Neuvostoliitto ampui 26.11.1939 Mainilan kylässä NL:n puolella rajaa omiin asemiinsa tykillä ja syytti Suomea ampumisesta tykillä rajan yli NL:n puolelle
Suomi vaati heti asian kansainvälistä tutkimista,niinkuin vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimus edellytti,mutta NL kieltäytyi tutkimisesta ja sanoi yksipuolisesti irti vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen Mainilan laukauksiin vedoten ja hyökkäsi 30.11.1939 ilman sodanjulistusta Suomeen.
Eli NL rikkoi vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimusta ,jossa oli sovittu ,että rajavälikohtaukset on tutkittava ennenkuin jompikumpi osapuoli voi laillisesti sanoa sopimuksen yksipuolisesti irti.
Jos Mainilan tapaus olisi tutkittu,niinkuin Suomi heti vaati,olisi se todettu NL:n valeeksi ja tekosyyksi hyökätä Suomeen kun mitään todellista syytä ei ollut
Eli NL sanoi ilman laillista perustetta irti vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen ja NL:n hyökkäys Suomeen oli kaikinpuolin laiton teko
Suomi vaati heti asian kansainvälistä tutkimista,niinkuin vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimus edellytti,mutta NL kieltäytyi tutkimisesta ja sanoi yksipuolisesti irti vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen Mainilan laukauksiin vedoten ja hyökkäsi 30.11.1939 ilman sodanjulistusta Suomeen.
Eli NL rikkoi vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimusta ,jossa oli sovittu ,että rajavälikohtaukset on tutkittava ennenkuin jompikumpi osapuoli voi laillisesti sanoa sopimuksen yksipuolisesti irti.
Jos Mainilan tapaus olisi tutkittu,niinkuin Suomi heti vaati,olisi se todettu NL:n valeeksi ja tekosyyksi hyökätä Suomeen kun mitään todellista syytä ei ollut
Eli NL sanoi ilman laillista perustetta irti vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen ja NL:n hyökkäys Suomeen oli kaikinpuolin laiton teko
Vastaukset 33
Vanhimmat
Sen sodan seurauksena menetettiin vain pieni maa alue. Suomen aloittaman jatkosodan seurauksena hävittiin loput. Toisaalta tällä maapallolla on aika vähän valtioita, jotka ovat luonnostaan syntyneet paikoilleen. Aika suuri osa maa-alueista on otettu vahvemman oikeudella haltuun.
Suomi ei edes sanonut irti Moskovan rauhansopimusta vaan antoi Saksan käyttää aluettaan Neuvostoliittoon suuntautuvan hyökkäyksen valmistelussa, miinoitti yhdessä Saksan kanssa NL:n aluevesiä (ilman sodanjulistusta), rikkoi rauhansopimusta lähettämällä sotalaivoja demilitarisoidun Ahvenanmaan alueelle.
Hyökkäys Neuvostoliittoon oli kaikin puolin laiton teko ja siitä Suomi tuomittiin sodan jälkeen sotakorvauksiin ja aluemenetyksiin. Jatkosodan aloittamisella Suomi mitätöi laillisen oikeutuksensa talvisodassa menettämiinsä alueisiin.
Turha on tehdä Suomesta sotasyyllistä, jos alkaa puolustaa omia toisen valtion ryöstämisä alueitaan. Jatkosota ei mitätöi yhtään mitään. Jatkosota olisi alkanut joka tapauksessa NL:n jatkaessa siitä, mikä Talvisodassa jäi kesken, nimittäin Suomen valtaus. NL on menettänyt oikeuden Suonelta ryöstämiin alueisiin, koska ryöstö on ryöstö ja ENSIN aloitettu hyökkäyssota oli laiton.
Kun Vemäjän Sota arkistot tutkitaa Suomen osalta varmaan löytyy Todisteita jossa NL oli suunnitellut sodan jatkamisesta .. on se niin ylpeätä kansaa.. tuskin NL ribbenin sopimusta oli unohtanut...
