Talvisota on syytä ottaa uudelleen arvioinnin kohteeksi ja erityisesti valkoisen suomen upseerien(suojeluskuntaupseerien) toiminta. Sunnuntain Helsingin sanomissa esiteltiin tutkimus, jossa todetaan nimenomaan punaisten kylien pojat laitettiin sellaisiin paikkoihin, joissa todennäköisemmin menetti henkensä. Tapahtuiko siis näin sotaoloissa poliittinen puhdistus?
talvisodan uusi arvio
rokka3
181443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lue uudelleen Hesari, ei siinä niin sanottu!!!!
luiskaotsat osaa kuin puolet aakkosista.
Meiltä Nurmoosta tais mennä tosisnansa kaikki komunistit. No ei siitäkään olla ihan varma, mutta epäilivät sillä yhyrellä olleen salaasta punahenkee. Ei voi tosin tarkistaa, ku kaikki meni.
Suomen sodissa - erityisesti talvisodassa - sanotaan kaatuneen poikkeuksellisen paljon upseereja ja aliupseereja, joukossa jokunen sukulainenkin.
Suomessa oli aluejärjestelmä. Esim. Summassa taistellut divisioona oli koottu Turun alueelta. Eli jos punaisten tukialueelta peräisin oleva divisioona taistelee painopistesuunnassa, niin tottakai sattuu ja tapahtuu. Ja muuten, teorian mukaan punaisten jäkikasvua olisi pidetty epäluotettavana aineksena, mutta jotenkin ihmeessä heikäläiset kelpasivat Talvisodassa koko Kannaksen tärkeämmälle lohkolle!(Sille, jonka murtuminen myöhemmin Helmikuussa, kun puolustusvastuussa oli toinen "punainen" divisioona, joka sekin teki hyvää työtä ,aiheuttikin yleistilanteen huononemisen.)
Eli aluejärjestelmästä johtuen tappiot kasaantuivat hyvinkin sattumanvaraisesti ja kohdentuivat aivan toisin kuin jos käytössä olisi ollut kaaderijärjestelmä.
Ja muuten, olisiko näin suuri "salaliitto" pysynyt salassa ?
Heikki Ylikankaan mukaan tosiaankin punaisten poikia raakattiin 30-luvun kutsunnoissa poliittisesti epäluotettvina. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että Suomi soti talvisodassa 150000 miestä vajaampana kuin jatkosodassa. Jos pitää paikkansa, että punaisia uhrattiin sodassa herkemmin kuin muita, niin moni noista 30-luvulla raakatuista miehistä saa kiittää henkensä pelastumisesta sitä että herrat epäilivät... Liekö sitten takana ollut jonkinlainen jako "liian punaisiin", joille ei uskallettu antaa edes asetta, ja "sopivan punaisiin", jotka kelpasivat edessä olevien uhrausten maksumiehiksi.
"Eli aluejärjestelmästä johtuen tappiot kasaantuivat hyvinkin sattumanvaraisesti"
Mutta poliittisen värin perusteella kasaantuminenhan on nimenomaan säännönmukaista eikä sattumanvaraista.
Näyttäisi siltä, että juuri näitä ns. raakattuja miehiä vietiin sodan loppuvaiheessa eturintamalle ja heidän keskuudessaan kaatuneiden määrä oli todennäkösesti korkea.
He olivat isänmaan ja kommunistisen puolueen uskollisia poikia. Rauha heidän muistolleen.
Jukka Kemppinen tulee jälkijunassa kunnon virkamiehenä. Kaatuneiden taustat on tutkittu amatööritutkijan toimesta jo aikoja sitten.
Heidän ei tarvitse pelätä viran menettämistä:
Tässä:
Tarmo Metsälä, Isänmaan puolesta-suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945:
"Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää. Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä."
"Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia."
"Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7."
"Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla."
"Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata."
"Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä"
http://www.kaupunkiuutiset.com/artikkelit/arkisto/0129t armo.html
http://www.kaupunkiuutiset.com/artikkelit/arkisto/0129tarmo.html
Professori Kemppinen on saanut älynvälähdyksen ja rientää heti kertomaan lehdille ideansa. Olisi hän voinut pysähtyä edes hetkeksi ajattelemaan, jos ei tutkimustyö häntä kiinnostakaan. Uuttera asianharrastaja pystyy suoralta kädeltä kumoamaan professorin väitteet. Panee ajattelemaan, menevätkö apurahat oikeille henkilöille.
Pärmin erikois-osastoon tuli jatkosodan aikana iso joukko punikkeja. Ne marssivat melkoheti Tiltun puolelle. Pärmille jäi vain tehtäväksi
ilmoittaa puna-armeijan muonavahvuuteen siirtyneitten määrä. Vaan ei ne helpolla pääseet sielläkään. Tappiot olivat lähempänä sataa kuin kymmentä prosenttia.
