Avaruus laajenee koko ajan, ja koska aine on yli 99.99% avaruutta, aine myös laajenee koko ajan. OSP (one simple principle) on myös selittänyt tämän asian. Mutta se mitä OSP ei mainitse on että galaksit on oikeastaan vain laajentuneita hiukkasia, luultavasti elektroneja. Galaksit on lättäniä, mutta koska ne suhteellisen pitkällä aikavälillä koko ajan pyörivät ympäri, jos katsoisi sitä nopeutettuna, galaksi näyttäisi pyöreältä suttuiselta pallolta, kuten elektronikin.
Siinä on syy miksi avaruus on niin mustaa, koska me elämme elektronin sisällä, joten me voimme vain nähdä muita pieniä hiukkasia, kuten elektroneja/galakseja. Aivan kuten me emme voi nähdä pienien atomien sisälle täällä maan päällä, koska meidän silmät näkee vain tiettyä aaltopituutta, me emme myöskään voi nähdä galaksien ulkopuolista maailmaa, koska ero on niin suuri.
Einstein puhui siitä miten nopeus vaikuttaa aikaan, mutta mitä hän ei maininnut on että koko myös vaikuttaa aikaan. Enimmät ihmiset tietävät tämän intuitiivisesti. Galaksit ja tähdet kulkevat suhteellisen nopeaa, mutta ne näyttävät olevan paikalla meille, koska me olemme niin pieniä. Jos me suurentaisimme itsemme, galaksit näyttäisi kulkevan paljon nopeammin. Ne on vain pieniä elektroneja atomin ympärillä, suuremmassa maailmassa.
Mitä pienempi olet, sitä hitaammin aika kulkee, mutta sinulle se vaikuttaa aina kulkevan samaa vauhtia. Mutta jos tekisit itsesi muurahaisen kokoiseksi ja eläisit vuoden, sitten palaisit takaisin, olisit itse vanhentunut vuoden, mutta tässä maailmassa aikaa olisi kulunut ehkä vain kuukausi. Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu, vaan olen lukenut tutkimuksia siitä miten kärpäselle aika kuluu hitaammin suhteessa meihin. Siksi yleensä, mitä pienempi olento, sitä vähemmän aikaa se elää. Siksi maapallo ja tähdet elävät niin kauan.
Siinä on syy miksi avaruus on niin mustaa, koska me elämme elektronin sisällä, joten me voimme vain nähdä muita pieniä hiukkasia, kuten elektroneja/galakseja. Aivan kuten me emme voi nähdä pienien atomien sisälle täällä maan päällä, koska meidän silmät näkee vain tiettyä aaltopituutta, me emme myöskään voi nähdä galaksien ulkopuolista maailmaa, koska ero on niin suuri.
Einstein puhui siitä miten nopeus vaikuttaa aikaan, mutta mitä hän ei maininnut on että koko myös vaikuttaa aikaan. Enimmät ihmiset tietävät tämän intuitiivisesti. Galaksit ja tähdet kulkevat suhteellisen nopeaa, mutta ne näyttävät olevan paikalla meille, koska me olemme niin pieniä. Jos me suurentaisimme itsemme, galaksit näyttäisi kulkevan paljon nopeammin. Ne on vain pieniä elektroneja atomin ympärillä, suuremmassa maailmassa.
Mitä pienempi olet, sitä hitaammin aika kulkee, mutta sinulle se vaikuttaa aina kulkevan samaa vauhtia. Mutta jos tekisit itsesi muurahaisen kokoiseksi ja eläisit vuoden, sitten palaisit takaisin, olisit itse vanhentunut vuoden, mutta tässä maailmassa aikaa olisi kulunut ehkä vain kuukausi. Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu, vaan olen lukenut tutkimuksia siitä miten kärpäselle aika kuluu hitaammin suhteessa meihin. Siksi yleensä, mitä pienempi olento, sitä vähemmän aikaa se elää. Siksi maapallo ja tähdet elävät niin kauan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä galaksit ovat ennemminkin laajenevia fotoneita.
Siis astetta isomman aineen kokoluokan fotoneita.
Näin näkyvä maailmankaikkeus olisi astetta isomman aineenkokoluokan valoa johon entropia myös vaikuttaa, aivan kuten entropia vaikuttaa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden laajenevaan valoon.
Näkyvn maailmankaikkeuden historian alkuaikoina galaksien välillä liikkui vain niistä itsestään peräisin olevaa laajenevaa valoa
Nyt siellä liikkuu sadoista miljardeista galakseista peräisin olevaa valoa eli paljon enemmän tuon kokoluokan työntävää voimaa.
Sama asia on tapahtunut miljardeja vuosia vanhalle valolle.
