Hyrsylän mutkan siviiliväestöä Laatokan pohjoispuolella ei ehditty evakuoida kun NL yllättäen hyökkäsi Suomeen 30.11.1939
Noin 1000 siviiliä vietiin keväällä 1940 NL:n keskitysleirille orjatyöhön ,jossa monet kuolivat nälkään ja tauteihin
Siviilit lastattiin raakalaismaisesti avoimille kuorma-autonlavoille ja kova pakkanen tappoi monia pieniä lapsia keskitysleirille kuljetuksen aikana
Kansanvälinen laki kielsi vallattun maan siviilien käytön orjatyöhön mutta NL ei laeista piitannut
Stalinin NL oli todella raakalaismainen maa
Noin 1000 siviiliä vietiin keväällä 1940 NL:n keskitysleirille orjatyöhön ,jossa monet kuolivat nälkään ja tauteihin
Siviilit lastattiin raakalaismaisesti avoimille kuorma-autonlavoille ja kova pakkanen tappoi monia pieniä lapsia keskitysleirille kuljetuksen aikana
Kansanvälinen laki kielsi vallattun maan siviilien käytön orjatyöhön mutta NL ei laeista piitannut
Stalinin NL oli todella raakalaismainen maa
Vastaukset 4
Vanhimmat
erikseen.
Aikalaisten kuvaukset tapahtumista ovat hieman erilaisia.
Surullinen tapahtuma sinänsä.
Asukkaat eivät tainneet olla keskitysleirissä, eivätkä orjatyössä.
Mutta tuo on totta, että asukkaita ei kuljetettu heti pois asuinalueiltaan, vaan muutaman kuukauden kuluttua sodan alkamisesta.
Ensimmäiset sotavangit palautettiin toukokuussa 1940 junakuljetuksella Suomeen Värtsilän kautta.
15.02.2005 kello 16.20 Matti Keränen , Salla.
Nimimerkin " Ressu " nyt on aivan turhaa yrittää sievistellä venäläisten petomaista julmuutta Hyrsylän mutkan siviiliväestön raa'assa kohtelussa !
Suomussalmen Juntusrannan kyläkunnassakin jäi lähes tuhat siviiliä hyökkäjien jalkoihin. Siellä sitä vasta julmuuksia tapahtuikin ! Tiedän kun olen itse sieltä päin lähtöisin.
Juntusrannan ja muiden itärajan pikkukylien asujamisto marssitettiin Vienan karjalaan Kintismän vankileirille. Kaikki asukkaat pakotettiin ilman työkaluja , ilman kunnon ruokahuoltoa ja Talvisodan hirmupakkasissa metsätöihin. Urakat ja ruokanormit olivat niin tiukat , että naisia , lapsia ja vanhuksia kuoli joukottain uupumukseen , kylmään , nälkään ja tauteihin.
Ellei sota olisi loppunut muutamassa kuukaudessa , olisi ainakin nämä Kintismän pakkotyövangit kuolleet kaikki Vienan korpeen.
Kesäkuussa käveli rajalle likainen , ryysyläinen , luiksi laihtunut ja TAATUSTI KAIKEN KOMMUNISMINSA Vienaan jättänyt porukka poltetuille kotikylilleen.
Aivan vastaavat kohtalot tulivat Hyrsylän mutkan asukkaisenkin osalle. Pääsyyllisinä tähän siviilien joukkomittaiseen jättämiseen venäläisen raakuuden uhreiksi näkisin A. K. Cajanderin hallituksen sisäministerin Urho Kaleva Kekkosen sekä puolustusministerin Juho K. Niukkasen. Heitä ei huolettanut tippaakaan turvattomien kohtalot sodan jaloissa.
Ihmettelenkin vaan suuresti , ettei U. K. Kekkosen ansioluetteloissa ole koskaan mainittu tätä suurenmoista aikaansaannosta !!!
Rajaseutujen asukkaat eivät kuuluneet parhaaseen A-luokkaan sen ajan virallisen Suomen silmissä. Ei jatkosodan aikanakaan.
Olivatpahan vaan jumalan selän takana asuvia metsäsuomalaisia, etten sanoisi "rajaryssiä". Mikäpä väli heidän kohtalollaan oli Helsingistä katsottuna.
Tunnen monia Hyrsylästä lähtöisin olevia ihmisiä, jotka ovat kokeneet sotavankeuden. Monet heistä kertovat tapahtumista vankeuden aikana.
Tosiasia on kuitenkin se, ettei heitä ole voinut jättää asuinseudulleen sodan jalkoihin enää tammikuun lopun 1941 jälkeen. Siihen saakka he enimmäkseen asuivatkin kotiseudullaan. Eli sodan alkuvaiheen ajan.