Jermu "unohtaa" muutamia asioita kuten sen, että nimenomaan Pärmin pataljoonan historia on musta. Pärmi käytti nimenomaan tuon ajan poliittisia vankeja ns. "miinan polkijoina" eli oli kai ymmärrettävää, että jos ko. henkilö selvisi hengissä miinakentästä, niin ei hän taatusti palannut uudelleen "miinanpolkijaksi".
Höpö, höpö. Tämän päivän HS:ssa sotahistoroitsija Ohto Manninen antaa asialle selityksen, mikä mm. Tarmo Metsälän kirjan "Isänmaan puolesta 1939-45" lukeneelle on muutenkin selviö. Etelä-suomalaisia meni sodissa eniten, kun he silloisen aluejärjestelmän mukaan joutuivat heitä lähemmälle Karjalan kannakselle, jossa oli kovimmat paikat ja suurimmat tappiot. Ja kun eteläinen Suomi sattui olemaan myös se ns. punainen Suomi (punaisten vallassa vapaussodan alussa), niin totta kai "punaisten pitäjien" poikia meni eniten.
Poikkeuksiakin on, kuten esim. tuo Nurmo, johon joku näkyy viittaavan, johtuen myös samasta syystä, eli saman seudun pojat olivat alkusodasta samalla rintamalla, ja jos siellä sattui olemaan kuumat paikat, niin seuraukset olivat selvät. Loppusodastahan kaikkiin joukkoihin pyrittiin ottamaan miehiä eri puolilta Suomea juuri siksi, että joukon mahdolliset suurtappiot eivät verottaisi liikaa vain yhtä paikkakuntaa.
Nurmo ei itse asiassa kokonaisuutena kärsinyt poikkeuksellisen kovia tappioita Talvisodassa (ks. Metsälä), kuten Soini. Nurmolaiset on esimerkki mahdottoman tehtävän antamisesta. Yhdessä vastahyökkäyksessähän nurmolaisia meni kymmenittäin. Tämä vain osoituksena siitä, että mahdottomien tehtävien antaminen ei ole automaattisesti osoitus tarkoituksellisesta tapattamisesta, ellei sitten jostain syystä oleteta, että nurmolaisia olisi nimenomaan haluttu tuossa tapattaa. Rintamatilanteen huomioon ottaen nurmolaisten tai ylipäätään kenenkään tapattaminen olisi ollut täysin idioottimaista.
Sanoin tuon huonosti, sillä tosiaankaan Nurmo enempää kuin muutkaan Etelä-Pohjanmaan pitäjät eivät kärsineet talvisodassa tai molemmissa sodissamme yhteensäkään kovin suuria tappioita, mutta nurmolaisia meni paljon tuossa yhdessä taistelussa, ja sitä minä itse asiassa tarkoitin.
Talvisodan pitäjäkohtaisissa tappioissa ensimmäisten 55 pitäjän joukossa on vain kolme etelä-pohjalaista pitäjää, Soini sijaluvulla 6 (3,66 % miespuolisesta väestöstä), Töysä sijaluvulla 37 (2,88 %) ja Nurmo sijaluvulla 55 (2,54 %. Talvisodassa suurimmat suhteelliset tappiot koki Längelmäki, 4,68 % miespuolisesta väestöstään.
Talvi- ja jatkosotien yhteistappioissa edelleen kärjessä pysyy Längelmäki (9,82 % miespuolisista) ja etelä-pohjalaisista pitäjistä kärkeen nousee Soini, mutta vasta sijaluvulla 55 7,01 %:n tappioilla.
Kun Etelä-Pohjanmaa varmasti oli sitä valkoisinta Suomea, ja se selvisi muita maakuntia vähäisemmillä tappioilla, siitä voitaisiin noita "punaisen Suomen" pitäjien kokemien suurten tappioiden peilikuvana vetää se johtopäätös, että "valkoiset" upseerit säästelivät aatetovereitaan. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan asia selittyy sillä, mitä edellä useassakin jutussa on tuotu esiin: alueellinen järjestelmämme heitti toisen paikkakunnan poikia kovempiin paikkoihin kuin jonkun toisen. Se ei suinkaan ollut alueellisen järjestelmän tarkoitus, ja sitähän korjattiin sitten, kun nähtiin, mihin se oli johtanut.
Talvisodassa oli joukot koottu niin, että jopa saman kyläkunnan miehet oli samassa osastossa tai yksikössä ja tämä saattoikin olla muuten mukavaa miesten kannalta, mutta taistelussa johtaa kokonaisen kylän tai paikkakunnan miesten tuhoon. Systeemiä muutettiin jatkosodan joukkoja muodostettaessa ja näin pyrittin estämään tuonlaiset katastrofit.