Saako aviopuolisosta Raamatun mukaan avioerota vai ei, onko mitään perustetta? Jos on jo avioeronnut aviomiehestään, saako mennä uuden miehen kanssa naimisiin? Tiedän että Suomen lain ja luterilaisen kirkon mukaan saan, mutta en kysy nyt Suomen lain enkä kirkon kantaa, vaan Raamatun.
Kaksi kysymystä avioerosta
AmandaMariia
582151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kaikkein ensimmäiseksi, riippumatta lukijan avioeroa koskevasta mielipiteestä, on tärkeää muistaa Malakia 2:16: "Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala." Raamatun mukaan avioliitto on elinikäinen sitoumus. "He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" (Matt. 19:6). Jumala kuitenkin tietää, että avioeroja tapahtuu, koska avioliitto on kahden syntisen ihmisen välinen liitto. Vanhassa testamentissa hän asetti tiettyjä säädöksiä suojellakseen eronneiden oikeuksia, erityisesti naisia (5. Moos. 24:1-4). Jeesus kertoi näiden säädösten olleen annetun, koska ihmisten sydämet olivat kovat. Niitä ei oltu annettu, koska ne olivat Jumalan tahdon mukaiset (Matt. 19:8).
Kysymys avioerosta ja uudelleen avioitumisesta keskittyy lähinnä Jeesuksen sanoihin Matt. 5:32 ja 19:9. Ilmaisu "haureus" on Raamatun mukaan ainoa seikka, joka saattaa mahdollisesti antaa Jumalan luvan avioerolle ja uudelleen avioitumiselle. Monet tulkitsevat tämän poikkeuksen koskevan aviollista haureutta kihlausaikana. Juutalaisten kulttuurissa miestä ja naista pidettiin avioparina, kun he olivat vielä kihloissa. Tämän näkemyksen mukaan haureus kihlajaisaikana on ainoa pätevä peruste avioerolle.
Tosin kreikankielen sana "haureus" voi tarkoittaa mitä tahansa seksuaalista moraalittomuutta avioliitossa. Se voi tarkoittaa huoruutta, prostituutiota, uskottomuutta, jne. On mahdollista, että Jeesus opettaa avioeron olevan sallittua, kun henkilö syyllistyy seksuaaliseen moraalittomuuteen. Seksuaalinen suhde on olennainen osa avioliittoa: “he tulevat yhdeksi lihaksi” (1. Moos. 2:24; Matt. 19:5; Ef. 5:31). Näin ollen tämän liiton särkeminen avioliiton ulkopuolisella seksuaalisella suhteella antaa syyn avioeroon. Jos näin on asian laita, tässä jakeessa Jeesuksella oli mielessään uudelleen avioituminen. Ilmaisu "menee naimisiin toisen kanssa" (Matt. 19:9) kertoo avioeron ja uudelleen avioitumisen olevan sallittua poikkeussäännön mahdollistamassa tilanteessa, mikä tuo tilanne sitten olikaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että ainoastaan syytön osapuoli saa avioitua uudestaan. Vaikka sitä ei erikseen mainita, lupa uudelleen avioitumiseen avioeron jälkeen perustuu Jumalan armoon syytöntä osapuolta kohtaan. Voi olla tilanteita, joissa syyllinen osapuoli voi avioitua uudestaan, mutta näissä raamatunkohdissa sitä ei käsitellä.
Jotkut tulkitsevat 1. Kor. 7:15a opettavan toisen poikkeuksen sallien uudelleen avioitumisen, jos epäuskoinen puoliso jättää uskovan puolison. Siinä ei kuitenkaan puhuta mitään uudelleen avioitumisesta, vaan siinä todetaan ainoastaan, että uskovan ei ole pakko jatkaa avioliittoa, jos epäuskoinen haluaa puoliso haluaa erota. Joidenkin toisten mielestä pahoinpitely (puolison tai lasten) on hyväksyttävä syy avioerolle, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu Raamatussa. Vaikka näin saattaa olla, ei ole koskaan viisasta tehdä olettamuksia Jumalan Sanan opetusten suhteen.
Usein avioeroa koskevassa väittelyssä unohdetaan, että mitä tahansa "haureus" pitääkään sisällään, se sallii avioeron, mutta ei vaadi sitä. Jopa haureuden jälkeen aviopari voi Jumalan armon kautta oppia anteeksiantamaan ja rakentamaan avioliittonsa uudelleen. Jumala on antanut meille anteeksi paljon enemmän. Me voimme seurata hänen esimerkkiään ja antaa anteeksi jopa haureuden tekijälle (Ef. 4:32). Monissa tapauksissa puoliso ei kuitenkaan tee parannusta ja jatkaa seksuaalisessa moraalittomuudessa. Tällaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Matt. 19:9 opetusta. Monet myös haluavat avioitua nopeasti uudelleen, vaikka Jumala haluaa heidän pysyvän naimattomina. Joskus Jumala haluaa ihmisten pysyvän naimattomina, jotta heidän keskittymiskykynsä ei kärsi (1. Kor. 7:32-35). Uudelleen avioituminen avioeron jälkeen on vaihtoehto joissakin tapauksissa, mutta se ei suinkaan ole ainoa mahdollisuus.
