Väinö Linnan antama kuva JR 8:n jatkosodasta kannattaisi asettaa tarkempaan tutkimukseen. Sen voisi aloittaa tutkimalla rykmentin ensimmäisen pataljoonan tappioita jatkosodassa. Hyökkäysvaihe oli yksikölle verinen ja erityisen verinen juuri 1.konekiväärikomppanialle. Se näet menetti taistelujen takia kuolleina 62 sotilasta kun kolme kiväärikomppaniaa menettivät yhteensä 96 sekä pataljoonan muut yksiköt (krh, esikunta, huolto) 16. Yhteensä 174 miestä. Konekiväärikomppanian menetykset olivat suhteettoman suuria verrattuna mihin tahansa yksikköön pataljoonassa ja koko rykmentissä. Koko rykmentin tappiot olivat vuonna 1941 taistelujen takia kuolleina 466 miestä.
Sen sijaan kesän 1944 osalta pataljoona pääsi lopulta huomattavasti vähemmällä. Kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin koko rykmentin tappiot olivat "vain" 189 sotilasta taistelujen takia kuolleina joista 1.konekiväärikomppania menetti vain 15 miestä ja pataljoonan kolme kiväärikomppaniaa seuraavasti:
1. komppania.............9 miestä
2. komppania...........11 miestä
3. komppania..........15 miestä
1. pataljoonan esikunta ja krh-joukkue menettivät vain 8 sotilasta. Yhteensä pataljoona menetti 58 sotilasta eli tasan 1/3 vuoden 1941 menetyksistä. Tuntemattoman sotilaan yksikkö pääsi olosuhteisiin nähden todella helpolla viimeisen kesän taisteluissa. Merkille pantavaa on kuitenkin se että verrattuna kiväärikomppanioihin kärsi konekiväärikomppania jälleen keskimääräistä suuremmat tappiot. Muissa pataljoonissa oli yleensä konekiväärikomppanioiden tappiot selvästi pienemmät kuin kiväärikomppanioiden. JR 8:n 1. pataljoona teki poikkeuksen.
Totuus I/JR 8:n jatkosodasta?
52
4997
Vastaukset
- historian-faktat
Vertailun vuoksi mainittakoon Adolf Ehrnroothin komentaman JR 7:n tappiot 1. kesäkuuta - 14. syyskuuta 1944: 819 taistelujen takia menehtynyttä sotilasta. 333% enemmän kuin Linnan rykmentin tappiot.
Sen ensimmäisen pataljoonan tappiot olivat kaameat:
1. komppania .....96 sotilasta kuolleina
2. komppania......72 sotilasta
3. komppania.... 61 sotilasta
konekiväärikomppania (4. komppania)......42 sotilasta
Pataljoonan esikunta ja krh-joukkue 27 sotilasta.
Yhteensä 298 sotilasta. 414% enemmän kuin JR 8:n ensimmäinen pataljoona viimeisenä sotakesänä.
Eiköhän olisi jo aika lopettaa puheet siitä että Linna olisi antanut muka autenttisen kuvauksen eteenkin kesän 1944 tapahtumista tuolle I/JR 8:lle? Totuus on ollut jotain muuta kuin rykmentin ja sen ensimmäisen pataljoonan kokema lahtaaminen.- maksettavavelka
Vuosalmella oli tiukat paikat- 2 sotilasta 3 kaatui ja rautaa satoi niin paljon, että on ihme, että sieltä voitiin selvitä hengissä.
- Gruntvik
Vuosalmi-Äyräpään taistelut olivat kesän 1944 rajuimmat mitä tulee niihin osallistuisiin joukkoihin. Ihantalassa tappiot jakautuivat huomattavasti suuremmalla porukalle ja monet rykmentit menettivät Ihantalassa lopultakin "vain" 150-200 sotilasta taisteluissa menehtyneinä. JR 7 menetti juhannukseen mennessä 259 sotilasta kuolleina ja Äyräpäässä 560. Lisäksi vuoden Välirauhan ja vuoden viimeisen päivän välisenä aikana 21 rykmentin sotilasta merkittiin taistelujen takia kuolleeksi ml. sotavangit. 18 tapausta liittyy juuri Vuosalmi-Äyräpään taisteluihin ja loput 3 taisteluihin muualla Kannaksella kesällä 1944.
Juuri 2.Divisioonan rykmentit, erillinen pataljoona sekä panssariprikaatin jääkäripataljoonat kantoivat ehkä raskaimman kuorman viimeiseltä kesältä. Ei tämä Linnan rykmentti. Eikä muuten edes Ihantalan rykmentit jos tappioita aletaan vertaamaan. - Anonyymi
maksettavavelka kirjoitti:
Vuosalmella oli tiukat paikat- 2 sotilasta 3 kaatui ja rautaa satoi niin paljon, että on ihme, että sieltä voitiin selvitä hengissä.
Vuosalmen tappioista niin talvi- kuin jatkosodassakin suurin osa oli luultavasti turhia.
Halsti kertoo, että Martola olisi luopunut tolkuttomasti verta vaatineesta sillanpäästä jo aiemmin, mutta Ehrnrooth sai käännettyä hänen päänsä. Aatu kulki etulinjan montusta monttuun ja suostutteli miehet jatkamaan taistelua. Sillanpää kesti vielä muutaman päivän, sen jälkeen vaihtona tuotu erillispataljoon repesi ja kuten tiedämme, Aatu ammutti sitä omalla tykistöllä.
Seuraavaksi verta menettiin turhissa vastahyökkäyksissä, joilla jokirannan asemaa ei saatu takaisin, Sen jälkeen kun täälläkin ymmärrettiin keskittää tykistöä samalla tavoin kuin Ihantalassa ampumaan kuperaan sillanpääasemaan joka suunnalta, alkoivat puolestaan venäläiset hukkua vereen ja hyökkäykset laantuivat.