"Turha on tehdä Suomesta sotasyyllistä, jos alkaa puolustaa omia toisen valtion ryöstämisä alueitaan. "
Suomi hyökkäsi jatkosodassa, ei puolustanut. NL tuomittiin talvisodasta mutta Suomi mitätöi mahdollisuutensa saada alueet laillisesti takaisin ottamalla oikeuden omiin käsiinsä.
Sillä ei ole mitään valiä millaisen tuomion sinä annat, sillä oli merkitystä millaisen tuomion kansainvälinen yhteisö antoi: Suomi menetti lopullisesti talvisodassa ryöstetyt alueet ja lisää päälle.
Eli ne Mainilan laukaukset olivatkin vain puolustusta. Tätähän tarkoitit.
"Suomi hyökkäsi jatkosodassa, ei puolustanut. NL tuomittiin talvisodasta mutta Suomi mitätöi mahdollisuutensa saada alueet laillisesti takaisin ottamalla oikeuden omiin käsiinsä."
Mitätöi mahdollisuutensa? Jos Suomi ei olisi itse yrittänyt saada alueitaan takaisin niin missähän ihmeen oikeusasteessa alueet olisi sitten toisen maailmansodan jälkeen palautettu Suomelle?
"Mitätöi mahdollisuutensa? Jos Suomi ei olisi itse yrittänyt saada alueitaan takaisin niin missähän ihmeen oikeusasteessa alueet olisi sitten toisen maailmansodan jälkeen palautettu Suomelle? "
YK:ssa, Haagissa? Sitähän me emme koskaan voi saada tietää, koska Suomen Saksaan päin kallellaan ollut johto ei malttanut odottaa vaan lähti hyökkäilemään siinä toivossa että natsit voittavat.
Otappa herneen kokoinen järkesi käteen ja ajattele; jos olisimme menettäneet alueet vain ja ainoastaan Stalinin Neuvostoliiton hyökkäilyjen takia niin meillähän olisi kaikki moraalinen oikeus vaateidemme takana - nyt ei ole, koska Suomi syyllistyi itse rikokseen.
Vai nyt on suomi syyllinen? Mee muualle provosoimaan kun et edes historiaa tunne. Taisi suomalaisten ainut mahdollisuus olla saksaan päin kallellaan kun ei muualtakaan tukea tullut.
"Taisi suomalaisten ainut mahdollisuus olla saksaan päin kallellaan kun ei muualtakaan tukea tullut. "
Olisihan Suomi voinut nojata Neuvostoliiton suuntaan, mutta kun eihän kommunistien kanssa kaveeraaminen ollut yhtä seksikästä kuin hakaristihemmojen.
Jos arvoisa "cbs" pitää itseään asiantuntijana historian suhteen, niin luulisi hänen ymmärtävän että saksalaissuuntauksella Suomessa oli pidemmät juuret kuin II maailmansodan aikaiset tapahtumat. Jo itsenäistymisen hetkelä meillä turvattiin Saksaan, hallitusmuodoksi meillä valittiin monarkia jonka johtoon kutsuttiin saksalainen prinssi, asevoimien kehitys annettiin saksalaiselle, maassa oli saksalaisia joukkoja ja jopa eduskuntaan saksalaisille "tarkkailijoille" laitettiin omat tuolit. Saksan tappio I mailmansodassa poisti Saksan kiinostuksen Suomesta ja hallitusmuoto meillä muuttui demokratiaan.
Voi hyvällä syyllä väittää, että jatkosotaan, eli operaatio Barbarossaan osallistuminen Saksan rinnalla oli sen kehityksen kulminaatio. Suomessa ei yksinkertaisesti uskottu Saksan voivan hävitä enää toista maailmansotaa ja tästä virhearviosta maksettiin karvaasti.
Tosin kyllä se minunkin mielestäni parempi vaihtoehto oli kuin Neuvostoliiton leiriin valuminen ja Stalinille periksi antaminen. Itsenäisyys sentään säilyi, mutta hinta oli kova ja sitä maksuahan palauttajat eivät hyväksy.
"Olisihan Suomi voinut nojata Neuvostoliiton suuntaan, mutta kun eihän kommunistien kanssa kaveeraaminen ollut yhtä seksikästä kuin hakaristihemmojen. "
No, nojaaminen NL suuntaan, olisi ollut sosialistisen Suomen tie.