On surullista, että avioerot ovat tunnustuksellisten kristittyjen keskuudessa melkein yhtä yleisiä kuin uskottomien keskuudessa. Raamattu tekee hyvin selväksi, että Jumalaa vihaa avioeroa (Mal. 2:16) ja sopimisen ja anteeksiannon pitäisi olla uskossa olevan tunnusmerkkejä (Luuk. 11:4; Ef. 4:32). Jumala kuitenkin tietää, että avioeroja tapahtuu jopa hänen lastensa keskuudessa. Eronneen ja uudelleen avioituneen uskovan ei ole kuitenkaan syytä kuvitella, että Jumala rakastaa häntä yhtään vähemmän, vaikka hänen eronsa ja uudelleen avioitumisensa ei kuuluisikaan Matt. 19:9 lueteltuun poikkeukseen. Jumala käyttää jopa syntisten tottelemattomuutta omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen.
https://www.gotquestions.org/Suomi/avioero-uudelleen-avioituminen.html
Paitsi että avioliitto määrättiin elinikäiseksi katolisen kirkon toimesta 1500 luvulla.
Se on täysin katolisen kirkon asia, Raamatusta tuota määrittelyä emme löydä.
Katolisella kirkolla on avioliiton mitätöinti käytössä. Sen jälkeen saa avioitua heillä. Tekopyhäähän se on, kun on ihan samasta asiasta kysymys. Semantiikkaa katsos.
Raamatun mukaan ei saa avioerota. Jos on avioeronnut, sen saa anteeksi, jos vilpittömästi katuu, mutta uudelleen ei voi avioitua Herrassa. Eronneen täytyy pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
”Katolisella kirkolla on avioliiton mitätöinti käytössä.”
Siinäkin on omat tiukat sääntönsä. Mutta siellä on perusteita, jotka ovat Raamatulla perusteltuja, mutta joita tiukan linjan protestantit eivät hyväksy. Esimerkkeinä vaikka se, että tarkoitus ei ollut saada lapsia tai ei ollut tarkoitusta koko elämän kestävään avioliittoon. Sitten siellä on vihkimisessä olevat muotovirheet ja kun katolinen on solminut avioliiton ei katolilaisen kanssa, eikä sillä ole ollut kirkkoherran suostumusta.
Ilmeisesti seksuaalinen uskottomuus ei ole pätevä syy?
”Eronneen täytyy pysyä naimattomana…”
Tämäkin tiukka linja joillakin on.
Jos tiivistetysti kokoaisi kaikki ne käsitykset, joita on tarjottu Raamatun näkemyksiksi.
Erota saa, jos puoliso harrastaa seksiä jonkun toisen kanssa. Joillekin ainoa pätevä syy. Silloin eronnut eli syytön saa avioutua uudelleen, joskin joidenkin mielestä ei saa niin kauan, kun ex puoliso elää.
Moni hyväksyy mm. väkivallan ja muun huonon kohtelun sekä puolison alkoholismin päteväksi syyksi erota. Ei kaikki.
Raamattu on hyväksynyt eron silloinkin, jos jompikumpi on hedelmätön, eli ei voi saada lapsia. Tämä tulee aika harvoin esille.
Sitten on mahdollisuus erota, jos puoliso ei ole kristitty tai saman suutauksen jäsen. Ei ole pakko.
Uudelleen avioituminen lienee pääsääntöisesti kielletty, jos ex elää. Kun hän kuolee, saa avioitua. On myös toisenlainen tulkinta, että syytön saa avioitua mutta syyllinen ei.
Nykyaikana avioliitto rakentuu aivan toisenlaiselle perustalle. Kyse on enemmän parisuhteesta, usein romanttisesta sellaisesta. Se asettaa huomattavan enemmän vaatimuksia avioliitolle. Harva enää elää kulissiliitossa kuten tuolloin.
Enää ei omistussuhteet määrittele asiaa, eikä etenkään se, että naiset voivat hankkia oman elantonsa. Ennen avioliitto oli naisen ammatti ja työpaikka, eikä hän voinut elättää itsenäisesti itseään ja lapsiaan kuten nyt.
Luulen että nykyäänkin aika moni elää kulissiliitossa. Kun ajattelee, että rakastuminen on harvoin molemminpuolista, ja kuitenkin suuri osa ihmisistä menee naimisiin, niin varmasti läheskään kaikki eivät rakasta puolisoaan romanttisesti edes avioliiton alussa. Ja paljon on niitäkin, joilla rakkaus loppuu ja jotka eivät kuitenkaan syystä tai toisesta eroa.