Jopa Halsti arvelee, että taistelun lopputulos olisi ollut ihan yhtä hyvä, vaikka miehiä ei olisi ensin tapatettu harjulla, jota ei kuitenkaan voitu pitää. Suomalaisilla vei aikaa oppia käyttämään tykistöä tavalla, jolla saksalaiset sitä käyttivät. Jalkaväen käyttö taas ei koskaan yltänyt samalle tasolle tämän tyyppisissä taisteluissa. Ei vaikka Saksan Itärintamalla opissa ollut Nihtilä yritti kertoa näkemästään jo huisin ennen venäläisten suurhyökkäyksen alkamista.
- cvbncbv
Linna itse siirrettiin vuonna 1943 koulutusaliupseeriksi kotirintamalle eikä hän ollut mukana kesän 1944 vaan kuunteli kuulopuheita. Näin ollen romaanin jutut eivät millään tavoin pohjaudu I/Jalkaväkirykmentti 8:n tapahtumiin viimeisenä kesänä. Laatokan pohjoispuolen taisteluissa JR 44 ja JR 2 sekä 15.prikaati ja 21.prikaati kantoivat paljon kovemman taakan torjuntataisteluissa kuin JR 8.
- T.M.Kivimäki
Tosiaankin tuo Linnan JR 8 kärsi Laatokan pohjoispuolella kaikista rykmenteistä pienimmät tappiot ja oli muutenkin vähäisemmässä roolissa kuin yksikään muu yksikkö. Se pääsi "kuin koira veräjästä". Todennäköisesti huomioituna haavoittuneet myös hyvin lievätkin tapaukset 3 600 miehen rykmentti kärsi lopultakin vain n. 750 sotilaan tappiot kun taas useat muut rykmentit kärsivät noin 1 600 - 1 800 tappiot.
- Kysyymys
Todennäköisesti huomioituna haavoittuneet myös hyvin lievätkin tapaukset 3 600 miehen rykmentti kärsi lopultakin vain n. 750 sotilaan tappiot kun taas useat muut rykmentit kärsivät noin 1 600 - 1 800 tappiot.
Mistä tämä mielestäsi kertoo?
- näin-on-näreet
Lotinanpellolla, Impilahdessa, Salmissa ja muualla painopistesuunnalla taistellut Erillinen pataljoona 15 kärsi peräti 156 miehen tappiot kuolleina kesällä 1944 joten se lienee kärsinyt Laatokan pohjoispuolen kovimmat tappiot. Yksinään lähes yhtä paljon kuin JR 8 kaikki kolme pataljoonaa sekä muut yksiköt vaikka siinä oli vain neljäsosa JR 8:n sotilaiden määrästä.
- bncvbncb
Äyräpäässä taistellusta jääkäripataljoona 3:sta kaatui 215 miestä kesällä 1944.
- Semmoinensaatanas
<<Äyräpäässä taistellusta jääkäripataljoona 3:sta kaatui 215 miestä kesällä 1944.>>
Paljonkos Aatu tapatti / hukutti / ammutti JR 25:n sotilaita kesällä 1944 Äyräpäässä?
Osa tuosta JR 25:n porukasta vietiin kolmeen kertaan Äyräpään harjulle ja aina tuppasit tulemaan sieltä pois. Lopulta piti panna KK:t takavarmistukseen neukkujen mallin mukaan.
Kun rippeet antautuivat ammusten loputtua, niin Aatu ammutti porukkaa tykistöllä "vedä niin paljon kuin saat" oli komento tykistön pomolle.
Aatuhan veti oman rykmenttinsä rippeet pois ettei "asemien menetyksen häpeä" tule omalle rykmentille. - Rajua-valetta
JP 3 ei toiminut Äyräpäässä, mutta teki PsD:n osana vastahyökkäyksen Vuosalmella.
JR 25 kuului 4. D:aan, eikä ollut Äyräpään lähellekään.
Siellä kyllä toimi ErP 25 ja melko heikoin tuloksin. Pieni osa joutui antauduttuaan oman tykistön tulen alle. Tappioita ei onneksi tullut.
Ammuttajana oli JR 7:n tykistöpäällikkö, kuten hän on itse kertonut.
JR 7 Aatuineen kunnostautui tavalla, jolle palstan valehtelijat eivät mahda mitään. - arvostan
Semmoinensaatanas kirjoitti:
<<Äyräpäässä taistellusta jääkäripataljoona 3:sta kaatui 215 miestä kesällä 1944.>>
Paljonkos Aatu tapatti / hukutti / ammutti JR 25:n sotilaita kesällä 1944 Äyräpäässä?
Osa tuosta JR 25:n porukasta vietiin kolmeen kertaan Äyräpään harjulle ja aina tuppasit tulemaan sieltä pois. Lopulta piti panna KK:t takavarmistukseen neukkujen mallin mukaan.
Kun rippeet antautuivat ammusten loputtua, niin Aatu ammutti porukkaa tykistöllä "vedä niin paljon kuin saat" oli komento tykistön pomolle.
Aatuhan veti oman rykmenttinsä rippeet pois ettei "asemien menetyksen häpeä" tule omalle rykmentille.Mun isä oli siellä kesällä-44 ja AINA myöhemminkin kehui vain Adolf Ehrnrootia. Oikeuden mukainen mies. Johti edestä.
- Anonyymi
Rajua-valetta kirjoitti:
JP 3 ei toiminut Äyräpäässä, mutta teki PsD:n osana vastahyökkäyksen Vuosalmella.
JR 25 kuului 4. D:aan, eikä ollut Äyräpään lähellekään.
Siellä kyllä toimi ErP 25 ja melko heikoin tuloksin. Pieni osa joutui antauduttuaan oman tykistön tulen alle. Tappioita ei onneksi tullut.
Ammuttajana oli JR 7:n tykistöpäällikkö, kuten hän on itse kertonut.
