Tuntemattoman Sotilaan uudessa filmiversiossa olen aistivani ilahduttavasti askeleen kohti realistisempaa ja inhimillistävää käsitystä luutnantti (myöhemmin kapteeni ja majuri) Lammiosta. Aku Louhimies lienee arvioinut että oli aika kyseenalaistaa ainakin osa Lammiosta "jatkosodan v-mäisenpänä upseerina". Filmin todellinen psykopaattiupseeri oli Karjula, eräänlainen Syväriltä vetäytyvien joukkojen Hitler joka tosiasiasioista piittaamatta olisi vaatinut joukkoja puolustamaan asemia vaikka toivottomaan loppuun saakka. Lammio sai ottaa vastaan Karjulan kiroilut pahemmin kuin Koskela konsanaan.
Lienee syytä todeta nyt faktat: Lammio oli erittäin kyvykäs ja sotatilanteessa pystyvä komentaja. Lisäksi hänellä oli selvästi enemmän upseeriominaisuuuksia kuin miehistöä hännystelevällä Koskelalla. Linnalla on väärä käsitys suomalaisesta kansanluonteesta. Liian "mukava" johtaja veltostuttaa porukan. Tiukan paikan tullen "kusipäinen" mutta pystyvä johtaja on miehistöllekin uskottavampi ja luottamusta herättävä kuin tämä joviaali tyyppi.
On valitettava asia että liian moni suomalainen ottaa niin kirjaimellisesti totena Väinö Linnan fiktiivisen ja epäuskottavan tarinan johtajuudesta.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64701-tuntemattoman-sotilaan-perinto-moni-suomalaisjohtaja-luulee-olevansa-koskela
Lienee syytä todeta nyt faktat: Lammio oli erittäin kyvykäs ja sotatilanteessa pystyvä komentaja. Lisäksi hänellä oli selvästi enemmän upseeriominaisuuuksia kuin miehistöä hännystelevällä Koskelalla. Linnalla on väärä käsitys suomalaisesta kansanluonteesta. Liian "mukava" johtaja veltostuttaa porukan. Tiukan paikan tullen "kusipäinen" mutta pystyvä johtaja on miehistöllekin uskottavampi ja luottamusta herättävä kuin tämä joviaali tyyppi.
On valitettava asia että liian moni suomalainen ottaa niin kirjaimellisesti totena Väinö Linnan fiktiivisen ja epäuskottavan tarinan johtajuudesta.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64701-tuntemattoman-sotilaan-perinto-moni-suomalaisjohtaja-luulee-olevansa-koskela
Vastaukset 3
Vanhimmat
Linna teki myös Akseli Koskelasta hyvän johtajan vaikka tosiasiassa punakaartien päälliköt olivat luihuina opportunisteina ajamassa kaartinsa turmioon ja suomalaisen työväenliikkeen häpeään. Akseli-piru kohteli Leppäsen Auneakin törkeästi. Siinä sitä sosialismia pahimmillaan.
Vilho Koskela oli selvästi Väinö Linnan uusi märkä sosiaalidemokraattinen fantasia jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Hänen esikuvansa rintamalla oli tavallinen maalaisliittolainen savolaisupseeri joka ei rettelöinyt upseereille humalassa.
Karjulan joutuminen syrjään ja Lammion nousu pataljoonan ehkä rykmentin komentajaksi symbolisoi sitä miten suomalaiset U-linjalla pysäyttivät puna-armeijan ja antoivat sille itseasiassa aikamoisen löylytyksen Nietjärven taistelussa sekä myöhemmin Ilomantsissa.
Mitä taas itse JR 8:aan tulee niin viimeisenä sotakesänä se pääsi paljon helpommalla kuin useimmat muut suomalaisrykmentit. Laatokan pohjoispuolella kovimmassa paineessa olivat JR 44, JR 2, 15. prikaati sekä eräs erillinen pataljoona juuri U-linjalla jossa varsinaisesti JR 8 ei edes taistellut kuten ei myöskään Ilomantsissa.
Takalinjojen sikoja kaikki upseerit, suhteilla ja suvun rahoilla saadut natsat. Lahtinen oli oikeassa kun sanoi että jos niitä ei edestä satu niin takaa sattuu.