Sekaannuksen välttämiseksi on syytä korostaa muutamia tärkeitä asioita mitä suuren itäisen naapurimme sotavoimiin ja niiden vahvuuksiin tulee.
- kaikki yksiköt olivat määrävahvuuksiltaan itse asiassa selvästi pienemmät kuin suomalaisten vastaavien yksiköiden. Otetaanpa tässä vuoden 1944 joulukuun kivääripataljoona:
- miesvahvuus 555 (2 vuotta aiemmin 619)
- komppaniassa 104 miestä ( 2 v aiemmin 148)
- joukkueessa 28 ( 40)
- ryhmässä 6
aseistus:
4 kpl 45 mm tykkiä
9 kpl 82 mm heitintä
9 kpl pst-14.5 mm kivääriä
18 konekivääriä
36 pikakivääriä
164 konepistoolia
247 kivääriä
Aseistus määrävahvuudella hämmästyttävän suuri. Liekö usein toteutunut? Vertailun vuoksi esim suomalaisella pataljoonalla jossa 3 kiväärikomppaniaa oli tukena kk-komppania jolla oli 12 konekivääriä ja pataljoonaa tukevalla krh-joukkueella oli vain 3 kpl 81 mm heitintä. Suhteessa miesmäärään puna-armeijan pataljoonan konepistoolimäärä oli suurempi kuin suomalaispataljoonilla. Se myytti ei pidä paikkaansa että kivääri olisi ollut häviävä aselaji puna-armeijassa. Pataljoonan miehistön käsiaseista kivääri oli vielä yleisempi kuin konepistooli. Mutta kiväärikomppanioissa konepistooleja ja pikakiväärejä oli jo enemmän kuin kiväärejä.
- kaikki yksiköt olivat määrävahvuuksiltaan itse asiassa selvästi pienemmät kuin suomalaisten vastaavien yksiköiden. Otetaanpa tässä vuoden 1944 joulukuun kivääripataljoona:
- miesvahvuus 555 (2 vuotta aiemmin 619)
- komppaniassa 104 miestä ( 2 v aiemmin 148)
- joukkueessa 28 ( 40)
- ryhmässä 6
aseistus:
4 kpl 45 mm tykkiä
9 kpl 82 mm heitintä
9 kpl pst-14.5 mm kivääriä
18 konekivääriä
36 pikakivääriä
164 konepistoolia
247 kivääriä
Aseistus määrävahvuudella hämmästyttävän suuri. Liekö usein toteutunut? Vertailun vuoksi esim suomalaisella pataljoonalla jossa 3 kiväärikomppaniaa oli tukena kk-komppania jolla oli 12 konekivääriä ja pataljoonaa tukevalla krh-joukkueella oli vain 3 kpl 81 mm heitintä. Suhteessa miesmäärään puna-armeijan pataljoonan konepistoolimäärä oli suurempi kuin suomalaispataljoonilla. Se myytti ei pidä paikkaansa että kivääri olisi ollut häviävä aselaji puna-armeijassa. Pataljoonan miehistön käsiaseista kivääri oli vielä yleisempi kuin konepistooli. Mutta kiväärikomppanioissa konepistooleja ja pikakiväärejä oli jo enemmän kuin kiväärejä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sodan loppuvaiheessa jv-divisioonan omalla kenttätykistöllä oli 2 315 miestä ja 36 kenttätykkiä. Niistä oli karsittu vuosien mittaan pois 2 kenttätykistörykmenttiä eli siirretty niitä ylijohdolle.