JR 7 Aatuineen kunnostautui tavalla, jolle palstan valehtelijat eivät mahda mitään.YLEn arkistoista on kuunneltavissa "sotilaiden äänet" sarja. Siellä kertoo eräs veteraani Äyräpään taptumista. Hän oli niiden 21:n joukossa jotka jäi sotavangiksi Äyräpään harjulla. Ei kehunut Äänruutin sotataitoja. Kertoo myös siitä miten oma tykistö ampui heidän peräänsä.
- Anonyymi
arvostan kirjoitti:
Mun isä oli siellä kesällä-44 ja AINA myöhemminkin kehui vain Adolf Ehrnrootia. Oikeuden mukainen mies. Johti edestä.
Jos 3500 miestä aletaan johtaa edestä, niin silloin oltaisiin paraatimarssilla. Joten Aatun systeemi on luonnoton. Härrekuut.
- KysynpäsVaan
Mistä nuo tappiolukemat komppanioittan on otettu?
- Onpa-taas-pötyä
Ei romaaneilta vaadita historiallista totuutta. "Tuntematon" on kaunokirjallisuutta, ei väitöskirja.
- TuntematonLapinsodassa
11.divisioonaan joka siirrettiin Kannakselle lukuunottamatta JR 8 johon rykmentti kuului.
Jalkaväkirykmentti 8 siirrettiin osaksi kenraalimajuri Selim Isaksonin 7. divisioonaa, joka puolestaan jaettiin kahdeksi taisteluosastoksi, Ryhmä Tikaksi (eversti Yrjö Tikka) ja Ryhmä Ikoseksi (eversti Bertel Ikonen). Jalkaväkirykmentti 8 kuului Ryhmä Tikkaan.
Tuntemattoman rykmentti ei osallistunut Tali-Ihantalan torjuntataisteluihin.
JR 8 osallistui myös Lapinsotaan, josta Linnan kirja ei myöskään kerro yhtään mitään.
http://agon.fi/article/tuntemattoman-sotilaan-jaljilla-lapin-sodassa/- TikkaTikkaaTarkastI
Tuntematon sotilas -romaanissa, joka kuvailee JR 8:n sotatietä kaunokirjallisesti, alikersantti Rokka keskustelee joukkueenjohtajansa, vänrikki Jalovaaran kanssa siitä, vetäydytäänkö joen yli siltaa pitkin, vai joudutaanko uimaan. Lopulta joen yli uidaan, kun silta yllättäen räjähtää. Rokka haavoittuu tuodessaan toisen sotilaan kantamalla joen yli.
JR 8:n I Pataljoonan valistusupseeri, vänrikki Helge Ukkola muistelee tapahtumaa kirjassaan Iskevän Kiilan matkassa Syväriltä Ylimuonioon: Näin, miten eversti Tikan autokin siinä ajoi sillan yli (pohjoispuolelle) tullen oikealta toisen tien suunnasta. Pioneerit olivat asettaneet valmiiksi räjäytyspanokset Tulemajoen siltaan. Räjäyttämisellä oli myös huolelliset toimittajansa. Eversti Tikka ajoikin ensiksi sillalta ylös ja poispäin muistutettuaan sitä ennen sillan räjäyttämisestä. Hetkisen perästä hän kuitenkin tuli takaisin ja sanoi hätäisesti, että: "Silta räjäytetään nyt heti, nyt heti!" Näin tehtiin. JR 8:n sotapäiväkirjan mukaan rykmentin komentaja, eversti Tikka käski räjäyttää sillan 5.7.1944 kello 16:15. Ratkaisu oli kuitenkin hätiköity, sillä vihollisen jalkaväkikärki saapui sillan kohdalle vasta viisi, kuusi tuntia myöhemmin. Sillan varhainen räjäyttäminen pakotti suuren osan JR 8:n miehistä ylittämään joen uiden tai tilapäisvälineiden avulla taistelupaineen alla. Uintivaiheen jälkeen rykmentin joukot vetäytyivät hajanaisina ryhminä pitkin soita ja metsiä omiensa yhteyteen Käsnäselän koillispuolelle kokoon. Rykmentin taistelukelpoisuus ja -kyky olivat viikon verran alamaissa.
Vihollispanssarit ylittivät JR 8:n perässä Tulemajoen rykmentin uintisessiota seuranneena päivänä ja jatkoivat määrätietoista hyökkäystään Prääsä-Sortavala -maantielle. Pian eversti Tikka vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin Aunuksen Ryhmän esikunnan käyttöön.
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1182 - RokallaPinnaPaloi
Linnan Tuntemattomassa tarkastava eversti, joka tuli juoksuhautaan päivystäjänä, antautui riitelemään vartiossa olevan Rokan kanssa. Tikkaa veikkasivat veteraanit Linnan esikuvaksi.
- eipelkkiälukuja93
En ymmärrä teitä lukuinenne. Faktaa on, että on uskomatonta, että niin ylivoimaista vihollista vastaa pystyttiin kesällä 1944 puolustautumaan ja säilyttämään Suomi itsenäisenä. Kiitos kuuluu veteraaneille ja kaatuneille ja heidän vakaalle maanpuolustustahdolle isänmaan rakkaudelle ja vastuuntunnolle
Jokainen "numeroista" on ollut perheelleen ja läheisilleen tärkeä ja heidän kuolemansa on vaikuttanut kyseisten perheiden kohtaloihin. Joitakin heistä kaivataan edelleen. - Delaware-suomalainen
Yrittäkää nyr ymmärtää, että Tuntematon sotias on romaani! Väpin päässä sekoittuneita kuulemiaan, mahdollisesti näkemiään, ja kuvittelemiaan asioita!
Tuntematon on vaan alkanut elää omaa elämäänsä, ja lukijat, ja romaanista tehtyjen elokuvien katsojat luulevat että tämä on totta!!
