Puoliplaanari on älytön ratkaisu

Rintaäänellä

Kuluttaa hirveästi liukuvaan verrattuna eikä kuitenkaan ole merikelpoinen.

34

3984

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TurunTaautiako

      Onkohan se sittenkään noin yksinkertaista... Molemmissa runkotyypeissä on hyvät puolensa ja käyttötarkoitus sekä lompakon paksuus sanelevat valinnan.

      Omasta mielestäni esimerkiksi Keihässalmi KS1030 - noinkohan se tyyppi meni - on onnistunut konstruktio puoliplaanarina. Runkoa käytetty paljon työveneissä ja myös jonkun verran matkaveneissä ja aika merikelpoinenkin se kaikkinensa on. Useimmat käyttäjät ovat vielä laajentaneet alkuperäistä plaanitasoa kantavuuden lisäämiseksi ja onnistuneet siinä hienosti. Esimerkiksi työvenekäytössä 6-pyttyisellä 180 hp:n Fordin koneella vene kulkee 4-tonnin hyötykuormalla vielä n. 14 solmua kun tyhjänä n. 4..5 tonnin painoisena vauhtia piisaa n. 17 solmua kulutuksen ollessa n. 25... 40 litraa tunnissa. Todella taloudellista meno on hieman alta 10 solmun.

      Jos vertailukohdaksi otetaan vastaavan kokoluokan liukuva vene - esimerkiksi Targa 36, mikä sekin tarjoaa mukavan ajonautinnon. Myös Targaan saa lastattua reilusti hyötykuormaa. Targassa on tyypillisesti 2 konetta - tässä kokoluokassa esimerkiksi 2 x 300 hp yhteesä 600 hp. Kiva vene ja todella nautinnollinen ajaa lähes kelissä kuin kelissä kuten tuo Keihässalmikin, mutta kyllä Targakuskilla saa olla aika paksu lompakko.

      • MitaanTietamaton

        Näinhän tuo menee. Lisäksi puoliplaanari on mukavampi ajettava alle 15 solmun tai uppoumanopeuksilla. Paitsi hankintahintaa niin myös huoltohintoja voi vertailla.


    • Nimbus305Coupe
      • TurunTautiako

        Eikös esimerkiksi kelpaisi tuo samainen Nimbus 305 ja valitsee koneeksi sen esitteessä olevan jälkimmäisen D3-220:sen, millä vene kulkee n. 22 solmua, mikä ei kyllä enää ole puoliplaani nopeus vaan jo liukualueella. Speksissä kulutustiedot tältäkin osin.

        Ihan toinen kysymys sitten onkin riittääkö potku täydellä kuormalla esitetylle nopeusalueelle.

        Kohtuullinen verrattava suht samassa kokoluokassa jossain määrin saman tyylisin ominaisuuksin oleva vene voisi olla Aquador 35


      • kaunotarjakulkuri
        TurunTautiako kirjoitti:

        Eikös esimerkiksi kelpaisi tuo samainen Nimbus 305 ja valitsee koneeksi sen esitteessä olevan jälkimmäisen D3-220:sen, millä vene kulkee n. 22 solmua, mikä ei kyllä enää ole puoliplaani nopeus vaan jo liukualueella. Speksissä kulutustiedot tältäkin osin.

        Ihan toinen kysymys sitten onkin riittääkö potku täydellä kuormalla esitetylle nopeusalueelle.

        Kohtuullinen verrattava suht samassa kokoluokassa jossain määrin saman tyylisin ominaisuuksin oleva vene voisi olla Aquador 35

        " 22 solmua, mikä ei kyllä enää ole puoliplaani nopeus vaan jo liukualueella."

        Puoliplaanaria ei määritellä nopeuden mukaan vaan runko sen määrää. Puoliplaanari voi siis kulkea vaikka sen 25 solmua ja olla silti puoliplaanari . Kulkuri 34 (paino noin 4,5 tonnia) on puoliplaanari ja kulkee yli 20 solmua 300 heppaisella koneella. Kulutus noin 1,5 litraa / mpk jos oikein muistan.