Onkohan+ihan+kohdallaan?++Nimittäin+käyttämässäni+lähteessä+joulukuulle+1944+on+määritelty+jv-divisioonan+vahvuudet+seuraavaksi+(ohjearvo,+ei+siis+se+mikä+oli+usein+vallitseva+todellisuus)
Henkilöstö:+11+706
Kivääreitä:+6+330
Konepistoolit:+3+594
Pikakivääärit:337
Konekiväärit:+166
Pst-kiväärit:+107
It-konekivääreitä:+18
50+mm:n+heittimet:++-
82+mm:n+heittimet:+89
120+mm:n+heittimet:+38
37+mm:n+it-tykkejä:+12++18
45+mm:n+pst-tykit:+18 -
57+mm:n+pst-tykkejä:+18
76+mm:n+kenttätykit:+44
122+mm;n+kenttätykit:+20
Autot+ja+kuorma-autot:+342
Traktorit:+-
Hevoset:+1+200
Verrattuna+heinäkuun+15.päivän+1943+ohjeistukseen+jv-divisioonasta+eniten+kasvoi+kuorma-autojen+määrä+(lähes+kolminkertaistui)+sen+sijaan+hevosten+määrä+laski+30%:lla.+Konepistoolien+määrä+divisioonassa+kasvoi+3.5+kertaiseksi+kun+taas+pikakiväärien+määrä+laski+30%:lla.+Kevyiden+kenttätykkien+(76+mm)+määrä+kasvoi+30%:lla+ja+raskaiden+tykkien+ja+heitinten+määrä+kasvoi+65-80%.+
Lähde:+"Spravochnyje+materialy+po+organizatsionnoj+strukture+strelkovoj+divizii+Sovetsloj+Armii+v+period+Velikoj+Otechestvennoj+vojny+1941-45+gg".+Voenno-Istoricheskoje+upravlenije+GVNU+GSh+Sovetskoj+Armii,+Moscow,+1951.
Red+Army+Handbook+1939-45+©+Steven+J.+Zaloga+and+Leland+S.+Ness+1998
Heinäkuulla 1943 oli määrävahvuuksilla varustetussa jv-divisioonassa peräti 83 kpl 82 mm:n heittimiä ja 21 kpl 120 mm:n heitintä. Lisäksi 50 mm:n heittimiä oli 56 kpl. Vuoden 1944 lopulla 50 mm:n heittimet pudotettiin pois divisioonista.
Tässä on määräys heinäkuulta 1943 joka voisi olla ohjesäännön mukaisen jalkaväkidivisioona miehistövahvuus sekä aseistus:
Henkilöstö: 9 380
Kivääreitä: 6 274
Konepistoolit: 1 048
Pikakivääärit:494
Konekiväärit: 111
Pst-kiväärit: 212
50 mm:n heittimet: 56
82 mm:n heittimet: 83
120 mm:n heittimet: 21
45 mm:n pst-tykit: 48 -
76 mm:n kenttätykit: 32
122 mm;n kenttätykit: 12
Autot ja kuorma-autot: 124
Traktorit: 15
Hevoset: 1 700
Lähde: "Spravochnyje materialy po organizatsionnoj strukture strelkovoj divizii Sovetsloj Armii v period Velikoj Otechestvennoj vojny 1941-45 gg". Voenno-Istoricheskoje upravlenije GVNU GSh Sovetskoj Armii, Moscow, 1951.
Red Army Handbook 1939-45 © Steven J. Zaloga and Leland S. Ness 1998
Tässä asiassa minua ihmetyttää tiedot joiden mukaan vuosina 1944-45 puna-armeijan jalkaväkidivisioonien vahvuudet liikkuivat (ennen taistelujen alkua) jopa niinkin matalalla tasolle kuin 5 000 - 6 000. Miten voi olla mahdollista että hevosia käyttävät rykmentit ja divisiooan tykistö olisi pystynyt n. 50 kenttätykin todellisuudessa päästä noin matalalle tasolle olkoonkin että jv-pataljoonien määrävahvuus oli enää n. 550. Pataljooniahan oli yleensä 3 rykmentissä ja rykmenttejä 3 divisioonassa. Vai oltiinko jo siirrytty 2 rykmentin divisiooniin ja/tai 2 jv-pataljoonan rykmentteihin. Esim. 36 kenttätykkiä vaatii joka tapauksessa noin 1 500 - 1 800 sotilasta. Tosin esim viestipataljoonissa oli usein vain reilu 200 miestä kun Suomessa määrävahvuus oli reilusti yli 500.