Totuus löytyy esim Jaakko Summasen kirjoista 'Nuoret sotilaat' ja 'Syvärin takaa'
Kannattaa lukea- Penna-Tervo
Linnan oma yksikköhän oli rykmentin ensimmäinen konekiväärikomppania joka alistettiin siten ensimmäiselle pataljoonalle. Se merkitään tietokantaan: 4./JR 8. Sen peiteluku oli 4721. Sitä ennen se ilmoitettiin: 4862 1.KKK/JR 8, 4863 1.KKK/JR 8, 4864 1.KKK/JR 8.
Vuoden 1941 osalta tuo 4./JR 8 ei välttämättä olekaan ollut, tai ei ainakaan koko ajan tarkoittanut 1.konekiväärikomppaniaa. Näet 1.KKK/JR 8:lle on merkitty 15 menehtynyttä sotilasta ja tämä taitaa olla se todellinen lukema ainakin syyskuun 1941 puoliväliin tuon kk-komppanian tappioista. Vuonna 1941 tuo 4./JR 8 on ehkä ollutkin pataljoonan neljäs kiväärikomppania, sen tappioiden suuruus viittaa siihen suuntaan. Ei konekiväärikomppanioiden tappiot noin suuria olleet kuin aloittajan mainitsemat 62. Yleensä pataljoonilla oli kyllä vain 3 kiväärikomppaniaa ja neljäs (4./JR...tai 8./JR.... tai 12./JR ....) merkittiin konekiväärikomppaniaksi. Mutta vuonna 1941 näkyi vielä merkinnät 1.KKK/JR, 2.KKK/JR ja 3.KKK/JR merkintöjä joissakin rykmenteissä.
- historian-faktat
Jokainen voi käydä toteamassa JR 8:n tappiot kesältä 1944 käyttämällä hakutoimintoja tältä sivustolta:
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
syötätte vain kuolinaika kenttää luvut: 01 06 1944 ja alempaan 14 09 1944. Menehtymisluokkiin täpät paitsi kohtaan " kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva".
Joukko-osasto kenttään laitatte vaikkapa *JR 8 - 642yi
Se lienee kuitenkin totuudenmukaista että yllättäen eskaloitunut tappion häämöttäminen ja yltiöpäisten ideologioiden romahdus sotki erittäin pahasti jo lähtökohtaisesti heikkotasoisen ylimmän päällystön pasmat.
- Eikökanttikestäny
Miksköhän Vänä muuten siirrettiin sotahommista pois kouluttamaan.
- Lottajahtiin
Kun se haisi sietämättömästi. Outo tyyppi joka ei peseytynyt.
- Pelkäsi
Purnasi ja urputti
- HuuskanKuva
Sota-arkiston kaatuneiden luettelo kertoo:
Veikko Huuska kaatuneiden jäljittäjänä.
" Ensimmäisen pataljoonan menetykset olivat Havuvaaran valtaustaistelussa 10 kaatunutta, toisen pataljoonan 29 kaatunutta. Haavoittuneita oli ainakin puolitoistakertainen määrä, yhteensä noin 60-70 miestä. Rykmentin riveistä poistui näin yhteensä 100-110 miestä. - Tämän koko rykmenttiä koskevan lukeman Linna panee ensimmäisen pataljoonan komentajan majuri Sarastien kontolle:
”Toistasataa miestä oli päivä vienyt pataljoonan riveistä kaiken kaikkiaan, ja se olisi ollut raskas tappioilmoitus, ellei hän nyt kävelisi [Havuvaaran] kylätiellä”. Tässä vaiheessa Linna summaa:
Haavoittuneiden suojapaikassa on 11 ruumista ja 18 haavoittunutta. Vänrikki Kariluodon rinnalta kaatuu kohta eräs pikakivääriampuja ja ampujan apulainen haavoittuu samasta suihkusta. Konekivääriampuja stm Kaukonen kaatuu suojatessaan Koskelaa tämän ryömiessä bunkkeria kohden kasapanosta raahaten.
jatkuu.....linkistä
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142352-linnan-”tuntemattoman-sotilaan”-tulikaste-971941- Anonyymi
Tervehdys. Tänään 10.7. on yksi vuosipäivä Havuvaaran seudun taisteluista. Isäni oli 5./JR8 miehiä ja oli yksi siis noista II pataljoonan haavoittuineista. Havuvaaran kansakoulunmäeltä bunkkerilinjalta alas Havulammen vieressä olevaa maantietä etelän suuntaan etenevä 5. komppania sai tulta vastaansa, josta isäkin sai osansa. Jäi henkiin ja vietiin Koveroon sotasairaalaan. Jo lokakuussa Kuuttilahteen, johon rykmentti oli sillä välin edennyt. Toki Linna on tehnyt tositapahtumist oman ”mikstuuransa”, jossa henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia on luovasti sekoitettu. En nyt tiedä, onko tuo ”tappiolukukilpailu” oikein tarpeellista. Kotona isä kävi sitä sotaa vielä 1960-luvullakin, painajaisunissaan. Olkoome kiitollisia sekä edesmenneille että niille harvoille vieläkin eläville veteraaneillemme. lkka Hakulinen
- LinnanPakeilla
Kyllähän Linna koki sodan ankaruuden, joista kirjoittaa kokemuksen syällä rintaäänellä.
Huuskan tekstiä lainaten...
