Imatralla opiskelevien nuorten turvallisuudesta ja työllistymismahdollisuuksista, että hän haluaa tuoda yksikön ongelmat julki potkujenkin uhalla.
“Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä”
Imatralla neljä vuotta työskennelleen ja lopulta viime viikolla irtisanotun Behmin suurin huoli on se, että sähköalan yksikössä kirjoitetaan tutkintotodistus sellaisillekin oppilaille, joilla ei ole mitään edellytyksiä työskennellä sähköasentajan ammatissa.
“Tutkintoja leimataan suoritetuksi oppilaille, joilla ei ole käytännössä lainkaan edes perusosaamista sähköalan töistä. Tässä ei ole kyse muutamasta oppilaasta, vaan systemaattisesta toiminnasta”, Behm sanoo.
Sähköasentaja tekee työssään kytkentä-, kaapelointi-, korjaus-, ja johdotustöitä sekä huoltaa esimerkiksi valaisimia, mittareita, sähkökojeita ja sähkökeskuksia teollisuudessa tai kotitalouksissa. Jos asentaja ei osaa työtään, asiakas tai asentaja itse voi joutua hengenvaaraan.
“Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita. Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä. Useimmilla työmailla kyllä valvotaan, että nuoret eivät tee töitä yksin, mutta työnantajiakin on moneen lähtöön. Mutta jos vaikka tuttu tai sukulainen pyytää tekemään sähköasennuksen ja nuori uskoo, että on paperin myötä pätevä niihin hommiin, niin sehän vielä tappaa jonkun”, toinen koulussa työskentelevä opettaja sanoo.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/27/sehan-viela-tappaa-jonkun-sahkoasentajien-koulutus-huolestuttaa-opettajia-ita
Vastaukset 13
Vanhimmat
juu jos vika ei olekkaan oppilaissa vaan opetuksen tasossa?
Täällä ei opettaja itse edes osannut asentaa Hämärätunnistinta, joka kytkee sähkön, kun valaistus vähenee.
Kuinkahan paljon on siitä tullut onnettomuuksia, kun monet sähköremontit ovat maallikolta kiellettyjä ja sitten pitää paikalle ottaa joku huippukallis sähkömies!?
Ja sitten tulee vahinkoja, kun pitää itse yrittää tehdä kytkennät. Itse teen kyllä kiinteitäkin asennuksia kotona ja se ei kuulu pätkääkään kenellekään.
Koulut joutuvat kilpailemaan oppilaista, koska valtiolta saatava valtionapu muodostuu sen mukaan kuinka monta oppilasta aloittaa opinnot koulussa. Siksi kaikki halukkaat pääsevät kouluun, mutta kaikkia ei edes kiinnosta koko sähköala.
Säästöistä tässä on kysymys, ja leikkauksista.
Ongelma näyttää monissa oppilaitoksissa olevan vaadittavien tenttien puute.
Ei ole henkilökohtaista seuraamista siitä mitä oppilas oikeasti osaa.
Olen itse nähnyt tilanteen jossa osaamaton ulkomaalainen otettiin keskusteluun kurssin lopulla ja mietittiin : "mites me saatais sut kurssista läpi". Huom kurssin lopulla!!
Hänen ohjaamiseensa ei haluttu panostaa riittävästi kurssin AIKANA vaan mietittiin vasta lopulla keplottelukeinoja päästää hänet läpi kuten muut.
Eiköhän tämä ongelma ole joka alalla. Vasta työ opettaa tekijäänsä, oletetaan. Jo ajokortin saaminen on niin leväperäistä, että liikenteessä on kaikenmaailman suharia, vaikka eivät tiedä autoista, eikä liikenteestä tuon taivaallista.
Sipilä leikkasi 170 miljoonaa ammattikoulutuksesta pois. Itsenäisesti asioista päättävät ammattikoulut päättivät lopettaa "kalliin" kenttätyön ja koneilla tekemisen ja harjoittelun.
Ammattikoulujen 3-vuotisella rakennuslinjalla menee koko ensimmäinen vuosi, ja vielä 2-luokaltakin vähintään syyspuoli pelkästään pulpetissa. Opilaat eivät ole lyöneet naulan naulaa, tai sahanneet ainoatakaan lautaa koko opiskeluaikana.
Koulut päättivät että lisätään pulpettiaikaa!! Siinä hommassa kelpaa halvempikin opettaja, vaikka pelkkä ylioppilas tai maanviljelijä. Sellainen joka ei tiedä käytännön rakentamisesta tai sähkötöistä yhtään mitään.
Käytännön rakentaminen ja piuhojen vetäminen on eri juttu kuin sähköteorian osaaminen. Pulpettiajan lisääminen on tärkeätä. Vain siten taataan että osataan mitoittaa ja laskea virrat,tehot,jännitteet,vastukset oikein.Pelkällä työnteolla sitä puolta ei opita. Sähköteorian opettajilta vaaditaan osaamista. Pätevyystodistus (sähköpätevyydet) on eria asia kuin sähköasentajan perustutkinto. Mitä tehdään asentajalla joka osaa vetää piuhoja ja kiinnittää rasioita seinään, muttei osaa laskea ja mitoittaa virtoja,jännitteitä,tehonkestoja.
>> Pulpettiajan lisääminen on tärkeätä.
No se pulpettiaika ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan lisääntynyt. Samat 3 vuotta siellä istutaan raksapuolella ja sähköpuolella edelleenkin.
Mikä on siis mielestäsi on vialla, kun ei pulpeteissa annettu oppi loksahda oppilaille päähän?
Heikko oppilasaines. Heikko lähtötaso. Ei saisi nuoria morkata. Näin vain on. Oppia on vaikea kaataa kenenkään päähän pakolla. Pitää olla kykyä ja halua oppia ja imuroida asioita ja tietoa. Itseopiskella iltaisin. Puutteelliset perustaidot. Lukeminen. laskeminen. kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen. Sellaiset alkeistaidot kun piti oppia ja hanskata jo siellä peruskoulun ala-asteella (kansakoulussa). Yllättävän moni nykynuori ei osaa alkuunkaan lukea. Sitä puutetta on melko mahdoton korjata enää keskiasteella. Eikös vaan. Jotkut vaan jää loppuelämäkseen pölvästeiksi. Kyse ei ole vain koulujärjestelmästä ja opetuksesta. Sama ongelma ympäri maapalloa. Osa porukasta putoaa täysin kelkasta siinä 10-12 vuoden iässä. Houkutukset ja helppo elämä vievät mukanansa. Jotenkin näin sen näen.
Suomestaalkaa pikkuhiljaa tulemaan afrikka. Hoh hoh hoooooo
Niinhän siinä käy, kun kotimaista työvoimaa syrjitään ja muunmaailman työvoimaa suositaan Suomen työmarkkinoilla. Sama näkyy taloustilastoissa: kantasuomalaiset toisen asteen koulutetut köyhtyvät, ulkomaalaiset menestyvät. Myöhemmin tämä näkyy perhekoossa.
Matuthan ovat jo valmiiksi korkeasti koulutettuja, joten heidät voidaan pikakouluttaa sähköasenaejiksi ja jopa sähköinsinööreiksi parissa viikossa. Näin saadaan päteviä sähkömiehiä Suomeen.