Mitä siis nämä 9 380 miehen divisioonat ovat? Eräänlainen teoreettinen maksimi millä ei ollut vuoden 1944 todellisuuden kanssa mitään tekemistä?
sisälsivät heikon miestappioiden sietokyvyn.
Taisteluvahvuus pieneni nopeasti ja iskukyky hävisi.
Siksi pyrittiin puolustus murskaamaan tulivalmistelulla.
Toisaalta varattiin valmiiksi täydennysmiehistöä.
Suomalaisessa jv-divisioonassa oli vuosina 1943-44 vain 7 jv-pataljoonaa mutta niiden määrävahvuudet olivat ainakin vuoden 1941 lukemilla reilusti yli 1 000 miehen. Ne olivat siis käytännössä miesvahvuudeltaan tuplasti suuremmat kuin puna-armeijan mutta niiden konetuliasemäärät eivät juuri suuremmat. Kiväärikomppanioiden ryhmän konepistoolimäärät olivat 3 joukkueen johtajien sekä varajohtajien ko:t.
Rykmentillä oli oli tykistöä 3 patteristoa eli 48 putkea. Jokaisella jv-rykmentillä oli oma raskas krh-komppaniansa sekä divisoonalla erillinen krh-komppania (lakkautetun rykmentin jäänne). Jos heittimiä oli komppaniassa 6 kpl oli divisioonalla vain 18 raskasta 120 mm:n heitintä. Jokaisella pataljoonalla oli kevyt (81 mm) heitinjoukkue jossa oli 3 putkea eli kevyitä heittimiä oli vain 21 kpl. Pst-tykkejä oli divisioonan yhteensä 4:llä pst-komppanialla yleensä 24 kpl. Konekiväärien määrä 7 pataljoonassa oli 84 kpl.
Kahden kivääripataljoonan ja kevyen osaston lakkauttaminen laski divisioonan miesvahvuutta lähes 3 000 sotilaalla vuoteen 1941 verrattuna. Divisioonassa tuskin oli enempää kuin n. 13 000 henkeä edes määrävahvuuksina. Divisioonan kenttätykistö koostui tykistörykmentistä jossa oli noin 1 850 miestä sekä patteristosta jossa oli vajaat 700 miestä. Yhtä kenttätykkiä johden miehiä oli siis yli 50 mikä johtui siitä että armeija oli niin hevosvetoinen.
Käsiaseissa suurin muutos oli pataljoonien määrän laskusta huolimatta tapahtunut konepistoolien määrän kasvu. Rykmentissä oli vuonna 1944 keskimäärin yli 500 konepistoolia kun määrät liikkuivat vuonna 1941 jossain 100:n (reserviläis) ja 184 välillä (varusmies sekä jääkäriyksiköt). Divisioonassa on siten ollut todennäköisesti lähes 1 200 konepistoolia vuonna 1944. Se on ollut konetuliaseista ainoa jossa suomalainen divisioona on pärjännyt puna-armeijan vastaavalle. Epäsuoran tulen osalta puna-armeijan divisioona siitäkin huolimatta että siitä oli siirretty tykkejä ja heittimiä ylijohdolle pärjäsi kevyesti suomalaiselle jv-divisioonalle.
Divisioonista lakkautettiin myös 1942-44 siinä aiemmin ollut ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Kun sotilaiden määrä laski tätä kautta noin 3 000:lle niin kai se on tuntunut myös huoltoportaan keventämistarpeena? Ja lisäksi on huomioitava ettei divisioonien todellinen vahvuus ollut vuonna 1941 tuota 16 348 jota usein esitetään. Juuri missään kiväärikomppaniassa ei joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ollut sitä neljättä kiväärijoukkuetta. Divisioonien vahvuus on ollut yli tuhat tuota pienempi siis 15 000- 15 300 ja siitä se putosi ainakin 3 000:lle vuoteen 1944 mennessä.