Jatkosotaahan EI olisi tullut ilman NL.n aloittamaa Talvisotaa. Se on aivan selvä asia. Ja jatkosota tuli myös sen takia, että Suomi aivan oikeutetusti taisteli omista ryöstetyistä alueistaan. Mutta: vaikka Suomi ei olisi liittoutunut Saksan kanssa ollenkaan, olisi NL joka tapauksessa hyökännyt Suomeen, koska sen tavoite oli Suomen valtaus, joka epäonnostui Talvisodassa.
"No, nojaaminen NL suuntaan, olisi ollut sosialistisen Suomen tie."
Vaihtoehto sekin, jolla Karjala olisi jopa voitu pitää.
"Ja jatkosota tuli myös sen takia, että Suomi aivan oikeutetusti taisteli omista ryöstetyistä alueistaan."
Tästä oikeutuksesta yhdistyneet kansakunnat olivat kanssasi eri mieltä (lue Pariisin rauhansopimus vudelta 1947).
"vaikka Suomi ei olisi liittoutunut Saksan kanssa ollenkaan, olisi NL joka tapauksessa hyökännyt Suomeen, koska sen tavoite oli Suomen valtaus, joka epäonnostui Talvisodassa. "
Mistä tiedät olisiko NL hyökännyt? Se hyökkäsi 1939 ja epäonnistui. Barbarossan ja Suomen hyökkäyksen alkaessa NL oli puolustusasemissa Suomen rajoilla, se ei ollut edes keskittänyt joukkojaan hyökkäystä varten. Puolustukseen kaivautunut armeija ei hyökkää.
Ei tehty rikos oikeuta rikoksen uhria tekemään uutta rikosta. Suomi syyllistyi tähän. Pariisin rauhansopimuksessa ei puhuta talvisodasta vaan Suomen liittoutumisesta Hitlerin Saksan kanssa. Sen takia me menetimme oikeuden Karjalaan ja Petsamoon, emme talvisodan.
"Mistä tiedät olisiko NL hyökännyt? Se hyökkäsi 1939 ja epäonnistui. "
Molotov neuvotteli Ribbentropin kanssa syksyllä 1940 "Suomen asian loppuunsaattamisesta". Sodan jälkeen NL pysyi miehittämissään Baltian maissa. NL miehitti Tsekkoslovakian 1948 ja Unkarin 1956. Eivätkö nuo sano sinulle mitään NL:n aikeista?
"Ei tehty rikos oikeuta rikoksen uhria tekemään uutta rikosta. Suomi syyllistyi tähän."
Ja missähän se on se kansojen välinen raastuvanoikeus johon esimerkiksi NL olisi voitu haastaa? Kyllä talvisodan jälkeen olisi liittouduttu vaikka paholaisen kanssa jotta menetetyt alueet olisi saatu takaisin. Ja minun oikeustajuni mukaan sekin olisi ollut oikein.
En ymmärrä käsitystänne oikeudenmukaisuudesta. Analogia: Sinulta ryöstetään auto, poliisi on lakkautettu, mitä teet? Jos et yritä ottaa autoasi takaisin menetät sen. Jos yrität ottaa sen, menetät moraalisen oikeuden siihen. Eihän se näin voi olla?
"En ymmärrä käsitystänne oikeudenmukaisuudesta. Analogia: Sinulta ryöstetään auto, poliisi on lakkautettu, mitä teet? Jos et yritä ottaa autoasi takaisin menetät sen. Jos yrität ottaa sen, menetät moraalisen oikeuden siihen. Eihän se näin voi olla? "
Naapuri vei Suomelta auton, Suomi otti sen takaisin ja vielä naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle sen jälkeen kun oli penskaa vähän pieksänyt. Olikohan kummassakin ihan pikkuisen vikaa?