"Raamattu on hyväksynyt eron silloinkin, jos jompikumpi on hedelmätön, eli ei voi saada lapsia. Tämä tulee aika harvoin esille. "
Missähän kohtaan näin sanotaan?
"...läheskään kaikki eivät rakasta puolisoaan romanttisesti edes avioliiton alussa. "
Kyllä, näitä avioliittoja on toki vieläkin. Suurin osa tosin kokee, että jotain keskinäistä tunnetta pitäisi olla. Ja samoin tuossa, että tosiaan moni elää - useinkin omaisuuden vuoksi - välien kuihduttua edelleenkin näennäisessä avioliittossa.
Raamatun muitakaan käskyjä ei yleisesti noudateta. Nämä seksiin ja avioon liittyvät kysymykset ovat ovat vaan nostettu tikun nokkaan että syrjäytettäisiin tärkeämmät ihmisten elämään liittyvät raamatunkohdat.
Sinulla on kummallinen ajatuksen juoksu :D Jos ei noudata jotain käskyä ei tarvitse noudattaa mitään käskyä.
Ja jos ihan suoraan sanon, niin mikä sinä olet valvomaan uskovien käskyjen noudattamisia :D:D:D?
Tämä on vapaa foorumi ja jokainen voi vapaasti tuoda käsityksensä esille.
Toki voit sanoa ihan mitä haluat, muuta edellen kysyn mikä on kompetenssisi arvioida ja valvoa uskovia 🤗
"Raamattu on hyväksynyt eron silloinkin, jos jompikumpi on hedelmätön, eli ei voi saada lapsia. Tämä tulee aika harvoin esille."
Laitatko tuon Raamatun kohdan, kiitos.
”Luulen että nykyäänkin aika moni elää kulissiliitossa.”
Kyllä näitä vielä on. Suurin osa joko omaisuuden tai mm. maahanmuuttoluvan vuoksi.
Oma lukunsa on avioliitot, joista on keskinäinen suhde kuollut tai kuivunut ajan saatossa. Ollaan ehkä tavan vuoksi, velkojen vuoksi tai kumpikin elää omaa elämäänsä mutta saman katon alla.
Totta on sekin, että ehkä alussa on ollut ihastumista ja jopa rakastumista, mutta rakkaudeksi se ei koskaan ole kasvanut.
Aika monesti näissä avioliitoissa on hiljainen sopimus, että molemmilla on avioliiton ulkopuolisia suhteita, joista he saavat niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia.
Vastaus aloittajalle:
Mummomuorin selitykset voitaneen jättää huomiotta. Hän ei näet ymmärtänyt kysymystäsi joka kuului, mitä RAAMATTU asiasta sanoo, -ei siis mitä mieltä ihmiset ovat. Mummo siis selvittää viestissään mitä mieltä eri ihmisrymät ovat.
"Saako aviopuolisosta Raamatun mukaan avioerota vai ei, onko mitään perustetta?"
XX Ainoa peruste jonka Raamattu sallii, on toisen aviopuolison harjoittama huoruus eli pettäminen.
"Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin. " (Matt. 5:32)
=> Sama tietenkin koskee myös miestä! Tottakai!
-------------------------------------------------------------
"Jos on jo avioeronnut aviomiehestään, saako mennä uuden miehen kanssa naimisiin? Tiedän että Suomen lain ja luterilaisen kirkon mukaan saan, mutta en kysy nyt Suomen lain enkä kirkon kantaa, vaan Raamatun."
XX Raamatun mukaan se joka on eronnut, jok oaviomies tai nainen, -ei saa mennä uudelleen naimisiin, ettei tekisi/jatkaisi huorintekemistä. Se siis joka tahtoo tässä Jumalan käskylle olla kuuliainen, pysyy yksin.
"Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." " (Matt. 19:9)
----------------------------------------------------------------------
Näin siis Raamattu, joka ilmoittaa mikä hyvä on ja Jumalan tahto. Jos näin elämme,. teemme hyvin. Tietenkin jos puoliso kuolee, siinä tapauksessa Raamatunkaan mukaan ei toinen osapuoili ole sidottu.
Sitten jää varmaan vielä jäljelle kysymys siitä että mitä jos joku kumminkin tekee näitä selviä käskyjä vastaan? Siihen vastaan että meillä kristityillä ei ole tapana eikä halua spekuloida sillä mitä tapahtuu jos olemme Jumalan edessä tottelemattomia.
Kuitenkin tahdon vielä tuoda sen esille että myös Jeesukselta kysyttiin miksi sitten Mooses, Jumalan palvelija "salli" antaa erokirjan jätetylle, jos erottiin? Siihen Jeesus vastasi:
"He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?" 8. Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut." (Matt. 19:7-8)
=> JUmala siis tietää ettemme elä ihanteellisesti, ja olemme kaikki käskyjen rikkojia ja siksi että varsinkin tuohon aikaan, ero saattoi vaimopuolen taloudellisesti heitteille, vaille toimeentuloa, sääli Jumala tuota jätettyä ja hylättyä ja käski Mooseksen kautta että erokirja oli jätettävä jottei tätä olisi viattomasti syytetty huoraamisesta ja lisätty hänen tuiskaansa sillä. Erokirja mahdollisti siinä yhteiskunnassa edes jollain lailla elämisen edellytysten sääilymisen.