      • Standardointi.menossa
        kaunotarjakulkuri kirjoitti:

        " 22 solmua, mikä ei kyllä enää ole puoliplaani nopeus vaan jo liukualueella."

        Puoliplaanaria ei määritellä nopeuden mukaan vaan runko sen määrää. Puoliplaanari voi siis kulkea vaikka sen 25 solmua ja olla silti puoliplaanari . Kulkuri 34 (paino noin 4,5 tonnia) on puoliplaanari ja kulkee yli 20 solmua 300 heppaisella koneella. Kulutus noin 1,5 litraa / mpk jos oikein muistan.

        Millainen on "puoliplaanarin" runko ?


      • asdrty

        Puoliplaanarin runko on optimoitu nopeusalueelle plaanaavan ja uppoama rukoisten välimaastossa. Ideana on hakea myös uppoamakulussa tarvittavia ominaisuuksia ja pyrkiä välttämään liukukynnystä. Tyypillisiä pohjamuotoja on tasaperäiset loiva-v tai u-pohja ja myös suoraan uppoamarunkoisista johdettuja pohjamuotoja on. Puoliplaanarissa voi olla myös pieni köli mitä ei plaanaavissa veneissä koskaan esiinny. Alunperin tasaperäisissä poliplaanareissa suosittiin pitkää ja kapeaa runkomuotoa missä ideana oli suhteellisen kapea perä ja painopisteen sijoittaminen suhteellisen eteen. Sisäperämoottorien myötä runkonopeuden ominaisuuksista tinkien siirryttiin kantavampaan perään ja loivalla pohjan kulmalla haettiin pientä liukukynnystä. Oma tyyppinsä on pyöreä ja suippoperäiset missä pohja rakenteilla tai tasoilla haetaan varsinaisesti puoliliukuvaan käyttöön sopimattomalle runkotyypille puoliplaanaavia ominaisuuksia. Liukuva runkotyyppi on aivan eri ja ne ovat ominaisuuksiltaan usein huonoja uppoamanopeuksissa tai lähellä liukukynnystä.
        Puoliplaanaavan rungon suunnittelussa haetaan aivan eri ominaisuuksia kuin plaanaavassa ja siksi runko on erialinen muotoilultaan. Puoliplaanaavan muotoilussa on tavoitteena yleensä hyvä polttoainetalous ja merenkulku ominaisuudet myös pienemmissä nopeuksissa. Monet n.s. plaanaavat matkaveneet ovatkin itseasiassa lähempänä puoliplaanaria kuin varsinaista plaanaavaa runkomuotoa.


      • Ilmiselvästi
        Standardointi.menossa kirjoitti:

        Millainen on "puoliplaanarin" runko ?

        #rillainen kun plaanavassa ja uppiksessa. Siis sellainen runko joka on puoliplaanarissa?


      • Standardointi.menossa
        Ilmiselvästi kirjoitti:

        #rillainen kun plaanavassa ja uppiksessa. Siis sellainen runko joka on puoliplaanarissa?

        Siis epäonnistut plaanaavan runko? Tai lisälevytetty uppisrunko? Kai sillä nyt jonkinlaisia perusteita on, miksi se on puoliplaanaava, eikä uppis, tai liukuva. Jonkinlaiset määreet sillä olisi kai oltava, jos noin varmasti voi kertoa, mikä runkotyyppi on liukuva, uppis ja mikä puoliliukuva ja miksi joku on hyvä tai huono.
        On liukuvia, joilla ei ole esim. liukukynnystä ja sillä voidaan ajaa kaikkia nopeuksia. Onko se liis hyvä liukuva, vaiko puoliliukuva runko?


      • kkkk34
        kaunotarjakulkuri kirjoitti:

        " 22 solmua, mikä ei kyllä enää ole puoliplaani nopeus vaan jo liukualueella."