"Naapuri vei Suomelta auton, Suomi otti sen takaisin ja vielä naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle sen jälkeen kun oli penskaa vähän pieksänyt. Olikohan kummassakin ihan pikkuisen vikaa? "
Jatkan vielä: naapurin penska oli alunperin Suomen velipoika Karjala, jonka ilkeä naapurin setä otti huostaansa. Setä kuritti tätä poikaa ja uhkaili Suomeakin, jos alkaa valittaa velipojan kohtalosta. No ajanmittaan sitten naapurin setä halusi suomenkin huostaansa, mutta suomi tappeli vastaan, mutta menetti siinä rytäkässä autonsa. No myöhemmin kun Naapurin setä kinasteli alakerran aatun kanssa, ajatteli suomikin, että voisi saada autonsa takaisin. Aatu huomasikin tilanteen ja sanoi Suomelle, että joko olet minun tai Naapurin sedän puolella, muuten tulee turpaan. No Aatuhan meni haastamaan riitaa Naapurin sedän kanssa ja siinä samassa suomikin sai autonsa takaisin, samalla huomasi sedän kiesanneen pikkuveljeä, joten Suomi otti hänetkin huostaansa. Setä oli hyvin vihainen ja neitimäisyyttään kutsui Poliisin paikalle. Naapurin setä syytti Suomea pikkuveljensä anastamisesta ja Poliisin avustuksella suomen auto romutettiin naapurin sedälle romuraudaksi. Mitään setä ei sillä tehnyt, mutta auto piti vain saada. Aatu setä vietiin Poliisin huostaan. Ja Naapurin setä oli tyytyväinen. Pikkuveli riutui edelleenkin sedän kovassa otteessa, hän antoi Suomelle lähestymiskiellon ja ajanmittaan pikkuveli olikin saatu aivopestyä. Hän ei olisi Suomelle enää milläänlailla sukua Suomelle.
Niin tarinahan alkoi siitä, että naapurin setä tuli kysymään, saisiko käyttää Karjalan polkupyörää sotaleikissään Aatua vastaan, sillä Aatu uhkasi naapurin sedän tiluksia, vaikka Aatu olikin silmän lumeeksi tehnyt hyökkäämättömyys sopimuksen Suomen kanssa. Aatu sai näin naapurin sedän huomion hetkeksi toisaalle ja sillä aikaa sai rauhassa lähestyä naapurun setää B-rapun puolelta, mikä olikin hänelle mieleen. Vastikkeeksi Suomelle luvattiin kaksi pyörää, naisten pyöriä tosin. No suomihan sanoi, että se ei luovuta pyörästä edes pumppua, mistä naapurin setä veti herneet kumpaankin sieraimeensa. Tästä syntyi sitten se rytäkkä, minkä lopputuloksena naapurin setä vei koko pyörän. Suomea tämä kyrsi kovasti ja tottapuhen osaa suomalaisista vituttaa vieläkin. Tuosta tuohtuneena suomi meni anelemaan Aatua apuun. Aatu oli hyvillään aiheutuneesta sekamelskasta ja riensi oitis suomen rinnalle rökittämään naapurin setää. No turpiinhan siinä tietenkin tuli. Tappelussa meni pyörän lisäksi auto ja peräkärrikin, sekä Karjala adoptoitiin naapurin sedälle huostaan.
"En ymmärrä käsitystänne oikeudenmukaisuudesta. Analogia: Sinulta ryöstetään auto, poliisi on lakkautettu, mitä teet? Jos et yritä ottaa autoasi takaisin menetät sen. Jos yrität ottaa sen, menetät moraalisen oikeuden siihen. Eihän se näin voi olla? "
Tätähän tapahtuu päivittäin. Naapurin penska varastaa autosi ja tärvelee sen. Soitat poliisille. Poliisi vastaa: Voi voi onpa taas tapahtunut luvaton käyttöön otto. Poliisi käy nuhtelemassa naapurin poikaa ja silittää päätä lopuksi. Poika saa korvaus velvoitteen, muttei koskaan tule maksamaan korvauksia. Näin toimii oikeus.
Jos nyt tästä vittuuntuneena menet varastamaan naapurin pojan pleikkarin, niin olet varas ja sinut tuomitaan.
Näin se oikeesti toimii.
Muistetaan vielä se, että siinä vaiheessa kun Suomi lähti rökittämään kostoksi naapurin setää Aatu-sedän kanssa niin Suomi halusi autolleen parkkipaikan naapurin pihalta. Ja meni sitten koko auto ja lisää päälle.