Mutta kute Jeesus sanoi: "Alusta niin ei ollut, vaan minä Jumala on yhditänyt, sitä älköön ihminen erottako!" Mitään lupaa eroamiseen ei siis ole, edes ihmisen heikkoudesta johtuvaa, vaan ainoa on puolison huorintekeminen.
Näin siis Raamattu. Rukoile asian puolesta Jumalalta armollista johdatusta ja siunausta!
Jos kuulet Hänen äänensä, kehoitan vielä olemaan kuuliainen Jumalan käskylle. Se suojelee kuitenkin elämää ja on hyvä, oikea ja terveellinen.
”Hän ei näet ymmärtänyt kysymystäsi joka kuului, mitä RAAMATTU asiasta sanoo, -ei siis mitä mieltä ihmiset ovat.”
Väärin, nuo olivat koottuja juuri sellaisten mielipiteiden perusteella, jotka jokainen oli perusteltu Raamatulla. Aivan juuri samoin kuin sinäkin esität mielipiteesi siitä, mitä Raamattu sanoo.
”Mitään lupaa eroamiseen ei siis ole, edes ihmisen heikkoudesta johtuvaa, vaan ainoa on puolison huorintekeminen.”
Kiteytät tämän samaan linjaan.
”…meillä kristityillä ei ole tapana eikä halua spekuloida sillä mitä tapahtuu jos olemme Jumalan edessä tottelemattomia.”
Jaa a… olen totisesti toista mieltä.
Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoo suoraan, että puolison jättäminen on aviorikos, teki sen kumpi puoliso hyvänsä, jae 10. Tasa-arvoista! Ei mitään pehmennyksiä ("huoruuden tähden").
Ei pidä väheksyä Markusta. Suoraa ja mutkatonta tekstiä, ei liikaa teologisia jargoneita.
"...puolison jättäminen on aviorikos, teki sen kumpi puoliso hyvänsä..."
Tarkkaan ottaen on näin.
Mitä Jeesus voi tietää aviosta, kun hänellä ei ollut vaimoa.
Toinen kysymys: Voiko kukaan puhua sen puolesta, jonka on syönyt.
Kuten tiedätkin, Jeesus ei ole vain joku ihminen kuten sinä ja minä vaan tosi Jumala tosi Jumalasta, Jumala ja ihminen, jumaluudessa yhtä Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Siksi Hän tietää kaiken. Hän tietää ja tuntee sinutkin paljon paremmin kuin sinä itsekään tunnet itseäsi. Hän tietää sydämenlyöntiesi määrän ja hiustesi määrän päässäsi sekä sen milloin se sydämesi lyö viimeisn kerran ja miksi. Hän tietää menemisesi ja tulemisesi, kaikki avoituksesi on Hänelle tuttuja jo ennenkuin ajatteletkaan niitä. Hän tietää senkin mitä tietä olet kulkeva ja johtaako askeleesi kerran iankaikkiseen autuuteen vaiko vaivaan.
Jeesus on sinussa ja sinä jeesuksessa, mutta sinä et tiedä minusta mitään.
En minä kai oole niin väittänytkään. Se että minä olen Jeesuksessa ja Hän minussa ei tarkoita että tietäisin sen minkä Hänkin tietää jumaluudessaan.
Varmaa kuitenkin on, että HÄN tuntee sinut niinkuin minutkin ja jokaisen maailman ihmisen täydellisesti, tietää myös mitä on olla naimisissa, paljon paremmin ja syvemmin kuin aviopuolisot itsekään, sillä Hän on Jumala, Kaikkivaltias! Kaikkivaltias tietää kaiken.
"Mitä Jeesus voi tietää aviosta, kun hänellä ei ollut vaimoa. "
Ehkä juuri sen, mitä hengellinen opetus siitä kertoi? Ei ollut muutenkaan kovin tärkeä asia, koska Jeesus puhui siitä hyvin vähän.
Jos evankeliumeissa ei mainita, että Jeesuksella olisi ollut vaimo, niin merkitseekö se sitä, ettei hänellä ollut?
Evankeliumit eivät ole historiankirjoitusta, vaan Jeesus Nasaretilaisen sanomasta ja merkityksestä kertovaa "hyvää sanomaa", mitä sana "evankeliumi" tarkoittaa. Ne pyrkivät kuvaamaan sitä, mikä hänessä oli poikkeuksellista ja merkityksellisesti koettua, ei sitä, mikä hänen elämässään oli tai oli ollut tavallisen ihmisen elämää.
Avioliitto siihen aikaan oli juutalaismiehen tavallista elämää.