Kökkö Google-kääntäjällä nopeasti kopsattu tieto liittyen Leningradin Rintaman 3. Baltian Rintaman armeijan joukko-osastoihin ja miten niiden eri yksikköjen miesvahvuuksia supistettiin kesäkuussa 1944:
DIVISIOONA:
Verrattuna viralliseen TO & E -ohjeistukseen (04 / 550-04 / 563) organisaatio näytti seuraavasti:
Divisioona HQ 139 miehiä valtuutettu / 139 mukaan "raschet"
1.jv-rykmentti-rykmentti:
Rykmentin esikunta 31/31
Tiedusteluratsujoukkue 12/0 (kokonaan poistettu)
jv-tiedustelujoukkue 24/17 (avustaja komentaja ja yksi ryhmä poistetaan)
KK-komppania 98/31 (vain yksi joukkue jää)
Pst-kiväärikomppania: 50/22 (yksi joukkue jää)
Viestikomppania 48/48
Komentojoukkue 13/13
Pioneerijoukkue 20/14 (yksi joukkue poistettu)
Lääkintäjoukkue 12/9 (2 ajoneuvoa ja yksi kemisti poistettu)
Saniteettikomppania 33/28 (poistetaan 5 ajoneuvoa kuljettajalta)
Eläinlääkäriyksikkö 3/3
Ampumatyöpaja 11/10 (asevoimien kersantti poistettu)
Juna-seminaari 3/3
Kuljetuskomppania 37/10
Yhteensä rykmenttiyksiköitä 395/239
Kolme kiväärinpataljoonaa, joista jokaisella on:
a) pataljoona HQ 7/7
b) Signaaliryhmä 10/10
c) Kolme kivääriyritystä 141/60:
Yritys HQ 2, HQ-taso - 7, 2 kiväärikenttää x
19 miestä (3 ruutua x 6 miestä), MG joukkue - 6 miestä
Kolmessa yrityksessä 423/180
d) KK-komppania 56/38 (yksi KK-ryhmä, jossa on kuusi miestä poistettu kussakin joukkueessa)
3 vetoa x 2 raskasta MG: tä
e) pst-kivääriryhmä-joukkueen asemasta 23/4
f) 45 mm: n pst-joukkue 17/0 (kokonaan poistettu)
g) krh-komppania 66/35
2 ryhmää 2 joukkueessa
h) Saniteettiryhmä 5/5
i) huoltojoukkue 12/6 (ammusjoukkue ja yksi kokki poistettu)
Yhteensä pataljoona 619/285 (!!!!! vain 285 sotilasta pataljoonassa)
Kolme pataljoonaa 1857/855
45 mm: n patteri 54/33 (yksi vyöhyke - 17 miestä ja neljä ratsastajaa poistettu)
76 mm: n patteri 73/54 (ammusjoukkue - 12 miestä, 4 ajoneuvoa, 1 lähetti
1 hevoskuljettaja, 1 puhelinoperaattori poistettu)
120 mm: n heitinpatteri 64/55 (yksi heitinryhmä, 1 puhelinoperaattori ja
1 kuljettaja poistettu)
Yhteensä yhteen rykmenttiin 2443/1236
Kolmessa rykmentissä 7329/3708
2. moottoroitu tykistörykmentti 922/675 (17 miestä kussakin 76 mm: n patterissa, 13 - 122 mm: n patteri, ampuma-alueet kussakin patteristossa jne. Poistetaan - yhteensä 247 miestä)
3. Koulutuskomppania 98/0 (kokonaan poistettu)
4.Tykistö -esikuntajoukkue 37/26 (4 tiedustelijaa ja 7 puhelinoperaattoria poistettu)
5.tiedustelukomppania 78/62 (yksi ryhmä jokaisesta joukkueesta poistetaan)
6. pst- -pataljoona 206/104 (1 tykkipatteri - 29 miestä, pst-komppaniassayhtiö, joita on 3 kappaletta - 69 miestä
1 tarkastaja, 1 laboratoriovastaava, 2 kuljettajaa poistetaan)
7. it.kk-komppania 97/97
8. viestipataljoona 163/121 (yksi joukkue jokaisessa komppaniassa poistettu)
9.viestikomppania 143/143
10. lääkintäkomppania 33/30 (poistettu 1 kaasunpoistoyksikkö)
11. autokomppania 69/50 (19 kuljettajaa poistettu)