Sinne se auto nyt on ruostunut naapurin takapihalle, mutta yhä se entisten takapenkkiläisten mielestä näyttää ihanalta peliltä vaikka ehjää peltiä ei ole ja sammalta kasvaa ;)
"Vaihtoehto sekin, jolla Karjala olisi jopa voitu pitää. "
Ei se paljon olisi lohduttanut, jos Suomi olisi ollut NL:n määräysvallan ja järjestelmän alla, paitsi tietysti kommunisteja ja stalinisteja.
"Tästä oikeutuksesta yhdistyneet kansakunnat olivat kanssasi eri mieltä (lue Pariisin rauhansopimus vudelta 1947)."
Myös entinen YK eli Kansainliitto oli sitä mieltä, että NL hyökkäys Suomeen oli laiton ja se EROTTI NL:n. Tietenkin YK:n piti olla ns. "voittajavaltioiden" puolella, johon myös NL kuului. YK, tai kukaan muukaan ei puuttunut siihenkään, että NL sai kaikessa rauhassa alistaa Itä Euroopan rautaesirippunsa alle.
NL:n tavoite oli Suomen valtaus samaan tapaan, kuten se teki Baltian maille, tämä nyt on jo historiallinen totuus. Jatkosodassa tosiaan NL jatkoi siitä, mikä talvisodassa jäi kesken. "Puolustava" armeija ei hyökkää ja pommita Suomen suurimpia kaupunkeja, kuten NL teki.
"Ei tehty rikos oikeuta rikoksen uhria tekemään uutta rikosta. Suomi syyllistyi tähän. Pariisin rauhansopimuksessa ei puhuta talvisodasta vaan Suomen liittoutumisesta Hitlerin Saksan kanssa. Sen takia me menetimme oikeuden Karjalaan ja Petsamoon, emme talvisodan. "
Minä en pitäisi rikoksena sitä, että toisen valtion hyökkäyssodassa ryöstämiä toisen maan laillisia alueita ei puolustettaisi tai hyökättäisi niiden takaisin saamiseksi. Suomi ei ole KOSKAAN menettänyt oikeuttaan se tunnustettuihin laillisiin alueisiinsa. Hyökkääjäsuurvallan sanelemat rauhanehdot eivät ole absoluuttista oikeutta, vaan voittajan oikeutta. Jos Suomi olisi Jatkosodassa voittanut oman alueensa takaisin, tuskin kukaan olisi pitänyt sitä minkäänlaisena rikoksena.
Nyt sen sijaan NL ryösti lisää elintilaa itselleen toisen valtion kustannuksella, ja Suomi tuomitiin lopulta sotarikolliseksi! Tämä on sitä "voittajan oikeutta" jos mikä. Mitään teemistä sillä EI ole absoluuttisen oikeuskäsityksen kanssa.
Jatkosotaan Suomi lähti tavoitteenaan menetettyjen alueiden takaisin valtaus ja lisää päälle. SIITÄ natsi-Saksan liittolaisuudesta liittoutuneet, jotka muodostivat myöhemmin yhdistyneet kansakunnat, Suomen tuomitsivat.
Voittajan oikeutta, se on totta, mutta ei Suomella ollut mitään pakkoa lähteä hyökkäämään - siinä se rikos mistä rangaistiin.
Milläs muuten puolustat JO toiselle maalle menetettyjä alueitasi kuin hyökkäämällä? Omallehan, tosin ryöstetylle alueellehan suomalaiset ensin hyökkäsivät...
"Milläs muuten puolustat JO toiselle maalle menetettyjä alueitasi kuin hyökkäämällä? Omallehan, tosin ryöstetylle alueellehan suomalaiset ensin hyökkäsivät... "
=> Hyökkäys oli toki tuohon ainoa keino. Jatkosota vain OLISI PITÄNYT VOITTAA! Se on se riski, joka tuohon sisältyi. Mutta riski laukesi, ja hävisimme hyökkäämällä aloitetun sodan. Ja siitä rangaistiin.
Se siitä.