        Puoliplaanaria ei määritellä nopeuden mukaan vaan runko sen määrää. Puoliplaanari voi siis kulkea vaikka sen 25 solmua ja olla silti puoliplaanari . Kulkuri 34 (paino noin 4,5 tonnia) on puoliplaanari ja kulkee yli 20 solmua 300 heppaisella koneella. Kulutus noin 1,5 litraa / mpk jos oikein muistan.

        Kulkuri34 runko on korkealla kölillä varustettu liukuvaa mallia, mikä liikkuu sen 20 solmua jo karvan yli 200hv teholla


      • SFS20453
        Standardointi.menossa kirjoitti:

        Siis epäonnistut plaanaavan runko? Tai lisälevytetty uppisrunko? Kai sillä nyt jonkinlaisia perusteita on, miksi se on puoliplaanaava, eikä uppis, tai liukuva. Jonkinlaiset määreet sillä olisi kai oltava, jos noin varmasti voi kertoa, mikä runkotyyppi on liukuva, uppis ja mikä puoliliukuva ja miksi joku on hyvä tai huono.
        On liukuvia, joilla ei ole esim. liukukynnystä ja sillä voidaan ajaa kaikkia nopeuksia. Onko se liis hyvä liukuva, vaiko puoliliukuva runko?

        Juuri näin. Puoliplaanari on epäonnistunut plaanaava runko, koska valmistja ei ole tietoisesti halunut tehdä plaanavaa runkoa vaan on tehnty puoliplaanavan. Siksi se ei ole hyvä runko plaanaavaan veneeseen. Oikeaan puoliplaanariin ei edes voi laittaa plaanavan veneen perävetolaitetta pohjan muodon takia.


        "Vai lisälevytetty uppisrunko? "

        Mikä ihmeen lisälevy? Oikeassa puoliplaanavassa ei ole mitään ihme lisälevyjä. Ne lisälevylliset on uppisrunkoja. Toki niidne perä kantaa levyn takia, mutta uppisrunko silti.

        Ja onhan sille puoliplaanarille omat määritelmät. Standardiin voi laittaa, ettei se ole uppis eikä plaanari.


      • Näitä.asiantuntijoita
        SFS20453 kirjoitti:

        Juuri näin. Puoliplaanari on epäonnistunut plaanaava runko, koska valmistja ei ole tietoisesti halunut tehdä plaanavaa runkoa vaan on tehnty puoliplaanavan. Siksi se ei ole hyvä runko plaanaavaan veneeseen. Oikeaan puoliplaanariin ei edes voi laittaa plaanavan veneen perävetolaitetta pohjan muodon takia.


        "Vai lisälevytetty uppisrunko? "

        Mikä ihmeen lisälevy? Oikeassa puoliplaanavassa ei ole mitään ihme lisälevyjä. Ne lisälevylliset on uppisrunkoja. Toki niidne perä kantaa levyn takia, mutta uppisrunko silti.

        Ja onhan sille puoliplaanarille omat määritelmät. Standardiin voi laittaa, ettei se ole uppis eikä plaanari.

        Useissa puoliplaanareissa on lisälevyt :D
        Millainen on puoliplaanarin perävetolaite, ja millainen plaanarin?


      • Opettele.lukemaan
        Näitä.asiantuntijoita kirjoitti:

        Useissa puoliplaanareissa on lisälevyt :D
        Millainen on puoliplaanarin perävetolaite, ja millainen plaanarin?

        "puoliplaanarin perävetolaite"

        Mistä vetäisit tuon perävetolaitteen puoliplaanariin. Kerro aiheesta lisää, niin opin uutta. Onko linkkiä?


      • Näitä.asiantuntijoita
        Opettele.lukemaan kirjoitti:

        "puoliplaanarin perävetolaite"

        Mistä vetäisit tuon perävetolaitteen puoliplaanariin. Kerro aiheesta lisää, niin opin uutta. Onko linkkiä?

        Kun siihen ei kerran voi laittaa plaanaavan veneen perälaitetta, kai niihin on sitten saatavissa "puoliliukuvan" perälaite?

        Ei vaan kerro sinä, laita linkki jotta oppisit lisää.