Olin avoliitossa, erosin. Ateismi ei ole hauskaa tässä maailmassa.
"Raamatun mukaan se joka on eronnut, jok oaviomies tai nainen, -ei saa mennä uudelleen naimisiin, ettei tekisi/jatkaisi huorintekemistä. Se siis joka tahtoo tässä Jumalan käskylle olla kuuliainen, pysyy yksin.
"Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." " (Matt. 19:9)"
Jos kuitenkin on käynyt niin, että jos eronnut on mennyt uudelleen naimisiin ja tehnyt näin ollen huorin ja on tästä syvästi huolissaan, niin armo Kristuksessa kattaa myös tämän huorinteon. Tässä asiassa on hyvä mennä sielunhoitajan puheille ja yhdessä sitten rukoillaan tämän uuden avioliiton puolesta ja jatketaan elämää Jumalan ohjauksessa ja vapaana kaikesta synnistä kuin lapsi ikään.
Eli ohitat tuon tiukan linjan sillä, että seurakunnan työntekijän kanssa rukoilu auttaa?
Rukous ja armo auttaa kipeissä tilanteissa aina - jos uskoo Jumalan kykyyn huolehtia ja hoitaa meitä. Jos on mennyt uudestaan naimisiin vastoin Jumalan tahtoa, niin erota ei kuitenkaan tule. Asia tulee käsitellä Jumalan edessä ja turvata armoon Jeesuksessa Kristuksessa ja jos on tarvetta niin voi keskustella joko puolisot erikseen tai yhdessä sielunhoitajan kanssa.
Entä jos on mennyt avioon vastoin Jumalan tahtoa jo esimmäisellä kerralla?
Erota saa, jos puoliso tekee huorin, mutta voi myös antaa anteeksi ja jatkaa avioliittoa. Jos uskomaton puoliso haluaa erota, hänen tulee saada eronsa, mutta jos ei-uskovainen haluaa pysyä yhdessä, tulee yhdessä pysyä.
Mitenkähän sitten, jos kaksi eronnutta (jätettyä) asuu yhdessä, ja sitten toinen tulee uskoon? Voiko mennä naimisiin nykysysteemin mukaisesti, jonka lomakkeissa vaimo ei ole vaimo, vaan puoliso B? Onko synti asua yhdessä, jos pitäytyy selibaatissa? Sen ymmärrän, että avoliitosta eroaminen olisi kiistatta Raamatun mukaista. Mutta entä, jos on yhteinen velkainen talo, eikä ole varaa pitää kahta asuntoa? Voiko jatkaa yhteiseloa ja pyytää sitä jatkuvasti Jumalalta anteeksi? Vai onko niin, että uskoon tultua synnissä elämistä ei enää voi saada anteeksi? Riittäisikö, jos joku uskova siunaisi liiton? Mitä on raamatullinen avioliitto? Jonkin eronhan Jeesus näki yhdessä asumisen ja avioliiton välillä, päätellen siitä, mitä hän sanoi syntiselle naiselle, että hänellä oli ollut useita aviomiehiä ja että se mies, joka hänellä nyt oli, ei ollut hänen aviomiehensä. Mikä siis oli se seremonia tai sopimus, joka teki avioliiton lailliseksi Raamatun mukaan?
”Mitä on raamatullinen avioliitto?”
”Mikä siis oli se seremonia tai sopimus, joka teki avioliiton lailliseksi Raamatun mukaan?”
Raamatusta ei löydy ohjeita eikä mitään muitakaan käskyjä näiden varalle.
”Jonkin eronhan Jeesus näki yhdessä asumisen ja avioliiton välillä, päätellen siitä, mitä hän sanoi syntiselle naiselle, että hänellä oli ollut useita aviomiehiä…”
Hmm… Tuolloin avioliitto ei ollut valtion säätelemien lakien varassa, vaan kaikki avioliitot perustuivat nykyisen avoliiton kaltaiseen tilanteeseen. Eli ihmisten keskinäisiin sopimuksiin, joita tosin juhlittiin sitten julkisesti.
Aika pitkälle olet päätellyt tuon kohdan, jos noin sen tulkitset?
Joh 4:18 "For thou hast had five husbands; and he whom thou now hast is not thy husband: in that saidst thou truly." (KJV)
On helppo päätellä, että jonkin eronhan Jeesus näki yhdessä asumisen ja avioliiton välillä, päätellen siitä, mitä hän sanoi syntiselle naiselle, että hänellä oli ollut useita aviomiehiä ja että se mies, joka hänellä nyt oli, ei ollut hänen aviomiehensä. Mikä siis oli se seremonia tai sopimus, joka teki avioliiton lailliseksi Raamatun mukaan? Minä en tiedä, ja toden totta sinullakaan ei ole siitä aavistustakaan, joten odotetaanpa, jos tulisi joku, joka tietäisi, jookosta? Tai jos haluat esitellä omia 'tulkintojasi', tee toki niin. Hiukan positiivisuutta, jatkuvan negatiivisuutesi sijaan! Et edes yrittänyt pohtia esittämiäni polttavia kysymyksiä, vaan hyökkäät heti minua vastaan. Mikset kääntyisi kristityksi?