" Nils-Börje Stormbom kertoo jo 1963 ilmestyneessä Linna-monografiassaan Linnan tarinan ”turhasta kuolemasta” Havuvaarassa:
”Vielä samana päivänä kaatui eräs [Linnan] joukkueen nuorista aliupseereista Havuvaaran kylän laidassa. Pelkästä ymmärtämättömyydestä tämä kiipesi erään perunakellarin katolle ja jäi sinne istumaan erinomaiseksi maaliksi muutamien satojen metrien päässä olevaan kylän kansakouluun kätkeytyneelle venäläiselle tarkka-ampujalle. – Kokemattomuudessamme todellakin kuvittelimme, että ellei vihollinen jollain hetkellä ampunut meitä eikä ollut näkyvissä, ei siellä mitään vihollista ollutkaan.” - Muistaako Linna sotilasarvon väärin, tarkoittaako hän mahdollisesti nuorta Saulamoa?
Jaakko Syrjä kertoo, miten Linna kaksi päivää Havuvaaran taisteluiden jälkeen menetti koko ryhmänsä kranaatin täysosumasta Soanlahden Kaatiovaarassa, kun rykmentti oli siirtymämarssilla kohden Jäniskoskea ja Laatokkaa. Tärskyssä kaatuivat sotamiehet Tauno Kaarlela Nivalasta ja Veikko Siira Tampereelta (syntyisin Kirvusta) ja lisäksi korpraali Tauno Kettunen Pielisensuulta kuoli haavoihinsa matkalla sotasairaalaan, kaikki muut ryhmän miehet haavoittuivat, vain Linna selvisi fyysisesti vammoitta. Mutta ankarat kuvat pyörivät hänen silmissään: ”…tie hänen ympärillään oli täynnä kuollutta ja silpoutunutta ihmismassaa – hänen oma ryhmänsä. Kasassa oli myös hevonen joka yritti nostaa päätään. … Minkkisen, ampujan, käsi puristi rintaa, sen alta pulppusi voimakas verivirta…mieleen syöksähti kuva Siiran Martista [po. Veikosta], jonka jalka oli väärinpäin ja paljas reisiluu näkyi housunriekaleitten joukosta… miehen aivot ja rautaisannoksen säilykkeet valuivat sekaisin.” - H.M.S.Moilanen
JR 8:n sotilaita kuoli sotatoimissa vihollisen toiminnan takia vuonna 1941: 466. Sen sijaa kesäkuun ja syyskuun 1944 välisenä aikana (perääntyminen) menehtyneitä oli tosiaankin tuo yllä mainittu 189. JR 8:lle viimeinen kesä ei ollut alkuunkaan niin verinen kuin mitä Linna fiktiivisesti kuvaili. Tuona kesänä vain pari Rukajärvellä ollutta rykmenttiä pääsi vähemmällä ja taisi myös yksi Kannakselle myöhään tuotu päästä tappioissa myös vähemmällä kuin JR 8. Eli älkää nyt missään tapauksessa ottako ainakaan tuota kesää 1944 JR 8:n kohdalla kirjaimellisesti Linnan romaaniin uskoen kuin pukki sarviinsa. Se on pikemmikin kuvaus niistä rykmenteistä jotka kävivät Syväriltä vetäytymistaisteluaan aivan eri intensiteetillä kuin sivunäyttämöllä operoinut JR 8.
JR 8 tappiot kesällä 1944:
kesäkuu: 21 kuollutta
heinäkuu: 150 kuollutta
elokuu: 17 kuollutta
syyskuu: 1 kuollut (3.9.44 Loimolassa, viimeinen sotatoimissa kaatunut)
Huomautettakoot että JR 8 osallistui myös Lapin sotaan ja niinpä 15.9-31.12.1944 tietokannassa tiedot 109 sotilaan kuolemasta ja joukossa on Lapissa kaatuneita mutta myös aiemmin haavoittuneina tai sotavankeudessa menehtyneitä jatkosodan uhreja. Kaikkiaan näitä jatkosodan vuoden 1944 tapauksia oli 4.
Ilmeisesti JR 8 lähetettiin Lappiin koska se pääsi lopulta niin vähällä kesällä 1944.- Lykkäät-pötyä
"Ilmeisesti JR 8 lähetettiin Lappiin koska se pääsi lopulta niin vähällä kesällä 1944. "
JR 8 kuului 11. D:aan, joka lähettiin kokonaan Lapin sotaan.
Joukkoja ei määrätty sen mukaan, millaisia taopiot ne olivat kärsineet, vaan otettiin helpoimmin irrotettavat. - hdfghdgf
Kyllä siinä ankarat tappiotkin sanelivat tilanteen. JR 7 ja JR 49 olivat kärsineet niin rajut tappiot ettei sitä Lappiin olisi lähtetetty heikkolaatuisine täydennysmiehineen vaikka kuinka olisi ollut "helposti irroitettavissa". Yli 800 kuollutta ja parituhatta haavoittunutta merkitsi sitä että rykmentit olivat paitsi pahasti vajaalukuisia myös täydennettynä huomattavan kokemattomilla sotilailla, osa liian vanhoja.
- Rii-ttävästi
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
"Ilmeisesti JR 8 lähetettiin Lappiin koska se pääsi lopulta niin vähällä kesällä 1944. "
JR 8 kuului 11. D:aan, joka lähettiin kokonaan Lapin sotaan.
Joukkoja ei määrätty sen mukaan, millaisia taopiot ne olivat kärsineet, vaan otettiin helpoimmin irrotettavat.Kaatuneita ja haavoittuneita.
Tuntemattoman sotilaan” rykmentin, JR 8:n, toisesta pataljoonasta kaatuivat Havuvaarassa 9.7.1941 – ja Väinö Linnan ilmaisua käyttääksemme ”maksoivat veronsa ihmisten yhteiselle tyhmyydelle” seuraavat 29 miestä:
Airaksinen, Hitola, Isolehto, Kilpijoki, Kuismin, Kymäläinen, Käräjäoja, Lappalainen, Lehtomäki, Lillukkamäki, Lunkka, Manninen, Mikkola, Mäkelä, Nieminen, Palonto, Pulkkinen, Purhonen, Raitaoja, Riihimaa, Salonen, Sipura, Suhonen, Suominen, Tankka, Tervo, Tiitto, Valtonen ja Varis.