      • SumppuunKone
        Näitä.asiantuntijoita kirjoitti:

        Kun siihen ei kerran voi laittaa plaanaavan veneen perälaitetta, kai niihin on sitten saatavissa "puoliliukuvan" perälaite?

        Ei vaan kerro sinä, laita linkki jotta oppisit lisää.

        Jos luulet että on saatavissa, niin laita linkki sellaiseen. Sinähän kyseisen kummajaisen otit esiin.


      • Näitä.asiantuntijoita
        SumppuunKone kirjoitti:

        Jos luulet että on saatavissa, niin laita linkki sellaiseen. Sinähän kyseisen kummajaisen otit esiin.

        "Oikeaan puoliplaanariin ei edes voi laittaa plaanavan veneen perävetolaitetta pohjan muodon takia"


    • OutoAloitus

      Aloittajalta olisi kiva kuulla, mitä puoliplaanaria verrataan mihin, sillä puoliplaanareissa on suuria eroja keskenään, niin, kuin liukuvarunkoisissakin kulutuksessa ja merikelpoisuudessa.

    • TaasOutoAloitus

      Aloittajalta olisi kiva kuulla, mitä puoliplaanaria verrataan mihin, sillä puoliplaanareissa on suuria eroja keskenään, niin, kuin liukuvarunkoisissakin kulutuksessa ja merikelpoisuudessa.

      Eli avaudu enemmän luuloistasi.

    • Tyrnäväntorpedo

      Huono provo sai hyviä vastauksia.
      Sokea kana löysi jyvän.

    • SDonmerikelpoisin

      Totuus on, että aaltojen noustessa ja kelien käydessä liukvien nopeuksille sietämättömiksi, niin joudut tiputtamaan nopeuden puoliplaaniin tai jopa alle sen. Siksi SD runkoinen on merikelpoisin vene, kun veneilee merellä jossa saaristo ei suojaa.

    • Reikä_päässä

      Olen varsin tyytyväinen Nimbus-puoliplaanarikuski. Sanoisin että jos tarkoitus on edetä nopeasti, osta liukuva vene. Se on siihen parempi. Jos taas haluat ajaa hiljaa säilyttäen option nopeaan kulkuun, puoliplaanari on hyvä.

      Normaalisti ajelen runkonopeuden lähistöllä. Jos kelit pahenevat tai pimeä uhkaa, voin poistua paikalta myös ripeästi. Myös kovassa aallokossa voi välttää rullauksen ylittämällä runkonopeuden.

      Hiljaa ajettaessa polttoainetta ei kulu juuri enempää kuin uppoumarunkoisella. Lujaa ajaessa menovettä menee runsaasti liukuvaan nähden.

      Uppiksella ei voi ajaa kovaa ja liukuvalla hiljaa. Puoliplaanarilla onnistuu kumpikin. Se on väärinymmärretty venetyyppi.

      • PukataPukata

        "Uppiksella ei voi ajaa kovaa ja liukuvalla hiljaa. Puoliplaanarilla onnistuu kumpikin."

        Siis häh? Miten kovaa puoliplaanarilla voi ajaa? Reippaat 40 solmua kuten joillain Targoilla tms?


      • Reikä_päässä

        Riippuu tietenkin veneestä. Ei tuollaiseen kysymykseen voi vastata.

        Ja jos tuntuu että haluat ymmärtää jatkossakin tahallaan väärin ja trollata keskustelua, mene hakkaamaan hetkeksi päätä seinään. Se helpottaa. Ainakin meitä muita jos ei sinua.


      • Aika.omituinen.väite

        Miksi liukuvalla ei voi ajaa hiljaa?


      • standardoitsija.taas
        Aika.omituinen.väite kirjoitti:

        Miksi liukuvalla ei voi ajaa hiljaa?

        Lopeta jo se trollaaminen typerys!


      • MitaanTietamaton
        Aika.omituinen.väite kirjoitti:

        Miksi liukuvalla ei voi ajaa hiljaa?

        Mm. suoraan ohjautuminen monesti vaikeaa ja moottorin palotilan lämmöt eivät ole kohdillaan.