Sinun kommenttejasi enää harvoin luen. Olet niin hakoteillä, omahyväinen, eksyksissä ja ylpeä. Jeesuksen sanoja tuskin voi kukaan tulkita niin, että avioliitto ja synnissä eläminen olisivat olleet käytännössä samanlainen järjestely, ja että avioliitoksi sen olisi tehnyt juhliminen julkisesti ennen kuin alettiin sukupuolisuhteeseen. Jotenkin en usko, että syntinen nainen oli juhlinut viisiä häitä. Tai ehkä viisi aviomiestä oli kuollut ja nykyisen kanssa vain elettiin yhdessä ilman juhlia. Sekään ei kuulosta kovin luultavalta.
Ja kun Jeesus sanoi tuolle naiselle: "Mene äläkä enää syntiä tee", tarkoittikohan hän, että naisen tuli muuttaa pois ja asua loppuikänsä yksin, vai juhlia julkisesti ne kuudennet häät? Vai enää selibaatissa sen kuudennen miehen kanssa menemättä avioliittoon, vai avioliiton solmittuaan? Minäkään en tiedä.
”On helppo päätellä…”
Niin, erilaiset tulkinnat on helppoa tehdä, jos ei paneudu ja hae ensin riittävästi taustatietoa.
”…mitä hän sanoi syntiselle naiselle, että hänellä oli ollut useita aviomiehiä ja että se mies, joka hänellä nyt oli, ei ollut hänen aviomiehensä.”
Tekstinä meillä on vain tuo. Kun lähdemme tulkitsemaan, niin ensin kai pitää avata tuo, mitä tarkoittaa, että naisella on ollut useita aviomiehiä ja mies jonka kanssa hän nyt on, ei ole aviomies?
Kaikki päätelmät ovat siis tulkintaa.
”Mikä siis oli se seremonia tai sopimus, joka teki avioliiton lailliseksi Raamatun mukaan?”
Raamattu ei kerro yhtään mitään. Raamatussa vain kuvataan sen aikuista tapaa aika pinnallisesti. Hyvin todennäköisesti toimittiin, kun muuallakin ympäröivissä kulttuureissa.
Eli suku päätti, kuka nai kenenkin. Sitten kun ikää oli riittävästi, jokaisella paikkakunnalla lienee ollut omia perinteisiä tapoja, miten asia julkistettiin ja millaiset juhlat vietettiin. Rikkaa tietysti isot juhlat ja köyhä ei ehkä minkäänlaisia. Julkistaminen on varmaan ollut suusta suuhun kulkevaa viestiä.
”Varhaiskristillisenä aikana (30–325 jaa.) avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa.”
”Joitain paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1545 asti Euroopan kristilliset avioliitot solmittiin 1. molemminpuolisesta suostumuksesta, 2. julistamalla aie naida, ja 3. suorittamalla tämän jälkeen keskinäinen yhdyntä; pappia ei tarvittu…”
Lähteet: Magnus Hirschfeld Archive of Sexology, history for kids Greek Marriage, upenn.edu Excerpt from Marriage, Sex, and Civic Culture in Late Medieval London.
Roomalaisilla oli monia avioliiton muotoja:
”Perinteinen roomalainen avioliitto conventio in manum solmittiin seremoniassa todistajineen ja erokin suoritettiin seremoniallisesti.”
”Vapaammassa avioliitossa sine manu vaimo säilyi isänsä määräysvallassa ja perijänä uuden perheen sijaan…”
Kkonkubinaatit joissa mies ja nainen elivät yhdessä, mutta lapsilla ei ollut aviolasten oikeuksia. ”Konkubinaatti solmittiin usein silloin kun nainen oli alemmasta yhteiskuntaluokasta kuin mies tai hänellä ei ollut varaa myötäjäisiin. Myös aviopuolisoin kuoltua saatoi olla järkevää ottaa puolisoksi konkubiini, jotta aviolasten perintöosuus pysyisi koskemattomana.”
”Et edes yrittänyt pohtia esittämiäni polttavia kysymyksiä, vaan hyökkäät heti minua vastaan.”
En hyökkää vaan pyrin tuomaan esille sen, että kannattaa miettiä näitä tulkintoja tehdessään, mihin ne perustuvat?
Sinulla oli liuta kysymyksiä, jotka ei ole ”polttavia” vaan lähinnä jotain irrallisia päätelmiä.
”Mitenkähän sitten, jos kaksi eronnutta (jätettyä) asuu yhdessä, ja sitten toinen tulee uskoon?”
Raamatun sanatarkan tulkinnan mukaan he tekevät huorin asuessaan yhdessä. Nykymaailmassa jokainen miettii, miten menetellä. Voi olla että se joka ei ”tule” uskoon, ei halua enää elää avopuolison kanssa?