12. kenttäleipomo 53/32 (yksi joukkue - 19 miestä ja 6 vaunua miestä poistetaan)
13.lääkintäpataljoona (7 lääketieteellistä tilaajaa poistettu)
14. Kenttäkorjaama 11/9 (1 räätäli ja 1 suutari poistetaan)
15.Eläinlääkintä 9/7
16. Sotilaspostikonttori 9/9
Osasto 9438/5297
Suomalaisen kiväärikomppanian vahvuus oli vuonna 1943-44 tasan 140 miestä. Vain paperilla oli merkittynä neljäs joukkue (40) miestä eli teoriassa 180, ei kuitenkin joitakin aniharvoja poikkeuksia lukuunottamatta juuri muuten. Jv-pataljoonan neljäs komppania oli sitten konekiväärikomppania joka pysyi suurinpiirtein samanvahvuisena koko jatkosodan. Talvisodan listauksessa sen määrävahvuus oli 154 miestä. Jatkosodassa siihen kuului vuodesta 1942 myös pst-lähitorjuntajoukkue. Sen vahvuudesta ilmoitettiin vuodelle 1944 miehiä 43. Kaikkiaan siis tuo laajennettu kk-komppania saattoi olla lähes 200 miehen vahvuinen.
Kun siis noita jatkosodan rykmenttivahvuuksia on ilmoitettu niissä pidetään yhä yllä tuota lukemaa esim vuodelta 1941: 3 616 miestä sillä oletuksella että kiväärikomppanioissa olisi ollut esim. neljä joukkuetta. Sitä ei useimmiten ollut joten vahvuus laski siltäkin osin rykmentissä 3 x 3x 40 eli 360:lla sotilaalla. Todellisempi määrävahvuus onkin siis ollut n. 3 250. Samalla myös Wikipedian ilmoittama lukema divisioonan määrävahvuudelle (16 348) ei pidä paikkaansa. Se on useimmiten ollut yli tuhat matalampi jo pelkästään tuon kiväärikomppanian "haamujoukkueen" puuttumisen takia.
Divisioonan+vahvuus+putosi+siis+ohjeistukseen+(04+/+550-04+/+563)+nähden+9+438+sotilaasta+vain+5+297:ään.+Monet+komppaniat+olivat+joukkueita.+Monet+joukkueet+poistettiin+tai+muuttuivat+lähinnä+ryhmän+kokoisiksi.+Divisioonan+vahvuus+laski+44%.+
-Jv-pataljoonan+vahvuus+laski+peräti+54%:lla+(+619+sotilaasta+vain+285+sotilaaseen)
-rykmentin+vahvuus+laski+50%:lla+(+2+443+sotilaasta+1+236+sotilaaseen)
Merkille+pantavaa+on+että+lasku+oli+voimakkainta+siellä+missä+kuolema+taisteluissa+oli+todennäköisin:+siis+kiväärikomppanioissa.+Kiväärikomppanioiden+vahvuus+laski+141:stä+sotilaasta++60+sotilaaseen+eli+57,5%.+
On+varsin+todennäköistä+siis+että+kun+määrävahvuudella+taistellut+suomalainen+pataljoona+käsitti+yli+1+000+sotilasta+oli+sitä+vastaan+taistelleessa+NL:n+jv-rykmentissä+raskas-aselajineen+vain+hieman+enemmän+sotilaita+kesän+1944+taisteluissa.+On+tietenkin+mahdollista+että+joukossa+oli+selvästi+suurempia+pataljoonia,+rykmenttejä+ja+divisioonia.+Ja+tämä+Baltian+rintaman+yksikkö+kuulunee+siihen+heikoimpaan+kastiin.+Toisaalta+vähässä+taisi+olla+ne+jv-divisioonat+joissa+oli+esim.+yli+9+000+sotilasta.+
Neuvostoliittolaiset+jv-divisioonan+9+pataljoonassa+olisi+näiden+tietojen+mukaan+ollut+yhteensä+siten+vain+2+600+sotilasta+kun+suomalaisessa+7+pataljoonaisessa+divisioonassa+oli+heitä+sentään+n.+7+000.++Divisioonan+moottoroitu+tykistörykmentti+supistui+lähemmäs+suomalaista+moottoroitua+patteristoa.+Siinä+näytti+olleen+13+kpl+122+mm:n+tykkiä.