      • sdfrty
        Aika.omituinen.väite kirjoitti:

        Miksi liukuvalla ei voi ajaa hiljaa?

        Voi toki liukuvalla ajaa hiljaa mutta kun ajaa aivan hiljaa on ohjautuvuus surkea tai vähän lujempaa kuin aivan hiljaa niin polttoaineenkulutsu maililla suurempi kuin täysillä ajettaessa.


      • 2-9LiukuvallePisteet
        sdfrty kirjoitti:

        Voi toki liukuvalla ajaa hiljaa mutta kun ajaa aivan hiljaa on ohjautuvuus surkea tai vähän lujempaa kuin aivan hiljaa niin polttoaineenkulutsu maililla suurempi kuin täysillä ajettaessa.

        Liukuvalla voi ajaa hyvin samoja nopeuksia, kuin puoliplaanarilla, kunhan ei laahaa siinä nopeudessa hetkeä ennen liukuun lähtöä, polttoaineen kulutuskin pysyy pienenä, kun pintakaasulla ajetaan kevyellä kuormituksella, se vaan, että kuka sellaista matelemista jaksaa, kun ulappa aukeaa, niin, paitsi plaanarit. Liukuvalla taittuu matka tarvittaessa nopeamminkin, siinä ne erot.


      • sdfrty

        Ja tuo nopeusalue on siis tyypillisesti siinä 5...12kn välilä, siis juuri käyttökelpoisin alue kovassa merenkäynnissä. Muuten voi kyllä ajaa ihan mitä nupeutta hyvänsä.
        Liukuva vene joka ei kestä ajaa kahvat kaakossa kaikissa keleissä on käyttökelvoton ja sitä suurin osa liukuvusta veneistä on.


      • ExPl
        sdfrty kirjoitti:

        Ja tuo nopeusalue on siis tyypillisesti siinä 5...12kn välilä, siis juuri käyttökelpoisin alue kovassa merenkäynnissä. Muuten voi kyllä ajaa ihan mitä nupeutta hyvänsä.
        Liukuva vene joka ei kestä ajaa kahvat kaakossa kaikissa keleissä on käyttökelvoton ja sitä suurin osa liukuvusta veneistä on.

        Just näin! Yksikään matkanneet ei pysty ajamaan kahvat kaakossa kun aalto alka olla yli 2 metristä ja terävää malliltaan, kyllä silloin alkaa plaanipaatin puoliplaani ja kulutus on tupla verrattuna puoliplaanariin. Sama on runkonopeudella matelusta v-pohjoinen on tupla kulutus puoliplaanariin verrattuna ja aallon kasvaessa pakko ajaa yli runkonopeutta kun vakaus on surkea hydrodynamisen vakauden alkaessa vasta puoliplaanissa.


      • dfghjklölhlkj
        ExPl kirjoitti:

        Just näin! Yksikään matkanneet ei pysty ajamaan kahvat kaakossa kun aalto alka olla yli 2 metristä ja terävää malliltaan, kyllä silloin alkaa plaanipaatin puoliplaani ja kulutus on tupla verrattuna puoliplaanariin. Sama on runkonopeudella matelusta v-pohjoinen on tupla kulutus puoliplaanariin verrattuna ja aallon kasvaessa pakko ajaa yli runkonopeutta kun vakaus on surkea hydrodynamisen vakauden alkaessa vasta puoliplaanissa.

        Voithan sinä itseäsi pettää tuollaisilla höpinöillä, jos se puoliplaanarin hankkinutta auttaa.


    • Buoliblaaaaaaaniiiiiin

      No en menisi lyttäämään Albatross Flyingia...

      • Albatrossaaja

        Hyvin toimii meilläkin Albatross, mentiin sitten hiljaa tai kovempaa. Lisäksi pieni kulutus / edulliset mailit.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      106
      4928
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      3259
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3165
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      419
      2306
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      237
      1422
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      12
      1251
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1217
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      73
      1180
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      31
      1148
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      122
      1059
    Aihe