Heidän ruumiinsa toimitettiin heidän synnyin- tai kotikuntiinsa, jonne miehet haudattiin, ja nämä olivat: Maaninka, Karijoki, Reisjärvi, Ylöjärvi, Sortavala, Vahviala, Haapavesi, Varpaisjärvi, Tampere, Vilppula, Mäntyharju, Säkylä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Isojoki, Kiihtelysvaara, Juva, Tampere, Suodenniemi, Naantali, Iitti, Tohmajärvi, Kangasala, Vähäkyrö, Varpaisjärvi, Haapavesi, Lempäälä ja Kitee. - IlkkaHa
Ei nyt tee mieli väitellä numeroista. Isäni oli 5./JR8:n sotilaita, mukana noissa numeroissa Havuvaaran taistelun jäljiltä, onneksi haavoittuneissa. Tuo mainittu Raitaoja oli isäni ryhmässä, joka oli Tamperelaispoika ja kaatui. Jotenkin eilen kosketti kun katsoin Sotapolku-sivustolla tuon Raitaojan kohdalla merkintää kaatumisesta Havuvaarassa 9.7.1941. Viime elokuussa pääsin käymään tuolla kuuluisalla Linnan kuvaamalla taistelupaikalla, jonka nimeähän ei mainita. Siellä olivat näkyvissä Havulampi, suoalue, Havuvaaran kansakoulunmäki, jossa vielä oli näkyvissä jotain sota-aikaista, kylätie. Nämä kaikkihan kuvataan Linnan kirjassa.
- R.R.Ryynänen
Tällä sivustolla on lukuisia virheitä joukko-osastoista ja sekaannuksia. Esim. löytyy tapauksia että menehtyneen sotilaan yksikkö merkitty vaikkapa konekiväärikomppaniaksi mutta joukko-osastokoodi eli ns. peiteluku viittaa kranaatinheitin joukkueeseen. Joten niiden perusteella ei kannata vetää tarkkoja komppaniakohtaisia johtopäätöksiä. Tokko kaikilla on edes rykmentitkään oikein. Sitten on paljon miehiä merkitty täydennysjoukkoihin tai henkilötäydennyskeskuksiin (HTK) vaikka ovat voineet olla jo yksikköjen vahvuuksissa.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
On enemmän kuin luultavaa että vuoden 1941 osalta 4. samoin kuin 8. ja 12. komppaniakaan rykmentissä eivät olleet valtaosaltaan konekiväärikomppanioita. Näet 1.KKK, 2.KKK ja 3.KKK olivat yleiset merkinnät konekiväärikomppanioista. Näiden yksikköjen sotilaita menehtyi vuonna 1941 peräti 1 926 eli 5.78% kaikista rykmenttien menehtyneistä. - historian-faktat
Alkoi tuo konekiväärikomppanioiden osuus kokonaistappioista sen verran kiinnostamaan että suoritin vertailun jääkäripataljoonien komppaniakohtaisista tappioista (kuolleet) 1941 ja sain seuraavat tulokset:
1./JP * ................652
2./JP * ................633
3./JP * ................614
4./JP * ................ 36 (suurin osa JP 1:stä)
5.JP *..........................5 (kaikki JP 1:n sotilaita)
krh/JP *..................99 (93 joukkueista, 6 osastosta)
KKK/JP *..............383
muut........................55
yhteensä JP...........2 477
Jääkäripataljoonien osalta vuonna 1941 15.5% kuolleista oli merkitty konekiväärikomppanioiden ja 4% krh-yksikköjen miehiksi. On ilmeistä että esim. JP 1:n osalta tuo 4./JP 1 viittaa pataljoonan konekiväärikomppaniaan sillä 1.KKK/JP 1-haulla löytyy vain yksi menehtynyt sotilas.
Rykmenttien osalta joissakin 4.komppania on ollut kk-komppania mutta joissakin se on ollut kiväärikomppania.
Kopsan pdf-tiedostosta löytyy kaikki yksiköt peitelukuineen sekä yksikön nimenmuutoksineen. JP 1:ssä ei ole koskaan ollut mitään 5.komppaniaa sen mukaan ja 4.komppania on ollut jo vuonna 1941 konekiväärikomppaniana. Sen sijaan JP2, JP 3, JP 4, JP 6 ja JP 7:ssa oli konekiväärikomppaniat merkitty KKK./JP merkinnällä. JP 5 muodostettiin aikoinaan JR 52 ensimmäisestä pataljoonasta (Rukajärvi).- historian-faktat
Siis nuo olivat koko jatkosodan jääkäripataljoonien tappioluvut.
- bncvbncvb
Kyllä kai se karkeasti ottaen noin 15% pataljoonien tappioista keskittyi konekiväärikomppanioille. 70-75% meni kiväärikomppanioille ja loput jääkärijoukkueelle, krh-joukkueelle ja esikunnan/huollon porukoille.
- Stroganov
Ville Kivimäen mukaan kaikista jatkosodassa menehtyneistä sotilaista peräti 94% luokiteltiin taistelujoukkoihin kuuluviksi eli olivat rykmenttien, jv/jääkäri/rannikkojvpataljoonien, pst-yksikköjen, panssarivaunuyksikköjen, tiedustelu- ja sissiyksikköjen ja pioneeriyksikköjen miehiä. Sen sijaan esim. viestipataljoonien ja viestikomppanioiden sekä tykistöön kuuluneita ei ole laskettu tähän joukkoon muiden taaempien yksiköiden lisäksi. Mielestäni kyllä tykistön tulenjohtoryhmät kuuluvat myös tähän taistelujoukkoryhmittymään.
- Stroganov
Wikipedian mukaan rykmentin 4. komppania oli vuonna 1941 II pataljoonan 1. kiväärijoukkue. Vasta asemasotavaiheessa siirryttiin juoksevaan numerojärjestykseen.