Mikäli neuvostoliittolaisten jv-divisioonien keskivahvuus on ollut n. 6 000 sotilasta Karjalan Kannaksella on pelkissä jv-joukoissa olleet voimasuhteet vähemmän epäedullisempia suomalaisille kuin on väitetty. Jv-pataljoonissa on ollut noista joukoista puolet eli 3 000 sotilasta joka 24 divisioonan keskityksessä tarkoittaa vain 72 000 sotilasta. Suomalaisilla oli 5 divisioonassa, panssaridivisioonassa sekä 2 prikaatissa (joista toinen oli ratsuväkiprikaati) kuitenkin jv-tai jääkäripataljoonissa noin 45 000 sotilasta.
Leningradin Rintaman hyökkäyksessä käytetty tykistömäärä tykistö ja krh-putket yhteenlaskien on usein esitetty olleen n. 2 850 putkea. Laskelma jossa on tungettu mukaan kaikenmaailman pst-, it- ja piiskatykit sekä 60 mm: heittimet ja joita käyttämällä on heitelty ilmaan lukema noin 5 000 putkea eivät pidä paikkaansa. Puna-armeijalla ei koskaan ollut 1:20 tykistö/heitinylivoimaa. Se supistui pian tasolle 1:3 tai 1:4. Suomalaisilla oli yksiköiden sekä ylijohdon tykistöä heittimet mukaanlukien aluksi n. 600. Suurin ongelma oli panssarit, lentokoneet sekä keskitetty käyttö painopistealueelle sekä ongelmat raskaiden liikuteltavien 75 pst-tykkien kanssa. Suomalaisilta puuttui kevet tehokas lähitorjunta. Kaikkein ihanteellisinta olisi ollut helposti liikuteltava tehokas torjunta alle kilometrin etäisyydeltä maalista. Niihin oli lopulta vain nuo parikymmentä rynnäkkötykkiä.
Entä mikä oli tämä Kannaksellakin vuonna 1944 mukana ollut tykistödivisioona? Niitä oli siellä kaksi. Yhden tykistödivisioonan ohjeellinen vahvuus kyseisenä vuonna oli:
76 mm:n tykkejä: 48 kpl
122mm:n haupitseja: 84 kpl
152 mm:n haupitsit: 32 kpl
203 mm:n haupitsit: 24 kpl
120 mm:n heitin: 108 kpl
160 mm:n heitin: 32 kpl
BM-31-12 heitin: 36 kpl
------------------------------------
yhteensä:......................264 (vuonna 1943 256 kpl joista kevyitä 76 mm:n tykkejä 72)
Lisäksi on usein mainittu Kannaksella olleen myös 5 tykistöprikaatia. Näissä prikaateissa on kai ollut jotain satakunta putkea. Yhteensä tätä ylijohdon tykistöä ja heittimiä on kai ollut vähän toistatuhatta.
24 jv-divisioonan tykki- ja krhmääriä on vaikea arvioida. Jos puheet 2 850 putkesta pitävät paikkaansa on näille jv-divisioonille jäänyt tuollainen 1 700 - 1 800 putken osuus eli keskimäärin 70 tykkiä ja heitintä divisioonaa kohden. Suomalaisessa divisioonassa niitä oli 48 tykkiä 39 heitintä eli yhteensä 87 putkea.