Näin tähtiä ja galakseja kohti työntyy sellaista työntävää voimaa paljon enemmän kuin tähdistä ja galakseista työntyy pois päin.
Siis sellaista jota törmää näkyvän maailmankaikkeuden laajeneviin fotoneihin.
.
Isäni työntyi laajentuvalla fotonilla äitini laajentuneeseen ja vanhentuneeseen valoon.
Lopputuloksena syntyi tonttutihentymä, jota minä edustan.
Isäni laajentuva fotoni oli myös työntynyt monen muun vanhentuneen galaksin valoon, joten isäni fotonineen työnnettiin sen jälkeen eri postinumeroalueelle.
.
Totta, se on varmaan todennäköisempää että galaksi onkin fotoni, koska fotoneita on joka paikassa.
Galakseja on monta eri muotoa. Myös ei-lättänöitä. Hubble teleskoopilla on saatu kuvattua usean erimallin galakseja. Tunnetuin on kierteishaarainen galaksi, jollainen linnunrata on. Sen lisäksi on mm. ellipsin mallisia tai melkoisen epämääräisenmuotoisia.
( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Galaxy#/media/File:Hubble_sequence_photo.png )
Kuva atomista ja sen sisälle onnistuu kvanttimikroskoopilla. Sellaisia on ollut olemassa jonkinaikaa, tuo gizmodon juttu on vuodelta 2013.
( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_microscopy )
( Linkki : https://io9.gizmodo.com/the-first-image-ever-of-a-hydrogen-atoms-orbital-struc-509684901 )
Silmät näkee valon aallonpituudesta vain pienen osan spektristä, esim. infrapuna tai ultravioletti on jo kykyjen ulkopuolella ihmiselle, mutta joillekin eläimille nekin on näkyvää valoa, tästä syystä jotkin kasvit heijastavat esim. ultraviolettia, ne haluavat kommunikoida niin tietyille eläimille, joiden kanssa ne elävät jonkinsyvyisessä symbioosissa. Valo on sähkömagneettista säteilyä. Universumin ulkopuolelle ei nähdä millään sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudella.
Lisäiksi, ajankulku on enemmän kokemus. Ihmisellekin, joskus aika lentää, jollain toisella hetkellä se matelee, vaikka ehkä toivoisi, että se juuri sillä hetkellä lentäisi. Kun ikää tulee lisää, kaikki mennyt aika tuntuu olleen lähellä ja ajan lentäneen, vaikka siellä on niitä matelukohtiakin. Samaan aikaan, kun jollakin on flow ja aika lentää, joku toinen kokee, että se matelee. Eli ei tuo kokemus ajankulusta ole universaalia ajan vaihtelua vaan yksilön kokemus. Se miten kärpänen kokee, en tiedä onko tutkittu, mutta aika sähäkästi ne yleensä reagoivat. Hermojen pituudessa on eroja, joka vaikuttaa, toisaalta hartiasta kärpäslätkän päähän on pitkä matka, joten normaalilla voimalla läpsäisy-yritys voi olla hidas verrattuna kärpäsen reaktiokykyyn. Ihminenkin voi toimia nopeasti, jos se on reaktio tai todella hyvin harjoiteltu toimenpide, verrattuna siihen, että ajatellusti ja harkiten joutuu tekemään.
Voi että te ootte sekaisin... Pistäkää jo se kossupullo jo pois.
Mitäs jos universumi olisikin valtava porsas ja meidän galaksi olisi yksi lättänä punasolu, joka kiertää porsaan aivoissa?
JättiPossu (6.4.2018 20:46): "Mitäs jos universumi olisikin valtava porsas ja meidän galaksi olisi yksi lättänä punasolu, joka kiertää porsaan aivoissa?"
Joo. Porsaan aivot selittävät suurimman osan kirjoittelusta - ainakin minun - ja kuvaukset löytää hakukoneella termillä dipole repeller. Sieltä tuli hetki sitten kokeillessa aika läjä videoita, joukossa pari melko siedettävääkin (nimimerkille planeetta: suuri viehättäjä dipolihylkijä primordiaalinen magneettikenttä = kiva hypoteesi) ja kirjalliset selostukset ja niiden viittaukset tiedepapereihin löytyivät pienellä hakemisella niitä kaipaaville.
Linkkejä en viitsi laittaa, kun leikkisä robotti on alkanut poistella juttuni rutiininomaisesti jo ilmankin. :)
"Einstein+puhui+siitä+miten+nopeus+vaikuttaa+aikaan,+mutta+mitä+hän+ei+maininnut+on+että+koko+myös+vaikuttaa+aikaan.+Enimmät+ihmiset+tietävät+tämän+intuitiivisesti."