"=> Hyökkäys oli toki tuohon ainoa keino. Jatkosota vain OLISI PITÄNYT VOITTAA! Se on se riski, joka tuohon sisältyi. Mutta riski laukesi, ja hävisimme hyökkäämällä aloitetun sodan. Ja siitä rangaistiin.
Se siitä. "
Näinhän se menee. Suomi otti tietoisen riskin kun pelaisi kortinsa natsien puolelle, hävisi, otti turpiinsa ja menetti lisää alueita.
Jos meillä olisi pelkkä talvisota takana ja vain sen takia menetetyt alueet niin tilanne olisi tänä päivänä aivan toinen vaateiden kanssa. Hyökkääjältä meni oikeus niihin vaateisiin.
"Naapuri vei Suomelta auton, Suomi otti sen takaisin ja vielä naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle sen jälkeen kun oli penskaa vähän pieksänyt. Olikohan kummassakin ihan pikkuisen vikaa? "
Auto=Karjala ja kolmirattainen=Aunuksen Karjala. Mikä tässä on se naapurin penska?
Eli naapuri vei Suomelta auton, Suomi otti sen takaisin ja yritti ottaa naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle. Tämän takia naapurilla on sitten oikeus siihen autoon??
"Muistetaan vielä se, että siinä vaiheessa kun Suomi lähti rökittämään kostoksi naapurin setää ..."
Eli oman auton noutoyritys olikin KOSTO?
"Sinne se auto nyt on ruostunut naapurin takapihalle, mutta yhä se entisten takapenkkiläisten mielestä ..."
Entisten takapenkkiläisten? Tarkoittanet auton omistajaa.
""Sinne se auto nyt on ruostunut naapurin takapihalle, mutta yhä se entisten takapenkkiläisten mielestä ..."
Entisten takapenkkiläisten? Tarkoittanet auton omistajaa. "
Ei vaan takapenkkiläisten.
Suomi oli auton omistaja ja takapenkkiläiset päättivät itse omasta vapaasta tahdostaan lähteä omistajan, ei auton mukaan. Omistaja, uusi tai vanha, ei takapenkkiläisille sitä määränneet.
"Jos meillä olisi pelkkä talvisota takana ja vain sen takia menetetyt alueet niin tilanne olisi tänä päivänä aivan toinen vaateiden kanssa. Hyökkääjältä meni oikeus niihin vaateisiin."
Missä meni oikeus? Tarkoitatko moraalista oikeutta vai oikeutta jonkun oikeuslaitoksen piirissä? Jos tarkoitat jälkimmäistä niin mikä tämä oikeuslaitus on?
"Eli naapuri vei Suomelta auton, Suomi otti sen takaisin ja yritti ottaa naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle. Tämän takia naapurilla on sitten oikeus siihen autoon?? "
Unohdat sen naapurin penskan (=venäläiset)pieksämisen (Karjalan venäläiset suomalaisten keskitysleireilä, Leningradin piiritys, miljoonat kuolleet). Sen jälkeen kukaan muista sotkuun osallistuneista eivät välittäneet autosta enää tuon taivaallista.
"Missä meni oikeus? Tarkoitatko moraalista oikeutta vai oikeutta jonkun oikeuslaitoksen piirissä? Jos tarkoitat jälkimmäistä niin mikä tämä oikeuslaitus on? "
Oikeuslaitokseksi julisti itsensä liittoutuneet, jotka tuomitsivat Nurnbergissa niitä samoja natseja jotka suunnitelivat hyökkäyksen Neuvostoliittoon ja Suomen osan siinä. Samat liittoutuneet perustivat sodan jälkeen Yhdistyneet Kansakunnat, jonka jäseneksi Suomikin pääsi vasta kun lupasi kunnioittaa ihmisoikeuksia. Meillähän ei näin ennen sodan häviötä tehty, vaan esim. sananvapaus oli rajoitettu.
"Unohdat sen naapurin penskan (=venäläiset)pieksämisen (Karjalan venäläiset suomalaisten keskitysleireilä, Leningradin piiritys, miljoonat kuolleet). Sen jälkeen kukaan muista sotkuun osallistuneista eivät välittäneet autosta enää tuon taivaallista. "
En unohtanut naapurin penskoja. Koplasin ne meidän penskojen kanssa. Otetaan uusiksi:
Naapuri vei Suomelta auton ja heitti penskat ojaan (=karjalaiset), Suomi otti autonsa takaisin, heitti vuorostaan naapurin penskat autosta (=venäläiset) ja yritti ottaa naapurin penskan kolmirattaisen kaupan päälle. Tämän takia naapurilla on sitten oikeus siihen autoon??