”Voiko mennä naimisiin nykysysteemin mukaisesti, jonka lomakkeissa vaimo ei ole vaimo, vaan puoliso B? ”
Lomakeko se määrää, millaisen avioliiton solmit? :D En tiedä missä lomakkeessa noin on, mutta jos tarkoitat sitä, mikä lähtee maistraattiin, niin ihan sama juridinen merkitys sillä on kuin ennenkin – allekirjoitukset kertovat ketkä avioituvat ja virkamiehen allekirjoitus todistaa näin olevan.
”Onko synti asua yhdessä, jos pitäytyy selibaatissa?”
Eikös silloin eletä kuin ystävät sai kuin sisarukset konsanaan?
”Sen ymmärrän, että avoliitosta eroaminen olisi kiistatta Raamatun mukaista. Mutta entä, jos on yhteinen velkainen talo, eikä ole varaa pitää kahta asuntoa? Voiko jatkaa yhteiseloa ja pyytää sitä jatkuvasti Jumalalta anteeksi?”
Velka on nykyään se avioliiton ”liima”. Juu, ymmärtääkseni tuota ei kielletä Raamatussakaan.
”Vai onko niin, että uskoon tultua synnissä elämistä ei enää voi saada anteeksi? Riittäisikö, jos joku uskova siunaisi liiton?”
Jaa a, syntiä kai pitää välttää ja jos kokee asian vaikeaksi, niin silloin ei pidä niin tehdä. Kuten ei muitakaan syntien tekemistä pidä jatkaa.
Kuinka ihmiset ovat tehneet kautta aikain, ei ole sama asia, miten Jumala olisi tahtonut heidän tekevän.
"Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako". Jumala on tarkoittanut miehen ja naisen elämään yhdessä. Olkoon se sitten sopimus tai avioliitto tms. muodoltaan. Ei se muotomeno ole pääasia tai ihmisten tekemät lakiesitykset.
Tuossa muuten on yksi sellainen asia, johon en koskaan ole saanut selitystä. Milloin Jumala yhdistää ja milloin ihminen yhdistää? Mitä eroja näissä on?
Käytäntö ihmisillä kuitenkin on tässä avioliittokysymyksessäkin se, että jos avioliitossa on kärsimys olla niin miksi siinä pitää roikkua.
Tunnen yhden tapauksen jossa aviovaimo meni fiksulta tuntuvan miehen kanssa avioon ja synnytti pari lasta mutta mies muuttuikin lasten tulon jälkeen sairaalloisen mustasukkaiseksi eikä antanut vaimolleen pientäkään tilaa elää. Nainen päätti silloin, että kun lapset tulevat täysikäiseksi niin hän eroaa ja erosi kanssa. Nainen pohti myöhemmin sitä että olisiko pitänyt erota heti kun miehen mustasukkaisuus tuli ilmi.
Teoreettinen Raamattu on tässäkin avioliittoasiassa järjen ja inhimillisyyden vastainen kun antaa jäykkiä ohjeita mutta onneksi ihmisillä on omaa tahtoa toimia niinkuin on mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
"Teoreettinen Raamattu on tässäkin avioliittoasiassa järjen ja inhimillisyyden vastainen..."
Eikä niin pitäisi tehdä, mutta joillekin lakiusko on "oikeaa uskoa" kuten fariseuksille aikoinaan .
Sillä kai evl.kirkkokin on hyväksynyt mm. eronneiden vihkimisen.
Muistelen että katsottiin paremmaksi vihkiä, ettei kenenkään olisi synnissä tarvinnut elää. Eli avoliittoja olisi syntynyt monikertaisesti.
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten kirkkoa siunaa syntiä ja toimii vastoin Raamatun sanaa valheella.
:D Ihan miten vain sen haluaa ottaa. Ehkä avoliitot ovat sitä tulevaisuutta, ja krisittyjen asema sen suhteen heikkenee? Mielestäni se ei ole mitenkään hyvä asia.
Ei kritittyjen asema avioliittossa Jumalan edessä heikkene vaikka alkaisiitte homoja ja lesboja vihkiä kirkoissa, mutta Jumalalle se on kauhistus ja häpäisette kirkot.
Aivan. Siksi tämä ihmetyttää, että miksi seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan on tällainen jatkuva vihakampanja.
No sinä näet vihaa kaikkialla johtuen menneisyydestäsi taistolaisena kommunistina.
Uskovat näemme kuitenkin rakkautta, kun kerrotaan myös homoseksuaaleille totuudenmukaisesti Jumalan tahto siinä toivossa, että tekevät parannuksen ja ottavat vastaan uskon Jeesukseen. Tämä on rakkautta - evankeliumi on rakkautta.
Kerrotko mitä voihakampanjaa tarkoitat. Onko se voihakampanjaa jos puolustaa avioliittoa sellaisen kuin Jumala sen on tarkoittanut ja millainen se on ollut tuhansia vuosia ja millaisena valtaosa maailman ihmisistä sitä pitää?