- Stroganov
Joka taas merkitsee sitä että rykmentin tappioista (kuolleet) vain 8.4% oli konekiväärikomppanioiden miehiä. Ja kun rykmenttien kk-komppaniat merkittiin vuonna 1944 numeroilla 4., 8. ja 12. päästiin kesän 1944 osalta kk-komppanioiden tappioissa suurempaan osuuteen, n. 15%, jääkäripataljoonissa 17%:n ja erillisissä pataljoonissa ja prikaateissa 14%:n osuuteen.
Hyökkäysvaiheessa jääkäripataljoonissa tappioista 12% kohdistui konekiväärikomppanioihin mutta vetäytymisvaiheessa siis 17%:iin. Ilmeisesti tuo rykmenttien kk-komppanioiden osuus (8.4%) voi pitää paikkaansa. Hyökkäysvaiheessa konekiväärikomppanioiden tappiot ovat suhteessa olleet pienemmät kuin kesällä 1944.
- SyySysissäVaiSepissä
Jalkaväkirykmentti 8 siirrettiin -44 osaksi kenraalimajuri Selim Isaksonin 7. divisioonaa, joka puolestaan jaettiin kahdeksi taisteluosastoksi, Ryhmä Tikaksi (eversti Yrjö Tikka) ja Ryhmä Ikoseksi (eversti Bertel Ikonen). Jalkaväkirykmentti 8 kuului Ryhmä Tikkaan.
Johtuivatko "vähät" kaatuneet JR 8 siirrosta 11.D:sta - 7.D:an ryhmä Tikkaan, joka ei taistellut Tali-Ihantala yleisnimenä kutsutuissa verisissä taisteluissa. Oliko "naapurilla" asiaan mitään tekemistä, kun eivät saa ukkoja nurin niin paljoa kuin olisi pitänyt. Vieläkin osaa naapurin trolleista vituttaa Tuntemattoman hyvin suorittama taisteluiden tie syvälle Syvärille ja kun henkiin jäi heitä niin paljon että mainita ihan jälkeenpäin pitää. - minulla-ei-muuta
Niinkuin täällä on jo todettu kesän 1944 kovimmat tappiot kärsinyt ne yksiköt jotka taistelivat Äyräpäässä ja Siiranmäessä. Seuraavaksi kovimmat tappiot olivat U-linjalla taistelleilla sekä Valkeasaaressa painopistesuunnalla pari päivää höykytettynä ollut Jussi Sihvon alaiset rykmentit (eteenkin JR 1) ja vasta sitten tulivat Ihantalassa taistelleiden tappiot. Helpoimmalla pääsivät Taipaleessa, Rukajärvellä olleet joukot sekä tuo JR 8.
Uskokaa nyt että tuo Linnan Tuntemattoman sotilaan JR 8 kesällä 1944 on täysin fiktiivinen kertomus. Se oli selvästi helpommalla lohkolla kuin nuo 5.D:n, 8.D:n ja 15.prikaatin porukat.- SytSyyttää
"Uskokaa nyt että tuo Linnan Tuntemattoman sotilaan JR 8 kesällä 1944 on täysin fiktiivinen kertomus."
Rykmentti kuului 11. divisioonaan, kunnes siitä tuli 7. divisioonan osa 16. kesäkuuta 1944 muun 11. divisioonan siirtyessä Karjalankannakselle. Linnan teos loppuu Nietjärven taisteluiden paikkeille, johon rintamalijat jäivät sodan loppuun saakka. Täältä JR 8 porukka vietiin Lappiin saksalaisia vastaan. - TuntematonU_linjalla
SytSyyttää kirjoitti:
"Uskokaa nyt että tuo Linnan Tuntemattoman sotilaan JR 8 kesällä 1944 on täysin fiktiivinen kertomus."
Rykmentti kuului 11. divisioonaan, kunnes siitä tuli 7. divisioonan osa 16. kesäkuuta 1944 muun 11. divisioonan siirtyessä Karjalankannakselle. Linnan teos loppuu Nietjärven taisteluiden paikkeille, johon rintamalijat jäivät sodan loppuun saakka. Täältä JR 8 porukka vietiin Lappiin saksalaisia vastaan.Heinäkuun 1944 taisteluiden JR 8 komentajana toimi "puujalka Laakso".
Täällä JR 8 nyt 7.Disioonan porukoissa. Loput Kiila-disioonan porukka taisteli Kanaksella.
II-AK:n taistelut Loimolan alueella jatkuivat kiivaina. Kenraaliluutnantti Gorolenkko siirrätti CXXVII Kevyen Armeijakunnan Loimolan suuntaan Suojärven pohjoispuolelle ja määräsi sen hyökkäämään suoraan liikkeestä tiettömässä korpimaastossa. Yöllä 17.-18.7 alkanut hyökkäys jatkui usean päivän ajan.
Ankarat taistelut jatkuivat 7.D:n rintamalla heinäkuun loppuun saakka. Loimolan - Suojärven rautatien ja maantien maastossa käytiin kuumimmat taistelut. Vihollisen hyökkäys alkoi voimakkaalla tykistö ja kranaatinheitin valmistelulla 24.7.1944. Venäläinen jalkaväki onnistui pureutumaan JR.56:n II pataljoonan erääseen tukikohtaan, josta se heitettiin vastaiskulla takaisin. Seuraavana päivänä taistelut jatkuivat tykistön ja ilmavoimien tukemina. Suomalaisten oli vetäydyttävä rautatiellä kilometrin verran ja maantiellä puoli, jolloin Suovanjärven eteläpuolella oleva tienhaara jäi viholliselle.