"Jos meillä olisi pelkkä talvisota takana ja vain sen takia menetetyt alueet niin tilanne olisi tänä päivänä aivan toinen vaateiden kanssa. Hyökkääjältä meni oikeus niihin vaateisiin. "
Unohdat Nimierkki sen, että tuskin NL olisi jättänyt Suomen valtausta kesken Talvisodankaan jälkeen, vaikka Suomi ei olisi liittoutunut kenenkään kanssa. Nl alkuperäinen tarkoitus oli Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan varata sama kohtalo Suomelle kuin Baltian maille. Molotov itse sanoi: suomalaiset saavat kävellä Siperiaan, virolaiset pääsevät sinne junilla.
On lapsellista kuvitella, että suurvalta ja Stalin olisi tyytynyt vaatimiinsa alueisiin.
Taidat kuitenkin kannattaa "vahvimman oikeutta", etkä siis oikeata oikeutta?
Uskomatonta mutta totta?
Inkeriläisen punaupseerin Mikko Kopran tarina
Armas Kumpulainen: "Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja", Gummerus, Jyväskylä 2002, 286 s.
Voiko tämä olla totta? Ehkä sittenkin, sillä tuskin kenenkään mielikuvitus riittäisi sepittämään niin uskomattoman tarinan kuin on viime syksynä ilmestynyt "Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja". Sen on koonnut pastori Armas Kumpulainen Kopran vuodesta 1922 pitämien päiväkirjojen pohjalta.
Kirjan syntyhistoria on sekin monien sattumusten summa. Opintomatkallaan silloisessa Leningradissa vuonna 1974 Kumpulainen joutui Mikko Kopran pojan Pekan taksiin. Kun Kumpulainen yritti solkata venäjäksi, minne ajettaisiin, yhteinen kieli suomi tuli avuksi. Kuultuaan kyytiläiseltä, että tämä oli lentäjä, Pekka alkoi kertoa isästään Mikosta, joka oli entinen puna-armeijan taistelulentäjä, kotoisin inkeriläisestä Venjoen kylästä. Siellä Mikko Kopra oli syntynyt vuonna 1915. Eläkepäiviään hän vietti Tzalnassa Petroskoin lähettyvillä. Pekka vei Kumpulaisen oitis isänsä pakeille.
Mikko Kopra kertoi pitäneensä koulupojasta lähtien säännöllisesti päiväkirjaa. Tekstiä oli kertynyt jo hyvän joukon yli 40 vihkoa. Hän antoi Kumpulaisen lukea päiväkirjat ja tehdä niistä muistiinpanoja, mutta Suomeen päiväkirjoja ei tuohon aikaan uskallettu salakuljettaa. Joka tapauksessa tarkoitus oli, että Kumpulainen työstäisi Mikon elämäntarinan kirjaksi. Hanke viipyi muiden töiden takia, ja Kopra ehti kuolla vuonna 1991 näkemättä sen valmistumista. Vaikka aika vaihtui, päiväkirjoja Kumpulainen ei saanut haltuunsa. Joku kyläläinen oli muka nähnyt Mikon ennen kuolemaansa kulkevan mökkinsä lähimetsässä jotakin laatikkoa ja lapiota kantaen. Mikko Kopran päiväkirjat olivat varmasti olemassa, mutta totuus niiden lopullisesta kohtalosta ei selvinne koskaan.
Inkeriläisen Mikko Kopran elämäntarina on kertomus menestyjästä ja neuvostovallan nousukkaasta, joka eli elämänsä parhaat ja onnellisimmat vuodet juuri silloin, kun vaino tuhosi Suomen sukua. Opinhaluinen ja lahjakas Mikko pääsi Hatsinan venäjänkieliseen kouluun, jossa hän otti venäläisen nimen Koprakov. Sillä välin Mikonkin kotikylältä suurin osa asujaimistosta vietiin Siperiaan, myös hänen omat vanhempansa, jotka vastustivat kolhoosiin menoa. Tuntuu oudolta, ettei Mikko näytä päiväkirjassaan pahemmin surevan perheensä kohtaloa, hän vain ihmettelee ja sopeutuu.