"...näet vihaa kaikkialla johtuen menneisyydestäsi taistolaisena kommunistina. "
:D :D Eivät ne oikein tykänneet minusta!
>> Saako aviopuolisosta Raamatun mukaan avioerota <<
Yksiselitteisesti ei. Mutta muista, että Raamattu kirjoitettiin aikana, kun seksi johti raskauteen, naiset oli miehen omaisuutta ja nuotion ääressä vertailtiin jumalien paremmuuksia ihan kuin tänä päivänä vertaillaan urheiluautoja.
Raamatun aikaan ei osattu myöskään hyödyntää naisen sosiaalista älykkyyttä ja siksi Raamattu onkin, paikka paikoin, kuin murrosikäisten teinipoikien märkä päiväuni.
Siksi neuvoni onkin, tee kuten Sari Tanus ja unohda Raamatun neuvot ainakin seksiin liittyen, ne ovat täysin aikansa eläneet.
Eikö Avin liitto ollut isä Abrahamin liitto Jumalan kanssa, joka oli ympärileikkauksen liitto.
sana Avinu= isämme.
Koska Uuden liiton perustana uskon tiellä on todellinen rakkaus, niin uskovainen käyttäytyy sen mukaan:
Oletetaan että vaimo haluaa jättää miehensä. Rakastava mies sallii sen ilman riitaa, ja vieläpä pitää huolta siitä että vaimolla on elämisen mahdollisuus, kenties antaa avustusta alkuvaiheessa. Hän ei myöskään kiirehdi naimisiin toisen kanssa, vaimohan saattaa katua ja haluaa tulla takaisin ja kaikki on taas hyvin.
Jos taas vaimo löytää toisen miehen, mies ei sekaannu enää vaimon ylläpitoon, mutta silti ei tarvitse vihata entistä vaimoaan, vaan voi alkaa etsimään itselleen toista puolisoa.
Näemme siis että rakastamalla täytämme lain tässäkin tapauksessa.
Kieltämättä tuo kuulosti juuri siltä, miten rakastava ihminen reagoi tilanteeseen.
Herra salli heidän (Israelilaisten) erota vaimoistaan heidän kovasydämisyytensä tähden.
Tuotakin olisi hyvä avata, mitä se kovasydämisyys oli?
Inhimillinen taju on määritellyt kuitenkin kuinka ihmiset ovat suhtautuneet uskonnonkin jyrkkiin lakeihin. Ei kai juutalaisetkaan surmanneet lapsiaan vaikka VT:n käskyissä näin kehoitettiin monessa tapauksessa.
Sama inhimillinen taju kai nytkin neuvoo kirkonkin mukautumaan siihen että jotkut avioliitot eivät vaan toimi ja hyväksyy Raamatun kirjaimen vastaisesti avioerot ja eronneiden vihkimiset. Ja monessa muussakin asiassa.
Jeesus sanoi : "Olkaa siis te täydelliset!" Tämä on kehoitus niinkuin se se että ei tule erota!
Kuitenkin molempia rikotaan. Uskovaiset luulevat että ihmiset tulee pitää orjuudessa silloinkin kun se voi jopa johtaa tragedioihin. Aviopuolisot jotka eivät ole yhdessä muuten kuin painostuksen tähden, vihaavat toisiaan vielä enemmän, ja koska he eivät näe ulospääsyä, he saattavat ottaa hengen itseltään tai toiseltaan. Ovatko silloin uskovat ystävät syyttömiä tähän?
Eikö ole parempi osoittaa samaa myötätuntoa kuin Mooseksen laki: Antakoon erokirjan ja erotkoon! Jos erotaan ystävinä, kenties voidaan myöhemmin taas tulla yhteen tai ei ainakaan tarvitse vihata toinen toistaan. Ja uskonystävät voivat jatkaa yhteydenpitoa molempien kanssa. Ei eroamisen tarvitse olla suuri kysymys! Rakastakaa molempia yhtä lailla!
Rakkaus peittää syntien paljouden, tuomitseva asenne saattaa lisätä syntiä ja ajaa pois uskonyhteydestä.
Sen sijaan jos joku kohtelee puolisoaan huonosti, pettää, solvaa, tai pahoinpitelee, seurakunnan tulee nuhdella syyllistä ja tukea sorrettua, jos tietää asioiden oikean laidan. Eroittakaa keskuudestanne se joka on paha!
"Eikö ole parempi osoittaa samaa myötätuntoa kuin Mooseksen laki: Antakoon erokirjan ja erotkoon! Jos erotaan ystävinä, kenties voidaan myöhemmin taas tulla yhteen tai ei ainakaan tarvitse vihata toinen toistaan."
Aivan, ei avioliitton ole tarkoitus olla mikään rangaistus.
Aika hyvä oivallus tuo ettei avioliiton tarkoitus voi olla rangaistus.