JR 8:n uusi komentaja ev.lut. V. Laakso pysäytti hyökkäyksen. Puujalka Laakso oli Talvelan luottomiehiä.Talvela kutsui arvostamansa veteraanin takaisin rintamalle, jalkansa hän oli menettänyt hyökkäysvaiheen aikana. Laakso kunnostautui vielä Lapin Sodassa ja tuli nimitetyksi viimeiseksi Mannerheim-ristin ritariksi.
"Seuraavaksi kovimmat tappiot olivat U-linjalla taistelleilla " - TuntemattomanDiv
Pentti Puukan teloitus.
Kenraali Iisakson kehoitti oikeutta tuomitsemaan ankarimman tuomion seuraavana aamuna. Tarkka järkyttävä kuvaus kirjassa. Nuoren 20 vuotiaan palkitun sotilaan teloituksesta.
"Tyyni kaunis kesäaamu 13.7.1944 säteili pilvettömältä taivaalta. Pikaoikeus kokoontui pienessä mökissä Loimolan lähellä. Sotatuomari Lauri Multanen toimi oikeuden puheenjohtajana. Vanhin sotatuomari oli divisioonan tykistökomentaja eversti P. A. Palletvuori."
Yrjö Keinonen Taistellen Takaisin. Tammi 1971. - MäntyäVastenLaskettu
Lempäälään nuori sotilas tuli evakkona Räisälästä ja kuului 3./JR 8.
Tuossa laskin Sotapolku.fi:stä niin sain rykmentin kokonaismäärän 1106 kaatuneina.
Puukkakin mukana luvussa. - MäntyäVastenLaskettu
MäntyäVastenLaskettu kirjoitti:
Lempäälään nuori sotilas tuli evakkona Räisälästä ja kuului 3./JR 8.
Tuossa laskin Sotapolku.fi:stä niin sain rykmentin kokonaismäärän 1106 kaatuneina.
Puukkakin mukana luvussa.Niin onhan tässä toki talvisodankin kaatuneet mukana.
- Anonyymi
Kannattaa muistaa, että "Tuntematon sotilas" on sotaromaani, ei sotahistoriallinen tutkimus.
Romaani seuraa kyllä I/JR 8:n sotatietä,mutta vain kaunokirjallisena kuvauksena, ei yleistävänä tutkimuksena.
Vain täydelliset idiootit voiva sotkea asioita,kuten tässä saitissa tapahtuu. - Anonyymi
"Väinö Linnan antama kuva JR 8:n jatkosodasta kannattaisi asettaa tarkempaan tutkimukseen. "
MIKSI?
Kyseessä on kaunokirjallinen romaani, jossa ei kertaakaan mainta sanaa JR8?
Mitä ihmeen tutkimista siinä muka on? - Anonyymi
Kesällä 1944 JR 8 ei siirtynyt divisioonansa mukana Kannaksen ratkaisutaisteluihin Ihantalassa. Rykemtit vaihdettiin, mikä sen syy sitten olikaan. Se ei myöskään joutunut Laatokan Karjalan kovimpiin taisteluihin, vaan oli onnekkaasti niistä hieman sivussa. Yleensäkin Kannaksella tappiot olivat suurimmat. Mauno Koivisto kirjoitti kotiinsa, että oli onnellinen, ettei taistellut Kannaksella, missä maasto oli avoimempaa eikä metsä antanut yhtä paljon suojaa ja jonne venäläiset olivat keskittäneet niin suuret voimat.
Tuntematon Sotilas perustuu, kuten moni muukin kirjallisuuden tuotos, tositapahtumiin ja todellisiin henkilöihin, mukaan on laitettu keksittyä ja kuultua ja henkilöitä ja tapahtumia sotkettu niin, että todellisia henkilöitä ei voisi tunnistaa. Ehkäpä luutnantti Lammiollakin oli komppaniassa todellinen vastine, jota ehkä vihattiinkin siksi, että hän ei välittänyt sotilaistaan ja johti heitä tappioita tuottaneella tavalla. Kirjasta ei kyllä saa sellaista kuvaa, vaikka miehet eivät pidä hänen tiukasta asenteestaan, hän vaikuttaa päällikölle, joka tekee mitä pitääkin eikä turhaan alista miehiään vaaralle.
Ehkä konekiväärikomppaniaa johdettiin periaatteella, että eipä pääse kukaan syyttämään, että letkupyssymiehet eivät ole hyökkäyksessä etulinjassa. Kun maxim-konekiväärit tuodaan etulinjaan, jossa ei ole kaivettuja suojia, kyllä siinä varmaan tappioita tulee. Ase on korkea ja sen ampuja ja varmaan syöttäjäkin muodostavat kohtuullisen näkyvän maalin.
Jos katsoo divisoonan sotatietä, niin se tosiaan oli yksikkö, jota käytettiin avaamaan tietä ja pahimmissa paikoissa. Se oli kärjessä hyökkäyksessä kohti Petroikoita, ja sille suunnalle venäläiset nimenomaan keskittävät asemien rakentamisen ja heidän päävoimansa olivat.
Panssarivoimien yhdistäminen Laguksen jääkäreihin ja käyttäminen kiertävään iskuun oli erittäin hyvä ajatus, kuka sen sitten keksikin. Se osoitti, että salamasodan periaatteet olivat toimivia myös korpimaisemissa, jos niitä vain sovellettiin oikein.
Guderian totesi aikoinaan, että panssarivaunu on ase, joka säästää ihmishenkiä. Hän tietenkin vertasi tappioita ensimmäisen maailmansodan jalkaväkihyökkäyksiin ennen panssarivaunuja, jotka olivat hirveitä teurastuksia. Panssarivaunu säästi myös vihollisen sotilaita pakottamalla heidät antautumaan sen sijaan, että olisivat kaatuneet torjuntataisteluissa. Sodan alussa tämäkin näkyi selvästi varsinkin Ranskassa ja Neuvostoliitossa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1801935Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en521868Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351568Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1371413Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411324Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41174Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481152Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101143Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101109Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31108