Mikon opinnot jatkuivat Leningradin teknillisessä nuorisokoulussa. Suurkaupungissa onni potki häntä jälleen, kun varakas Menshukovien perhe otti hänet kasvatikseen. 1930-luvulla Mihail Koprakov valmistui taistelulentäjäksi, yleni kapteeniksi ja toimi jo ennen maailmansodan syttymistä lentokadettien kouluttajana. NKP:n jäseneksikin hän liittyi mukisematta. Vuonna 1936 hän avioitui inkeriläissyntyisen sairaanhoitajan Liisan kanssa. Tiedustelulennolla Suomen rajan pinnassa 26.11.1939 hän väitti omin silmin nähneensä, että Mainilan laukaukset ammuttiin omalta puolelta.
Talvisotaan Mikko Kopra ei varsinaisesti osallistunut. Hän sai itseltään Leningradin puoluejohtajalta A. A. Zhdanovilta eriskummallisen tehtävän. Kun puna-armeija ei ollut saanut riittävästi suomalaisia sotavankeja, Mikko sai tehtäväkseen lavastaa vankileirin, jossa suomalaisia näytteli kuutisensataa ns. Kuusisen kansanarmeijan huonokuntoisinta sotilasta. Heitä kaupunkilaiset saivat käydä ilkkumassa, tietämättä lavastuksesta yhtikäs mitään. Kirjassa on siellä täällä kohtia, joissa Mikko epäilee neuvostojärjestelmän mielekkyyttä ja salaa mielessään ihailee suomalaisten lentäjien ja rintamasotilaiden urhoollisuutta. Kun alkuperäisiä päiväkirjoja ei ole, on mahdotonta tarkistaa, ovatko havainnot aitoja vai vasta myöhemmin mieleen tulleita.
Mikko Kopran uskomaton onni ja menestys kääntyi vasta vuonna 1946. Tuolloin hän lensi viimeisen lentonsa Kievistä Tverin Karjalaan Josifin sotilaskentälle, jonka hän itse oli suunnitellut. Laskussa tapahtui onnettomuus, jossa neljä matkustajina ollutta korkea-arvoista neuvostoupseeria sai surmansa. Vaikka tutkijalautakunta osoitti, että onnettomuus johtui laskutelineen renkaan puhkeamisesta todennäköisesti jo Kievistä noustessa, Mikko tuomittiin sabotaasista 20 vuodeksi pakkotyöhön. Hän joutui Siperiaan Jenisein rannalla sijaitsevalle leirille, jonka yhteydessä toimi kolme kaivosta. Sieltä Mikko siirrettiin vuonna 1953 Petroskoihin Onegan konepajalle suunnittelijaksi. Kolmen vuoden päästä tuomio purettiin lopullisesti. Mikko sai Liisansa ja poikansa Pekan Petroskoihin jo vuonna 1954. Viimeisen työrupeamansa Mikko Kopra teki Tzalnassa metsätyökeskuksen ja sahan johtajana. Hän rakensi perheelleen talon ja sai ostaa oman auton, "Mossen", jo 1950-luvun lopulla.
Punaupseeri Mikko Kopran tarina on siis kaiken kaikkiaan erittäin poikkeava mutta sinänsä mahdollinen. Armas Kumpulainen ei ole oikein onnistunut tavoittamaan päähenkilönsä sisimpiä tuntoja, vai johtuneeko pinnallisuuden tunne Kopran päiväkirjoista. Joka tapauksessa Mikko Kopra suhtautui omassa lähipiirissäänkin tapahtuneisiin kauheuksiin yllättävän tunteettomasti. Ei hän niitä vastaan edes omassa mielessään sen kummemmin protestoinut.
Seppo Hentilä, poliittisen historian professori Helsingissä
Inkeriläisen punaupseerin Mikko Kopran tarina
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2003/KA_kumpulainen.html